Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma



Samankaltaiset tiedostot
LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

LASTENTAUDIT. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Heikinheimo KLL/Lasten ja nuorten klinikka PL 281, HUS,

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

NEUROKIRURGIA

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla.

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Jouko Jalonen

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Päivitetty TDKN E 2 a

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS

KÄSIKIRURGIA

SISÄTAUDIT. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta /2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

4 Kardiologikoulutus. Suomessa

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

SYÖPÄTAUDIT

AMCH-seminaari Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

Valtioneuvoston asetus

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ

Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

REUMATOLOGIA

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Helsingin yliopisto Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutusohjelma

ERIKOISLÄÄKÄRIEN LISÄKOULUTUSOHJELMAT

LISÄKOULUTUSOHJELMAT OPAS

Koulutuspaikkasopimus

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita?

OPINTO-OPAS ERIKOISLÄÄKÄRIN LISÄKOULUTUS Lukijalle

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

Anna-Maija Koivusalo

Update on the residency training

2 Opintojen kesto ja laajuus

Lastentautien erikoislääkärikoulutuksen

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärikoulutuksen

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Pyydettynä lausuntona valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä esitämme:

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE

Kutsu. Professoriluennot torstaina LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

LISÄKOULUTUSOHJELMAT OPAS

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN VISITOINTI LAADUN TAKEENA. Prof. An6 Mäki;e HUS ja HY

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA

Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta. Filosofian lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus

Käytännön kokemuksia auditoinnista kannattaako?

Laiteajokorttiverkkokoulutus

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

SATU LIITE 6

Transkriptio:

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Päivämäärä: 15.6.2004 Valtakunnallinen koordinaattori dosentti Eero Jokinen 1. Johdanto: CESP (Confederation of European Specialists in Paediatrics), UEMS:n (European Union of Medical Specialists) lastentautien spesialistisektio, määrittelee lastentautien suppeiden erikoisalojen koulutuksen yleisiksi vaatimuksiksi, että koulutuspaikalla on kyseisellä erikoisalalla työryhmä (kaksi kyseisen suppean alan edustajaa), riittävä potilastoiminta, hyvä kirjasto (tärkeimmät tieteelliset lehdet), sekä koulutus- ja tutkimustoimintaa. Koulutus kestää vähintään kaksi vuotta, ja se tapahtuu yliopistosairaalassa tai samantasoisessa muussa valtakunnallisessa keskuksessa. Koulutuksen lopussa järjestetään kuulustelu. Lastenkardiologian koulutus on harmonisoitu eurooppalaista lastenkardiologikoulutusta vastaavaksi (tarkemmin katso http://www.aepc.org/train.htm). Koska lastenkardiologiassa tarvitaan runsaasti erityistaitoja, mm. sydämen ultraäänitutkimuksien ja sydänkatetrointien sekä katetri-interventioiden suorittamiseksi, sisältävät AEPC:n (Association for European Paediatric Cardiology) suositukset UEMS:n yleisvaatimusten ohella lisävaatimuksia sekä koulutuspaikalle (General Training Institute Requirements), kouluttajalle (Requirements with regards to the Trainer) että koulutuksen sisällölle (Guidelines for Training in Paediatric Cardiology). 2. Koulutuksen päämäärät 2.1. Koulutuksen sisältö Lisäkoulutus suoritetaan pääosin HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalassa, joka ainoana Suomen sairaaloista täyttää kaikki eurooppalaiselle koulutuspaikalle asetetut vaatimukset (http://www.aepc.org/tra-ins.htm). Osa koulutuksesta (enimmillään 6 kk) voidaan suorittaa myös muissa yliopistosairaaloissa, joissa on olemassa kouluttaja ja koulutusohjelma; sekä soveltuvin osin koulutusta voi hankkia ulkomaisista koulutuspaikoista, jotka täyttävät UEMS:n ja AEPC:n asettamat vaatimukset. Lastenkardiologikoulutuksen pitäisi olla kokopäiväistä. Jos osa koulutuksesta suoritetaan osapäiväisenä, koulutusaika vastaavasti pidentyy. Mahdollisesta osaaikaisesta koulutuksesta on kuitenkin sovittava erikseen kouluttajan kanssa. Koulutus voidaan suorittaa tarkoituksenmukaisessa virassa (esim. sairaalalääkärin tai erikoislääkärin virassa tai viransijaisena). Edellytyksenä on, että koulutus on järjestettävissä koulutussuunnitelman mukaisesti ja koulutuksen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa. Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Kliinisen työn lisäksi koulutus sisältää teoreettista kurssimuotoista ja omaehtoista opiskelua sekä kuulustelun. 2.2. Koulutuksen tarkoitus Lisäkoulutusohjelman tavoitteena on turvata lastentautien erityisosaaminen lastenkardiologian alalla erityisesti yliopistosairaaloissa. Koulutuksen tarkoituksena on antaa koulutettavalle valmiudet: - vastata yliopistosairaalatasoisten (vaativan erityistason) lasten sydänsairauksien diagnostiikasta ja hoidosta. Tämä edellyttää useiden muista lastentaudeista poikkeavien kajoavien ja kajoamattomien erityistaitojen osaamista.

