Yhteenveto lausuntokierroksella esitetyistä näkemyksistä koskien asumisen tuki- ja verojärjestelmien kehittämistarpeita

Päiväys Datum Dnro Dnr 16.6.2015 YM030:00/2013 Viite Hänvisning Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuus -hanke Asia Ärende Yhteenveto lausuntokierroksella esitetyistä näkemyksistä koskien asumisen tuki- ja verojärjestelmien kehittämistarpeita Ympäristöministeriö asetti vuoden 2013 lopulla hankkeen selvittämään asumisen nykyisten tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä tekemään ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Hankeryhmän laatima raportti, Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus (ympäristöministeriön raportteja 4/2015), julkaistiin helmikuussa 2015. Raportti sisältää hankeryhmän tekemän kokonaisarvioinnin asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Arviointi kattaa erilaiset suorat asumisen ja asuntorakentamisen tuet, niihin liittyvän sääntelyn sekä asumisen verokohtelun. Raportti sisältää myös lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joilla kehitettäisiin asumisen verotusta, asumistukia, asuntotuotannon ja korjausrakentamisen tukia sekä asumisen tukien rahoitusta siten, että tukikokonaisuuden vaikuttavuus ja tehokkuus paranisi nykyisessä julkisen talouden vaikeassa tilanteessa. Ympäristöministeriö pyysi ajalla 20.3. 8.5.2015 sidosryhmiltä lausuntoja hankeryhmän raportista ja erityisesti sen sisältämistä toimenpide-ehdotuksista. Lausunnon saivat antaa kaikki halukkaat tahot. Yhteensä 32 eri sidosryhmätahoa antoi lausunnon: Akava ry, ASPA-säätiö, Asukasliitto ry, Espoon kaupunki, Finanssialan Keskusliitto, Helsingin kaupunki, Helsingin seudun kauppakamari, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) ry, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry KOVA, Kuntarahoitus Oyj, Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys ry, Nuorisoasuntoliitto ry, Pientaloteollisuus PTT ry, Rakennusteollisuus RT ry, RAKLI ry, SATO Oyj, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Asumisoikeusasukkaat ry, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen Omakotiliitto ry, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Vantaan kaupunki, Veronmaksajain Keskusliitto ry, Vuokralaiset VKL ry ja VVO-yhtymä Oyj. Annetuista lausunnoista käy ilmi, että sidosryhmät jakavat laajalti hankeryhmän esittämät lähtökohdat ja tavoitteet, kuten pyrkimyksen asumisen eri hallintamuotojen nykyistä neutraalimpaan kohteluun, valtion niukkojen resurssien suuntaamisen mahdollisimman vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla, asumisen tuki- ja verojärjestelmiin mahdollisesti liittyvien lukkiutumisvaikutusten ja työvoiman muuttohalukkuutta vähentävien tekijöiden ehkäisemisen, tavoitteen lisätä kohtuuhintaista asuntotarjontaa sekä pyrkiä tukijärjestelmää ja -politiikkaa koskevissa muutoksissa pitkäjänteisyyteen ja ennakoitavuuteen. Sen sijaan sidosryhmien näkemykset siitä, millä keinoin nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, poikkeavat toisistaan paikoin huomattavastikin. Verotusta koskevista hankeryhmän ehdotuksista eniten kannatusta saa asuinkiinteistöjen kaupasta perittävän varainsiirtoveron alentaminen samalle tasolle osakehuoneistojen kaupasta perittävän varainsiirtoveron kanssa. PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO www.ymparisto.fi PB 35, FI-00023 STATSRÅDET, FINLAND www.miljo.fi

