2014 Taskutietoa Nurmijärveltä www.nurmijarvi.fi
Tämä taskutilasto kertoo tiivistetysti Nurmijärven kunnasta ja sen asukkaista. Tiedot ovat pääosin tilastoja, mutta mukana on myös esittelyä kunnasta sekä havainnollistavia karttoja. Lisää tilastoja ja tarkempaa tietoa löytyy kunnan kotisivuilta: www.nurmijarvi.fi. 2
Sisältö Nurmijärven historiaa...4 Yleistietoa Nurmijärven kunnasta...6 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua...7 Työmatkaliikenne...8 Muuttoliike 2003 2013...9 Nurmijärvi on kasvava kunta...10 Väestö ja väestönkasvuennuste...10 Väestön kasvu osatekijöittäin 1980 2013...11 Väestön ikäpyramidi...11 Nurmijärven taajamat...12 Väestö iän mukaan suuralueittain...17 Nurmijärven tilastolliset suuralueet...18 Asunnot ja rakentaminen...19 Asuntokanta...19 Valmistuneet asunnot 1995 2013...19 Rakennuskanta...20 Työpaikat, työvoima ja yrittäminen...21 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan...21 Työttömyysprosentti kuukausittain 2006 2013...22 Työpaikat, työvoima ja työpaikkaomavaraisuus...22 Yritysten lukumäärä 2005 2012...23 Perustetut ja lopetetut yritykset...23 Yrityskannan toimialajakautuma...24 Nurmijärven palvelut...25 Varhaiskasvatus...25 Koulujen oppilasmäärät...25 Lukioiden oppilasmäärät...26 Nuorisopalvelut...26 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut...27 Sosiaali-ja terveyspalvelut...28 Liikuntapalvelut...28 Kunnan talouden tunnuslukuja...29 Kuntaorganisaatio ja valtuusto...30 Nähtävyyksiä...31 3
Nurmijärven historiaa Nurmijärven erämaita alettiin keskiajalla asuttaa hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi. Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta perustettiin v. 1558 ja se itsenäistyi v. 1605. Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin v. 1775, jolloin kunnassa oli asukkaita 1 471. Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä v. 1917. Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n. 7 500. Nurmijärven alueelle syntyi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Nurmijärven talonpojat alkoivat 1700-luvun alusta käyttää metsiä laajalti hyväkseen kun Helsingin porvarit tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa ulkomaankauppaan. 1700-luvulla sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta ja Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisesti merkittävä sahatavaran tuottamisessa. Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeimmät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen. 1940-luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama. 1960-luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkonkylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen. 1970-luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö. 4
Nurmijärven pitäjänkartta vuodelta 1843. 5
Yleistietoa Nurmijärven kunnasta Pinta-ala: 367,33 km 2 Maapinta-ala: 362,50 km 2 Asukasluku (ennakkotieto) 30.4.2014: 41 322 Asukkaita per maa-km2 30.4.2014: 114 Tuloveroprosentti 2014: 19,50 Päätaajamat: Klaukkala, Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. 6
Nurmijärvi on osa Helsingin seutua 25 3 E12 7
Työmatkaliikenne 31.12.2011 Nurmijärveltä käydään pääosin töissä oman kunnan sisällä (7 008 hlöä), mutta pendelöinti sekä Nurmijärveltä muualle Helsingin seudulle että muista kunnista Nurmijärvelle on voimakasta. HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI JÄRVEN- PÄÄ JÄRVEN- PÄÄ PORNAINEN VIHTI TUUSULA 1 KERAVA 1 ESPOO VANTAA 5 HELSINKI SIPOO KIRKKONUMMI RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ 8 MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI PORNAINEN VIHTI 19 2 TUUSULA KERAVA 3 ESPOO VANTAA HELSINKI SIPOO 8
