LUT:n Green Office -tiimi



Samankaltaiset tiedostot
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös

[Tiedoston alaotsikko]

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

YMPÄRISTÖOHJELMA A

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Tarmo Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto Outi Aalto

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Perustoimeentulotuen Kela-siirto Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki hanke

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto.

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi,

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Ihmisen paras ympäristö Häme

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

WWF GREEN OFFICE. Luonto on lähempänä kuin uskotkaan

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Green Office ympäristöjärjestelmä

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Työpaja: Mitkä ovat korkeakoulujen ja SYK:n toiminnan kannalta kiinnostavia kestävän kehityksen asioita?

Kokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Green Energy Showroom (GES) - verkostotilaisuus IVH Kampuksella

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy Keski-Suomen Energiatoimisto

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Tervetuloa Vastuulliset toimijat - kestävät kampukset - tilaisuuteen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Toimitusjohtaja Mauno Sievänen

Green Building Council Finland

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus Aitiopaikka, Valtion virastotalo

Energiatehokkuus elinkaarimalleissa. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Mairinoja

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Esimerkkejä Vihdissä jo toteutetuista ilmastotoimenpiteistä. Hanna Keinänen tammikuu 2016

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Ympäristöohjelma kaudelle:

LIIKENNETILASTO KEMIN SATAMASSA

HINKU Sosiaali- ja terveyskeskuksessa

Tavoitteet ja toimenpiteet

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Valtori Kehittäminen ja laatu

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Työkalu WWF:n Green Office -vuosiraportointia varten (pohjatietoja indikaattoreista)

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu Risto Larmio, Motiva Oy

VIHREITÄ EDISTYSASKELIA

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille


Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki)

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS

Etäpalvelu asioi viranomaisen asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden avulla

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen Liiketoimintaprosessien ekologisuuden parantamisen mahdollisuudet

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla. Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Transkriptio:

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristöohjelma 2012-2013 LUT:n Green Office -tiimi

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 4 2 YMPÄRISTÖPERIAATTEET... 5 3 ORGANISAATIO... 6 4 YMPÄRISTÖTAVOITTEET... 6 5 MATERIAALITEHOKKUUS... 7 5.1 Hankinnat... 7 5.1.1 Toimenpiteet hankintoihin liittyen... 8 5.1.2 Seuranta... 8 5.2 Jätteet... 8 5.2.1 Toimenpiteet... 9 5.2.2 Seuranta... 10 5.3 Paperinkulutus... 10 5.3.1 Toimenpiteet... 11 5.3.2 Seuranta... 11 6 ENERGIATEHOKKUUS... 11 6.1 Lämmön, veden ja sähkönkulutus... 11 6.1.1 Lämpöenergia... 11 6.1.2 Vedenkulutus... 11 6.1.3 Sähkönkulutus... 12 6.2 Toimenpiteet lämmön-, veden- sekä sähkön kulutuksen pienentämiseksi.. 12 6.2.1 Lämpöenergia... 12 6.2.2 Vesi... 13 6.2.3 Sähkö... 13 6.3 Seuranta... 15 7 TIEDOTUS... 15 7.1 Toimenpiteet... 15 7.2 Seuranta... 16 8 MATKAT JA LIIKKUMINEN... 16

3 8.1 Toimenpiteet... 17 8.2 Seuranta... 18 9 SEURANTA JA RAPORTOINTI... 18 LIITE 1... 19 LIITE 2... 20

