Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi
Aikatauluja Ohje talousvesiasetuksen (461/2000) soveltamisesta Valviran verkkoon syksyllä 2015 Uusi talousvesiasetus marraskuussa 2015 - asetuksen numero vaihtuu, koska annetaan TsL:n ja SäL:n nojalla TsL uudistuu, 2016? - Tukkulaitokselle hyväksyntämenettely Jäsenmaat ovat hyväksyneet juomavesidirektiivin liitteet muutettaviksi - talousvesiasetuksen uudistus vuonna 2017?
Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Osa I Talousvettä koskevia säädöksiä Osa II Talousvesiasetuksen säännöskohtaiset soveltamisohjeet Osa III Enimmäisarvojen perusteet Liite 1 STM:n asetus 461/2000 Liite 2 Juomavesidirektiivi Liite 3 Valvontatutkimusohjelmamalli (word dokumentti) sähköisenä Valviran verkkosivuille sisältää linkkejä muihin julkaisuihin tekstissä hyödynnetty VVY:n vanhaa opasta
Osa I, Talousvettä koskevia säädöksiä Säädös Numero Lyhenne Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 401/2001 Pieni talousvesiasetus 461/2000 Talousvesiasetus 1351/2006 Säteilylaki 592/1991 SäL Terveydensuojeluasetus 1280/1994 TsA Terveydensuojelulaki 763/1994 TsL Valmiuslaki 1552/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain, rehulain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 152/2015 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 Vesihuoltolaki 119/2001 VHL Vesilaki 587/2011 VL Ympäristönsuojelulaki 527/2014 YSL
Terveydensuojelulaki (763/1994) Talousvesi Talousveden määritelmään kuulumattomat vedet Talousvettä toimittava laitos ja sen hyväksyminen Talousvettä toimittavan laitoksen veden laadun valvonta Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualueen tarkastus Talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava laitos (tukkulaitos) - Hyväksyminen, säännöllinen valvonta Laitostekninen ja talousvesihygieeninen osaaminen ja vesityökortti Tutkimuslaboratoriot Maksut hakemuksesta, valvontatutkimuksista ja tarkastuksista
Toimija tai toimintatyyppi Hyväksyntä, TsL 18 Säännöllinen tarkastaminen 1) Talousvettä toimittava laitos (461/2000) 3 Talousvettä toimittava laitos (401/2001) Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue, 10 m 3 vettä/vrk tai vähintään 50 henkilölle (461/2000) Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue, < 10 m 3 vettä/vrk ja alle 50 henkilölle (401/2001) Tukkulaitos (talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava toiminnanharjoittaja, jolla ei ole omia loppukäyttäjiä) X X Laitoksen hyväksymispäätöksessä määriteltävä vedenjakelualueet Laitoksen hyväksymispäätöksessä määriteltävä vedenjakelualueet Käyttötarkkailu Talousveden laadun säännöllinen valvonta Näytteenottosuunnitelma Vedenjakelualuekohtaisesti Valvontatutkimus ohjelma, joka sisältää näytteenottosuun nitelman 2) Vedenjakelualuekohtaisesti Vedenjakelualuekohtaisesti Vedenjakelualuekohtaisesti Vedenjakelualuekohtaisesti Vedenjakelualuekohtaisesti Tarkastus ja näytteenotto terveyshaittaa epäiltäessä X X X X, määräykset laitokselle X X X X, määräykset laitokselle X 4) X Käyttötarkkailu 5) X X X Talousveden käyttö osana julkista tai kaupallista toimintaa, oma vedenottamo (461/2000) Talousveden käyttö osana julkista tai kaupallista toimintaa, oma vedenottamo (401/2001) Elintarvikehuoneiston käyttämä talousvesi, oma vedenottamo (461/2000) Elintarvikehuoneiston käyttämä talousvesi, oma vedenottamo (401/2001) Yhteisessä käytössä oleva kaivo tai muu vedenottamo, vähintään 50 henkilöä (461/2000) Yhteisessä käytössä oleva kaivo tai muu vedenottamo, alle 50 henkilöä (401/2001) Yksityinen kaivo tai muu vedenottamo, vähintään 50 henkilöä (461/2000) Yksityinen kaivo tai muu vedenottamo, alle 50 henkilöä (401/2001) 6) X X X 6) X X X 6), 7) X ja elintarvikelain mukainen omavalvonta X X 6), 7) X ja elintarvikelain X X mukainen omavalvonta X X X, määräykset veden (kaivon) omistajalle X, määräykset veden (kaivon) omistajalle X X X, määräykset veden (kaivon) omistajalle X, määräykset veden (kaivon) omistajalle
