HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Samankaltaiset tiedostot
PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Peltomaan rakenteen arviointi

Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako

Kipsi vähentää peltomaan

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Peltomaan rakenteen arviointi

Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

Karjanlannan hyödyntäminen

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Orgaaninen aines maan kasvukunnon ylläpitäjänä. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

P in Action Fosfori maassa ja maasta kasviin. Kimmo Rasa Vanhempi tutkija, MTT

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maanparannusaineiden käyttö pellolla

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Maan mururakenne ja orgaanisen aineksen kertyminen

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Huomio maan kasvukuntoon

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Ekosysteemi tai sen osa, jossa tapahtuvat prosessit kasvattavat ilmakehän hiilivarastoa. Vrt. hiilinielu.

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Pellon kunnostus ja maanhoito

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Fosfori maassa ja kasvinravinteena

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Suorakylvöseminaari 2018

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan kasvukunnon hoito

Biohiili maanparannusaineena

Puhtaamman Itämeren puolesta!

I Maataloustuotannon ympäristötekijät faktat pöytään. II Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Maatalouden ympäristöhaasteet: maanhoito ja vesiensuojelu

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Transkriptio:

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT

Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien kannalta

Optimaalinen kivennäismaan koostumus Huokostilavuus

Maan rakenne Maan rakenteella tarkoitetaan maahiukkasten keskinäistä järjestäytymistä ja kiinteän aineksen väliin jäävää tilaa eli huokostoa. Kahdenlaista huokoisuutta: Lajitekoostumuksen määräämää huokoisuutta - Huokoskoko: karkeat maat vs. hienojakoiset maat - pienten partikkelien väleihin jää pieni huokostila - suurten partikkelin väleihin jää isompi tila Maan rakenteen määräämää huokoisuutta - mururakenne - maapartikkelien muodostamat aggregaatit eli murut - pienet huokoset murujen sisällä - suuret huokoset murujen välissä - Karkeissa maissa mururakenne löyhä, maapartikkeleja pitää yhdessä orgaaninen aines, juuret - Savimaissa mururakenteen syntyminen on edellytys pintamaan hyvälle vedenläpäisykyvylle ja siten myös juurten hapensaannille

Huokoskokojakauma Suuret huokoset (>30 m) Veden imeytyminen maahan (pinta ei liety) Tyhjentyvät nopeasti painovoiman vaikutuksesta Juurten/mikrobien hapen saanti turvattu - juurilla hyvät kasvuolosuhteet laaja juuristo ravinteiden saanti turvattu! Maan on myös pystyttävä varastoimaan vettä, että kaikki vesi ei poistu painovoiman vaikutuksesta. Tarvitaan pieniä huokosia! Keskikokoiset eli vesihuokoset (Ø 30-0.2 m) kasvien veden saanti maan muokkautuvuus Mikrohuokoset (Ø < 0.2 m) vesi ei kasvien käytettävissä

Vapaa vesi Makrohuokoset ovat suuria huokosia: halkaisija yli 0,03 mm - vesi ja ilma liikkuu märässä maassa - juurten kasvuväyliä - hetkellinen veden varastointikyky - vähentää pintavalunnan riskiä - ravinteiden huuhtoutuminen? Kuva: Risto T. Seppälä, MTT

Maahan sitoutunut vesi kapillaarivesi pintajännitys nostaa vettä tasolle, jossa vesipatsaan paino tasapainossa kapillaarivoimien kanssa ei poistu painovoiman vaikutuksesta kapillaarinen nousukorkeus kasvaa hiukkaskoon pienetessä, samalla nousunopeus hidastuu (kitka!) adsorptiovesi fysikaalisesti sitoutunutta hiukkaspinnoille adsorptio- ja kapillaariveden erottaminen täysin toisistaan hyvin vaikeaa ei kasveille käyttökelpoista http://www.tutorvista.com/content/physics/physics-iii/solids-and-fluids/capillarity.php Salonen et al. 2002

Lajitekoon merkitys veden liikkeisiin Veden kapillaarinen nousu huokosväleissä riippuu huokoskoosta Dia: Salla Venäläinen, Sanna Kanerva, Martina Metzler 8