2 Sen sijaan asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamisen jatkaminen saa hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Suurin osa sidosryhmistä kannattaa asuntotuotannon tukien säilyttämistä kohtuuhintaisen asuntotarjonnan varmistamiseksi sekä tuotantotukijärjestelmän houkuttelevuuden lisäämistä siten, että järjestelmää yksinkertaistettaisiin ja tuen taso ja tukeen liittyvät rajoitukset saatettaisiin tasapainoon keskenään. Vähemmistö sidosryhmistä luopuisi tuotantotuista kokonaan. Valtaosa sidosryhmistä pitää asumistukijärjestelmää tarpeellisena keinona pienituloisten kotitalouksien tukemiseksi, ja myös valtion varoista tapahtuva erityisryhmien asumisen tukeminen nähdään tarpeellisena. Lähes kaikki sidosryhmät katsovat, ettei asuntotuotannon lisääminen onnistu pelkästään asumisen tuki- ja verojärjestelmiä kehittämällä, vaan tarvitaan myös tonttitarjonnan kasvattamista eri keinoin. Seuraavassa on esitetty lausuntojen sisältämät keskeiset kannanotot asiaryhmittäin jaoteltuna. Asumisen verotus Asuntolainojen korkovähennysoikeuden pienentämistä ja sen poistamista lopulta kokonaan kannattavat Työeläkevakuuttajat TELA ja Vuokralaiset VKL. Myös STTK haluaa jatkaa vähennysoikeuden supistamista. Monet lausunnonantajista kannattavat vähennysoikeuden supistamista mutta asettavat sille erilaisia reunaehtoja: Akava edellyttää, että vähennysoikeuden poistaminen tehdään varovasti ja huolehtien siitä, ettei asunnonomistajien ostovoima romahda. Asukasliiton mukaan vähennysoikeus tulee voida tarvittaessa ottaa myöhemmin uudelleen käyttöön. Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät KOVA katsoo, että vähennysoikeuden poistaminen tulee tehdä pitemmällä aikavälillä kuin vuoteen 2019 mennessä. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan vähennysoikeuden pienentämistä ei saa tehdä aiemmin suunniteltua nopeammin. VVO katsoo, että vähennysoikeus tulisi poistaa mahdollisimman pikaisesti. Monet lausunnonantajista kuitenkin kannattavat korkovähennysoikeuden säilyttämistä edes jossakin muodossa: Omakotiliiton mukaan vähennysoikeus on säilytettävä entisen suuruisena. Pientaloteollisuus PTT, Rakennusteollisuus RT ja Kiinteistöliitto katsovat, että korkovähennysoikeus tulisi jättää 50 prosentin suuruiseksi. SAK:n mukaan vähennysoikeuden supistamista voidaan jatkaa siten, että 45 prosenttia koroista olisi vähennyskelpoisia vuonna 2019. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto esittää, että vähennysoikeuden suuruus säilytettäisiin nykytasolla ja jatkotoimenpiteiden tarve arvioitaisiin vuonna 2019 uudelleen. Asuinkiinteistöjen kaupasta perittävän varainsiirtoveron alentaminen samalle tasolle kuin osakehuoneistojen kaupasta perittävä varainsiirtovero saa laajaa kannatusta: tätä mieltä ovat Akava, Asukasliitto, Finanssialan Keskusliitto, Helsingin kaupunki, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, Pientaloteollisuus PTT, Rakennusteollisuus RT, SAK, Omakotiliitto, STTK, Työeläkevakuuttajat TELA, Veronmaksajain Keskusliitto ja VVO. Kiinteistöliitto kannattaa verokantojen yhtenäistämistä samalle, mutta tarvittaessa hieman kahta prosenttia korkeammalle tasolle. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, RAKLI ja VVO kannattavat varainsiirtoverosta luopumista kokonaan. Ensiasunnonostajan varainsiirtoverovapauden säilyttämistä kannattavat Finanssialan Keskusliitto, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, Pientaloteollisuus PTT, Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto, Työeläkevakuuttajat TELA ja Veronmaksajain Keskusliitto. Sen sijaan Asukasliiton mukaan verovapaus voitaisiin poistaa. ASP-järjestelmän säilyttämisen mainitsevat erikseen Finanssialan Keskusliitto, Helsingin kaupunki, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, Pientaloteollisuus PTT, Rakennusteollisuus RT, RAKLI, Kiinteistöliitto ja Vuokralaiset VKL. Näistä tahoista Finanssialan Keskusliitto, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, Pientaloteollisuus PTT, Rakennusteollisuus RT ja Kiinteistöliitto kannattavat ASP-järjestelmän alaikärajan laskemista 15 vuoteen.