Taulukon huomautukset: 1) Tarkastustiheys on määritelty terveydensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassa: http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/ymparistoterveydenhuollon-valvontaohjelma 2) Valvontatutkimusohjelmaan on sisällytettävä laitoksen käyttötarkkailusuunnitelma. 3) Kaikki talousvettä pakkaavat laitokset ovat asetuksen 461/2000 mukaisia talousvettä toimittavia laitoksia. 4) Valmistelussa oleva HE eduskunnalle TsL:n muuttamiseksi. 5) Talousvesiasetuksen liitteen II näytteenottokohdassa mainitut muuttujat voidaan tutkia tukkulaitokselta lähtevästä vedestä tai sen jakeluverkosta, jos vesi toimitetaan sellaisenaan talousvettä toimittavalta laitokselta loppukäyttäjälle. 6) Jos kohde on terveydensuojelulain mukaisen säännöllisen valvonnan kohde (esim. oppilaitos tai majoitushuoneisto), suunnitelmallisen tarkastuksen yhteydessä suositellaan tarkastamaan vedenottamo tai kaivo ja sen rakenteet. 7) Jos kohde on elintarvikelain mukainen kohde, talousveden ja sen johtamisen riskit on huomioitava omavalvontasuunnitelmassa ja elintarvikelain mukaisen tarkastuksen yhteydessä suositellaan tarkastamaan vedenottamo tai kaivo ja sen rakenteet.
Osa II 2, Soveltamisala Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 :ssä tarkoitettua talousvettä, jota: 1) käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin; a) Käytetään: Käytetään sanalla korostetaan sitä, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvat myös yli 50 käyttäjän vedenjakelualueet, jossa kiinteistöt ottavat veden käyttäjän omilla laitteilla vettä talousvetenä käytettäväksi yhteisessä käytössä olevasta vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta (ns. kimppakaivosta). Yhteisessä käytössä olevat vedenjakelualueet eivät ole terveydensuojelulaissa tarkoitettuja talousvettä toimittavia laitoksia, mutta koska ne kuuluvat asetuksen soveltamisalaan, niiden veden laatua on valvottava säännöllisesti. Yhteisessä käytössä olevan vesisäiliön, kaivon tai muun vedenottamon omistaja vastaa siinä olevan talousveden vedenlaadusta. b) Toimitetaan: Talousveden toimittamiseen pitää olla TsL:n mukainen (18 ) kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksyntä. Tunnusomaista talousveden toimittamiselle on mm. se, että toiminnanharjoittaja perii maksuja käyttäjille toimittamastaan talousvedestä.
Osa II 3 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: vedenjakelualueella sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos; Talousveden laatua valvotaan ja raportoidaan vedenjakelualueittain. Vedenjakelualueella tarkoitetaan sellaista verkoston osaa, johon vettä otetaan ja pumpataan yhdestä tai useammasta vedenottamosta ja jossa talousvettä toimittavan laitoksen normaalin käytön aikana eri ottamoilta tulevat vedet voivat päästä sekoittumaan keskenään (talousveden laatu on jokseenkin tasaista). Määritelmän jälkimmäinen osa (ja josta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos) tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tukkulaitokselta vetensä ostavat kaikki asiakaslaitokset muodostavat kukin oman vedenjakelualueensa. Niitä ei voi yhdistää yhdeksi vedenjakelualueeksi, vaikka niiden vedenlaatu todennäköisesti onkin tasaista. Myös yli 50 käyttäjän yhteisessä käytössä oleva vedenottamo kimppakaivo on vedenjakelualue, vaikka se ei olisikaan varsinainen terveydensuojelulaissa tarkoitettu talousvettä toimittava laitos.
Kolme talousvettä toimittavaa laitosta (keltainen, vihreä ja sininen) sekä kirjaimilla merkittynä niiden vedenjakelualueet, joilla talousveden laatu on jokseenkin tasaista.