Muuttoliike Nurmijärven muuttovoitto pääkaupunkiseudulta on voimakkaan positiivinen, mutta muuhun kehysalueeseen, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen verrattuna pääosin negatiivinen. Muuttoliike 2003 2013 1200 1000 800 600 400 200 0 200 400 600 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ntt Nettomuutto muu Suomi 70 245 208 282 209 171 230 237 134 294 83 Nettomuutto muu Uusimaa 32 34 6 41 12 7 36 25 15 5 1 Nettomuutto Helsingin kehysalue 53 111 100 128 101 76 24 209 124 108 99 Nettomuutto pääkaupunkiseutu 932 690 772 656 621 307 559 490 335 420 367 Kuntien välinen nettomuutto 777 300 470 205 299 53 269 19 62 13 186 Kokonaisnettomuutto Nurmijärvelle oli suurinta 2000-luvun alkupuolella. Viime vuosina muuttovoitto on ollut alle sadan henkilön verran vuosittain, tosin vuonna 2013 muuttovoittoa tuli 186 hlöä. 9
Nurmijärvi on kasvava kunta Nurmijärven väestö on kasvanut tasaisen voimakkaasti 1950-luvulta lähtien. 1990-luvun puolessa välissä ja aivan viime vuosina kasvu on ollut hieman hillitympää. Väestön tavoitellaan Nurmijärvellä kasvavan tulevina vuosina noin 670 asukkaan verran vuosittain. asukasta 70 000 Nurmijärven väestö 1980 2014 ja väestönkasvuennuste vuoteen 2040 Nurmijärven väestö 1980 2014 ja väestön kasvuennuste vuoteen 2040 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000000 10 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tilastokeskuksen ennuste 2011 2040 Väestönkasvu 1980 2012 Maankäytön kehityskuva 2040, suunnite Nurmijärven vuosittaisesta väestönkasvusta yleensä noin 200 300 henkilön verran selittyy korkealla syntyvyydellä ja loput muuttoliikkeellä. Kuntien välinen nettomuutto vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon kunnassa rakennetaan asuntoja. Muuttovoitto ulkomailta on hienoisessa kasvussa. 10
1200 Väestön kasvu osatekijöittäin 1980 2013 1000 800 600 400 200 0 200 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 400 Kokonaismuutos Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyysenemmyys Nettomaahanmuutto Kunnassa on paljon 35 54-vuotiaita ja paljon lapsia. Opiskeluikäisten lasten lähtömuutto pois Nurmijärveltä on kuitenkin voimakasta. Väestön ikäpyramidi 1.1.2014 Naiset Miehet 1 192 1 125125 1 203 1 253 1 480 1 709 1 559 1 629 1 260 1 466 1 589 1 594 1 353 742 763 773 75 70 74 65 6969 60 64 55 59 50 5454 45 49 40 44 35 3939 30 34 25 29 20 2424 15 19 10 14 5 9 0 4 799 672 1 061 1 173 1 256 1 480 1 872 1 585 1 517 1 160 764 885 1 535 1 652 1 633 1 444 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 11
Nurmijärvellä on kolme päätaajamaa ja useita maaseutumaisia kyliä Klaukkala Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on kunnan taajamista suurin. Klaukkalassa on 16 552 asukasta (1.1.2014). Klaukkala on kasvanut nopeasti 1960 70-lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien Helsingin läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Taajama on rakentunut sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalalle on luonteenomaista myös maaston voimakkaat korkeuserot. Klaukkalassa on kattavien kunnallisten palveluiden lisäksi kunnan parhaat kaupalliset palvelut. 12