- toimia yhteistyössä muiden lasten erikoissairaanhoidon alojen ja alueiden kanssa korkealaatuisten sairaanhoidon palveluiden tuottamiseksi - toimia muiden lastentautien erikoisalojen konsulttina lastenkardiologisissa ongelmissa - johtaa kliinisiä tutkimushankkeita - vastata yliopistoklinikassa toimivan lastenkardiologisen yksikön toiminnan organisoinnista Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi koulutettavan on hankittava seuraavat tiedot ja taidot: 1. Perusteellinen tietämys ja taidot - sikiökehityksestä, teratologiasta ja normaalin verenkiertoelimistön kehityksestä kasvavalla lapsella ja nuorella. - verenkiertoelimistön fysiologiasta ja patofysiologiasta - sydänvikojen epidemiologiasta, genetiikasta ja ilmaantuvuudesta - sydänlääkkeiden farmakologiasta - tuntea synnynnäisten rakenteellisten sydänvikojen sekä lapsuus- ja nuoruusiän hankittujen sydänvikojen oireet ja syyt, sekä hallita näiden vikojen diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka 2. Osata itsenäisesti seuraavat erityistaidot: A. - ekg:n tulkinta eri sairaustiloissa. Koulutusaikana pitää itsenäisesti, mutta valvottuna, tulkita vähintään 1000 ekg-rekisteröintiä. Tämän lisäksi koulutettavan pitää oppia itsenäisesti tulkitsemaan ekg:n vuorokausirekisteröintejä (koulutusaikana vähintään 100 kpl) - Sydämen ultraäänitutkimukset ovat oleellinen osa lastenkardiologin työtä. Koulutettavan pitääkin itsenäisesti pystyä suorittamaan järjestelmällinen sydämen rakenteiden ja toiminnan ultraäänitutkimus sydänvian diagnosoimiseksi, sekä tämän lisäksi osata selvittää sydämen toiminta mm. M-mode- ja Doppler -tutkimuksilla. Koulutuksen aikana koulutettavan pitääkin suorittaa vähintään 1000 sydämen ultraäänitutkimusta. Hänen pitää hankkia myös perustiedot ruokatorviultraäänen (TEE), sikiöultraäänen ja kolmiulotteisen ultraäänen suorittamisesta. Hänen pitää osallistua myös kokeneen lastenkardiologin johdolla sikiödiagnoosin jälkeiseen perheiden neuvontaan. - Osata itsenäisesti suorittaa ja tulkita rasitustesti. Koulutuksen aikana on itsenäisesti, mutta valvottuna, suoritettava vähintään 40 rasitustestiä. - Osata tulkita thorax-röntgenkuvan löydökset. Koulutuksen aikana pitää tutustua myös sydämen ja verenkiertoelimistön tietokonetomografia- ja MRI-tutkimuksen suorittamiseen ja tulkintaan sekä tuntea näiden tutkimusten indikaatiot, hyödyt ja mahdolliset haitat. Koulutuksen aikana pitäisi seurata vähintään 20 tietokonetomografisen ja/tai MRItutkimuksen suorittamista ja tulkintaa. Lisäksi koulutettavan pitää tutustua isotooppikardiografisiin ja värilaimennostutkimuksiin sekä tuntea näiden tutkimusten käyttöindikaatiot ultraäänitutkimusten lisänä. B. - koulutuksen aikana koulutettavan pitää hankkia riittävät taidot sydänkatetorintien ja angiografioiden itsenäistä suorittamista varten. Hänen pitää myös tuntea sydänkatetrointien indikaatiot, esteet ja tutkimuksen komplikaatiot. Käytännössä tämän saavuttamiseen tarvitaan vähintään 100 itsenäisesti suoritettua katetrointia koulutuksen aikana. - kun koulutettava on hankkinut sydänkatetrointien perustaidot, hän osallistuu toimenpidekatetrointeihin, mm. ahtaiden läppien ja verisuonten laajentamiseen katetriteitse, mistä toimenpiteistä hänen pitää hankkia perustaidot. Koulutuksen aikana hänen on hankittava riittävät taidot Rashkindin eteisseptektomian itsenäiseen suorittamiseen.