3 Kiinteistöveron nostamista vastustavat Pientaloteollisuus PTT ja Omakotiliitto. Myös SATO:n mukaan kiinteistöverorasitusta tulisi lieventää. Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ehdottavat kokonaisselvityksen tekemistä kiinteistöverotuksesta ja järjestelmän kehittämistä esimerkiksi poistamalla veroprosenteille asetetut alarajat. SAK toteaa, että kiinteistöveron mahdolliset korotukset tulee kohdentaa maapohjan verottamiseen ja asumiseen kohdistuvaan kiinteistöverotukseen on kehitettävä pienituloiset huomioon ottava huojennusjärjestelmä. Sen sijaan STTK katsoo, että kiinteistöveron tuottoa voitaisiin lisätä poistamalla sen ylärajat. Vantaan kaupungin mukaan kiinteistöverotuksen perusteena olevien kiinteistö- ja verotusarvotietojen laatua, kattavuutta ja ajantasaisuutta tulisi kehittää. VVO:n mukaan kiinteistöveron korotuksella voitaisiin korvata varainsiirtoveron alentamisesta tai poistamisesta aiheutuvaa verotulojen menetystä. Muina verotusta koskevina kommentteina Rakennusteollisuus RT toteaa, että oman asunnon myyntivoiton verovapaus on säilytettävä. Vuokralaiset VKL katsoo, että verovapaus voidaan säilyttää siltä osin kuin tulo käytetään uuden asunnon ostamiseen. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA esittää, että verovapautta ei tulisi olla missään muussa asunnon osto- tai myyntitilanteessa kuin ensiasunnon kohdalla. Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto toteavat nimenomaisesti, etteivät ne kannata asuntotulon verottamista. Asumistuet Asumismenoihin käytetyn toimeentulotuen osuuden erillistä tilastoimista kannattavat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys, RAKLI ja Vuokralaiset VKL. Asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärien nostoa kannattavat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun kauppakamari, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, RAK- LI, SATO, SAK, STTK ja Vantaan kaupunki. Vuokralaiset VKL toteaa, että valtion asuntorahastosta valtion budjetin yleiskatteeksi käytetyt varat olisi luontevaa käyttää asumistukimäärärahan kasvattamiseen. Uuden yleisen asumistukijärjestelmän toimivuuden arviointia kannattavat Helsingin kaupunki, Pientaloteollisuus PTT, RAKLI, SAK ja Veronmaksajain Keskusliitto. VVO ehdottaa tukijärjestelmän kehittämistä edelleen kohti lineaarista mallia, jossa tuki määräytyy ilman potentiaalisia kannustinloukkuja aiheuttavia taulukoita. Eri asumistukijärjestelmien yhdistämistä, asumistuen määräytymisperusteiden yhdenmukaistamista eri järjestelmissä tai ainakin näiden toimenpiteiden selvittämistä kannattavat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys, Kiinteistöliitto ja SYL. SAK suhtautuu asumistukijärjestelmien yhdistämiseen varauksella, ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ja SAMOK katsovat, ettei opintotuen asumislisän mahdollinen yhdistäminen yleiseen asumistukeen saa johtaa kohtuuttomuuteen joidenkin opiskelijaryhmien osalta. Vuokra-asuntojen tuotanto Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon kohdistamista niille kaupunkiseuduille, joilla on suurin tarve kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, kannattavat Helsingin kaupunki, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, Nuorisoasuntoliitto, Rakennusteollisuus RT, SAK ja STTK. Sen sijaan Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys, RAKLI ja Kuntaliitto katsovat, että korkotukilainoitusta on voitava perustelluista syistä myöntää muillekin paikkakunnille kuin vain suurimmille kasvukeskusalueille. Espoon kaupunki, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys, Nuorisoasuntoliitto ja STTK kannattavat valtion tukeman tuotannon suuntaamista nimenomaan pieniin asuntoihin. Sen sijaan Helsingin kaupunki ja Kohtuu-