Maan rakenne eli struktuuri Savimaa vailla mururakennetta Ei erikokoisia huokosia Tiivis, märkä, ei läpäise vettä juurten kasvu estynyt (happitilanne) Savimaan hyvä mururakenne Ilmava, kuohkea, erikokoisia huokosia vedenpidätys ja veden läpäisy Helena Soinne

Maan rakenteen ja siten myös huokosrakenteen syntyyn vaikuttavat: Maan kuivuminen haihtuminen, jäätyminen, juuristo Juuriston toiminta huokosen laajentuminen, jatkuvuuden lisääntyminen, reiät Maan muokkaus kokkareet muruiksi Kaivavien eläinten toiminta huokosia Pieniä muruja ja kokkareita isoja kokkareita ja prismoja Rowell 1994 Maaprofiilin makrorakenne

Miten kuivuminen edistää rakenteen kehittymistä? Märässä maassa savespartikkelien ympärillä on vesikehä (adsorptiovesi) partikkelit eivät osu toisiinsa Maan kuivuessa vesikehä ohenee Partikkelit pääsevät lähekkäin ja liittyvät löyhästi yhteen Jos maa kuivuu täysin kuivaksi voi syntyä pysyviä sidoksia, eikä partikkeleita saa enää irti toisistaan edes uudelleen kostuttamalla - ei sameutta mikromuru

Mururakenne Mururakenteen kestävyys märissä olosuhteissa - 4 viikkoa vedellä kyllästyneinä Pitkäaikainen nurmi Kestävä mururakenne vähentää Liettymistä ja kuorettumista eroosiota, veden savisameutta varmistaa veden imeytymistä pinnasta syvempiin kerroksiin Mururakenteen ollessa heikko: sade rikkoo Säännöllisesti muokattu viljapelto maa liettyy ja kuorettuu pintavirtailua eroosiota veden imeytyminen hidastuu maa pysyy märkänä

Märkyys ja mururakenne Heikot murut hajoavat, kun maahan tulee paljon vettä ja maapartikkelien ympärillä oleva vesikehä laajenee Maan pinta liettyy ja huokoisuus pienenee, vedenläpäisykyky huononee, pintavirtailut lisääntyy Orgaaninen aines hidastaa kostumista ja pitää muruja kasassa

Kestävän mururakenteen ainekset Hyvä mururakenne kestää veden ja paineen vaikutusta Muodostuminen vaatii Maan kuivahtamista (partikkelit lähelle toisiaan) Eloperäistä ainesta ja biologista aktiivisuutta (humus murujen rakenneosana, mikrobien lima-aineet, juuret ja sienirihmat) Aikaa - Sidokset murun sisällä vahvistuvat ajan myötä - Säännöllisesti muokatuissa maissa rakennetta häiritään jatkuvasti ja murut ovat usein heikompia kuin muokkaamattomissa maissa - muokkaus orgaanisen aineksen väheneminen häirintä

Maan eloperäinen eli orgaaninen aines Luokittelu 1) Vielä hajoamattomana oleva aines 2) Eri hajaantumisasteilla oleva aines 3) Uudelleen syntetisoitunut aines eli humus Humus Kestävää mikrobiologista hajotusta vastaan Vedenpidätyskyky (eroosio, huuhtoutuminen) Ominaispinta-ala (pidätysominaisuudet) Hajoava orgaaninen aines Ravinteiden kierto, humuksen raaka-aine Biologinen aktiivisuus (maan rakenne) Maan orgaanisen aineksen häviöt globaali ongelma Kun luonnontilainen maa otetaan viljelyyn orgaanisen aineksen pitoisuus alenee - hajotuksen tehostuminen Orgaanisen aineksen tappiot: avoviljely > nurmiviljely

Mururakenne ja erilaiset maankäyttömuodot Savimailla mururakenteen kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat orgaanisen aineksen määrä muokkausintensiteetti 100% 95% 90% 85% 80% 75% 70% 65% 60% 55% 50% Vedenkestävien murujen osuus eri maankäytöissä Metsä Nurmi SK Intensiivinen

Hyvärakenteinen maa Hyvärakenteisen maan tunnusmerkkejä Nopea veden imeytyminen Maan kuivuminen Ilmava Hyvä vedenpidätyskyky Kestävät murut, jatkuvat huokoset Juuret kasvavat hyvin Suotuisa lieroille ja muille eliöille