C. - koulutettavan pitää tuntea sydämen rytminmuodostus, elektrofysiologia ja rytmihäiriöiden synty sekä niitä aiheuttavat ja niille altistavat tekijät. - osattava rytmihäiriöiden noninvasiivinen diagnostiikka - osattava rytmihäiriöiden lääkehoito, rytmisiirto ja tahdistinhoito, sekä tahdistinkontrollien itsenäinen suorittaminen - tunnettava invasiivisen rytmihäiriödiagnostiikan sekä katetriablaatioiden suoritustekniikka, indikaatiot ja mahdolliset komplikaatiot 3. Sydänvikojen noninvasiivinen (kajoamaton) hoito - pitää tuntea perusteellisesti verenkiertoelimistön häiriötilojen lääkehoito 4. Potilashoito - koulutuksen aikana koulutettavan on hankittava riittävät taidot osastolla hoidossa olevien potilaiden leikkausten jälkeisestä hoidosta sekä myöhemmin ilmaantuvien sydämen toimintahäiriöiden hoidosta, jotta pystyy hoitamaan näitä potilaita itsenäisesti - koulutettavan on hankittava riittävät tiedot ja taidot sydänpotilaiden polikliiniseen tutkimiseen ja hoitoon sekä sydänvikojen jatkoseurantaan. AEPC:n suositusten mukaisesti koulutuksen aikana polikliinisia potilaita pitäisi koulutuksen aikana tutkia vähintään 1150. - koulutettavan pitää tunnistaa sydänvikoihin yleisimmin liittyvät oireyhtymät - koulutettavan tulee oppia riittävät kommunikaatiotaidot, jotta hän pystyy itsenäisesti informoimaan perhettä lapsen sydänviasta ja sen ennusteesta, vian mahdollisista vaikutuksista jokapäiväisessä elämässä, sekä oppia huomioimaan sydänvikoihin koko perheen kannalta liittyvät psykososiaaliset vaikutukset - koulutettava tuntee synnynnäisiin sydänvikoihin aikuisiällä liittyvät komplikaatiot, vaikutukset mm. ammatinvalintaan, raskauteen ja sen ehkäisyyn. Hän tutustuu myös aikuisten rakenteellisia sydänvikoja hoitavan aikuiskardiologisen vastaanoton toimintaan. - tutustuttava sydänteho-osaston toimintaan ja tunnettava sydänhätätilanteiden diagnostiikka ja hoito, sekä tunnistettava välittömät sydänleikkauksen jälkeiset verenkierron komplikaatiot. - ensimmäisen koulutusvuoden jälkeen koulutettava osallistuu lastenkardiologipäivystykseen. Tavoitteena on saavuttaa hyvät itsenäiset taidot ja tietämys lasten ja nuorten akuuttien sydän- ja verenkierto-ongelmien diagnostiikassa ja hoidossa 5. Kliinisiä evaluaatiota ja kehityskeskusteluja pidetään säännöllisesti. Koulutettava osallistuu myös viikottain lastenkardiogien ja kirurgien yhteiskokouksiin, joissa keskustellaan ongelmatapauksista ja yksittäisen potilaiden sydänleikkausindikaatioista. 3. Koulutusohjelma 3.1. Ohjelman rakenne Ohjelma koostuu edellä luetelluista pakollisista (1, 2 A-C, 3-4) ja vapaaehtoisista moduuleista, jotka on kuvattu lyhyesti edellä ja joiden sisältö on tarkemmin kuvattu eurooppalaisessa koulutusohjelmassa, joka löytyy internetistä osoitteesta http://www.aepc.org/tra-pae.htm. 3.2. Pakolliset moduulit Moduulien 1 (teoreettiset tiedot), 2A (kajoamaton diagnostiikka) ja 3 (polikliininen hoito) osuus voidaan hankkia osaksi missä tahansa yliopistollisessa keskussairaalassa ja se hyväksytään koulutukseksi tapauskohtaisesti moduulien sisällön perusteella. Muut pakolliset moduulit on hankittava HYKS:n lasten ja nuorten sairaalassa, koska muualla Suomessa ei suoriteta lasten sydänkatetrointeja tai leikkauksia.