Kirkonkylä Kirkonkylä on 8 000 asukkaan (1.1.2014) taajama Hämeenlinnanväylän tuntumassa. Kirkonkylä on kunnan päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonkylässä sijaitsevat mm. kunnanvirasto, kirjastotalo, tori ja pääterveysasema. Kirkonkylässä onkin huomattavan paljon palvelualan työpaikkoja. Kirkonmäen ja hautausmaan tienoilla Aleksis Kiven tieltä löytyy vielä perinteistä kirkonkylän ilmettä. Tien varrella ovat kirkon ja hautausmaan lisäksi vanha pappila, Lukkarila ja Nurmijärven ensimmäisen koulumestarin, Aleksis Kivenkin opettajana toimineen Malakias Costianderin talo. Nurmijärven tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna 1793. Kirkkoa vastapäätä sijaitsi aikanaan myös Albin Koposen perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. 13
Rajamäki Rajamäki on perinteikäs 1880-luvulta vanhan Alkon Rajamäen tehtaiden yhteyteen kasvamaan lähtenyt taajama. Tehtaalla on ollut merkittävä vaikutus Rajamäkeen ja koko kuntaan. Asukkaita Rajamäellä (1.1.2014) on 7 431. Ensimmäiset Rajamäen työväenasunnot rakennettiin 1800-luvun päättyessä ja ne ovat nykyisin suojelukohteita. Entiseen tehdasyhdyskuntaan on muodostunut asuinalue, jossa vanhaa rakennuskantaa on korjattu ja uutta rakennettu vanhaan sopeuttaen. Rajamäellä on taajamista eniten teollisia työpaikkoja. Nykyiset Altia Oyj:n Rajamäen tehtaat on suurin työnantaja kunnan jälkeen. 14
Röykkä Lopentien halkoma, nykyisin 2 295 asukkaan (1.1.2014) Röykkä on syntynyt Suomen ensimmäisen keuhkotautiparantolan eli Nummelan parantolan perustamisen ja sen asiakkaiden sekä vieraiden tarpeisiin perustetun Röykän aseman myötä 1900-luvun alussa. Taajamassa on ollut teollista toimintaa vuosikymmenien ajan. Sääksjärven ulkoilualue ja Vaaksinjärvi ovat taajaman helmiä. 15
Kyläkeskukset Kunnassa on useita kyläkeskuksia, joista elinvoimaisimpia ovat Lepsämä, Perttula, Nummenpää, Metsäkylä, Palojoki ja Nukari. Maaseutualueiden asuinrakentaminen sijoittuu Nurmijärvellä miljöötä kunnioittaen kyläkeskuksiin. 16
Väestö iän mukaan suuralueittain 2013 Suuralue Yht. 1.1. 0 6 7 14 15 24 Koko kunta yht. 41 178 4 047 5 218 4 659 Rajamäki 7 431 764 972 824 Röykkä 2 295 252 288 230 Nukari 1 525 161 216 136 Perttula- 1 783 170 231 197 Nummenpää Kirkonkylä 7 999 695 872 978 Palojoki 915 68 140 90 Lepsämä 1 312 115 216 139 Metsäkylä 879 90 142 94 Klaukkala 16 552 1 721 2 120 1 897 Tuntematon 487 11 21 74 Suuralue 25 64 65 74 75 Koko kunta yht. 21 663 3 600 1 991 Rajamäki 3 935 639 297 Röykkä 1 261 185 79 Nukari 827 117 68 Perttula-Nummenpää 933 181 71 Kirkonkylä 3 987 824 643 Palojoki 461 97 59 Lepsämä 662 133 47 Metsäkylä 443 74 36 Klaukkala 8 866 1 321 627 Tuntematon 288 29 64 17
Nurmijärven tilastolliset suuralueet 18
Asunnot ja rakentaminen Asuntokanta 1.1.2013 Asuinkerrostalot, Muut rakennukset, 22,3 % 1,1 % Rivi ja ketjutalot, 16,7 % Erilliset pientalot, 59,9 % Asuntotuotanto oli voimakkainta 2000-luvun alkupuolella. Viime vuosina vuosittainen tuotanto on on ollut 200 300, tosin viime vuonna asuntoja rakennettiin yli 400. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Valmistuneet asunnot 1995 2013 126 198 95 99 88 140 79 30 29 116 9 91 76 82 78 80 17 104 95 38 17 24 156 381 19 61 55 30 136 27 8 39 54 120 99 122 133 146 161 221 283 28 29 195 229 45 194 197 179 119 102 153 147 129 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Omakotitalot Rivi ja ketjutalot Kerrostalot 19
Rakennuskanta 31.12.2012 Rakennuksia, lkm % Kerrosala (m 2 ) % Asuinrakennukset yht. 10 182 87,7 2 032 179 70,0 Liikerakennukset 102 0,9 101 089 3,5 Toimistorakennukset 47 0,4 42 789 1,5 Liikenteen rakennukset 569 4,9 63 485 2,2 Hoitoalan rakennukset 62 0,5 69 551 2,4 Kokoontumisrakennukset 67 0,6 35 155 1,2 Opetusrakennukset 53 0,5 106 161 3,7 Teollisuusrakennukset 294 2,5 307 964 10,6 Varastorakennukset 192 1,7 135 903 4,7 Muut rakennukset 45 0,4 10 538 0,4 20