Ravinteiden pidättyminen Mitä pienemmistä hiukkasista maa-aines koostuu, sitä suurempi pinta-ala maa-aineksessa on painoyksikköä kohti Pidätyspintoja maassa Savimineraalit, raudan ja alumiinin heikostikiteytyneet oksidit, humus Pidätysmekanismeja Sähköiset vetovoimat - Ravinteet ioneina: esim. K +, Ca 2+, NO 3- (varaus!) - Maapartikkelien sähköiset ominaisuudet : Pysyvä negatiivinen (-) varaus tai ph:sta riippuva varaus (+ tai -) Ligandinvaihto (kemiallinen sidos)

Nitraatin pidättyminen NO 3 - - varaus Negatiivisen pinnan aiheuttama repulsio! maassa voi olla positiivisia varauksia happamissa oloissa. Näille paikoille voivat anionit pidättyä elektrostaattisin voimin Cl, NO 3 voivat pidättyä vain tällä mekanismilla pidättyvät erittäin heikosti huuhtoutuvat helposti

Fosforin pidättyminen Fosfaatti (PO 4 2- ) (negatiivinen varaus!) Pidättyy ligandinvaihdolla ei perustu sänköisiin varauksiin pidättyminen Al:n ja Fe:n hydratoituneiden oksidien pinnoille syrjäyttämällä oksidipinnoilta OH tai H 2 O -ryhmiä l. ligandeja Pidättyy voimakkaasti maahan Tasapaino maahan pidättyneen ja maanesteessä olevan fosforin välillä

Fosforin huuhtoutuminen Fosfori pidättyy lujasti maahan Korkea P-luku vs alhainen P-luku liikkuu eroosioaineksen mukana Vesistöön päätyessään runsaasti fosforia P P P P P P P sisältävä maa-aines vapauttaa fosforia tehokkaasti P P P P P Maan fosforipitoisuus, P-luku Mitä enemmän maassa on fosforia, sitä helpommin ja enemmän sitä vapautuu liukoiseen muotoon Liuenneen fosforin pitoisuus pintavaluntavedessä kasvaa P intavalunnan liuennut P, mg/l 10 1 0.1 0.01 Uusitalo ja Jansson, MTT 0.001 1 2 5 10 25 50 100 Maan fosforiluku (viljavuus), mg/l maata Dia: Kimmo Rasa, MTT

Eroosio oire huonosta rakenteesta Selkeää maan siirtymistä ja häviämistä TAI Savespartikkeleiden huomaamatonta diffundoitumista veteen Kuvat otettu 18.3. 2007 Tommi Peltovuori Fosforin rikastuminen pinta-kerrokseen - Eroosioaines kuljettaa fosforia pintavesiin Maa köyhtyy

Tiivistyminen http://www.ext.colostate.edu/mg/gardennotes/215.html Tiivistyminen heikentää veden imeytymistä maahan ja pienentää huokostilavuutta erityisesti suurten huokosten osuutta Märkä maa, lätäköt, kellastunut huono kasvusto Tiiviissä maassa juurten kasvu ja ravinteidenotto heikentyy - Hapen puute - juuristo ja eliöt kärsivät Ravinteita liukenee veteen Pintavalunta lisääntyy - eroosio, liukoiset ravinteet Maa liettyy, rakenne huononee entisestään Peltoliikenteen aiheuttama tiivistyminen lisääntyy

Liettymistä, tiivistymistä

Maan rakennetta huonontaa Toimimaton ojitus, maan jatkuva märkyys Eloperäisen aineksen puute Voimakas muokkaus ja hiertäminen huonontaa muokkautuvuutta ja kantavuutta, lisää tiivistymisriskiä, haittaa luonnonprosessien toimintaa heikko eliötoiminta, murut eivät kestä vettä rikkoo maan luontaisen rakenteen, kuluttaa eloperäistä ainesta, altistaa liettymiselle Tiivistäminen Alhainen ph Dia: prof. Laura Alakukku rikkoo ja katkoo makrohuokosia, massiivinen rakenne haittaa kasvien kasvua, vaikuttaa maan biologiseen aktiivisuuteen, mururakenteen muodostuminen

KIITOS!