Vedenottamo TsL 16 : Vedenottamolla tarkoitetaan tässä laissa sellaista rakennetta tai laitetta, jolla otetaan pohja- tai pintavettä talousvetenä käytettäväksi
Osa II 8 Valvontatutkimusohjelma Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen ja sille vettä toimittavan kanssa laatia vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten vedenjakelualuekohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa on otettu huomioon veden oton, käsittelyn ja jakelun ominaispiirteet. Ohjelmaan tulee sisällyttää säännöllisen erityisvalvonnan toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteiden I ja I A taulukoissa lueteltujen muuttujien sisällyttämistä valvontatutkimuksiin tai terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten muuttujien valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä. Paikallisiin olosuhteisiin kuuluvat vedenottamon haavoittuva sijainti, läheiset talousveden saastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät tai muut 11 b :ssä tarkoitetut häiriötilanteet. Valvontatutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää useamman kuin yhden vedenjakelualueen säännöllinen valvonta, jos se on tarkoituksenmukaista.
Osa II 9 Määritykset ja näytteenottotiheys Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää vähintään liitteen II mukaiset määritykset, ja tutkittavien näytteiden määrän tulee olla vähintään siinä esitetyn mukainen.
Osa II, Liite II taulukko 2 Vedenjakelualueelle toimitettavan tai tuotettavan veden määrä Näytteiden määrä vuodessa vähintään 3) (m 3 /vrk) 1 ja 2) Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta 10 50 1 1 kahden vuoden välein 51 100 4 1 101 1 000 5 1 1001 2000 7 2 2001 3 000 10 2 3001 4 000 13 2 4001 5 000 16 3 5001 6 000 19 3 6001 7 000 22 3 7001 8 000 25 4 8001 9 000 28 4 9001 10 000 31 4 yli 10 000 100 000 yli 100 000 31 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m 3 /vrk kohden 304 + 3 lisänäytettä alkavaa 1 000 m 3 /vrk kohden 4 + 1 lisänäyte alkavaa 10 000 m 3 /vrk kohden 10 + 1 lisänäyte alkavaa 25 000 m 3 /vrk kohden Jaksottaisen seurannan valvontatutkimus sisältää kaikki jatkuvan valvonnan muuttujat, mikä voidaan ottaa huomioon jatkuvan valvonnan näytteenottotiheydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jaksottaisen seurannan valvontatutkimus voidaan laskea myös jatkuvan valvonnan valvontatutkimukseksi.
Osa II, Valvontatutkimusten sisältö ja tiheys Vedenjakelujakelualueelle toimitettu tai tuotettu veden määrä Asukkaiden lukumäärä, jolloin 1 henkilö = 200 l/vrk Raakaveden laatu, vedenkäsittelytapa, jakeluverkon ominaisuudet ja käyttötarkkailun taso Aiemmista ohjelmista saadut kokemukset Riskinarvioinnin perusteella laaditut luettelot häiriötilanteista -> Mahdollisuus lisätä muuttujia ja näytteenottotiheyttä
Osa II 9 Määritykset ja näytteenottotiheys 2 ja 3 mom. Liitteen II taulukon 2 mukaisten näytteiden määrää voidaan vähentää enintään puoleen taulukossa esitetystä, jos kahden edellisen, peräkkäisen vuoden aikana otetuista näytteistä saadut tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan ja ovat olennaisesti parempia kuin liitteen I mukaiset raja-arvot eikä ole sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Näytteiden määrän vähentäminen ja sen perustelut on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa. Mikrobiologisten muuttujien, lukuun ottamatta Clostridium perfringens -bakteeria, näytteiden määrää ei kuitenkaan voida vähentää. Näytteiden määrän vähentäminen voi koskea joko vain yksittäistä muuttujaa tai useampia muuttujia. Näytteiden määrän vähentäminen perusteluineen on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa.
Osa II Olennaisesti parempi tulos kuin liitteen I mukainen raja-arvo -määritelmällä tarkoitetaan pitoisuutta, joka on pienempi kuin 50 % laatuvaatimuksesta ja jonka määritysraja on pienempi tai yhtä suuri kuin 30 % raja-arvopitoisuudesta. Kuva 2. Vihreällä nuolella on osoitettu pitoisuusalue, jolla mitatut tulokset (vihreä palkki) tai vähäinen todettu läsnäolo (harmaa palkki) tai toteamisrajaakin pienempi pitoisuus (valkoinen palkki) tulkitaan olennaisesti paremmaksi kuin muuttujan rajaarvo.