4 hintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA vastustavat tuetun tuotannon rajaamista kategorisesti vain pieniin asuntoihin. Valtaosa lausunnonantajista pitää asuntotuotannon tukia tarpeellisina, mutta näkee tukijärjestelmän kaipaavaan kehittämistä. Nykyisten tukiehtojen parantamista, oikeaa suhdetta tuen määrän ja tukeen liittyvien rajoitusten välillä sekä tukiehtojen kehittämistä alan toimijoita aidosti houkutteleviksi kannattavat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys, Rakennusteollisuus RT, RAKLI, Vantaan kaupunki ja Vuokralaiset VKL. Akava, Helsingin kaupunki ja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA kannattavat myös nykyisen pirstaleisen tukijärjestelmän muuttamista ymmärrettävämmäksi ja hallittavammaksi kokonaisuudeksi. SAK mainitsee Ruotsissa käytössä olevan yksinkertaisen tuotantotukimallin, jolla yritetään lisätä asuntotuotannon määrää merkittävästi. Finanssialan Keskusliiton mukaan tuotantotukien ehdoista ja raportointivelvoitteista johtuvaa hallinnollista taakkaa voitaisiin vähentää sähköisellä yhden luukun mallilla, toimintatapojen tehostamisella sekä yksityisen ja julkisen sektorin kattavalla digitaalisella yhteistyöllä. Kiinteistöliitto ehdottaa tuotantotukien avaamista kaikille niistä kiinnostuneille toimijoille ja tukien eriyttämistä toisistaan riippuen siitä, onko toimija voittoa tavoitteleva vai tavoittelematon yhteisö. Rakennusteollisuus RT katsoo, että tuotantoa voidaan lisätä vain edistämällä markkinaehtoisten toimijoiden kiinnostusta valtion tukemaan asuntotuotantoon esimerkiksi edellisen taantuman aikana käytössä ollutta välimallia jatkojalostamalla, lyhentämällä korkotukilainojen rajoitusaikaa esimerkiksi 15 vuoteen tai mahdollistamalla valtion tukemat työsuhdeasunnot. Myös SAK ehdottaa lyhytaikaisemman, 20-vuotisen ja yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolella olevan korkotukimallin luomista. STTK:n mukaan on vakavasti harkittava tuotantotukien suuntaamista pelkästään valtion ja kuntien yhtiöille, jos tukijärjestelmästä ei pystytä tekemään yksityisiäkin toimijoita houkuttelevaa niin, että järjestelmä kuitenkin täyttää sekä valtion että toimijoiden tavoitteet. Vantaan kaupunki sen sijaan katsoo, että valtion tukema asuntotuotanto ei voi jatkossa olla yhtä suurelta osin kunnallisten vuokrataloyhtiöiden vastuulla kuin nykyisin. RAKLI vaatii korkotukilainoitukseen liittyvien yleishyödyllisyyssäännösten muuttamista siten, että siirryttäisiin vain kohdekohtaisiin, määräaikaisiin käyttö- ja luovutusrajoituksiin. Rakennusteollisuus RT kannattaa mallia, jossa asuntoja voitaisiin siirtää pois yleishyödyllisyyden piiristä, jos toimija aloittaa tietyn määrän uutta yleishyödyllistä asuntotuotantoa. Työeläkevakuuttajat TELA:n mukaan sijoittajarakennuttajat, esimerkiksi työeläkelaitokset, rakennuttaisivat huomattavan määrän vuokra-asuntoja ilman korkotukilainoitustakin, jos pääkaupunkiseudulla olisi tarjolla alennushintaisia tontteja. Yhden prosentin omavastuukorkoa ja käynnistysavustuksia tulee Espoon kaupungin, Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistyksen, RAKLI:n, SAK:n ja Suomen opiskelija-asunnot SOA:n mukaan jatkaa. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA:n mukaan nämä tukimuodot tulee muuttaa pysyviksi. Lisäksi Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, RAKLI, SAK, Suomen opiskelijaasunnot SOA ja Vuokralaiset VKL ehdottavat korkotuen muuttamista kiinteän suuruiseksi tai sen maksuajan keston pidentämistä yli nykyisen 23 vuoden. Korkotukilainoituksen lainanlyhennysohjelman muuttamisen nykyistä etupainotteisemmaksi mainitsevat Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, RAKLI, SAK ja Suomen opiskelija-asunnot SOA. Myös Vuokralaiset VKL ehdottaa lainajärjestelmän uudistamista ja lainojen uudelleenjärjestelyä siten, että vuokrien nousu tasaantuu pääomakustannusten pienentyessä. Tuotantotuista luopumista ja siirtymistä vain asumisen tukemiseen asumistuen kautta kannattavat Helsingin seudun kauppakamari, SATO ja Kiinteistöliitto. Vaihtoehtoisesti Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että tuotantotukien ehtoja on muutettava paljon nykyistä houkuttelevimmiksi. Myös VVO katsoo, että valtion asumiseen myöntämä tuki tulisi mahdollisuuksien mukaan kanavoi-