3.3. Suositeltavat moduulit Lastenkardiologikoulutukseen voi kuulua 3-6 kk moduuli, jonka aikana koulutettava toimii neonatologisessa tehohoidon yksikössä. Kouluttautuva voi korvata 3 kk koulutuksestaan myös vapaaehtoisella 3 kk moduulilla työskentelemällä lasten sydänteho-osastolla. 3.4. Koulutuksen kesto Koulutus kestää vähintään kaksi vuotta. 3.5. Ulkomainen koulutus Ulkomaista koulutusta korvataan enimmillään 1 vuosi, jos koulutuspaikka ja koulutuksen sisältö täyttävät AEPC:n eurooppalaiset vaatimukset. Ulkomaisen koulutuksen hyväksymisestä vastaa suomalainen pääkouluttaja ja ulkomailla hankitun koulutuksen hyväksyttävyys harkitaan aina tapauskohtaisesti. Ulkomailla suoritetusta koulutuksesta pitää olla käytettävissä kouluttajan antama kirjallinen selvitys koulutuksen sisällöstä ja arvio kouluttautujan hankkimista tiedoista ja taidoista. 4. Koulutettavan edellytykset Lisäkoulutuksen voi aloittaa lastentautien erikoislääkärin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäkoulutettavien valinnassa otetaan huomioon valtakunnallinen tarve, jonka eri koulutusyksiköiden lastentautien erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilöt arvioivat yhdessä. Lastenkardiologian lisäkoulutukseen pyrkivät suunnittelevat koulutuksensa erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilön ja kouluttajien kanssa. 5. Koulutuspaikat ja kouluttajat 5.1. Keskukset, joissa koulutus voidaan suorittaa kokonaan HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. 5.2. Keskukset, joissa koulutus voidaan suorittaa soveltuvin osin TAYS, Lastenklinikka. TYKS, Lastenklinikka. OYS, Lasten ja nuorten klinikka 5.3. Henkilökohtaiset ohjaajat/kouluttajat Lastenkardiologian valtakunnallinen vastuukouluttaja ja koulutuksen valtakunnallinen koordinaattori on dosentti Eero Jokinen HYKS Lasten ja nuorten sairaalassa. Muina kouluttajina toimivat eri osa-alueilla ja eri yliopistollisissa keskussairaaloissa lastenkardiologit. Kouluttaja saattaa olla sama koko koulutuksen ajan, vaihtua tarpeen mukaan, tai olla eri henkilö koulutuksen eri vaiheissa. Kouluttavalta lastenkardiologilta vaaditaan eurooppalaisen suosituksen mukaisesti vähintään viiden vuoden kliininen kokemus lastenkardiologiassa. Tavoitteena on, että kouluttaja ja kouluttettava tapaavat toisensa säännöllisesti. Lisäkoulutusta hankkivan tulee käydä koulutusohjelmaa suuntaavia keskusteluja kouluttajan kanssa kerran kuukaudessa. Tällä tavalla on mahdollista nopeasti reagoida puutteisiin tai epätarkoituksenmukaisiin painotuksiin koulutuksessa. 6. Kuulustelu Lisäkoulutukseen kuuluu valtakunnallinen, koordinaattorin järjestämä kirjallinen kuulustelu. Katso kirjallisuus erillisestä listasta. 7. Teoreettinen koulutus Kurssimuotoista teoreettista erikoisalakohtaista kolutusta vaaditaan vähintään 30 tuntia. 8. Arviointi ja todistukset

Arviointi toteutetaan henkilökohtaisen koulutussuunnitelman mukaisesti kouluttajien toimesta vuosittain. Arviointi perustuu strukturoituun keskusteluun, jossa tulee olla mahdollisuus vastavuoroiseen kritiikkiin. Arviointiin liittyy myös kouluttajan ja koulutusympäristön arvio. Kouluttaja raportoi arvioinnista erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilölle. Portfolio on suositeltava tapa toteuttaa ylläkuvattuja tavoitteita. Lisäkoulutus ei johda tutkintoon, joten siitä ei saa tutkintotodistusta. Sen sijaan lisäkoulutuksen läpikäyneen henkilön yliopiston lääketieteellinen tiedekunta myöntää todistuksen suoritetusta lisäkoulutusohjelmasta. Lähteet: European Board of Paediatrics, European training syllabus in Paediatric Cardiologia Association for European Paediatric Cardiology: Training Requirements for Paediatric Cardiology; General Training Institute Requirements; Training Institute and Trainer Requirements