4 1 JOHDANTO Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategian yhdeksi painopistealueeksi on täsmentynyt vihreä energia ja teknologia. Tieteellisellä tutkimuksella sekä akateemisella koulutuksella me LUT:ssa tuotamme ratkaisuja ja ratkaisijoita näihin haasteisiin. Toimintamme sisältää aurinkotalouden ja sen erilaiset uusiutuvat energiavarat, täysin puhtaan hiilen polton ja superturvallisen ydinvoiman. Tehokas energian käyttö on ydinosaamistamme. Olemme edelläkävijä älykkäiden energiaverkkojen alalla. Hallitsemme myös energiamarkkinoihin liittyvät kysymykset. Tieteellinen laskenta kehittää tehokkaita algoritmeja numeerisen mallinnuksen tarpeisiin. Tuloksia sovelletaan teollisten prosessien ja ympäristön tilan simulointiin. Virtuaalisuunnittelun ja materiaalitieteen tutkijamme vaikuttavat tuotantoon ja hyvinvointiin sekä ympäristön että talouden näkökulmasta pidentämällä tuotteiden elinkaarta ja vähentämällä raaka- ja polttoaineiden turhaa käyttöä. Vihreä kemiantekniikka taas suuntautuu kestäviin luonnonvaroihin ja energiatehokkaisiin prosesseihin, sivutuotteiden kierrätettävyyteen ja erityisesti kehittyneisiin erotustekniikan menetelmiin. Jotta energiatekniikan sekä ympäristötietouden osaamistamme tuotaisiin kampuksella myös konkreettisesti esille, vuonna 2011 yliopisto päätti alkaa toteuttamaan Green Campus hanketta. Hankkeen on tarkoitus osoittaa, miten tieteen ja teknologian avulla voidaan ratkaista ekologisia ongelmia ja rakentaa kestävää maailmaa. Hyödynnämme yliopiston innovaatioita ja otamme ne käyttöön omalla kampusalueellamme, ja näytämme suuntaa ja esimerkkiä tulevaisuuden kaupunkisuunnittelulle. Tärkeää on myös toiminnassamme olla oikeasti energiatehokkaita ja ympäristötietoisia. Tämä johti päätökseen luoda ympäristöjärjestelmä ja liittyä WWF:n Green Office ympäristöjärjestelmään sen tunnettuuden vuoksi. Green Office leima kertoo yhteistyökumppaneille sekä tulevaisuuden osaajille, opiskelijoille, että LUT oikeasti myös välittää ympäristöasioista. Green Office edellyttää että LUT:lla on ympäristöohjelma joka sisältää konkreettiset toimet sekä tavoitteet haitallisien ympäristötoimien vähentämiseksi. Ympäristöohjelmaa on luotu vuoden 2012 aikana ja siihen on pyydetty kommentteja yliopiston henkilökunnalta, joiden perusteella sitä on muokattu.

5 2 YMPÄRISTÖPERIAATTEET Lappeenrannan teknillinen yliopisto sitoutuu noudattamaan toiminnassaan seuraavia ympäristöperiaatteita: Ympäristötoimintaa seurataan ja parannetaan jatkuvasti Opetukselliset ja tutkimukselliset tavoitteet pyritään saavuttamaan energiatehokkaammin, vähemmällä materiaalin sekä energian kulutuksella, opetuksen ja tutkimuksen laatua heikentämättä Panostetaan uusiutuvaan energiaan, aurinko- ja tuulivoimaan, ja tuotetaan osa käyttämästämme energiasta itse Henkilökunnan sekä opiskelijoiden tiedottamista heidän ympäristöön vaikuttavasta toiminnastaan lisätään Energiatekniikka ja ympäristötoiminta huomioidaan vahvasti myös opetuksessa ja tutkimuksessa Motivoidaan henkilökuntaa sekä opiskelijoita toimimaan ekologisesti Haitallisia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään, kuitenkaan heikentämättä opiskelu- ja työskentelyolosuhteita