Työpaikat, työvoima ja yrittäminen Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 1.1.2013 Eläkeläiset 17 % Muut 3 % Opiskelijat ja koululaiset 7 % 0 14 vuotiaat 23 % Työlliset 48 % Työttömät 2 % Suurin osa nurmijärveläisistä on työllisiä. Heitä on lähes puolet kaikista kuntalaisista. 21
Työttömyysprosentti kuukausittain 2006 2013 7 6 5 4 3 2 1 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Nurmijärven työttömyysprosentti on vaihdellut pitkään 3 6 % välillä. Vuonna 2013 työttömyysprosentti nousi kuitenkin yli 6:n. Nurmijärven työpaikat, työllinen työvoima ja työpaikkaomavaraisuus 25 000 100 90 20 000 80 70 15 000 60 50 10 000 40 30 5 000 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työpaikat 9 839 10 254 10 659 10 502 10 680 11 001 11 414 11 129 11 471 11 819 Työllinen työvoima 17 085 17 663 17 929 18 145 18 560 19 054 19 260 18 899 19 160 19 487 Työpaikkaomavaraisuus 57,6 58,1 59,5 57,9 57,5 57,7 59,3 58,9 59,9 60,7 0 Nurmijärven työpaikat, työvoiman määrä ja työpaikkaomavaraisuus ovat hieman kasvaneet 2000-luvulla. 22
Yritysten lukumäärä 2005 2012 3 500 3 000 2 500 2 228 2 376 2 497 2 687 2 742 2 635 2 852 2 888 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Nurmijärvellä sijaitsevien yritysten määrä on lisääntynyt selvästi 2000-luvun puolesta välistä. Perustetut ja lopetetut yritykset 2005 2013 Kpl 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Perustetut 230 274 285 291 231 252 216 236 208 Lopettaneet 131 169 162 193 203 168 107 103 105 23
Yrityskannan toimialajakautuma 2012 Muut toimialat 15 % Kiinteistöalan toiminta 5 % Rakentaminen 22 % Muu Tukku ja palvelutoiminta vähittäiskauppa; 6 % moottoriajo neuvojen ja moottoripyörien 6 % korjaus 17 % Teollisuus 7 % Ammatillinen, tieteellinen ja Hallinto ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja varastointi 9 % tekninen toiminta 13 % Suurin osa nurmijärveläisistä yrityksistä toimii rakentamisen sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Kunnan yritysalueiden yritykset 2012 ja 2014 120 100 99 102 80 60 40 20 0 7 6 63 57 41 32 13 11 9 11 20 22 16 18 5 6 4 3 2012 (268 kpl) 2014 (277 kpl) 24
Nurmijärven palvelut Ohessa tilastotietoa nurmijärven kunnallisista palveluista vuoden 2013 lopusta. Varhaiskasvatus 31.12.2013 Lapsia kunnallisessa kokopäivähoidossa 1 406 Lapsia kunnallisessa osapäivähoidossa 528 Kunnallisia päiväkoteja, kpl 36 Lapsia perhepäivähoidossa 82 Lapsia kodinhoidontuen piirissä 1 120 Lapsia esiopetuksessa 617 Koulut Koulujen oppilasmäärät 2009 2013 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 1. 9. vuosiluokat yhteensä 5 741 5 732 5 767 5 769 5 785 7. 9. vuosiluokat 1 927 1 876 1 855 1 889 1 897 1. 6. vuosiluokat 3 814 3 856 3 912 3 880 3 888 25
Lukioiden oppilasmäärät 2007 2013 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Nurmijärven yhteiskoulu 190 202 202 205 194 209 207 Rajamäen lukio 177 155 138 136 117 123 128 Arkadian lukio (yksityinen) 369 385 409 435 399 388 402 Nurmijärvellä toimii lisäksi muita oppilaitoksia: Nurmijärven opisto, kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja tanssiopisto. Nuorisopalvelut Nuorison kerhotoimintapaikkoja 27 Kerhotoiminnan kokoontumiskerrat 1 409 Kerhotoimintaan osallistuneita 30 612 Leirivuorokausia 68 Leiritoimintaan osallistuneita 2 289 Koulukahvilan kokoontumiskertoja 51 Koulukahvilatoimintaan osallistuneita 3 560 Kunnan nuorisotilat, lkm 6 26
