Monipuolisia konenäkösovelluksia. alueellisen elinkeinoelämän hyödyksi



Samankaltaiset tiedostot
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

BIM Metropoliassa Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

The spectroscopic imaging of skin disorders

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita


MeWeT Multifuctional Environment for

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

Flexbright Oy Embedded software/hardware engineer

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, , Jyväskylä

Satakunnan vanhusneuvosto

EKOkeS. Energiahävikkien Kartoituslaitteiston ja Osaamisen kehittäminen energiatehokkaan Satakunnan tarpeisiin ( ) Satakunnassa

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Pikavalmistus AMK-insinööriopinnoissa

MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

Maksullisuuden vaikutuksia

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. for Health, Kuopio

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom

Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?

General studies: Art and theory studies and language studies

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Toukokuu 2017 VISION SYSTEMS

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Johanna Holvikivi

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO

Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Vesi - Yrityksen menestystekijä

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Expression of interest

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Mitä meneillään FinBraTechissa?

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

Esitykset jaetaan tilaisuuden jälkeen, saat linkin sähköpostiisi. Toivottavasti vastaat myös muutamaan kysymykseen tapahtumasta Have a lot of fun!

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

Perspectives on the future

Research in Chemistry Education

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2017)

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

Vaasan yliopisto Vasa Universitet University of Vaasa. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö School of Technology and Innovations

TKK 100 vuotta -merkki

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit

ZZPP0500 Osaajan kehittyminen (5 op) opintojaksokuvauksessa Portfolion näkyvyys 1. vuoden sisältö: 2. Vuoden sisältö:

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students.

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Filling Skills Gaps in Blue Industry by Radical Competence Boost in Engineering VET

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Aallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

JAMK - Tekniikan ja liikenteen yksikkö. Jouko Pitkänen

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Sähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät

Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan?

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

TAKAVARIKKO TULLISSA

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT

EI-MUODOLLINEN OPPIMINEN IKKUNA KEHITTYVÄÄN ASIANTUNTIJUUTEEN

Työssäkäyvä opiskelija haastaa ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja rakenteita Joustavat opintopolut ja opinnollistaminen

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen

Transkriptio:

Monipuolisia konenäkösovelluksia alueellisen elinkeinoelämän hyödyksi Tutkija/opettaja Mirka Leino mirka.leino(a)samk.fi Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tekniikka ja merenkulku Projekti-insinööri Jari Vihervirta, jari.vihervirta(a)samk.fi Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tekniikka ja merenkulku Tiivistelmä Infrapunakuvaus eri muodoissaan, konenäkösovellukset ja niihin liittyvä kuvankäsittely ovat olleet Satakunnan ammattikorkeakoulun, tutkimuksellisia painopistealueita jo yli kymmenen vuoden ajan ja SAMKissa on saavutettu laaja asiantuntijuus konenäön alalla. Perinteisesti käytetyn näkyvän valon aallonpituusalueen lisäksi kuvataan lähi-infrapuna-aallonpituusalueella sekä pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituusalueella. Yhtenä erityisenä konenäön tutkimuksen kohteena SAMKissa on hyvinvointiteknologia. Parhaillaan SAMKissa on käynnissä laajasti konenäköjärjestelmien kehittämiseen ja konenäkötietouden levittämiseen keskittyvä Konenäköteknologioiden soveltamista teollisuudessa ja korkeakoulutuksessa Pro Machine Vision -projekti. Konenäkö on vahvasti mukana myös SAMKin opetuksessa, insinööriopiskelijoille tarjotaan teorian lisäksi käyttöön laajat sovellus- ja testausmahdollisuudet viimeisintä tekniikkaa edustavilla konenäköjärjestelmillä. Automaatiotekniikan ylemmän amk-koulutusohjelman tavoitteena on lisätä valmiuksia laaja-alaisten ja hajautettujen automaatiojärjestelmien hallintaan. -- Abstract For the past ten years, infrared imaging with its different forms as well as Machine Vision applications and image processing have been the key focus areas in research, development and innovation (RDI) activities of Satakunta University of Applied Sciences (SAMK).