6 3 ORGANISAATIO Yliopiston ympäristöasioissa pääasiallinen koordinointivastuu on yliopiston tilapalveluilla sekä Green Campus hankkeella ja sen parissa työskentelevillä henkilöillä. Käytännön tehtäviä koordinoivat pääasiassa kiinteistöpäällikkö sekä Green Campus projektipäällikkö. Koordinointi tilapalveluiden, yksiköiden sekä muiden kampusalueen toimijoiden kanssa tapahtuu pääasiassa heidän toimestaan. Green Office ohjelmaa koordinoi LUT:n Green Office tiimi, joka on koostettu kampuksen henkilökunnasta. Tiimissä on jäseninä kiinteistöpäällikkö, strategiajohtaja, hankintasuunnittelija, viestintäjohtaja, SYK Oy:n kampusmanageri sekä Green Campus projektipäällikkö. Tarpeen mukaan ympäristöasioissa käytetään apuna myös tiedekuntien asiantuntijoita. Green Office tiimi suunnittelee ja koordinoi ympäristötoimenpiteiden toteutuksen sekä tiedottaa niistä henkilökuntaa ja opiskelijoita. Tiedottamista yksiköihin tehdään jokaiseen yksikköön nimettyjen tiedotusyhdyshenkilöiden avustuksella, jotka nimetään vuoden 2012 loppuun mennessä. Yliopisto toimii pääosin Suomen Yliopistokiinteistöt OY:ltä ja Tieto&Sähkötalolta vuokratuissa tiloissa. Kiinteistönomistajat rahoittavat sekä rakennuttavat kiinteistöt, ja huolehtivat tarpeen mukaan vanhojen rakennusten peruskorjauksesta. Yliopisto maksaa omasta toiminnastaan aiheutuvat kulut. Lisäksi samalla kampuksella yliopiston kanssa toimii myös ravintolapalveluita tarjoava Sodexo, kiinteistö- ja siivouspalveluita tarjoava L&T sekä opiskelijaterveydenhoitopalveluita tarjoava YTHS ja lääkärikeskus Mehiläinen. Osa tiloista on vuokrattu Saimian ammattikorkeakoululle ja lisäksi tiloissa toimii useita pienempiä toimijoita. 4 YMPÄRISTÖTAVOITTEET LUT:n pääasialliset ympäristötavoitteet: 1. Sähköenergian kulutusta vähennetään vuoden 2011 tasosta 10% vuoden 2013 loppuun mennessä 2. Tulostus- ja kopiointimääriä vähennetään vuoden 2011 tasosta 10% vuoden 2013 loppuun mennessä

7 3. Lämpöenergian kulutusta vähennetään 7 % 2011 tasosta vuoden 2013 loppuun mennessä 5 MATERIAALITEHOKKUUS 5.1 Hankinnat Hankintatoimessa yliopisto huomioi opetus- ja kulttuuriministeriön hankintastrategian. Strategian mukaan vain yliopiston toiminnan kannalta strategiseksi katsottavat ja muut erityisen suuret yksittäiset hankinnat kilpailutetaan itse. Muilta osin käytetään hyväksi Valtion yhteishankintayksikön, Hanselin, valmiiksi kilpailuttamia sopimuksia. Hankintatoimen välillisiä kustannuksia pienennetään toimittajien määrän vähentämisellä, pitkäaikaisilla sopimuksilla, saapuvien ostolaskujen määrän vähentämisellä ja sähköisen laskutuksen hyödyntämisellä mahdollisuuksien mukaan. Valtion yhteishankintayksikkö huomioi ympäristöasiat kilpailutusprosessissaan. Yliopistolla on käytössään hankintaohjeistus, jonka mukaan yksiköt toimivat. Puitejärjestelyjen ulkopuolelta ostettavissa hankinnoissa pyritään aina ottamaan huomioon työja elinkeinoministeriön ohjeistus energiatehokkuudesta julkisissa hankinnoissa. Kuitenkaan läheskään aina ei voida käytännössä ostaa energiatehokkainta ratkaisua tutkimuksen luonteen vuoksi. Toimistotarvikkeiden toimittajan (Staples Finland Oy) kanssa tehtiin yhteistyössä Green Campus tuotevalikoima, joka sisältää ympäristöystävällisiä tuotteita. Toimistotarvikkeita hankkivia työntekijöitä opastettiin käyttämään ensisijaisesti sitä vaihtoehtoa. Myös täyttöpalvelu otettiin pilotointiin ja kokemuksien perusteella tullaan ottamaan laajemminkin käyttöön kohteissa jossa se on mahdollista. Täyttöpalvelulla saadaan vähennettyä kuljetuksia sekä pakkausjätteen määrää.

