Hyppylentäjän käsikirja OLK

Hyppylentäjän käsikirja OLK 2015 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 1 (32) 2015-04-11

SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 4 1.1. Käsikirjan tarkoitus... 4 1.2. Hyppylentotoiminnan tavoite... 4 1.3. Säännöt ja rajoitukset... 4 1.4. Pilotin tehtävä ja vastuu hyppylentotoiminnassa... 4 1.5. Pilotilta vaadittava koulutus... 5 1.6. Pokanvanhin... 5 2. LENNOLLE VALMISTAUTUMINEN... 6 2.1. Sää... 6 2.2. Koneen tarkastus... 8 2.3. Tankkaus... 9 2.4. Lennon suunnittelu... 10 2.5. Varustus... 11 2.6. Lastaus... 11 3. LENTO... 14 3.1. Käynnistys... 14 3.2. Rullaus... 15 3.3. Lentoonlähtö... 16 3.4. Nousu... 17 3.5. Uloshyppypaikan määritys... 18 3.6. Linjalle ajo ja linjalla ajo... 18 3.7. Korkeuden pudotus, lähestyminen ja lasku... 21 3.8. Rullaus... 21 3.9. Sammutus... 22 4. LENNON JÄLKEEN... 23 4.1. Lastauspaikka... 23 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 2 (32) 2015-04-11

4.2. Koneen pysäköinti... 23 4.3. Merkinnät ja ilmoitukset... 24 5. PAKKOLASKUTILANNE, HÄTÄHYPPY JA VAARANTILANTEET... 25 5.1. Hätähyppy... 25 5.2. Pakkolasku pokan kanssa... 25 5.3. Kaluston aiheuttamat vaaratilanteet... 26 6. HYPPYLENTOTOIMINTA KORPIKENTÄLLÄ... 28 6.1. Valmistautuminen... 28 6.2. Lennon suunnittelu... 28 6.3. Lento... 29 6.4. Rullaus... 29 6.5. Lentoonlähtö... 29 6.6. Nousu... 29 6.7. Uloshyppypaikan määritys... 30 6.8. Linjalle ajo ja linjalla ajo... 30 6.9. Korkeuden pudotus, lähestyminen ja lasku... 31 6.10. Lennon jälkeen... 31 7. VIITE DOKUMENTIT... 32 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 3 (32) 2015-04-11

1. YLEISTÄ 1.1. Käsikirjan tarkoitus Tämän hyppylentokäsikirjan tarkoituksena on toimia tietopakettina, jossa kirjataan kerhon hyppylentotoimintaan liittyvät toimintatavat. Käsikirja on hyvä kerrata aina kauden alussa ja milloin tahansa kun siltä tuntuu. Se edistää yhtenäisten hyviksi havaittujen toimintatapojen käyttöä. Tämä käsikirja on tarkoitettu kerhon hyppylentäjille. Käsikirjan ohjeita tulee noudattaa, ellei lennon turvallisuus, ilmailumääräykset, kerhon muut toimintaohjeet tai hyvä ilmailutapa muuta edellytä. 1.2. Hyppylentotoiminnan tavoite Hyppylento toiminnassa tavoitteena on mahdollistaa laskuvarjohypyt viemällä hyppääjät sovittuun korkeuteen ja paikkaan turvallisesti toiminnasta annettujen sääntöjen puitteissa. Pilotin tehtävä on toteuttaa tämä tavoite niin hyvin kuin osaa. 1.3. Säännöt ja rajoitukset Laskuvarjohyppytoimintaa ohjaa ilmailumääräys OPS M6-1 9.7.2010. Hyppylentäjän tulee tuntea tämän määräyksen sisältö. Lentotoiminnassa toteutetaan 13.11.2014 alkaen EU:n yhteisiä lentosääntöjä. SERA Standardised Rules of the Air; Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, Yhteisistä lentosäännöistä, lennonvarmistuspalveluja ja menetelmiä koskevistä operatiivisista säännöksistä http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/?qid=1411314857158&uri=celex:32012r0923 OLK:n hyppylentotoiminnassa noudatetaan hyppylentäjän käsikirjan ohjeita, ilmailumääräyksiä ja hyvää ilmailutapaa. 1.4. Pilotin tehtävä ja vastuu hyppylentotoiminnassa Pilotin tehtävä on palvella asiakkaita (hyppääjiä) mahdollisimman hyvin ja lentotehtävä on pilotin ja pokanvanhimman välistä yhteistyötä. Lentäjällä on ilmaaluksen päällikkönä joka tapauksessa jakamaton vastuu lentokoneesta ja siinä olevien matkustajien turvallisuudesta. Hyppääjien palvelu ei kuitenkaan saa johtaa ilmailulain tai ilmailumääräysten noudattamatta jättämiseen. Lentäjä ja vain lentäjä on vastuussa siitä, että lento suoritetaan sääntöjen mukaan. Hyppymestari/hyppääjät vastaavat siitä että hyppy suoritetaan sääntöjen mukaan. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 4 (32) 2015-04-11

Lentäjä on vastuussa myös siitä että kerhon lentokonetta käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti hyppylentokäsikirjan ja koneen käsikirjan ohjeiden mukaisesti jotta vältytään turhilta vaurioilta ja vahingoilta. 1.5. Pilotilta vaadittava koulutus OPS M6-1 9-7-2010, kohta 3.3: Ilma-aluksen päälliköllä on oltava vähintään 100 lentotunnin kokonaislentokokemus, vähintään 75 tunnin lentokokemus kyseisen ryhmän ilma-aluksella eli meidän tapauksessa lentokoneilla. Lisäksi hänen on oltava etukäteen perehtynyt laskuvarjohyppyihin ja kyseisen ilma-aluksen tai laitteen ominaisuuksiin laskuvarjohyppylennolla. OLK:ssa uusien hyppylentäjien kouluttaminen tapahtuu lentotoiminnan ohjaajan toimesta tai OLK:n johtokunnan valtuuttaman henkilön toimesta. 1.6. Pokanvanhin Jokaisella hyppylennolla tulee olla tehtäväänsä nimetty pokanvanhin, joka vastaa pokansa toiminnasta kokonaisuudessaan. Pokanvanhin tai pilotti voi kieltää hyppäämisen pokassaan henkilöltä, joka ei noudata hyppytoimintaan liittyviä ohjeita tai määräyksiä. Oppilaita pudottava hyppymestari toimii pokanvanhimpana. Mikäli hyppymestari poistuu koneesta ennen viimeistä linjaa, tulee pokaan olla nimetty pokanvanhin myös hyppylennon loppuajaksi. Pokanvanhimman paikka hyppykoneessa on pilotin vieressä etummaisena. Pokanvanhimman tehtäviä on mm: Laskuvarjotoimintaa koskevien ohjeiden ja määräysten toteuttaminen ja valvominen oman pokansa osalta. Yhteyden pitäminen pilotin kanssa ja tarvittavien ohjeiden anto muille hyppääjille Ilmoittaa pilotille pokanvanhimman vaihtumisesta hyppylennolla Hyppyjärjestyksen määrittäminen Varmistaa että potkurin vaara-alue on vapaa henkilöistä moottoria käynnistettäessä ja ilmoittaa siitä pilotille sanomalla POTKURI VAPAA. Vastuu turvallisuudesta on pilotilla. Uloshyppypaikan määrittäminen ja sen ilmoittaminen pilotille 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 5 (32) 2015-04-11