During these years, SAMK has become a widely recognised Machine Vision specialist. In addition to the traditional and visible wavelengths of light, imaging on near infrared wavelengths and long-wave areas is feasible. One of the recent themes of RDI activities of SAMK is welfare technology. Moreover, SAMK currently works on Pro Machine Vision - Applications of Machine Vision in industry and higher education, a project that concentrates on developing further applications and aims at raising Machine Vision awareness. Machine Vision is also one of the key areas of teaching at SAMK; engineering students have the opportunity to combine theory and practice by using Machine Vision systems of the latest technology in applications and testing. SAMK also offers a Master s Degree programme in Automation Technology which seeks to provide the necessary skills and competences in managing extensive and decentralised automation systems. * Infrapunakuvaus eri muodoissaan, konenäkösovellukset ja niihin liittyvä kuvankäsittely ovat olleet Satakunnan ammattikorkeakoulun, SAMK, tutkimuksellisia painopistealueita jo yli kymmenen vuoden ajan. Viimeisten vuosien aikana infrapunatekniikan ja konenäön infrastruktuuria on kehitetty hankkimalla uudenaikaisia spektraalikuvauslaitteistoja sekä älykameroita. Uusien sovellusten kehittelyn ja laitteistojen monipuolisen hyödyntämisen seurauksena SAMKissa on saavutettu laaja asiantuntijuus konenäön alalla. Perinteisesti käytetyn näkyvän valon aallonpituusalueen lisäksi kuvataan lähiinfrapuna-aallonpituusalueella sekä pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituusalueella. Näkyvää valoa pitkäaaltoisemmalla alueella kuvattaessa on mahdollista nähdä ilmiöitä, joita on mahdotonta havaita ihmissilmällä. Spektraalikuvausta pystytään tekemään näkyvän valon ja lähi-infrapunan aallonpituusalueilla. Korkearesoluutioisilla älykameroilla voidaan tehdä nopeita ja hyvinkin tarkkoja tunnistus- ja laadunvarmennuskuvauksia. Kokonaisuutta täydentää 3D-kamera, jolla pystytään muodostamaan tutkittavasta kappaleesta kolmiulotteinen malli, jolle voidaan tehdä useita mittauksia ja tarkistuksia.

Hyvinvointiteknologia konenäön tutkimuksen kohteena Yhtenä erityisenä konenäön tutkimuksen kohteena SAMKissa on hyvinvointiteknologia. Esimerkiksi Tekesin rahoittamassa NIR-HE -projektissa tutkittiin, yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa, lähi-infrapunakuvauksen käyttömahdollisuuksia diagnostiikan tarpeisiin. Projektissa tutkittiin liikuttamista vaativan spektraalikuvauslaitteiston soveltuvuutta potilaskuvaukseen sairaalaolosuhteissa. Mukana tutkimuksessa oli lähes 30 potilasta, joilla oli leikkaushaavoja, tulehduksia, niiden epäilyjä tai muita muutoksia iholla tai heti ihon pinnan alla. Projektissa tutkittiin mahdollisuuksia havaita kuvaamalla iholla tapahtuvia muutoksia, ennen kuin ne ovat silmällä nähtävissä. Kuvausten ohella tutkittiin ns. kaukokartoituskuvauksiin suunnitellun analysointiohjelman käyttömahdollisuuksia kuvattaessa ihmisihoa lähietäisyydeltä. Analysointimenetelmien evaluoinnilla löydettiin parhaat menetelmät, joilla suurin osa muutoksista saatiin näkyviin. Esimerkiksi leikkaushaavojen kuvasarjoista eri päiviltä oli nähtävissä paranemisesta johtuvat muutokset. Konenäköteknologioiden soveltamista teollisuudessa ja korkeakoulutuksessa SAMKissa on käynnissä laajasti konenäköjärjestelmien kehittämiseen ja konenäkötietouden levittämiseen keskittyvä Konenäköteknologioiden soveltamista teollisuudessa ja korkeakoulutuksessa Pro Machine Vision -projekti. Satakuntaliitto on myöntänyt Pro Machine Vision -projektille osarahoituksen Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta ja se toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Projektissa on mukana yrityksiä Satakunnasta ja Keski-Suomesta. Projektin taustalla on havainto siitä, ettei yrityksissä tunneta konenäköä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen. Projektin toisena tavoitteena on vahvistaa konenäköopetusta mukana olevissa ammattikorkeakouluissa ja näin varmistaa valmistuvien insinöörien entistä kattavampi osaaminen konenäköjärjestelmistä ja niiden käyttöönotosta. Hankkeen puitteissa on valmisteltu 10 demonstraatiota (6 SAMKissa ja 4 JAMKissa) konenäön tuomien mahdollisuuksien konkreettiseen havainnollistamiseen. Demonstraatiot ovat toiminnassa olevia konenäköratkaisuja sekä niiden sovellusmahdollisuuksia kuten tuotteiden paikoitusta, mittausta ja laadunvalvontaa. Demonstraatioita esiteltiin yrityksille järjestetyissä tilaisuuksissa keväällä 2010. Yrityksille tarjotaan myös mahdollisuutta testata konenäön käyttöä omien tuotantoprosessiensa tehostamisessa