8 5.1.1 Toimenpiteet hankintoihin liittyen Tehdään selkeä, käytännönläheinen ohjeistus kuinka ympäristönäkökannat voidaan ottaa paremmin huomioon hankinnoissa. Toteutus: Green Office tiimi ja talousyksikkö Jatketaan toimistotarvikkeiden täyttöpalvelun pilotointia yliopistopalveluissa, otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön myös muissa yksiköissä. Toteutus: Toimistotarvikkeita hankkivat ihmiset 5.1.2 Seuranta Toimistotarvikkeiden raportit hankituista toimistotarvikkeista, sekä ympäristöystävällisten tuotteiden osuus hankituista tavaroista. 5.2 Jätteet Jätehuolto on pääasiallisesti SYK OY:n vastuulla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto huolehtii toiminnastaan aiheutuvista ongelmajätteistä sekä SE-romusta. Käytännön asioita hoitavat kiinteistöpäällikkö ja huoltomestari. Laitoksilla ei ole omia jätehuoltovastaavia. Ongelmajätteet kerätään ykkösrakennusvaiheessa sijaitsevaan ongelmajätevarastoon josta ne toimitetaan ongelmajätelaitokseen. Kemikaalijätettä tulee pääasiassa LUT kemialta, ja ne kerätään kemian osastolla sijaitsevaan varastoon ennen jälkikäsittelyä. Myös muut organisaatiossa tulevat kemikaalijätteet kootaan sinne. Suuremmat erät pakataan suoraan yksiköissä ja toimitetaan suoraan hävityspalveluun. Muuten yksikkökohtaista ohjeistusta ei ole, vaan yleiset jäteohjeet kattavat koko yliopiston toiminnan. Jätehuollon toimivuudesta vastaavat kiinteistöhuolto, siivoajat, yliopiston tilapalvelut ja LUT kemia kemikaalijätteen osalta yhteistyössä. Jätekeräyspaikkoja ja varastoja valvotaan säännöllisesti. Samalla tarkastetaan keräysvälineiden kunto ja paikkojen siisteys. Jätteiden kierrätyksen on arvioitu havaintojen perusteella onnistuvan melko hyvin.

9 ilapalveluiden laatimat jäteohjeet ovat myös sähköisessä muodossa yliopiston internetsekä intranet-sivuilla. Henkilökuntaa ei erikseen perehdytetä jätteiden lajitteluun, eikä isoimmilla keräyspaikoilla henkilökunta varsinaisesti asioi. LUT:n tietohallinnolle on myönnetty ympäristösertifikaatti tunnustuksena IT-laitteiden kierrätyksestä ISO 14001-sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Yliopistolla syntyvät jätemäärät on esitelty liitteessä 1. 5.2.1 Toimenpiteet Tiedotus ja tietoisuuden lisääminen jätteen lajittelusta sekä energiatehokkuudesta. Toteutus: Tilapalvelut, Green Office tiimi Kertakäyttöastioiden käytön kartoitus vuoden 2012 aikana. Poistaminen kokonaan käytöstä vuoden 2013 aikana. Toteutus: Tilapalvelut, Green Office tiimi Jätteiden osalta LUT on johtavia tutkimuslaitoksia, joka miettii uudelleen raakaaineena käytettävien jätteiden prosessointimahdollisuuksia uusiksi tuotteiksi. Lisätään tietoisuutta tästä asiasta vuosien 2012-2013 aikana. Tavoite on kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrän vähentäminen. Toteutus: Green Campus työntekijät Joillain keräyspaikoilla ei ole varsinaista ohjeistusta lajittelusta, ja ohjeistus on tarkoitus lisätä vuoden 2012 aikana. Toteutus: Green Office tiimi Keräyspaikkoja ei ole merkitty ylös, tämä korjataan ja lisätään henkilökunnan opastusta kierrätyksestä. Toteutus: Green Office tiimi