2. LENNOLLE VALMISTAUTUMINEN 2.1. Sää Sää on usein kriittisin tekijä hyppylentotoiminnassa. Huonon sään takia joudutaan hyvin monesti peruuttamaan hyppylentoja ennen päivän toiminnan aloittamista, ennen lentoa tai jopa kesken lennon. Pilotti on vastuussa siitä, että lento suoritetaan sääntöjen mukaisesti ja hyppymestari (ja lupakirjahyppääjät) vastaavat siitä että hypyt suoritetaan sääntöjen mukaan. Hyppylentotoiminnan sääminimit on esitetty lentosääntöjen kohdassa SERA.5001. Huomioi, että valvotussa ilmatilassa minimi pystyetäisyys pilviin on aina 1000 jalkaa (pois lukien erityis-vfr lähialueella). Pilvikerroksen päälle voidaan nousta mikäli löytyy riittävän iso aukko että vähintään minimien mukainen etäisyys pilviin voidaan säilyttää. OPS M6-1 / 3.1.2: Hyppääjän on uloshyppyhetkellä nähtävä laskeutumisalue tai uloshyppypaikka. Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa, jos laskuvarjohyppy suoritetaan kokonaan valvotussa ilmatilassa ja käytettävässä ilma-aluksessa on ilmailukäyttöön tarkoitettu satelliittinavigointilaite tai muu vastaavalla tarkkuudella toimiva navigointilaite ja kaikki laskuvarjohyppääjät ovat vähintään itsenäisiä hyppääjiä (Kohta 4.1). Ilmatilaluokassa G ei saa hypätä pilven läpi. Pudotustilanteessa on otettava huomioon hyppääjän turvallisuus ja hänen putoamisreittinsä suhteessa pilviin. Tuulen nopeus on usein rajoittamassa hyppytoimintaa. SIL:n julkaisema ohje LASKUVARJOHYPPÄÄJIEN TOIMINNALLISET OHJEET JA KELPOISUUSVAATIMUKSET kertoo tuulivaatimuksista: Maatuulen nopeuden asettamat rajoitukset laskuvarjohypyille ovat seuraavat: a) Itsenäisillä hyppääjillä maatuulen nopeus ei saa ylittää: 1) A-lisenssin kelpoisuuden omaavilla 8 m/s (15 kt) 2) B-lisenssin kelpoisuuden omaavilla 11 m/s (21 kt) 3) C-lisenssin kelpoisuuden omaavilla 11 m/s (21 kt) 4) D-lisenssin kelpoisuuden omaavilla 11 m/s (21 kt) b) Oppilas ei saa hypätä, mikäli maatuulen nopeus ylittää 8 m/s (15 kt). Tandemoppilas ei saa hypätä,mikäli maatuulen nopeus ylittää 11 m/s (21 kt). 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 6 (32) 2015-04-11

c) Pallovarjoa pää- tai varavarjona käytettäessä maatuulen nopeus ei saa ylittää 8 m/s (15 kt) Hyppylentäjän tulee varmistua ennen lentoonlähtöä että maksimituuli (puuskat) ei ylitä edellä mainittuja arvoja. Tarvittaessa puuskatuulen nopeus tulee kysyä lennonjohdolta. Tuulirajojen ylityksestä tulee välittömästi tiedottaa hyppymestaria tai pokanvanhinta.. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 7 (32) 2015-04-11

2.2. Koneen tarkastus 2.2.1. Paperit Koneen lentokelpoisuudesta tulee varmistua ensimmäisenä. Paperien tarkistuksessa on huomioitava seuraavat asiat: Mukana ovat seuraavat paperit: 1. Lentokelpoisuustodistus, voimassa oleva 2. Katsastuspöytäkirja, voimassa oleva, merkinnät 3. Punnituspöytäkirja, voimassa oleva, alle 5 vuotta vanha 4. Matkapäiväkirja, ei kuittaamattomia vikamerkintöjä, huoltoon aikaa 5. Rekisteröimistodistus 6. Radiolupa, voimassa oleva 7. Vakuutustodistus, voimassa oleva 8. Kausikortti, voimassa oleva 2.2.2. Ulkopuolinen tarkastus Koneen päivätarkastus tehdään koneen käsikirjan ohjeiden mukaisesti. Tarkastuksessa on kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota hyppytoiminnassa kovaan kulutukseen joutuviin osiin. Tällaisia paikkoja ovat mm. oikeanpuoleinen laskuteline oikea siipituki hyppyovi sisustus pakkolaukaisuliinojen kiinnitysteline ja kynnyslistat oikeanpuoleinen osa takarungosta laskulaipat korkeusvakain ja peräsin massatasapainot siivekkeissä ja peräsimessä. Bensiinin puhtaus vedestä kannattaa tarkistaa käsikirjan mukaisesti ennen koneen liikuttelua. Vesibensan tarkistuspaikkoja on neljä; kaksi siipien alla, yksi moottorin alla ja yksi ohjaamon alla. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 8 (32) 2015-04-11

2.3. Tankkaus 2.3.1. Polttoaine OH-:n kulutus hyppylentotoiminnassa on noin 60 l/h eli litran minuutissa.sopivaan lastaukseen päästään kun tankataan aina noin 100 litran tasoon. Sen jälkeen ajetaan noin 60 minuutin lennot. Eli tankissa oleva polttoainemäärä vaihtelee välillä 40 - - 100 litraa. Jos polttoaine tankataan Ahmosuolla niin sadan litran sijasta tankataan tasoon 120 litraa. Polttoainemäärä tarkastetaan vähintäänkin aina tankkauksen yhteydessä. Mittaus tapahtuu mittatikulla polttoainetäyttöaukon takareunan kohdalta pystysuoraan.. Mittatikun pään juuri ja juuri kastuessa on ko. tankin käytettävissä olevan polttoaineen määrä n. 25 litraa. Tikussa on viilatut tai mustatut merkit kymmenen litran välein. Ensimmäinen merkki on 30 litran kohdalla. Lennettäessä suhteellisen pienillä polttoainemäärillä, kuten hyppylennoilla on tapana, saattaa polttoaineen pääsy kaasuttimelle estyä pienissäkin luisutilanteissa. Minimi reservi hyppylentotoiminnassa on 15 minuuttia (katso OPS M1-7, 28.11.1978 kohta 6.3). Suosituksena on kuitenkin että hyppylennolta palattaessa tankissa on vielä reilu puolen tunnin bensat. Ei ole tarkkaa tietoa siitä kuinka suuri osa mitatusta polttoaineesta on käytettävissä olevaa polttoainetta. Bensiinihana pidetään aina BOTH asennossa. 2.3.2. Öljy Öljyn määrä mitataan kylmänä aamutarkastuksessa ja öljyä lisätään sen perusteella tarpeen mukaan. Öljyn määrän on pysyttävä välillä 9-10.5 QRT. Yli 10 QRT:n ei ole tarpeen täyttää ja eikä alle 9 QRT:n määrällä saa lähteä lennolle. Jos esimerkiksi aamutarkistuksessa öljyä on 9.5Qrt niin muutaman lentotunnin jälkeen on syytä lisätä 1 QRT. Lisäykset tehdään aina kokonaisina 1QRT purkkeina. Moottorivalmistajan käsikirjan mukaan moottori ei saa öljyä öljymäärän ollessa 6 QRT tai vähemmän nokan asennolla 15 ylös tai alas. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 9 (32) 2015-04-11