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 2013 Kirjaston toimintayksiköitä 4 Kirjastossa käyntejä yhteensä 410 510 Lainauksia yhteensä 801 384 Kulttuuripalveluiden tapahtumia yhteensä 67 Näistä taidenäyttelyitä 10 Tapahtumiin osallistuneita 23 626 Museonäyttelyitä 6 Näyttelyissä kävijöitä 15 454 Kirjastoissa käynnit ja lainaukset 2008 2013 30 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Käyntejä/asukas 12,4 11,7 10,9 10,7 10,7 10,0 Lainauksia/asukas 24,2 21,8 20,7 20,7 20,4 19,5 27
Sosiaali-ja terveyspalvelut 2013 Päivystyskäynnit lääkärillä 15 045 Käynnit vastaanoton lääkärillä 32 004 Hammaslääkärillä käynnit 31 860 Erikoissairaanhoidon bruttokulut per asukas 977 Käynnit neuvolalääkärillä 3 027 Käynnit neuvolan terveydenhoitajalla 14 871 Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit 1 163 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm 1 130 Päihdehuollon ostopalvelu, hoitovuorokaudet 3 584 vrk Vaikeavammaisten palveluasumisen vuorokaudet 3 432 vrk Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat 446 Henkilökohtaisen avun saajat 45 Lapsiperheiden avohuollon asiakkaat 538 Lapsiperheiden sijaishuollon asiakkaat 96 Kotihoitoa saaneet kotitaloudet, yli 64-vuotiaat 588 Kotihoitoa saaneet vammaistaloudet 15 Muut kotihoitoa saaneet taloudet, alle 64-v. 102 Omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä yhteensä 161 Tehostetun palveluasumisen asiakkaita 91 Tuetun palveluasumisen asiakkaita 6 Terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitopäiviä 19 464 Liikuntapalvelut 31.12.2013 Kevyenliikenteen väylät taajamissa 108 km Hoidetut ladut 90 km Valaistu ulkoilureitti/kuntorata 26,1 km Nurmikenttiä 7 Tekonurmikenttiä 2 28
Hiekkakenttiä 32 Jalkapallohalleja 1 Jäähalleja 1 Jääkiekkokaukaloita 4 Uimahalleja 1 Uimarantoja/-paikkoja 6 Skeittipaikkoja 2 Tennishalleja 1 Tenniskenttiä 8 Koulujen liikuntasalit, pinta-ala yht. 8 479 m 2 Kunnan liikuntapalveluiden järjestämiä ryhmiä 219 Osallistuneita kunnan liikuntapalveluiden tunneille 25 818 Kunnan talouden tunnuslukuja 2013 1 000 Toimintatuotot 34 610 Toimintakulut -218 371 Toimintakate -183 761 Verotulot 167 981 Valtionosuudet 28 206 Vuosikate 13 706 Vuosikate, euroa/asukas 333 Vuosikate/poistot, % 102 Lainat euroa/asukas 2 326 Verotulot 2013 Kunnallisvero 155 554 Yhteisövero 7 081 Kiinteistövero 5 347 Tulovero-% 19,00 Verotulot yhteensä, euroa/asukas 4 078 29
Nurmijärven kuntaorganisaatio ja valtuusto Kunnan palveluksessa työskentelee yli 2 500 henkilöä. Kunnan henkilöstön määrä 2000 2013 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 809 1 904 2 100 2 214 2 256 2 325 2 365 2 392 2 498 2 482 2 487 2 544 2 566 2 627 Valtuusto 2013 2016 Valtuutettuja yhteensä 51 Kansallinen kokoomus 14 Suomen Keskusta 12 Suomen sosialidemokraattinen puolue 9 Perussuomalaiset 8 Vihreät 5 Kristillisdemokraatit 1 Ruotsalainen kansanpuolue 1 Vasemmistoliitto 1 Valtuuston puheenjohtaja Petri Kalmi I varapuheenjohtaja Kaisa Suominen II varapuheenjohtaja Elli Aatela Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä I varapuheenjohtaja Maiju Tapiolinna II varapuheenjohtaja Kirsti Handolin 30
Nähtävyyksiä 1 Aleksis Kiven patsas 2 Aleksis Kiven syntymäkoti 3 Aleksis Kivi -huone 4 Klaukkalan kirkko 5 Museokahvila 6 Nukarin koulumuseo 3 Galleria Ville 7 Nurmijärven kirkko 8 Pyhän Nektarioksen kirkko 9 Rajamäen kirkko 10 Taaborinvuoren museoalue 11 Vanha hautausmaa Nurmijärvi- ja matkailuinfo: Pääkirjasto puh. 040 317 2500 31
Nurmijärven kunta Puhelin: (09) 250 021 Faksi: (09) 2500 2010 Sähköposti: kunta@nurmijarvi.fi Katuosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Lähteet: Julkaisija: Nurmijärven kunnan tilastot, Tilastokeskus Nurmijärven kunta, elinkeino- ja kuntakehityskeskus, viestintä, kesäkuu 2014 www.nurmijarvi.fi