10 5.2.2 Seuranta Jätemäärien seuranta toimitetuista raporteista. 5.3 Paperinkulutus Yliopistolla on pääasiassa käytössä yhteiskäyttötulostimia. Henkilökohtaisista tulostimista on pyritty eroon ja suurin osa on kerätty pois vuoden 2012 aikana. Vuonna 2011 tulostimilla ja kopiokoneilla tulostettiin 3 911 219 kopiota tai tulostetta. Yliopiston tietohallinto huolehtii tulostinlaitteiden käyttökuntoisuudesta säännöllisillä tarkastus- ja ylläpitokierroksilla. Vakiokierrosten lisäksi tehdään lisäkäyntejä tulostinlaitteilla, joiden käyttöaste on erityisen korkea (kirjasto ja osa mikroluokista). Kierroksilla tarkastetaan paperimäärät ja haetaan tarvittaessa lisäykset kunkin yksikön tarvikevarastoista. Samalla lisätään tulostimien ja monitoimilaitteiden paperikaukalot täyteen. Kierrosten yhteydessä pyritään myös siihen, että tulostusympäristö pidetään siistinä. Uusille Ricoh -monitoimilaitteille kirjaudutaan käyttäen kulunvalvonta-avainta (lutikka). Kulunvalvonta-avaimella voi käyttää yliopiston kaikkia Ricoh -monitoimilaitteita, jolloin käyttökustannukset kohdistuvat käyttäjän omalle vastuualueellesi riippumatta siitä, mitä laitetta käytät. Tämä helpottaa tulostusmäärien seurantaa. Käyttäessä näitä tulostimia, tuloste siirtyy palvelimelle odottamaan tietoa siitä, miltä monitoimilaitteelta haluat tiedostosi tulostaa. Tulosteet eivät jää enää laitteelle ilman valvontaa, ja poistuvat palvelimelta ellei käyttäjä tulosta töitään kahden tunnin kuluessa, joten turhia ja virhetulostuksia saadaan vähennettyä. Läsnä olevilla opiskelijoilla on 9e/lukukausi tulostuskiintiöt. Yhden mustavalkotulosteen hinta on 0,04e/sivu ja väritulosteen 0,16 e/sivu. Eli opiskelija voi tulostaa 225 kpl mustavalkotulosteita mikäli ei tulosta yhtään väritulosteita. Pelkästään väritulosteita opiskelija voi tulostaa 52 kpl. Kiintiötä on mahdollista ostaa lisää, mutta osa opiskelijoista ei käytä kiintiötään kokonaan. Tulostimiin asetettiin vuoden 2012 alussa oletukseksi 2-puoleinen mustavalkotulostus jonka ansiosta tulostusmäärän odotetaan tippuvan.

11 5.3.1 Toimenpiteet Pyritään minimoimaan henkilökohtaisten tulostimien määrä. Toteutus: Tietohallinto Suositaan harjoitustöiden ja vastaavien sähköistä palautusta. Toteutus: Yksiköt Suositaan opetuksessa sähköisiä materiaaleja. Toteutus: Yksiköt 5.3.2 Seuranta Vuotuiset tulostusmääräraportit käyttäjäryhmittäin. 6 ENERGIATEHOKKUUS 6.1 Lämmön, veden ja sähkönkulutus Seuraavaksi on pikainen katsaus yliopiston lämmön-, veden- sekä sähkön kulutukseen. Tarkemmin kulutustiedot liitteessä. 6.1.1 Lämpöenergia Lämpöenergian kulutus kampuksella oli vuonna 2011 9148,8 MWh. Ominaiskulutuksena se tekee 132,8 kwh/brm2. Vuonna 2012 heinäkuuhun mennessä kulutettu lämpöenergia on 5807,5 MWh, joka vastaa hyvin lähelle edellisvuoden tasoa. 6.1.2 Vedenkulutus

12 Veden kulutus kampuksella vuonna 2011 oli 31 233 m3. Ominaiskulutuksena se tekee 453,4 dm3/brm2. Vuonna 2012 veden kulutus on ollut 15 465 m3 heinäkuun loppuun mennessä. Ennusteeksi vuodelle 2012 tulee siis 26 511m3 (385 dm3/brm2), joka on merkittävä pudotus edellisvuodesta. 6.1.3 Sähkönkulutus Kokonaissähkönkulutus kampuksella vuonna 2011 oli 7 182 MWh. Sähkönkulutus on ollut viimevuosina kasvussa, johtuen pääasiallisesti kiinteistöihin tehtävistä peruskorjauksista ja näiden vuoksi käytetyistä tilapäisistä tiloista. Vuonna 2010 sähkönkulutus oli 6 813 MWh. Huoneistopinta-alaa yliopistolla on käytössään 68 879 m2. Yliopistolla on useita laboratorioita, joissa tehdään tutkimus- ja opetustoimintaa. 6.2 Toimenpiteet lämmön-, veden- sekä sähkön kulutuksen pienentämiseksi 6.2.1 Lämpöenergia Peruskorjauksien yhteydessä parannetaan mm. rakennuksien lämmön talteenottoa. II-remontin yhteydessä tehtyjen töiden ansiosta voidaan odottaa 5-7% säästöä lämpöenergiassa. Toteutus: SYK Oy ja Tilapalvelut Kehitetään mittarointia jolloin saadaan lämpöenergian kulutus rakennusvaihekohtaisesti. Toteutus: SYK Oy ja Tilapalvelut Ohjeistetaan henkilökuntaa sekä opiskelijoita mm. tuulettamaan oikein sekä käyttämään toimistojen laitteita energiatehokkaasti. Toteutus: Green Office tiimi