Mikäli tankkauksen yhteydessä tai muuten kesken lentopäivän tarkistetaan öljy, on syytä muistaa että osa öljystä on vielä moottorissa muualla kuin öljypohjassa, joten öljytikun näyttämä on todellista määrää pienempi. Öljytikun näyttämä muuttuu käännettäessä tikun lenkkiä 180 (eli lenkki ylös), näyttämä ero johtuu tikun putken käyryydestä ja asennosta öljypintaan nähden. Tarkistuksessa onkin syytä kiinnittää enempi huomioita mahdollisiin öljyvuotoihin. Näitä kohtia ovat kampiakselin kaula potkurin takana eli kampiakselin stefa voi vuotaa. Vuoto voi olla seurausta kampikammioon syntyneestä ylipaineesta minkä aiheuttaa tukkoon jäätynyt huohotinputki. Mikäli stefa on pullistunut pois paikoiltaan on öljyn hukka merkittävää ja kone on toimitettava huoltoon ennen seuraavaa hyppylentoa. Työntötankojen suojaputkien tiivisteet voivat myös kovettua ja aiheuttaa öljyvuotoa. Mikäli lennolla tulee öljyä tuulilasiin on hyppylento keskeytettävä. Vähennä teho 17" ja aseta potkurin lapakulmat pienimmilleen (potkurivipu eteen). Sovi mestarin kanssa mahdollisen hätähypyn tarpeesta, koska laskeutuminen on helpompaa pienellä massalla. Mikäli korkeutta on runsaasti niin hyppääjät kannattaa tuoda kentälle asti. kpl siirretään hätätoimenpiteisiin... OH-:ssä käytetään 15W - 50 öljyä. Muun öljyn lisääminen ja käyttäminen on kiellettyä. Käytä aina suppiloa kun lisäät öljyä ja tarkista suppilon puhtaus ennen käyttöä. 2.4. Lennon suunnittelu Pilotin tulee tehdä seuraavat vaiheet päivän lentotoiminnan valmistelemiseksi 2.4.1. Hanki säätiedot Tarkista lentosäähavainnot ja -ennusteet. Huomioi, että TAF on tehty kaupallisen lentotoiminnan tarpeisiin, eikä se useinkaan esitä hyppytoimintaan vaikuttavia säämuutoksia. METAR ei sisällä tietoa maksimituulesta, ellei puuskien voimakkuus ole vähintään 10 solmua keskituulta suurempi. Kysy lennonjohdosta tuulen maksimiarvo, jos on aihetta epäillä että se vaikuttaa hyppytoimintaan. 2.4.2. Tarkista Bulletin Tarkista EFOU ja EFAH bulletineista mitä mahdollisesti poikkeavaa on tiedossa lentopäivälle. Kenttä voi olla jopa suljettu. 2.4.3. Tee kirjallinen lentosuunnitelma Laskuvarjohyppytoiminnasta valvottuun ilmatilaan tehda a n lentosuunnitelma. Lentosuunnitelman sisällöstä on määrätty tarkemmin Finavian toimintaohjeessa "Laskuvarjohyppytoiminta Oulun lentoasemalla". 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 10 (32) 2015-04-11

2.4.4. Tee koneen päivätarkistus ja laita kone toimintavalmiiksi Päivätarkastus tehdään kohdan 2.2.2 ohjeen ja käsikirjan mukaisesti. 2.4.5. Soita puhelimella lennonjohtoon (EFOU) ja kerro toiminnan aloitus Reilusti ennen pa iva n ensimma ista lentoa tulee soittaa puhelimella lennonjohtoon ja kertoa hyppylentosuunnitelmista. Ilmoitettavat asiat on lueteltu Finavian toimintaohjeessa "Laskuvarjohyppytoiminta Oulun lentoasemalla". 2.4.6. Selvitä lentopäivän saapuva liikenne Tarkista saapuva kaupallinen lentoliikenne joko kysymällä lennonjohdosta tai Finavian verkkosivuilta: https://www.finavia.fi/oulu/aikataulut/saapuvat-lennot/ Saapuva IFR-lentosäännöillä lentävä liikenne aiheuttaa huomattavia viiveitä hyppytoiminnalle. Ajoita hyppylento siten, että pudotuslupaa pyydettäessä ei lähestymisalueella ole lainkaan saapuvaa kaupallista liikennettä. Tarvittaessa odota maassa moottoria käynnistämättä. 2.5. Varustus OH- pidetään aina hyppytoiminnan vaatimassa varustuksessa. Jos koneella harjoitetaan muuta lentotoimintaa, on kone lennon jälkeen varustettava hyppylentokuntoon. Laskuvarjohyppyoven käyttö on sallittu vain laskuvarjohyppytoiminnassa. Laskuvarjohyppytoiminnassa OH-:n lentäjä käyttää pelastusvarjoa. Hyppyversion varustukseen kuuluu ohjaajan istuin turvavöineen ja hyppyovi. Oikeanpuoleinen ohjain, oikea etuistuin ja takapenkki sekä näihin istuimiin kuuluvat turvavyöt on otettava pois hyppylentotoiminnan ajaksi. Toimita nämä varusteet siististi kerholle niille varatuille säilytyspaikoille. Käytä versiota vaihdettaessa asianmukaisia työkaluja ja huomioi että kiinnityspultit vaativat tuuma-avaimet. Huolehdi että ohjain, istuimet ja vyöt ovat asianmukaisesti asennettu. 2.6. Lastaus 2.6.1. Polttoaine Ylimääräinen polttoaine on turhaa massaa koneessa, joten turhan polttoaineen kuskaaminen on minimoitava. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 11 (32) 2015-04-11

Mikäli tankataan säiliöstä jossa ei ole vedenerotinta tai kanistereista on käytettävä säämiskällä varustettua suppiloa ja huolehdittava suppilon ja kanisterin /polttoainepistoolin maadoituksesta. Veikko: Mittaus (L) Kg Hyppylentoaikaa 40 29 0 60 43 20 min Huom: Määrä ei mitattavissa 80 58 40 min 100 72 60 min 120 86 1h 20 min 2.6.2. Hyppääjät Polttoaineen ja perusmassan lisäksi muun kuljetettavan massan muodostavat pilotti ja hyppääjät. Koneen lastausta rajoittaa kuljetettava massa eikä matkustajien (hyppääjien) määrä kuten normaalissa lentotoiminnassa. Maksimi massa Tyhjäpaino Kuormattavuus 1 338.0 kg 788.5 kg 549.5 kg Hyppyversiossa pilotille, käytettävissä olevalle polttoaineelle ja hyppääjille on käytettävissä :ssä 1338 788.5 = 549.5 kg (9.3.2014 tehdyn punnitustodistuksen mukaan). Ilma-aluksen kuormaa laskettaessa on käytettävä hyppääjien todellista massaa. Todellisena massana voidaan käyttää punnittua tai hyppääjiltä kysymällä saatua massaa. (OPS M6-1). 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 12 (32) 2015-04-11

Hyppääjän maksimi keskipaino kun hyppääjiä 5 tai 4 5 / 4 hyppääjää Pilotti + varjo Bensaa Kg 70 80 90 100 110 120 86 79/98 77/96 75/93 73/91 71/88 100 72 82/102 80/99 78/97 76/94 74/92 80 58 84/105 82/103 80/100 78/98 76/95 60 43 87/109 85/107 83/104 81/102 79/99 C-182 ei tule helposti takapainoiseksi, joten pidettäessä mielessä normaalit lastauksen periaatteet; painavat eteen ja tiivistystä startissa, ei takapainoisuutta pitäisi päästä syntymään. Rahtioven kohdalla maksimi paino on 54 kg. Koneen kuormaus tehdään Oulunsalossa yleisilmailun asematasolla tai tankkauspaikalla. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 13 (32) 2015-04-11