5 da asumistukijärjestelmän kautta. Työeläkevakuuttajat TELA esittää, että tuotantotuki voitaisiin suunnata tonttitarjonnan lisäämiseen rahoittamalla infrastruktuurirakentamista edullisilla lainoilla. Suhdanneluonteisia avustuksia voitaisiin Helsingin kaupungin, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA:n ja SATO:n mukaan käyttää tarvittaessa erillisen harkinnan mukaan. Myös Rakennusteollisuus RT kannattaa tuotantotukien käyttämistä talouden elvyttämiseen. Valtion tukemissa asunnoissa perittävän omakustannusvuokran määrittämistä koskevassa säännöksissä ei Helsingin kaupungin mukaan tulisi lisätä byrokratiaa ja vaikeuttaa korjaustoiminnan järjestämistä. Myös Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys korostaa tukijärjestelmään liittyvien normien purkamista. RAKLI ja VVO toteavat, että omakustannusvuokrissa on voitava varautua tuleviin korjauksiin riittävästi. Sen sijaan Vuokralaiset VKL katsoo, että omakustannusperiaatetta koskevia säännöksiä on selkeytettävä, vuokranmäärityksen on oltava asukkaiden kannalta läpinäkyvää ja laissa on edellytettävä omakustannusperiaatteen ohella myös vuokran määrän kohtuullisuutta. Vuokralaiset VKL vaatii myös, että asuintalovarausten käytöstä on säädettävä ensisijaisesti asuntolainsäädännössä, varauksen enimmäismäärää on pienennettävä ja sen käyttöalaa rajattava. Määräaikaisia vuokrasopimuksia ja asukkaiden tulojen ja varallisuuden asumisaikaista tarkistamista vastustavat Asukasliitto, Espoon kaupunki, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys, RAKLI ja Vuokralaiset VKL. Helsingin kaupunki ja Pientaloteollisuus PTT kannattavat asian tarkempaa selvittämistä. Sen sijaan Kiinteistöliitto ja Työeläkevakuuttajat TELA kannattavat tulo- ja varallisuusrajojen asettamista ja niiden täyttymisen tarkastamista määräajoin. Kuntaliiton mukaan kunnan tulisi voida itse päättää, ottaako se tulojen ja varallisuuden määräaikaistarkistukset käyttöön vuokrataloyhtiöissään. Kiinteistöliitto kannattaa asumistukeen oikeutettujen asunnonhakijoiden asettamista etusijalle valtion tukeman asuntokannan asukasvalinnoissa. RAKLI sen sijaan vastustaa asumistuen saajien ohjaamista vain valtion tukemaan asuntokantaan ja pitää tärkeänä, että myös työssäkäyviä asunnonhakijoita voidaan valita asukkaiksi valtion tukemiin asuntoihin. Muina vuokra-asuntojen tuotantoa koskevina kommentteina Asukasliitto vaatii toimenpiteitä, joilla rakentamisen toimijat saataisiin pakotettua uusien vuokra-asuntojen tuottamiseen. Asukasliitto mainitsee ongelmaksi myös sen, että valtakunnalliset yleishyödylliset toimijat voivat jakaa saamansa tuotot koko maahan ja myös sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon ulkopuolelle. Kuntarahoituksen mukaan on erittäin tärkeää, että vähenevän asuntokysynnän alueilla sijaitsevien vuokrataloyhteisöjen toimintaedellytyksiä parannetaan ja asuntokantaa kehitetään vastaamaan vähenevää kysyntää. Myös Kuntaliitto nostaa esille kysyntää vastaamattoman ja paikoin tyhjillään olevan asuntokannan ongelman. Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys ja Kuntaliitto esittävät, että kunnallistekniikka-avustusten tasoa tulisi nostaa ja niiden käyttöalaa laajentaa, jotta niillä tehostettaisiin kunnallistekniikan käyttöä ja edistettäisiin täydennysrakentamista. RAKLI katsoo, että vuokra-asuntotuotantoa voitaisiin edistää tehokkaasti suhdanneluonteisella valtion täytetakausmallilla, johon kytkettäisiin asuntokohtainen käynnistysavustus. Pientaloteollisuus PTT esittää, että selvitettäisiin uusia ja vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja esimerkiksi päivittämällä omakotitaloaravamalli sellaiseksi, että sillä edistettäisiin kohtuuhintaisten, tietyt kriteerit täyttävien omakotitalojen rakentamista. Kiinteistöliitto ehdottaa uusien tukimuotojen kehittämistä, esimerkiksi uusien asuntojen hankkimisen tukemista rakennettavasta asunto-osakeyhtiökannasta sekä vuokra-asuntotuotannon toteuttamista hankintakilpailutuksina. Vantaan kaupunki ehdottaa uusien rahoitusratkaisujen ja hallintamuotojen luomista puhtaan vuokra- ja omistusasumisen rinnalle. Työeläkevakuutusyhtiöille vuonna 2014 annettu määräaikainen mahdollisuus rakennuttaa asuntoja velkarahalla on Finanssialan Keskusliiton, Rakennusteollisuus RT:n ja Työeläkevakuuttajat TELA:n