13 6.2.2 Vesi Kehitetään mittarointia jolloin saadaan veden kulutus rakennusvaihekohtaisesti. Toteutus: SYK Oy ja Tilapalvelut Kehitetään laboratoriolaitteiden jäähdytysjärjestelmiä. Muutamissa laboratorioissa muuttamalla avoin vesikierto suljetuksi voidaan säästää jopa 30% koko kiinteistön vedenkulutuksesta. Toteutus: SYK Oy ja Tilapalvelut 6.2.3 Sähkö Rakennusautomaation tarkastaminen. SYK Oy:n tilaamassa energiakatselmuksessa huomattuja asioita: valoisuusantureiden, liiketunnistimien ja ajastimien lisääminen on aiheellista. Osassa rakennusta palaa valot turhaan myös ilta-aikaan. Toteutus: SYK Oy ja Tilapalvelut Virransäästöasetukset kaikkiin tietokoneisiin joiden ei tarvitse olla tutkimuksellisista syistä aina päällä. Toteutus: Tietohallinto Sähkönkulutuksen mittaroinnin parantaminen. Parannetaan mittarointia jolloin saadaan rakennusvaihekohtaisesti kulutukset ja voidaan puuttua paremmin ongelmakohtiin. Mittaroinnin suunnittelu tehdään vuoden 2012 aikana ja toimenpiteet vuoden 2013 kesällä. Toteutus: SYK Oy Jaetaan sähkönkulutustiedot tiedoksi yksiköille. Toteutus: Green Campus - työntekijät

14 Peruskorjauksien yhteydessä huomioidaan erityisesti energiatehokkuus. IIrakennusvaihe on vasta remontoitu ja I-rakennusvaihe on menossa peruskorjaukseen muutaman vuoden sisällä. Remontin yhteydessä valaistus ja ilmanvaihto uudistetaan helpommin ohjattaviksi. Toteutus: Green Campus, SYK Oy ja Tilapalvelut Osallistutaan eri tapahtumiin, esimerkiksi energiansäästöviikoille samalla säästäen energiaa ja lisäämällä käyttäjien tietoisuutta omasta toiminnastaan. Toteutus: Viestintä, henkilökunta ja opiskelijat Green Office tiimi tiedottaa jatkuvasti henkilökuntaa ja opiskelijoita, jakaa mm. energiansäästövinkkejä. Toteutus: Green Office tiimi ja viestintä Tuotetaan osa käyttämästämme energiasta itse uusiutuvilla energialähteillä. Kampukselle on asennettu jo 20 kw tuulimylly ja vuoden 2012 loppuun mennessä asennetaan myös 20 kw aurinkopaneeleita. Yliopiston kokonaissähkönkulutuksesta näillä ei pysty tuottamaan merkittävää osaa (arviolta noin 1%), mutta tietoisuuden lisääminen uusiutuvista energialähteistä on tärkeässä osassa. Vuoden 2012 loppuun mennessä rakennetaan infojärjestelmä josta kaikki kampuksella liikkuvat näkevät näillä tuotetun energian. Toteutus: Green Campus Tutkitaan mahdollisuuksia vaihtaa osa valaistuksesta LED-valaistukseen. Peruskorjauksien yhteydessä suositaan LED-valaistusta. Toteutus: SYK Oy ja Tilapalvelut Selvitetään vuoden 2012 loppuun mennessä mahdollisuus ostaa 100% uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Tällä hetkellä uusiutuvilla tuotetaan 30%. Toteutus: Tilapalvelut