3. LENTO Ennen jokaista lentoa pokanvanhin kertoo pilotille hyppysuunnitelman, jossa mainitaan kukin pudotuskorkeus ja oppilaiden / lupakirjahyppääjien lukumäärä kustakin korkeudesta. Jos samasta korkeudesta lähtee useita hyppääjiä, mainitaan samalla montako hyppääjää ja montako kierrosta ko. korkeudessa lennetään. Pilotin on syytä kirjata suunnitelma tarkoin polvilehtiöönsä epäselvyyksien välttämiseksi. Toiminta-aika on myös tiedostettava jotta se voidaan antaa radioplanin yhteydessä. 3.1. Käynnistys Varmistu ennen käynnistystä, että potkurin vaara-alue on vapaa. Pokan vanhin auttaa pilottia varmistamaan. Moottoria käynnistäessäsi pyöritä moottoria startilla vähintään 5 sekuntia varmistuaksesi siitä että moottori todella käynnistyy kunnolla. Moottoria ei saa kuitenkaan pyörittää startilla pitempään kuin 10 sekuntia. Mikäli toteat moottorin käynnistyneen kunnolla viiden sekunnin jälkeen, voit vapauttaa käynnistinavaimen käynnistysasennosta välittömästi. Mikäli moottori ei käynnisty ensimmäisellä enintään 10 sekunnin pituisella käynnistysyrityksellä, pidä 20 sekunnin tauko. Kuuden yrityksen jälkeen on pidettävä vähintään 30 minuutin tauko käynnistinmoottorin ylikuumenemisen estämiseksi.. Jos moottori on saanut liikaa ryyppyjä, käynnistä tehovipu ¼ - ½ auki. Vähennä kierrokset tyhjäkäynnille heti moottorin käynnistyttyä. Moottoria ei saa käynnistää alle nolla asteen lämpötilassa esilämmittämättä. Koneessa on lämmittimet ohjaamossa ja moottoritilassa ja ne voidaan kytkeä päälle ja pois myös puhelimella. Kylmällä säällä moottoripeite on syytä laittaa päälle. Se nopeuttaa moottorin lämpiämistä ja samalla estää lintujen pesintäpuuhat moottoritilaan. Lämmitykseen tarvittava aika riippuu pakkasesta ja käytetystä menetelmästä. Moottorin riittävästä lämpötilasta voidaan varmistua käsin sylintereitä tunnustelemalla. Tiivis moottoripeite ja moottoritilassa oleva lämmitin ovat tehokas yhdistelmä jolla moottorin lämpötila nousee nopeasti. Huomioi että yön yli lämmittäminen ei ole suotavaa ellei ulkolämpötila ole alle -10 astetta. Ulkolämpötila lämmitysaika 0 - -10 C 1 2h -10 - -20 C 2 5h 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 14 (32) 2015-04-11

3.1.1. Kylmäkäynnistys Jouduttaessa käynnistämään moottori pakkasolosuhteissa moottorin ollessa tosi kylmä, käytetään lentokäsikirjan mukaista tekniikkaa alkaen sivulta 4-19. Kylmällä ilmalla polttoaineseos on laihempi ja tämän seurauksena ryypyttämällä käyntiin saatu moottori voi hetken kuluttua sammua. Estääksesi sammuminen vedä ryyppypumppu ryypytysvalmiuteen ennen käynnistystä. Myös etulämmön päälle vetäminen auttaa. Moottorin käynnistyttyä vedetään ratti taakse ja pidetään se siellä aina lentoonlähtökiidon aloitukseen saakka. Tämä jatkaa nokkatelineen joustimen käyttöikää sekä vähentää ilman lisäys tarvetta joustimeen. Moottorin lämmityskäyttö tehdään kidukset auki. Näin estetään vahingollisten kuumien pisteiden muodostuminen ja moottori lämpenee tasaisesti. 3.2. Rullaus Kuunnellaan ATIS tiedoite sekä merkitään muistiin oleelliset tiedot kuten Tuuli, QNH ja tiedotteen tunnus. Lentosuunnitelma radiolla on tehtävä jokaista lentoa varten ja siinä on kerrottava seuraavat asiat: Hyppylento/Oppilashyppylento/Näytöshyppylento/Tandemhyppylento/ Henkilöluku hyppääjien pudotuskorkeudet ja niistä lähtevien hyppääjien lukumäärä Siirtokorkeuden alapuolelle jäävät keikat ilmoitetaan jalkoina QNH-asetuksella ja siirtokorkeuden yläpuolelle menevät keikat lentopintoina standardiasetuksella 1013,2 mbar Tiedotuksen tunnus QNH Toiminta-aika Lisäksi on kerrottava tandem-, lauta- tai muu erikoishyppy Otetaan radiolla yhteys Oulun torniin (esimerkki radiokeskustelusta): Torni Huomenta Oulun torni, OH- OH- huomenta, Oulun torni jatka 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 15 (32) 2015-04-11

O-VE, Oppilashyppylento, 6 henkeä, Kaksi oppilasta 3300 jalkaa, 2 oppilasta ja hyppymestari lentopinnalta 100, Tiedotus M, QNH yksi nolla nolla kuusi, pyydän rullata. Torni O-VE, rullaa odotuspaikalle kiitotie 30 Torni Rullaa odotuspaikalle kiitotie 30, O-VE Selvä lähialueen päälle, Yläraja lentopinta sata, Koodaa 2567 Selvä lähialueen päälle, Yläraja lentopinta sata, Koodaa 2567, O-VE Odotuspaikalla tehdään lentoonlähtöä edeltävät koekäyttö ja tarkistukset käsikirjan tarkistuslistan mukaisesti. Torni O-VE, valmis O-VE, Tuuli 350 astetta 7 solmua, Selvä lentoonlähtöön kiitotie kolme nolla Selvä lentoonlähtöön kiitotie kolme nolla, O-VE 3.3. Lentoonlähtö Lentoonlähtö tehdään koneen käsikirjan mukaisesti ilman laippoja pinnoitetulta kiitotieltä. Sensijaan sorakentältä lähdettäessä lentoonlähtö tehdään10 asteen laipoilla koneen saamiseksi irti kiitotiestä mahdollisimman pian jotta kivien iskemät koneen korkeusvakaimeen ja perärunkoon minimoidaan. Lentoonlähtö: Kidukset auki viimeistään nyt Täysiteho hitaasti lisäten 5-8 s. aikana Kevitys nopeudella 60 MPH Irroitus 80 90 MPH Nousunopeus 90 MPH Ahtopaine säädetään 23 tuumaan ja kierrokset 2400 RPM (75% teho) Trimmaus Laihennus piikistä 125 F kylmälle (rikkaalle) 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 16 (32) 2015-04-11

3.4. Nousu Lentotila trimmataan optiminousuun välittömästi lentoonlähdön jälkeen (n. 300-500 ft:n korkeudessa). Nousunopeutena käytetään 90 MPH 5000 jalkaan asti ja sen jälkeen siirrytään asteittain nopeuteen 87 MPH parhaan nousunopeuden saavuttamiseksi. Erityisesti alle 85 MPH:n nopeutta on syytä välttää ylösnousun aikana estääksesi moottorin ylikuumeneminen. Asioita joihin nousun aikana on nopeuden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota: Tehon (23 ") ja oikean seossuhteen säilyttäminen painetiheyden pienentyessä korkeuden kasvaessa. Tehostettu ilmatilan tarkkailu johtuen huonosta näkyvyydestä etusektoriin Nousun reittivalinnassa on otettava huomioon: Selvitys Turvallisuus moottorihäiriössä Linjan suunta Pudotuskorkeus Muu lentoliikenne Lentomelu Lentomelun aiheuttaman haitan minimoimiseksi, vältä lentämistä asutuskeskusten yllä sekä pitkäaikaista/toistuvaa lentämistä saman alueen yllä. Vältä turhia kaartoja, sillä ne verottavat nousunopeuttasi. Jyrkempiä kuin standardikaarto ei tule käyttää. 3.4.1. Nousuteho Nousussa käytetään 23" ahtopainetta kierroksilla 2400 RPM. Ahtopaine laskee jatkuvasti korkeuden kasvaessa ja tästä syystä tehoa on lisättävä säännöllisesti jotta ahtopaine pysyisi vihreän alueen yläreunassa 23 tuumassa. 5000 jalan jälkeen on tehovipu kokonaan pohjassa ja siitä lähtien ahtopaineen vähenemiselle ei voi mitään. 3.4.2. Laihennus Päivän ensimmäisellä lennolla tehdään laihennus piikin löytämiseksi heti lentoonlähdön jälkeen kun nousutila on vakiintunut, kuitenkin viimeistään 1000 jalan korkeudella. Laihennus aloitetaan tarkistamalla ensin että ahtopaine on 23". Tämän jälkeen seosvipua pyöritetään rauhallisesti seuraten EGT-mittaria kunnes maksimi lämpötila, piikki, löytyy. Rikastetaan seos pyörittämällä seosvipu yhtä rauhallisesti eteenpäin kunnes EGT-mittari osoittaa pakokaasujen lämpötilan 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 17 (32) 2015-04-11