6 mukaan muutettava pysyväksi. Finanssialan Keskusliitto ehdottaa myös, että vastaava toiminta sallittaisiin samalla myös henki- ja vahinkovakuutusyhtiöille. Asumisoikeusasuntojen tuotanto Asumisoikeusasuntojen tuotannon kohdentamista vain suurimpiin kaupunkeihin kannattaa Helsingin kaupunki ja vain kasvukeskuksiin Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA. Myös Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys katsoo, että asumisoikeusasuntojen tuotanto tulee kohdistaa alueille, joilla niille on aitoa kysyntää, mutta erilaiset keinotekoiset rajoitukset ovat perusteettomia ja haitallisia. Espoon kaupungin ja RAKLI:n mukaan pääkaupunkiseudun kehyskuntia ei tule rajata asumisoikeusasuntotuotannon ulkopuolelle. Suomen Asumisoikeusyhteisöt katsoo, että asumisoikeusasuntojen rakennuttamista ei tule rajata viranomaissäännöksillä. Asumisoikeusasuntokohteiden rahoitusrakenteen kehittäminen saa kannatusta Espoon kaupungilta, Helsingin kaupungilta ja STTK:lta. RAKLI toteaa, että samalla tulisi tarkastella koko lainoitusjärjestelmän toimivuutta. Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistyksen mukaan asiaa valmistelemaan perustettaviin työryhmiin on saatava mukaan riittävän vahva kuntasektorin edustus. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA katsoo, että rahoitusriskien jakautumista edesauttaisi se, että omistajilta edellytettäisiin kohtuullista omarahoitusosuutta. Espoon kaupunki, STTK ja Vuokralaiset VKL kannattavat käyttövastikkeiden läpinäkyvyyden arviointia. RAKLIn mukaan käyttövastikkeiden läpinäkyvyys on jo nyt asukkaiden kannalta riittävällä tasolla. Suomen Asumisoikeusyhteisöt katsoo, että asumisoikeusyhteisöjen tiedonantovelvoitteesta tulisi karsia pois asiat, jotka eivät ole välttämättömiä asukkaiden tiedonsaantioikeuden toteutumisen kannalta. Suomen Asumisoikeusyhteisöt toteaa, etteivät asumisoikeusasuntoihin liittyvät riskit poikkea merkittävästi omistus- ja vuokraasumisesta, ja jos omistajayhteisöjen edellytettäisiin osallistuvan kohteiden rahoitukseen, kohteisiin liittyvät rajoitukset ja asumisoikeussopimukset olisi muutettava pysyvistä määräaikaisiksi. Asumisoikeusasuntojen asukasvalintajärjestelmän kehittämistä nykyistä toimivammaksi kannattavat Suomen Asumisoikeusyhteisöt ja Vuokralaiset VKL. Asumisoikeusasuntojen kohdentamista erityisesti valtion tukemista vuokra-asunnoista muuttaville kannattaa Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät KOVA ja vastustaa Helsingin kaupunki. Muina asumisoikeusasuntoja koskevina kommentteina Suomen Asumisoikeusasukkaat katsoo, että asumisoikeusasukkaille on annettava äänioikeus talot omistavien yhtiöiden yhtiökokouksissa. Helsingin kaupungin mukaan asukkaiden osallistumismahdollisuudet ovat jo nykyisin riittävällä tasolla. Asukasliiton mukaan ongelmana on yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain käytännön vähättely. Suomen Asumisoikeusasukkaat katsoo, että valtion tukemien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia on kiellettävä perimästä vuokria tai käyttövastikkeita, jotka ylittävät valtioneuvoston vuosittain vahvistamat kohtuulliset asumismenot. Valtion tukemat vuokratalot on toteutettava asuntoosakeyhtiömuotoisina, ja taloja myytäessä asukkaille on annettava mahdollisuus käyttää etuostooikeutta. Vuokrien ja käyttövastikkeiden tasaus valtion tukemissa asunnoissa on kiellettävä. Lisäksi valtion asuntorahastosta rahoitettava lainoitus, takaukset ja korkotuki on avattava helpottamaan tavallisten ihmisten oman asunnon hankintaa vanhan omistusaravamallin mukaisesti. Suomen Asumisoikeusyhteisöt katsoo, että asumisoikeusasuntojen luovutusrajoituksia ja luovutushintaa koskevia säännöksiä tulisi kehittää niin, pankit voisivat vahvistaa asumisoikeustaloille vakuusarvon. Lisäksi yksittäisen asumisoikeustalon vapauttaminen rajoituksista ja asumisoikeussopimuksista tulisi tehdä mahdolliseksi tilanteissa, joissa se ei kykene selviytymään tulevista perusparannukseen tai lainan takaisinmaksuun liittyvistä velvoitteistaan. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ehdottaa, että asumisoikeusasuntoja koskevan korkotukilainoituksen ehdot, esimerkiksi omavastuu-

7 koron suuruus, asetettaisiin samalle tasolle vuokra-asuntoja koskevan korkotukilainoituksen ehtojen kanssa, eikä varautumista tuleviin korjauksiin tulisi rajoittaa. Erityisryhmien asumisratkaisujen tukeminen Tavallisille seniori-, opiskelija- ja nuorisoasunnoille tarkoitetuista investointiavustuksista luopumista vastustavat Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ja RAKLI. Myös Nuorisoasuntoliitto, Suomen opiskelija-asunnot SOA, SAMOK ja SYL vastustavat opiskelija- ja nuorisoasuntojen avustamisesta luopumista. Lisäksi SYL toteaa, että suhdanneluonteisten tukien tulee koskea myös opiskelija-asuntokohteita. Espoon kaupungin mukaan tavallisten seniori-, opiskelija- ja nuorisoasuntojen avustamisesta voidaan luopua, jos niiden rahoitusehdot ovat muuten kohtuulliset. Espoon kaupungin