15 6.3 Seuranta Sähkön-, veden- ja lämpöenergian kulutusta seurataan kuukausittain ja vuosittain Ryhti raportointijärjestelmällä koko kiinteistön tasolla. Tulevaisuudessa vuoden 2013 ja mittaroinnin parantamisen jälkeen tehdään rakennusvaihekohtaisesti. 7 TIEDOTUS Työntekijöiden ja opiskelijoiden ohjaus ympäristöä säästäviin toimenpiteisiin tapahtuu pääasiallisesti intra- ja uutiskirjetiedottamisella. Energiatekniikan koulutuksen vuoksi tietoisuus asioista on melko hyvä, mutta ympäristökoulutusta sekä ohjeita käytännön toimista on saatavilla melko vähän. Intranetissä on jätteenkäsittelyohjeet, ohjeet liittyen hankintojen ympäristönäkökohtiin sekä tietohallinnon ohjeet työasemien sähkönsäästöstä. Ympäristökoulutusta työntekijöille ei anneta, joten vastuu tiedon saamisesta on ollut työntekijöiden omalla vastuulla. Koulutuksen ja tiedottamisen lisääminen onkin oleellista jotta asetettuihin säästötavoitteisiin päästään. Yliopiston on osallistunut ja järjestänyt erinäisiä energiansäästötapahtumia joihin työntekijöitä on haastettu mukaan. Lähitulevaisuudessakin on useampia energiansäästöön liittyviä tapahtumia joista on tiedotettu yliopiston väkeä ahkerasti. 7.1 Toimenpiteet Tehdään vuoden 2012 aikana tiivis ohjeistus opiskelijoille ja henkilökunnalle toimenpiteistä joilla autetaan tavoitteisiin pääsyä. Toteutus: Green Office tiimi Luodaan kunnollinen viestintäsuunnitelma ympäristöasioihin liittyen. Toteutus: Viestintä, Green Office tiimi

16 Uusi henkilökunta perehdytetään yliopiston ympäristöasioista rekrytoinnin yhteydessä. Toteutus: Perehdyttäjät Kerran vuodessa järjestetään avoimet Green Campus luennot, jotka sisältävät ympäristökoulutusta ja pidetään myös aloittaville opiskelijoille tervetuloaviikoilla Green Campus-luento Toteutus: Green Campus työntekijät Järjestetään vuoden 2013 aikana kilpailu kampuksella tehtävistä ympäristönsäästötoimenpiteistä. Toteutus: Green Office -tiimi 7.2 Seuranta Tapahtumien osallistujamäärät, Webropol-ympäristökysely henkilökunnalle vuosittain. 8 MATKAT JA LIIKKUMINEN Yliopiston edustalla on bussipysäkki josta lähtee ja saapuu päivisin linja-auto 15 minuutin välein. Henkilökuntaa on yritetty kannustaa tiedotusta käyttämällä käyttämään julkista liikennettä enemmän. Autopaikkoja kampusalueella on noin 1100. Tämä sisältää myös yhteisellä kampuksella toimivan Saimia -ammattikorkeakoulun paikat. Osa paikoista on maksullisia lämmitystolppapaikkoja. Pyöräpaikkoja yliopiston ympäristössä on useita. Lähes jokaisen yliopiston sisäänkäynnin yhteydessä on useampia pyöräpaikkoja. Pääsisäänkäynnin yhteydessä olevat paikat ovat opiskeluaikaan lähes täynnä, mutta pienen matkan päässä on yleensä vapaita paikkoja. Yliopistolle on vuoden 2011 syksyllä hankittu 20 sähköavusteista polkupyörää. Näitä pyöriä arvotaan henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttöön aina viikoksi kerrallaan. Ta-

17 voitteena sähköavusteisilla polkupyörillä on vähentää yksityisautoilua ja lisätä tietoisuutta sähköavusteisen pyöräilyn eduista, sillä sähköavusteisella pyörällä pidemmän työmatkan suorittaminen on huomattavasti helpompaa kuin tavallisella pyörällä. Tällöin kynnys lähteä auton sijasta polkupyörällä töihin pienenee. Henkilökuntaa on kannustettu myös miettimään työmatkojen tarpeellisuutta ja käyttämään esimerkiksi videoneuvotteluja, tämä edellyttää myös sitä että videoneuvottelulaitteistoa kehitetään. Työmatkoilla noudatetaan yliopiston matkustussääntöä, jonka mukaan tulee matkustaa käytettävissä olevaa edullisinta kulkuneuvoa ja kulkutapaa käyttäen. Näin ollen suositaan julkisia liikennevälineitä yliopiston autojen lisäksi. Yliopiston autoja käytetään vain silloin kun julkisilla meneminen ei ole mahdollista. 8.1 Toimenpiteet Arvotaan vuosittain 5 kappaletta sähköpolkupyöriä niitä käyttäneiden kesken. Tämä innostaa vielä lisää osallistumaan käyttäjäarvontoihin ja lisäämään tietoisuutta. Samalla saadaan uusittua yliopiston kalustoa. Toteutus: Green Campus työntekijät Kartoitetaan yliopiston pyöräpaikat. Tehdään suunnitelma pyöräpaikkojen lisäämisestä kartoituksen pohjalta. Parhaillaan käynnissä läntisen sisäänkäynnin remontti johon tulee pyöräpaikkoja sekä sähköavusteisien pyörien latauspisteitä. Toteutus: Tilapalvelut Uusien rakennusten ja vanhojen rakennusten peruskorjauksissa otetaan huomioon pyöräily ja pyörien pysäköinti. Toteutus: Tilapalvelut Lisätään tiedottamista julkisen liikenteen aikatauluista sekä mahdollisuuksista. Toteutus: Green Office tiimi