alentuneen 125 F astetta piikistä (EGT-mittariasteikon kahden piirun väli on 25 F astetta) ja painetaan lämpötila muistiin. Pakokaasujen lämpötilaa tarkkaillaan säännöllisesti ja sen pitämiseksi 125 F rikkaalla on seosvipua vedettävä aika-ajoin taaksepäin. Piikkilämpötila joudutaan tarkistamaan yli 5000 jalan korkeudessa kun 23" ei enää voida saavuttaa. OH-:ssä nyrkkisääntönä voidaan pitää että ahtopaineen alentuminen 23" => 21" merkitsee piikkilämpötilan alenemista 25 F asteella mikä on huomioitava laihentamisessa. Indikaattorina laihennuksessa käytetään edelleen vanhaa EGT mittaria. 3.4.3. Korkeusmittariasetus :ssä on kaksi korkeusmittaria. Vasemmanpuolista mittaria käytetään QNH asetuksella ja oikeanpuolista STD asetuksella (1013mb) Korkeusmittariasetuksena lentoonlähdössä ja nousussa käytetään QNH-asetusta (vasen mittari) siirtokorkeuteen (5000 FT) asti, jonka yläpuolella käytetään standardiasetusta 1013,2mb ja näinollen oikeanpuolista mittaria. Varsinaisen hyppykorkeuden tarkempaan mittaamiseen on parasta käyttää GPS:n antamaa korkeusnäyttämää joka on valmiiksi metreissä. 3.5. Uloshyppypaikan määritys Uloshyppypaikan (UH) määrittelee hyppymestari tai pokan vanhin. Määrittely tapahtuu eri korkeuksien tuuliennusteiden perusteella. Uloshyppypaikka kerrotaan pilotille hyppyplanin yhteydessä ja sama tieto menee lennonjohtajalle kun pilotti esittää hyppyplanin. Hyppymestari tai pokan vanhin päivittää tarvittaessa UH määritystä. Pilotti välittää uuden UH tiedon lennonjohtoon. Hyppyovea ei saa aukaista eikä lentää ovi auki jos nopeus on suurempi kuin 110 MPH 3.6. Linjalle ajo ja linjalla ajo Koko nousun ajan tavoitteena on päästä linjalle uloshyppypaikan kohdalle haluttuun korkeuteen. Linjan suunta määräytyy uloshyppypaikan ja maalialueen perusteella ja uloshyppypaikkaa muutetaan tarvittaessa teututuneiden hyppyjen mukaan. Mikäli uloshyppypaikka muuttuu, muuttuu linjakin vastaavasti. Linjan ajaminen on pilotin ja pokanvanhimman yhteistyötä. Pilotti huolehtii nousun ajan linjalle ohjaamisesta, mutta linjalle kääntymisen jälkeen pokanvanhin antaa ohjeet pilotille lentosuunnasta ja pilotti muuttaa lentosuuntaa vain pokanvanhimman ohjeiden mukaisesti lentoturvallisuus huomioiden. Pilotin on siis linjalle kääntymisen jälkeen seurattava tarkoin pokanvanhimman antamia ohjeita lentosuunnasta. Lentäminen linjan alkuun ja linjalle kääntyminen on tehtävä selkeästi ja pokanvanhimmalle on hyvä kertoa kun on käännytty linjalle. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 18 (32) 2015-04-11

Hyppylupa on pyydettävä lennonjohdolta 2 minuuttia ennen arvioitua uloshyppyä, käytännössä noin tuhat jalkaa ennen pudotuskorkeutta. Lennettävän linjan pituus on ajallisesti n. 1 minuutti ja linja päättyy uloshyppypaikkaan. Minuuttia pitempi linja (n. 1,5 min.) tarvitaan yleensä oppilaiden ensimmäisille hypyille, tandem hypyille ja aina pokanvanhimman sitä pyytäessä. Linjalle kääntymisen jälkeen pokanvanhin pyytää pilotilta lupaa avata ovi ja avaa sen saatuaan luvan tarkistaakseen linjan. Pokanvanhin yleensä sulkee oven jos linja on hyvä ja avaa sen, luvan saatuaan, hetkeä ennen uloshyppypaikkaa (UH). Linjalla ajaminen ja suuntakorjaukset tehdään kallistamatta konetta, siis jalalla. Jos pilotti on saanut ajettua koneen normaalisti linjalle, ovat pokanvanhimman antamat suuntakorjaukset pieniä. Jos tarvittava suunnan muutos on suuri, tehdään se nopealla kaarroksella ja palataan mahdollisimman nopeasti suoraanlentoon, sillä pokanvanhimman on erittäin vaikeaa löytää oikeaa uloshyppypaikkaa koneen ollessa kaarrossa. 3.6.1. Hyppääjän pudotus Hetkeä ennen UH:ta pokanvanhin pyytää luvan oven aukaisuun UH:n tarkentamiseksi ja hypyn suorittamiseksi. Hyppääjien valmistautuessa siirtymään koneesta ulos on tehoa hyvä löysätä tarpeen mukaan sopivaksi hyppyä silmällä pitäen.normaali lentonopeus hyppytilanteessa on sama kuin nousunopeus eli 90 MPH muttatuoreille oppilaille sopivampi nopeus on 80 MPH. Muista painaa varpailla pyöräjarrut aina kun ovi avataan. Pidä jarruja painettuna siihen saakka kun ovea aletaan sulkemaan. Pyöräjarrun käyttö tehdään aina jalkajarrulla, EI missään nimessä käsijarrulla. Hyppääjien liikkumista koneessa ja siirtymistä koneen ulkopuolelle on syytä tarkkailla jottei lentokoneen kuormaus muutu takapainoiseksi ja että mahdolliset liikkumisesta aiheutuneet viat laskuvarjossa havaitaan. Erityisesti tandem on suuresta koosta johtuen altis varjon 'kolhiintumisesta' syntyville vioille. Hyppääjien ollessa streevalla koneen nopeus pyrkii laskemaan sekä vajoamisnopeus kasvamaan. Tällöin lentonopeus pidetään vakiona korkeuden kustannuksella ja korkeuden menetys on huomioitava tavoitekorkeuden valinnassa. Lisäksi kone pyrkii voimakkaasti kallistumaan ja kaartamaan oikealle mikä on estettävä ohjainten koordinoidulla käytöllä. Liitopukuhyppääjiä pudotettaessa koneen pitää olla uloshypyn aikana vaakalennossa tai laskevalla linjalla, ei koskaan nousussa. Pilotti ilmoittaa lennonjohdolle heti hyppääjien lähdettyä montako varjoa lähti. Pokanvanhimmalle annettava tilaisuus seurata hypyn etenemistä ovesta niin kauan kuin se on tarpeen. Tämä tehdään mahdolliseksi kaartamalla vain oikealle. Kun pokanvanhimmalle sopii, voidaan ovi sulkea. Sulkeminen tapahtuu parhaiten pudotusnopeudella seuraavasti: Paina vasenta jalkaa (ja vasta siivekettä kallistumisen estämiseksi) Vedä oven etureunassa olevasta narusta ovi melkein kiinni ja Tartu ripeästi oven alareunassa olevaan kahvaan ja nykäise ovi lukkoon 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 19 (32) 2015-04-11