Osa II, Näytteenottotiheys Talousvettä toimittavien laitosten näytteenottotiheydet, kun yksi laitos myy talousvettä muille laitoksille.
Osa II, Verkostossa muuttumattomat LIITE II 1. Näytteenottokohta Seuraavat muuttujat voidaan vaatimusten täyttymiskohdan sijasta määrittää talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta: Laatuvaatimukset antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2,-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani Laatusuositukset Clostridium perfringens, alumiini, kloridi, natrium, sulfaatti Jatkuvan valvonnan muuttujia
Osa II, Verkostossa muuttumattomien näytteenottotiheys (Muutoin olisi jatkuvia 97 ja jaksottaisia 11)
Osa II, Nitraatti Kuuluu verkostossa muuttumattomiin muuttujiin Liitteen I taulukon 2 huomautuksen 4 mukaan nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1. Nitraatin voi määrittää samasta kuluttajan hanasta otettavasta näytteestä kuin nitriitin, mutta on myös sallittua laskea summa näytteistä, jotka on tutkittu nitraatin osalta lähtevästä vedestä tai jakeluverkostosta ja nitriitin osalta kuluttajan hanasta. Valviran ohje 1/2014 talousveden nitraatin ja nitriitin valvonta asetuksen 461/2000 soveltamisalaan kuuluvien talousvettä toimittavien laitosten talousvedessä (Dnro 576/06.10.01/2014) kumotaan
Osa II 10 Käyttötarkkailu Valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta Käyttötarkkailuun tulee sisältyä riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu laitoksen toimintaympäristön, raakaveden määrän ja laadun sekä laitteiston kunnon seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi. WSP:n käyttöönotto! Juomavesidirektiiviin on tulossa riskinarviointi. Riskinarviointi ja sen vaikutukset viranomaisvalvontaan asetettaneen kansalliseen lainsäädäntöön vuonna 2017.
Osa II 11 Talousveden saastuminen Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun, talousveden säännöllisen valvonnan tai muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Laitoksen on ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle saastumisepäilystä ja desinfioinnin aloittamisesta. Valmius tarkoittaa desinfiointia kloorikemikaalilla, jolla saadaan desinfioitua myös verkosto. Päätöksen talousveden desinfioinnin aloittamisesta voi tehdä joko talousvettä toimittava laitos itse tai TsL:n 20 :n nojalla kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä talousveden desinfioitavaksi
Desinfiointivalmius Oltava käytettävissä desinfiointilaitteisto tai vähintään valmius desinfioinnin toteuttamiseen häiriötilanteissa: tarvittava tietotaito, kemikaalien syöttöyhteydet sekä etukäteissuunnitelma siitä, mistä tarvittavan desinfiointivälineistön saa käyttöönsä Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmassa häiriötilanteisiin voidaan laatia yksityiskohtainen toimintakortti väliaikaisen klooridesinfioinnin suorittamisesta Toimintakortissa kerrotaan, mitä desinfiointilaitteistoja ja kloorikemikaaleja käytetään, mistä ne hankitaan, mikä on näiden kemikaalien oikea annostus ja miten sähkönsaanti turvataan Desinfiointivalmius kuvataan lyhyesti myös valvontatutkimusohjelmassa, jonne kirjataan missä toimintakortti on. Muiden talousvettä toimittavien laitosten kuin vesihuoltolaitosten osalta desinfiointiohjeistus voidaan laatia TsL:n 8 :n mukaisen erityistilannesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Desinfioinnin suorittamista on harjoiteltava
Kloorattaessa: Tekninen valmius natriumhypokloriitin syöttämiseen Sopiva annostelulaitteisto Sopivat liitokset vedenottamolla, vesilaitoksella tai vesijohtoverkkoon Käyttökelpoista natriumhypokloriittia (liuos säilyy huonosti) Jäännöskloorin mittauslaite Toimintaohje tarvittavista säädöistä ja annostelussa käytettävän liuoksen väkevyydestä Koulutettu henkilökunta Laitteistojen kunnosta ja toimintakyvystä huolehtiminen sekä koeajot Sähkönsaannin varmistaminen THL:n video YouTube:ssa vesijohtoveden klooripitoisuuden mittaamisesta ja laskemisesta: https://www.youtube.com/watch?v=gt62britj9u. VVY: Talousveden klooraus -opas (nro 59, 2014).