18 Tiedotetaan ja opastetaan opiskelijoita sekä henkilökuntaa käyttämään Kyyti.net kimppakyytipalvelua. Asennetaan kyyti.net pysäkki yliopiston edustalle. Toteutus: Green Campus työntekijät Syksyn 2012 aikana yliopisto liittyy Kyyti.net kimppakyytiverkostoon. Kimppakyytiverkosto on verkossa toimiva palvelu joka auttaa organisoimaan ja järjestämään kimppakyytejä. Tarkoituksena on saada opiskelijat sekä henkilökunta lisäämään kimppakyytejä ja vähentämään yksin autoilua. Toteutus: Green Campus -työntekijät 8.2 Seuranta SAP:n työmatkaseuranta. 9 SEURANTA JA RAPORTOINTI LUT:n Green Office tiimi raportoi vuosittain WWF:lle kampuksen ympäristötavoitteiden sekä esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta. Tehdään myös ympäristöraportti, johon kootaan tiedot vuoden tärkeimmistä ympäristötoimista, toimien vaikutuksista sekä seurattavista indikaattoreista. Raportti julkaistaan yliopiston Internet-sivuilla ja siitä tiedotetaan yliopiston henkilökunnalle sekä opiskelijoille. Raporttiin kerätään tehtävät ympäristötoimet, niiden kustannukset sekä vaikutukset toteutuksen yhteydessä. Toteutus: Green Campus - työntekijät Pyritään tekemään opinnäytetöitä liittyen ympäristöohjelman toimenpiteisiin. Toteutus: Yksiköt

19 LIITE 1 LUT:n jätemäärät vuosilta 2010 ja 2011. Vuodelta 2010 ei saatavilla kuivajätteen ja biojätteen määrää josta syystä kokonaismäärä jää alhaisemmaksi. Tuhottava paperi Tuhottava muovi Sähkö- ja elektroniikkaromu Puujäte Energiajäte Pahvi Paperi Kuivajäte Biojäte Kokonaismäärä 2010 6920 390 24550 11500 38730 9660 23000 116760 kg = 116,8 tonnia 2011 6680 12110 700 32540 29550 10110 26300 82400 42440 244841 kg = 244,8 tonnia

20 LIITE 2 Sähkön-, lämmön- ja vedenkulutus LUT:n sähkönkulutus vuosilta 2007-2011 Vuosi kwh Sähkönkulutus: 2007 6590883 kwh 2008 6572164 kwh 2009 6547190 kwh 2010 6831370 kwh 2011 7181544 kwh

21 LUT:n lämpöenergian kulutus vuodelta 2011: (Vihreällä vuosi 2010) kk MWh tammi 1511,6 helmi 1245 maalis 1102,8 huhti 713,8 touko 420,6 kesä 80,1 heinä 44,1 elo 67,5 syys 486,8 loka 880,8 marras 1209,4 joulu 1381,9 Yhteensä: 9144,4

22 LUT:n vedenkulutus vuodelta 2011: (Vihreällä vuosi 2010) kk m3 tammi 2283,3 helmi 2280,9 maalis 2757,6 huhti 2292,3 touko 2328,9 kesä 2077 heinä 2311,3 elo 2847,3 syys 3047,7 loka 3447,5 marras 3130,1 joulu 2429,1 Yhteensä: 31233