Nykäise vielä kerran kahvasta varmistaaksesi lukon kielen lukittuminen yläasentoon Hyppääjän pudotukseen liittyvä radioliikenne: Torni O-VE, pudotuslupa O-VE, saa pudottaa / odota pudotuslupaa x minuutin kuluttua Saa pudottaa / odota pudotuslupaa x minuutin kuluttua, O- VE Hyppääjän lähdettyä: Torni O-VE, Yksi varjo lähti O-VE Viimeisten hyppääjien lähdettyä: O-VE, neljä varjoa lähti, laskuohjeet Torni O-VE liity perusosalle kiitotie 30 Liity perusosalle kiitotie 30, O-VE Mikäli samasta korkeudesta on pudotettavana esim. kolme oppilasta joita ei voida pudottaa samalla linjalla (liinahyppy) voidaan pudotuslupa pyytää kaikille kolmelle linjalle heti: Torni O-VE, pudotuslupa, kolme kierrosta O-VE saa pudottaa, kolme kierrosta Saa pudottaa, kolme kierrosta O-VE Kunkin hyppääjän pudotus on heti kerrottava lennonjohdolle. Pilotin on hyvä seurata hyppyjen etenemistä mikäli mahdollista. Lennonjohtoon on ilmoitettava mikäli havaitaan hyppääjän ajautuvan kenttäalueen ulkopuolelle tai kiitotien 12/30 vastakkaiselle puolelle kerhoon nähden sekä varavarjon käyttö. Lisäksi lennonjohtoa on pyydettävä varmistamaan että kerholla on havaittu varavarjon käyttö sekä hyppääjän ajautuminen kenttäalueen ulkopuolelle. Maalialueella on tarvittaessa ilmailuradio tornin taajuudella. Erikoistapauksissa esim. uloshyppypaikka on selvästi pielessä, voidaan ottaa yhteys hyppykoneeseen tornin luvalla: 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 20 (32) 2015-04-11

Maalialue Torni Oulun torni, Kerho, asiaa hyppykoneelle Kerho, kerro asiasi (tai jokin muu vastaus, jolla lupa annetaan tai evätään) 3.7. Korkeuden pudotus, lähestyminen ja lasku Viimeisen hyppääjän lähdettyä ja oven sulkemisen jälkeen lähdetään liukuun korkeuden pudottamista varten. Varmista että: Kidukset on kiinni Teho 18 tuumaa EDM Cold moodiin Kierrokset 2300 RPM Seos säädetty (18 tuuman teholle) 75 F astetta rikkaalle Nopeus lisätään rauhallisesti 90 100 120-140 MPH. Tavoitteena on päästä laskuun mahdollisimman nopeasti mutta käyttörajoitusten puitteissa ja niin että sylinterien jähtyminen on annetuissa raameissa. :n mainio mittari EDM 700 antaa sylinterien jäähtymisen seurantaan hyvät välineet. Kun se asetetaan CLD moodiin, näyttää se eniten jäähtyvän sylinterin jäähtymisnopeuden. Tuo arvo on hyvä pitää alle 40 astetta minuutissa. Nopeutta voidaan lisätä sitä tahtia että tuota arvoa ei ylitetä. Huomioi kuitenkin jäähtymisnäytön viive. Maksimi liukunopeus 150 MPH stabiilissa ilmassa ja 126 MPH puuskaisella säällä. Liian suuri nopeus aiheuttaa mikrovärinää lentokoneen peltikenttiin ja kaarirakenteisiin. Korkeus pudotetaan hyppyalueen ulkopuolella yhteentörmäysvaaran välttämiseksi. Erityisesti on syytä tarkkailla tandem-hyppyä, koska tandemvarjo aukaistaan jo 1800m korkeudella ja varjo voi olla auki ilmassa jopa 8 min. Pyri pudottamaan korkeus meren päällä välttääksesi termiikin aiheuttamat puuskat sekä pienentääksesi asutukselle aiheuttamaasi meluhaittaa. Vältä mittarikaartoa jyrkempää kallistusta ja laskulaippojen käyttö ei ole sallittua korkeuden pudotuksen aikana loppulähestymistä lukuun ottamatta. Korkeuden pudottamisen ajan nopeus 140-150 MPH, teho 18-17-15 tuumaa niin että CLD pysyy alle 40 ja kierrokset 2300 Tämä lentoasu ja nopeus säilytetään sovellettuun laskukierrokseen ja loppuosalle saakka. Loppuosalla nopeus pudotetaan aikanaan normaaliksi ennen laskua. Laippoja käytetään tarpeen mukaan. Huomioi 20 asteesta alkaen max laippanopeus on 110 MPH mutta 10 asteen laipoilla se on 165 MPH. 3.8. Rullaus Heti laskeutumisen jälkeen rullauksessa: Pidä ratti taakse vedettynä parhaan aerodynaamisen jarrutuksen saavuttamiseksi sekä nokkatelineen säästämiseksi 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 21 (32) 2015-04-11

Vältä pyöräjarrun käyttöä Laihenna seos ( 5cm ) Transponder STBY ja OFF ennen moottorin sammuttamista Laipat pois vauhdin hidastumisen jälkeen normaaliksi rullausnopeudeksi Pidä ratti takana niin kauan kuin potkuri pyörii jonka jälkeen ratti työnnetään eteen rauhallisesti välttäen korkeusperäsimen kolahtamista rajoittimeen. Muista merkitä lento muistiin sillä jokaisen lennon lentoaika kirjataan kerholla olevaan pokalistaan 3.9. Sammutus Transponder OFF Radiot OFF Kierrokset 1200 Seos laihalle Magneetot OFF Päävirta OFF : 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 22 (32) 2015-04-11

4. LENNON JÄLKEEN 4.1. Lastauspaikka Koneen kuormaus tehdään yleisilmailun paikoitusalueella tai tankkauspaikalla. 4.2. Koneen pysäköinti Ennen pysäköintiä tankkaa kone hyppytoimintaan sopivaksi. Kone parkkeerataan :lle varatulle paikalle yleisilmailun asematasolla. Käytä nokkapyörän ohjaushaarukkaa koneen liikutteluun. Koneen käsikirjan mukaisen pysäköinnin lisäksi varmista että: päävirtakytkin on OFF ja avaimet tankin valitsimen päällä Kidukset kiinni, Ohjaimet lukossa Ripusta headsetit teho ja seosvivun suojakaaren päälle Ilmanottoaukot kiinni sateen varalta Kirjaa lennot, öljyn lisäykset ja tankkaukset koneen matkapäiväkirjaan Suojaa pitotputki tähän tarkoitukseen valmistetulla suojuksella Pelastusvarjo säilytetään kerholla sille varatulla paikalla. Kuivalla säällä sitä pidetään koneen takana lukitussa varustekopissa. Pyöräpukit laitetaan paikoilleen aina jätettäessä kone yön yli ja muutenkin harkinnan mukaan. Kiinnitysköysillä kone kiinnitetään siivistä ja pyrstöstä maahan jotta tuuli ei pääse sitä liikuttelemaan. Koneen suojapeitteet: Talvella se on hyvä laittaa moottoripeitto päälle myös pidemmillä lentojen väleillä mikäli on erityisen kylmää. Ohjaamosuojapeite pidetään päällä tarpeen mukaan. Huomioi että peitteet kiinnitetään hyvin ja tiukasti sillä kovalla tuulella liikkuvat peitteet saattavat vahingoittaa pleksi- ja maalipintoja. Siipipeitteet laitetaan päälle mikäli on odotettavissa kuuraa tai lumisadetta. Vältä tilannetta jossa siipipeitteet voivat jäätyä kiinni siipeen. Moottoripeite on 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 23 (32) 2015-04-11

kiinnitettävä huolellisesti jokaisesta pikalukosta. Ennen moottoripeitteen kiinnitystä varmistu siitä, että peite on asennettu oikein moottorikopan päälle. Kytke lämmityskaapeli matkatavaraluukun takapuolella olevaan pistokkeeseen. 4.3. Merkinnät ja ilmoitukset Viimeistään pysäköinnin yhteydessä pilotti ilmoittaa lennonjohtoon päivän toiminnan loppumisesta, jolloin lennonjohtaja päättää mahdollisen ilmatilavarauksen. Lennot merkitään koneen matkapäiväkirjaan yhdellä rivillä merkitsemällä ensimmäisen lennon lähtöaika kohtaan "lentoonlähtöaika", viimeisen lennon laskuaika kohtaan "laskeutumisaika", keikkojen yhteenlaskettu lentoaika pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin kohtaan "lentoaika" ja lentojen lukumäärä kohtaan "laskujen lukumäärä". Muilta osin rivi täytetään normaalisti. Ilmoita havaitut viat ja puutteet koneen huoltamisesta vastaavalle henkilölle. Kirjaa kunkin lennon lentoaika kerholla olevaan pokalistaan. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 24 (32) 2015-04-11