Osa II 11 a Erityistilannesuunnitelma Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 :n 3 momentissa tarkoitettua kunnan suunnitelmaa. Erityistilannesuunnitelman laatimiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa. Erityistilannesuunnitelma on sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Vesihuoltolain 15 a :n mukainen vesihuoltolaitoksen suunnitelma Kunnan vesihuollon valmiussuunnitelma Kunnan ympäristöterveydenhuollon toimialan valmiussuunnitelma Pelastusviranomaisen suunnitelmat Ympäristölupavelvollisten laitosten ympäristönsuojelulain 15 :n mukainen varautumisvelvollisuus Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (vesien- ja merenhoitolain 10 e )
Osa II 11 b, Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen Erityistilannesuunnitelmaan tulee sisällyttää vähintään seuraavat tiedot: 1) riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilla, 2) häiriötilanteissa toimivien viranomaisten, laitosten sekä vastuuhenkilöiden nimet ja ajantasaiset yhteystiedot; 3) häiriötilanteissa toteutettavat toimenpiteet ja vastuunjako toimijoiden kesken; 4) viestintä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen; 5) häiriötilanteissa toteutettavien toimenpiteiden säännöllinen harjoittelu.
Suunnitelmien laatiminen ja yhteen sovittaminen Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelma häiriötilanteisiin (119/2001, 15 a ) Vesihuoltolaitos vastaa laatimisesta 1) Raakaveden määrään ja laatuun kohdistuvat riskit ja laitteiston kunto - WSP työkaluilla - terveydensuojeluviranomainen osallistuu Erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi (461/2000, 11 a-b :n) Kunnan terveydensuojeluviranomaisen vastaa laatimisesta 2) Toimenpiteet haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi, otettava huomioon KÄYTTÖTARKKAILUSSA 1) WSP:stä luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa. 2) Toimenpiteet terveyshaittojen ehkäisemiseksi, otettava huomioon VALVONTATUTKIMUSOHJELMASSA 3) Ajantasaiset yhteystiedot, erityistilanteissa toteutettavat toimenpiteet (ml. viestintä ja harjoittelu), vastuunjako ja suunnitelmien yhteensovittaminen - Toimintakortit (461/2000 11 b :n mukaiset TOIMINTATAVAT) 4) Sovitetaan yhteen kunnan vesihuollon ja ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaisessa valmiussuunnitelmassa
Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen (Vesihuoltopooli) Varautumissuunnitelman sisältömalli Toimintakorttimalleja Toimintakortit suositellaan laatimaan mm. näihin häiriötilanteisiin: talousveden mikrobiologinen saastuminen talousveden kemiallinen saastuminen toiminta radioaktiivisen saastumisen aikana toiminta veden laatuhäiriön aikana (esimerkiksi ph, rauta ym. vaihtelut) väliaikaisen klooridesinfioinnin suorittaminen putkirikko varavedenjakelu toiminnan kannalta kriittisen laitteen rikkoutuminen kemikaalin tai varaosien toimitushäiriö sähkökatko tulipalo tieto- tai automaatiojärjestelmän toimintahäiriö
Osa II 11 b 2 mom Erityistilannesuunnitelmassa tulee esittää toimintatavat: 1) häiriötilanteen sattuessa häiriön hallinnan edellyttämien toimenpiteiden aloittamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa; 2) eri viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan sovittamiseksi yhteen niin, että häiriön vaikutukset saadaan rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi; ja 3) häiriöistä toipumisen saamiseksi käyntiin mahdollisimman nopeasti. Toimintatapa on käytännönläheinen ohje siitä, miten toimenpide toteutetaan. Toimintatapa voidaan kuvata esimerkiksi toimintakortissa. Toimintakortti etenee kronologisessa järjestyksessä toimintavaiheittain: Havainto Reagointi, ilmoittaminen ja hälyttäminen Kiireellisen toiminnan turvaaminen Häiriön vaikutusten arviointi Häiriön selvittäminen / korjaaminen Toiminnan ylläpitäminen Häiriöstä toipuminen Tilanteen normalisointi Tilanteen arviointi
Osa III, Enimmäisarvojen perusteet 1 Mikrobiologiset muuttujat - Laatuvaatimukset - Laatusuositukset 2 Kemialliset muuttujat - Yksiköt - Laatuvaatimukset - Laatusuositukset 3 Radioaktiivisuus 4 Käyttötarkkailuun soveltuvat muuttujat 5 Veden syövyttävyyden arviointi