ja Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistyksen mukaan investointiavustukset on syytä kohdentaa ensisijaisesti niihin kohteisiin, joissa tila- ja varusteratkaisut muuten nostavat asumiskustannukset kohtuuttoman korkeiksi. Helsingin kaupunki esittää uusien tukimuotojen kehittämistä kotona asumisen tukemiselle ja palveluasumiselle. Vantaan kaupunki toteaa, että tukijärjestelmiä uudistettaessa tulee arvioida uudistusten taloudelliset vaikutukset erityisryhmien eri palveluvaihtoehtoihin liittyen sekä kustannusten kohdentuminen kuntien ja valtion maksamat asumisen avustukset huomioon ottaen. ASPA-säätiön mukaan investointiavustusten suuntaamisessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lapsuudenkodeissaan yhä asuvien, jo aikuisikään ehtineiden vammaisten henkilöiden asumistarpeisiin sekä YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteisiin. Investointiavustusprosentin määrityksessä olisi otettava huomioon sekä rakennusmaan että rakentamisen muuta maata korkeampi hintataso pääkaupunkiseudulla. Erityisryhmien asumista suunniteltaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota asukkaiden osallisuuteen ympäröivässä yhteiskunnassa, ja kohteiden suunnittelussa olisi otettava huomioon mahdollisuus tilaratkaisujen muunneltavuuteen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tulee kunnille ja avustuksenhakijoille antamansa informaatio-ohjauksen yhteydessä kiinnittää huomiota myös niihin kilpailuongelmiin, joita palvelutilojen hankintaan, rahoitukseen ja valvontaan liittyy ja jotka saattavat asettaa eri palveluntuottajia toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan markkinoilla. STTK:n mukaan ARAn on seurattava tarkasti avustusjärjestelmän vaikuttavuutta ja yhteistyön ARAn ja kuntien välillä on oltava tiivistä. Korjausrakentaminen Valtion tukitoimet korjausrakentamisen edistämiseen saavat kannatusta lausunnonantajilta. Valtion tukeman asuntokannan korjauslainoituksen jatkamista kannattavat Finanssialan Keskusliitto ja Helsingin kaupunki. RAKLI kuitenkin huomauttaa, ettei tukijärjestelmä saa ohjata pakkoon rahoittaa korjauksia lainarahoituksella. Kuntarahoitus ja Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys kannattavat esteettömyyttä tukevien investointien edistämistä. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA:n, Kiinteistöliiton ja STTK:n mukaan pienituloisten ikääntyneiden ja vammaisten kotona asumisen edellytysten parantamista on jatkettava. Finanssialan Keskusliitto toteaa, että jatkossakin on oltava mahdollisuus erilaisille perusparannusten avustuksille. Helsingin kaupunki, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ja Vuokralaiset VKL katsovat, että korjausrakentamisen tukien tulisi olla pysyvästi samalla edullisella tasolla uudisrakentamisen tukien kanssa. RAKLI:n ja Suomen opiskelija-asunnot SOA:n mukaan lainaehtojen tulisi olla sellaiset, että vuokra voidaan pitää kohtuullisena myös perusparantamisen jälkeen. Espoon kaupunki ja Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys katsovat, että korjaus- ja energia-avustusten myöntämisen tulisi olla pitkäjänteistä eivätkä tukiehdot saisi vaihtua vuosittain. Lisäksi Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät KOVA esittää erillisen peruskorjausavustuksen käyttöönottoa. Suomen opiskeli-

8 ja-asunnot SOA ehdottaa, että perusparannusvaiheessa otettavalla uudella korkotukilainalla voitaisiin maksaa vanha rakentamislaina pois ja kattaa lisäksi perusparannuksesta aiheutuvat kulut. Hissien jälkiasentamiseen myönnettävät avustukset on Espoon kaupungin, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA:n ja Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistyksen mukaan säilytettävä nykytasolla. Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistyksen mukaan hissiavustukselle voitaisiin kuitenkin asettaa euromääräinen enimmäismäärä. Myös Finanssialan Keskusliitto kannattaa avustusten myöntämisen jatkamista. Kiinteistöliitto sen sijaan katsoo, että valtion tukeman asuntokannan peruskorjaamiseen ei tulisi myöntää tukia, vaan rajoituksista vapautuvista asunnoista saatavia pääomia tulisi voida kohdentaa peruskorjauksiin. Omakotiliitto ehdottaa energia-, korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin liittyvien minimitulorajojen nostamista huomattavasti sekä valtion tuen myöntämistä suoraan yksineläville ja kolmannen sektorin tuottamiin asumispalveluihin, kuten omakotitalkkaripalveluiden järjestämiseen. Asukasliiton mukaan yhteishallinnosta vuokrataloissa annettua lakia tulisi uudistaa siten, että se mahdollistaisi asukkaiden entistä laajemman osallistumisen asuntokannan peruskorjaamiseen. Asumisen tukien rahoitus Valtion asuntorahaston säilyttämistä itsenäisenä, valtion budjetin ulkopuolisena rahastona kannattavat Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys, RAKLI, STTK, Vantaan kaupunki ja Vuokralaiset VKL. Kiinteistöliitto säilyttäisi asuntorahaston talousarvion ulkopuolisena rahastona mutta liittäisi sen kehysjärjestelmän piiriin. Finanssialan Keskusliitolle on tärkeintä, että asuntorahastossa on jatkuvasti varauduttu riittävässä määrin mahdollisiin takaus- ja korkotukivastuisiin. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA, RAKLI, STTK ja Vuokralaiset VKL pitävät myös hyvänä sen selvittämistä, että valtion asuntorahaston varoja käytettäisiin jatkossa lainoihin tai sijoituksiin, joista voitaisiin periä kohtuullinen tuotto ja jotka maksettaisiin takaisin rahastoon. Kiinteistöliitto vastustaa rahaston toimialan laajentamista tällä tavoin. Muut kehittämisehdotukset Valtaosa lausunnonantajista toteaa, ettei asuntotuotannon lisääminen onnistu pelkästään asumisen tuki- ja verojärjestelmiä kehittämällä, vaan ongelmana ovat esimerkiksi kuntien puutteellinen kaavoitus, ylimitoitetut rakentamismääräykset ja muut normit sekä rakentamisen kustannukset. Akava, Helsingin seudun kauppakamari, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, SATO, Rakennusteollisuus RT, RAKLI, STTK, Työeläkevakuuttajat TELA ja VVO ehdottavat asuntotarjonnan lisäämiseksi muun muassa rakentamis- ja kaavasääntelyn purkamista, valtion ja kuntien välisten MAL-aiesopimusten sitovuuden lisäämistä sekä lupa- ja valitusprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista. SAK ehdottaa valtion, kuntien ja yksityisen sektorin välistä asunto- ja infrastruktuurirakentamisen ohjelmaa, jossa valtio edellyttäisi kunnilta asuntokaavoituksen lisäämistä ja tiivistä yhdyskuntarakennetta vastineeksi raideinvestoinneista. Kiinteistöliitto esittää valtion ja Helsingin seudun kuntien välille solmittavaa asuntotuotantosopimusta valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamisesta. Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys katsoo, että valtion ja sen yhtiöiden maat tulisi saada kohtuuhintaisen asumisen käyttöön muun muassa kaupunkien asemanseuduilla. Myös SYL ehdottaa sen selvittämistä, miten julkisten maanomistajien maata saataisiin enemmän valtion tukeman asuntotuotannon rakentamiseen. Omakotiliitto kaipaa kannustimia pientalorakentamiseen.

9 Helsingin seudun kauppakamari esittää nykyisen asuntolainsäädännön kokonaisuudistusta. Myös Kuntien asuntotoimen kehittämisyhdistys ja RAKLI esittävät asumisen nykyisen tukijärjestelmän kokonaisuudistusta. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ehdottaa, että tällä hallituskaudella laadittaisiin hankeryhmän tekemää työtä hyödyntäen laaja-alainen ja pitkäjänteinen asunto-ohjelma, jossa määriteltäisiin asuntopolitiikan suunta aina vuoteen 2030 saakka. Finanssialan Keskusliitto ehdottaa kokonaisarvion tekemistä asumisen kustannuksista kotitalouksille ja yhteiskunnalle. Finanssialan Keskusliitto, Rakennusteollisuus RT ja Kiinteistöliitto ehdottavat kotitalousvähennysoikeuden laajentamista asunto-osakeyhtiön vastuulla oleviin kunnossapitoon ja korjauksiin. Omakotiliiton mukaan kotitalousvähennyksen määrää tulisi kasvattaa ja sen käyttöalaa laajentaa suunnittelutyöhön sekä kuntotarkastuksiin ja -tutkimuksiin. SAK ehdottaa, että kotitalousvähennystä korotettaisiin matalasuhdanteissa rakennusalan työllisyyden kohentamiseksi. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto esittää asuntokaupan välityspalkkion sisällyttämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Vuokralaiset VKL katsoo, että vuoden 2015 alusta voimaan tullut työsuhdeasuntojen verotusarvojen muutos on nostanut tällaisissa asunnoissa asuvien palkansaajien asumiskustannuksia merkittävästi ja siksi ratkaisu tulee poistaa. Kiinteistöliitto ehdottaa, että omistusasuntolainojen valtiontakauksesta perittäviä takausmaksuja alennettaisiin vastaamaan toteutuneita takausriskejä.