5. PAKKOLASKUTILANNE, HÄTÄHYPPY JA VAARANTILANTEET 5.1. Hätähyppy Pakkolaskutilanteessa, mikäli korkeutta on riittävästi eli 1000ft (300m) AGL tai yli, tehdään hätähyppy pilotin käskystä komennolla HÄTÄHYPPY. Pilotti käskee pokanvanhinta ja varmistaa että hän kuuli käskyn. Pokanvanhin hoitaa oppilaat sekä lupakirjahyppääjät ulos koneesta ja poistuu itsekin. Pilotti hyppää viimeisenä mikäli kone ei ole hallittavissa tai hän katsoo parhaaksi niin tehdä. Hätähyppy on keskeytettävä koneen lentokorkeuden vähennyttyä alle 1000 ft AGL komennolla SEIS PAKKOLASKU, jonka jälkeen toimitaan pakkolaskutilanteen mukaisesti. Poistuminen koneesta: Ensimma isena oleva hyppa a ja siirtyy ovelle komennolla OVELLE MENE-komennolla hyppääjä siirtyy oviaukon ulkopuolelle Heti kun oppilas on ulkona (kun jalat astinlaudalla ja kädet streevalla) tulee hänen ponnahtaa taaksepäin voimakkaasti taivuttaen. Lupakirjahyppääjät poistuvat parhaaksi katsomallaan uloshyppytyylillä Seuraava siirtyy ovelle heti, kun pokanvanhin komentaa OVELLE ja MENE-komennolla toimitaan kuten edellä. Alle 2000ft (600m) suoritetuissa hätähypyissä lupakirjahyppääjät ja itselaukaisuoppilaat käyttävät suoraan varavarjoa. Alle 300 metrin on turvallisempaa tulla pakkolaskuun, mikäli se vain suinkin on mahdollista. 5.2. Pakkolasku pokan kanssa Pakkolaskutilanteessa kun korkeutta ei ole riittävästi hätähyppyä varten (alle 300m) tehdään pakkolasku pokan kanssa. Pilotti käskee pokanvanhinta valmistautumaan pakkolaskuun komennolla PAKKOLASKU. Nykyisin kaikki oppilaat käyttävät Cypres automaattilaukaisinta. Se toimii seuraavasti: Tandem Cypres avaa varavarjon 300 metrissä, jos putoamisnopeus on yli 13 m/s, mutta alle vapaapudotusnopeuden avaa varavarjon 225 metrissä, jos vauhti on vapaapudotusnopeus (sama kuin itsenäisillä hyppääjillä) toimii, kun on noustu 450 m yläpuolelle avaa varavarjon 580 metrissä, jos vauhti on vapaapudotusnopeus 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 25 (32) 2015-04-11

toimii, kun on noustu 900 m yläpuolelle Ohjeistus Cypres käyttäjille: Jos hyppykone laskeutuu oppilaat kyydissä, kytke oppilas Cypres off asentoon 1500ft (450m) yläpuolella Mikäli edellinen ei ole mahdollista niin vajoamisnopeutta 1500ft/min ei saa ylittää kun ollaan 1500ft (450m) alapuolella. Sulje avoimet ovet. OLK:ssa on päätetty, että oppilaiden Cypresiä ei sammuteta, koska lentäjät tietävät toimintarajan eivätkä ylitä sitä. Pokanvanhin huolehtii että hyppääjät nojaavat lentosuuntaan (vapaa liike minimiin) ja ottavat tukea mahdollisuuksien mukaan. Penkin takana istumassa olevat ovat selkä suorana ja tiiviisti heti lentäjän penkin takana. Polvillaan olevat ottavat nousuunlähtöasennon eli tiiviisti pokanvanhinta vasten selkä suorana. Hyppääjät ottavat myös kiinni edessä olevasta sekä kytkeytyvät vierustoverin kanssa yhteen ka sikoukulla, jos mahdollista. Pilotin on hyvä muistaa että kone on pakkolaskutilanteessa yleensä kuormattuna lähelle koneen sallittua maksimi massaa ja että hyppääjillä ei ole turvavyötä. Pakkolaskun jälkeen koneesta poistutaan muita auttaen ja olosuhteet huomioiden (tulipalo, hihnat, alastulopaikka, loukkaantuneet). 5.3. Kaluston aiheuttamat vaaratilanteet Mikäli hyppääjän reppu avautuu koneessa tai apuvarjo tulee ulos taskustaan huolehtii pokanvanhin että varjon avautuminen estetään ja ovi pidetään kiinni kädellä varmistettuna, kunnes kone on laskeutunut ja pysähtynyt. Jos ovi on auki, se on suljettava välittömästi ja koko poka tulee koneella alas. Jos hyppääjä takertuu koneeseen apuvarjosta tai päävarjosta, niin hän tekee päävarjon irtipäästön ja avaa koneesta irtautumisen jälkeen varavarjon. Jos hyppääjä takertuu koneeseen varavarjosta, hyppääjää voi yrittää irrottaa kallistamalla ja/tai vaaputtamalla konetta. Tällöin keskustelu pilotin, tornin ja pokanvanhinhimman kesken on hyvin tärkeää. Tämä tilanne on erittäin vaarallinen koska varavarjoa ei voi irrottaa valjaista. Koneessa on aina puukko kiinnitettynä sivutaskuihin jota tarvittaessa käytetään pakkolaukaisuhihnan, varjon punosten, haalarin lahkeen tai jonkin muun sellaisen katkaisuun mistä hyppääjä on tarttunut kiinni koneeseen. Pilotti voi helpottaa osittain koneen ulkopuolelle joutuneen apuvarjon ja/tai päävarjon ja sen punosten saamisessa takaisin koneeseen siirtymällä hidaslentoon 10-20 asteen laipoilla. Tarpeetonta moottoritehon käyttöä on syytä välttää potkurivirran pitämiseksi mahdollisimman pienenä. Mikäli oppilas pakkolaukaisuliinalla varustettuna jää roikkumaan streevaan eikä uskalla hypätä niin häntä ei saa ottaa enää koneeseen sisälle. Pokanvanhin ei myöskään saa lähteä kiipeämään streevalle. Pilotin tulee pudottaa oppilas 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 26 (32) 2015-04-11

vaaputtamalla konetta eli nostaa koneen oikea siipi ylös jonka jälkeen se viedään ripeästi alas ja ylös jolloin oppilas irtoaa streevasta. Kallistuksena riittää n. 30-40. Pilotin tulee huolehtia siitä että oppilas irtoaa koneesta uloshyppyalueella. Matkustamossa syttynyt tulipalo sammutetaan lentäjän penkkijalustan etureunassa olevalla sammuttimella. Ensisijaisesti sammutuksesta huolehtii pokanvanhin. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 27 (32) 2015-04-11