alan asiantuntijoiden avustuksella. Projektiin osallistuvien yritysten tuotantolinjoille suunnitellaan ja pilotoidaan konenäköjärjestelmiä testattavaksi. Yritysten edustajat ovat mukana sovellusten suunnittelussa, jolloin varmistetaan konenäköosaamisen siirtyminen yrityksiin. Kun suunnittelu toteutetaan yhdessä ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kanssa, vahvistetaan heidän konenäköosaamistaan todellisten järjestelmien suunnittelukokemuksen avulla. Projekteissa työskentely täydentää opintoja Kolmatta vuotta automaatiotekniikkaa opiskelevat Pauli Valo ja Joonas Kortelainen työskentelevät opiskeluidensa ohessa konenäkösovellusten kehittämisen parissa. Projektin näkökulmasta opiskelijoiden mukana olo tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää heidän urautumatonta ja ennakkoluulotonta ajattelutapaansa. - Pääsin mukaan TKI-toimintaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ja olen siitä lähtien työskennellyt SAMKissa. Työskentely yrityksien kanssa toteutettavissa projekteissa on lisännyt opiskelumotivaatiota merkittävästi ja tarjonnut hienon mahdollisuuden soveltaa teoriassa opittuja tietoja käytännössä sekä toisaalta olen oppinut konenäöstä myös paljon sellaista, mitä ei opintojaksoilla ehditä opettaa, kertoo Kortelainen. - TKI-toimintaan osallistuminen on todella mielekästä, koska siinä pääsee jatkuvasti kehittämään omaa osaamistaan. Konenäkö on tullut tutuksi vasta opiskelun ja projektissa työskentelyn myötä, ja olen pystynyt tuomaan tiettyä lisäarvoa projekteille elektroniikkaharrastukseni myötä, Valo pohdiskelee. SAMKissa tarjotaan insinööriopiskelijoille todella monipuolinen paketti konenäköä. Kursseilla käydään läpi useilla eri aallonpituusalueilla toimivia konenäköratkaisuja. SAMKissa pystytään teorian lisäksi tarjoamaan opiskelijoiden käyttöön laajat sovellusja testausmahdollisuudet viimeisintä tekniikkaa edustavilla konenäköjärjestelmillä. Käytössä oleva tekniikka ja siihen liittyvä opetus mahdollistavat muun muassa sen, että opiskelijat pystyvät esimerkiksi opiskelijaprojekteina tai opinnäytetöinä suunnittelemaan alueen yrityksille erilaisia konenäköratkaisuja sekä uudenlaisia ja innovatiivisia sovelluksia.

Jatkokoulutusta Automaatioteknologian koulutusohjelmassa Automaatiotekniikan ylemmän amk-koulutusohjelman tavoitteena on lisätä valmiuksia laaja-alaisten ja hajautettujen automaatiojärjestelmien hallintaan. Lisäksi opiskelija saa uutta osaamista konenäön ja simuloinnin soveltamiseen esimerkiksi tuotetunnistuksessa, laadunvarmennuksessa ja tuotantojärjestelmien kehittämisessä. Oman kiinnostuksensa mukaan opiskelija voi syventää osaamistaan kenttäväylien sekä mittausja säätötekniikan alueilla. Konenäköön panostetaan myös jatkossa Tulevaisuudessa SAMKissa tullaan edelleen panostamaan asiantuntijuuden kasvattamiseen konenäön saralla ja myös konenäön infrastruktuuria uudistetaan jatkuvasti. Erityisesti keskitytään teollisuuden automaatioprosessien kehittämiseen konenäöllä sekä konenäöntutkimukseen hyvinvointiteknologian ja lääketieteen diagnostiikan saralla. Konenäön opiskelua sidotaan yhä voimakkaammin TKI-toimintaan, jolloin varmistetaan opiskelijoiden projekteihin osallistumisen molemminpuolinen hyöty. * Satakunnan ammattikorkeakoululla Pro Machine Vision -projektissa valmistellut demonstraatiot konenäön tuomien mahdollisuuksien konkreettiseen havainnollistamiseen Älykamerakuvaus o Demossa tarkastetaan ja mitataan erään tuotteen taustalevyjä, joissa on matriisikoodi, joka sisältää tiedon kappaleen tyypistä. Tarkastuksen seurauksena oikeanlaiset kappaleet hyväksytään ja vääränlaiset menevät joko hylkyyn tai uudelleen muokattaviksi. 3d-kuvaus o Demolla havainnollistetaan kappaleen tilavuuden mittausta ja sen perusteella jakamista haluttuun määrään yhtä suuria osia. Lämpökuvaus o Demolla havainnollistetaan lämpökuvauksen käyttöä automaattisissa valvontatehtävissä. Tutkittavan kohteen lämpötilan poiketessa asetetuista raja-arvoista, ohjelma huomauttaa käyttäjää varoitusäänellä ja taulukon värin muutoksella sekä tekstiviestihälytyksellä.

Lähi-infrapunakuvaus o Demolla havainnollistetaan lähi-infrapunakameran kykyä nähdä eri materiaalit eri tavalla kuin ihmissilmä tai näkyvän valon aallonpituusalueella toimivat kamerat. Lähi-infrapunaspektraalikuvaus o Demolla havainnollistetaan lähi-infrapunaspektraalikuvauksen käyttöä muovien erottelussa. Kuusi valkoista muovin palaa erotellaan toisistaan muovilaadun perusteella. VIS-NIR-spektraalikuvaus o Demolla havainnollistetaan näkyvän valon ja lähi-infrapunan aallonpituuksilla tehtävän spektraalikuvauksen käyttöä värien varmentamisessa ja siihen perustuvassa aineiden suhteellisen määrän mittaamisessa. Tarkemmat kuvaukset demoista löytyy Internet-sivuilta: http://www.samk.fi/konenako/promachinevision Kuva 1. Satakunnan ammattikorkeakoululla konenäkökuvauksissa käytössä olevat sähkömagneettisen spektrin aallonpituudet.