6. HYPPYLENTOTOIMINTA KORPIKENTÄLLÄ 6.1. Valmistautuminen 6.1.1. Sää Säätiedot löytyvät hyvin netistä ja ne ovat saatavilla paikasta riippumatta läppäriin ja älypuhelimiin. Pilotti vastaa siitä että lennon valmistelu tehdään asianmukaisesti ja lento suoritetaan sääntöjen mukaan niiden tietojen pohjalta. Pääasiallinen teitolähde on ilmailusääpalvelu. http://www.ilmailusaa.fi 6.1.2. Koneen tarkastus Koneen tarkastus tehdään koneen käsikirjan ohjeiden mukaisesti. Tarkastuksessa on kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota 2.2 kohdan lisäksi potkurin lapoihin ja korkeusvakaimen etureunaan mahdollisten mutta ei toivottujen kiveniskujen aiheuttamiin vaurioihin. Lintujen pesintäaikaan on syytä tarkistaa moottoritila ja poistaa aloitetut pesärakennelmat. Ahkera lintu, lajia nimeämättä, ehtii jo yhden tymäpäivän aikana rakentamaan melkoisen pesän. Rakentaminen estyy kun lentotoiminnan päätyttyä suljetaan kidukset sekä tukitaan ilmanottoaukot. 6.1.3. Polttoaine Polttoaineen saatavuus korpikentältä on tarkistettava. Ennen tankkausta on varmistuttava että mahdollisesti käytettävissä oleva muu kuin öljy-yhtiöiden pousari on lentokoneen tankkaukseen hyväksytysti varustettu. Mikäli tankataan säiliöstä jossa ei ole vedenerotinta tai kanistereista on aina käytettävä säämiskällä varustettua erityisesti lentokoneen tankkaukseen suunniteltua suppiloa ja huolehdittava suppilon ja kanisterin/pa. pistoolin maadoituksesta lentokoneen runkoon. 6.1.4. Öljy Öljyä on syytä varata riittävästi mukaan korpikentälle. Muun öljyn kuin kohdassa 2.3.2 määritellyn öljyn käyttö on ehdottomasti kielletty. 6.2. Lennon suunnittelu Lentotoiminnasta korpikentällä tulee tehdä lentosuunnitelma jos lentotoiminta ulottuu valvottuun ilmatilaan. Lentosuunnitelman lentoonlähtöajaksi kirjataan ensimmäisen hyppylennon arvioitu lähtöaika ja lennon kestoksi koko toiminnan arvioitu kesto. Lentokorkeudeksi kirjataan ennalta arvioitu ylin hyppykorkeus. Muihin tietoihin (lentosuunnitelmalomakkeen kohta 18) kirjataan lentäjän puhelinnumero seka teksti toistuvia hyppylentoja, esim: 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 28 (32) 2015-04-11

RMK/PIC TEL 0401234567 TOISTUVIA HYPPYLENTOJA Pitkäaikaisesta hyppytoiminnasta (esim. juhannusleiri) voidaan laatia NOTAM, jossa varoitetaan muita ilmailijoita aktiivisesta hyppytoiminnasta. NOTAM laaditaan lentopaikan päällikön toimesta. 6.3. Lento 6.3.1. Käynnistys Käynnistyspaikka lentoonlähtöpaikka on hyvä siivota irtokivistä. Tavoitteena on nollatoleranssi kiveniskeymistä potkurissa. Käynnistystä ei tule tehdä alueella jossa on irtokiviä mikäli se on vältettävissä. Ratin taakse vetäminen ennen käynnistystä nostaa koneen nokkaa moottorin käynnistyttyä ja vähentää kivien iskeytymisen mahdollisuutta potkuriin. 6.4. Rullaus Katsotaan tuulensuunta tuulipussista ja valitaan käytettävä kiitotie. Ilmoitetaan aikeista radiolla korpikentän jaksolla: Kalajoen liikenne OH- siirtyy kiitotielle 23 Koekäytön jälkeen Transponder ALT-asentoon myös korpikentällä. Ilmoitetaan aikeista radiolla korpikentän jaksolla: Kalajoen liikenne OH- suorittaa lentoonlähdön kiitotie 23, vasen kaarto Lentoonlähdössä tai sen jälkeen kerrotaan aikeet Kalajoen liikenne OH- kentän eteläpuolella nousussa lentopinnalle 100 laskuvarjohyppyä varten, arvioitu pudotus 20 minuutin kuluttua.läpi 2000 jalkaa ylöspäin. 6.5. Lentoonlähtö Lentoonlähtö tehdään koneen käsikirjan mukaisesti 0 asteen laipoilla pinnoitetulta kiitotieltä ja sorakentillä 10 asteen laipoilla koneen saamiseksi irti kiitotiestä mahdollisimman pian jotta kivien iskemät koneen korkeusvakaimeen ja perärunkoon minimoidaan. 6.6. Nousu Ilman aluevarausta on jokaisella lennolla ennen nousua valvottuun ilmatilaan otettava radiolla yhteys aluelennonjohtoon selvityksen saamiseksi: 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 29 (32) 2015-04-11

Otetaan radiolla yhteys Tampereen alueeseen (esimerkki radiokeskustelusta): Alue Alue Alue Alue Huomenta Tampereen alue, OH- OH- huomenta, Tampereen alue jatka O-VE, Hyppylento Kalajoella, läpi lentopinta 90, Pyydän nousta lentopinnalle 100 pudottaa hyppääjät ja jättää pinta. O-VE, Nouse pinnalle 100, selvä pudottamaan ja jättämään pinta. Nouse pinnalle 100, selvä pudottamaan ja kerro kun jäjättämään pinta, O-VE OVE pudotti 5 varjoa. OVE. OVE läpi pinta 95 alaspäin. OVE 6.7. Uloshyppypaikan määritys Uloshyppypaikka määritellään yleisesti tuuliennusteiden tai streamerin perusteella ja hypyn jälkeen arviota korjataan tarpeen mukaan. 6.8. Linjalle ajo ja linjalla ajo Hyppääjien pudotus kerrotaan korpikentän liikenteelle minuutti ennen arvioitua uloshyppyä. 6.8.1. Hyppääjän pudotus Pilotti ilmoittaa korpikentän liikenteelle heti hyppääjien lähdettyä montako lähti. Hyppääjän pudotukseen liittyvä radioliikenne jatkuu paikallisella jaksolla ennen pudotusta: Kalajoen liikenne, O-VE hyppääjien pudotukseen minuutti Kalajoen liikenne, O-VE pudotti viisi varjoa ja jätti lentopinnan 100, vaihtaa alueen jaksolle. Vaihdetaan alueen jaksolle O-VE Kalajoella pudotti hyppääjät ja jätti lentopinnan 95 Alue O-VE 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 30 (32) 2015-04-11

6.9. Korkeuden pudotus, lähestyminen ja lasku Valvotusta ilmatilasta poistuminen ilmoitetaan alueelle ja laskeutumiseen liittyvä radiopuhelinliikenne normaalisti korpikentällä toiminnan mukaan. Alue O-VE lentopinta 95 läpi alaspäin, vaihdetaan Kalajoen jaksolle jos sopii. O-VE, sopii jättää jakso Lento jatkuu normaalilla valvomattoman lentopaikan lähestymisellä käyttäen paikallista radiotaajuutta. Huomioi korkeuden pudotuksessa ja lähestymisessä erityisesti korkealla avanneet hyppääjät. 6.10. Lennon jälkeen 6.10.1. Koneen pysäköinti Koneen käsikirjan mukaisen pysäköinnin ja kohdan 4.2 lisäksi: Varmista että kidukset ja ilmanvaihtoventtiilit ovat kiinni Tuki moottorin ilmanottoaukot jos lentohiekkaa esiintyy tai on lintujen pesintäaika, käytä moottoripeittoa jos mahdollista. 6.10.2. Merkinnät ja ilmoitukset Viimeistään nyt pilotti ilmoittaa aluelennonjohtoon päivän toiminnan loppumisesta, jolloin aluelennonjohtaja päättää ilmatilavarauksen. Muista päättää mahdollinen lentosuunnitelma. 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 31 (32) 2015-04-11

7. VIITE DOKUMENTIT SERA-lentosäännöt: http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/?qid=1411314857158&uri=celex:32012r0923 Kansallinen lainsäädäntö, Ilmailumääräyskokoelma: http://www.trafi.fi/ilmailu/saadokset/ilmailumaarayskokoelma OPS M1-1 Suomessa sovellettavat lentosäännöt OPS M1-17 Radiovyöhykkeet OPS M1-31 Transponderivyöhykkeet Ilmailumääräys OPS M6-1, 9.7.2010, Laskuvarjohyppytoiminta Suomen Ilmailuliiton Toiminnalliset ohjeet ja kelpoisuusvaatimukset 20.4.2014 Oulun Laskuvarjokerho Ry:n hyppytoiminnan ohje 2015 2015 Oulun Laskuvarjokerho Ry 32 (32) 2015-04-11