KK 593/2013 vp Astrid Thors /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 593/2013 rd Bevarande och stärkande av undervisningen i finska vid högskolor i Sverige Till riksdagens talman Den 23.4 detta år fördes i Sveriges riksdag en bred debatt om finska språkets ställning i Sverige och nämndes de betydande satsningar som de senaste regeringarna gjort för att främja finskan i det s.k. förvaltningsområdet och i de kommuner som hör till detta område där finskan har en starkare ställning i förvaltningen. Men en stor oro uttrycktes för den fortsatta utbildningen av personer med goda kunskaper i finska, eftersom undervisningen i finska lagts ned eller hotats vid flere högskolor. Riksdagsledamot Raimo Pärssinen citerade en utredning som Sverigefinländarnas delegation hade gjort tillsammans med Svenska kyrkan: "Finskans ställning inom högskolevärlden är osäker och försämringar har skett. Undervisningen har lagts ned i Göteborg och Lund. I Luleå har man skurit ned på tjänsterna. Finskt språk- och kulturcentrum (FSK) vid Mälardalens högskola riskerar att läggas ner." Man skriver vidare: "Det är oklart hur den planerade lärarutbildningen ska lyckas komma i gång vid Stockholms universitet eftersom den finansiering som beviljats är betydligt mindre än den som krävs enligt Högskoleverkets tidigare utredning." Undervisnings- och kulturministeriet samt social- och hälsovårdsministeriet understöder projektet Finska nu, som strävar till att främja, öka och stärka intresset för finskas språket och finsk kultur i Sverige samt öka kunskapen kring barns flerspråkighet. Idag består projektet av tre helheter a) för förskoleundervisning b) för finsk populärkultur och c) för nätundervisning. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Har ni som företrädare för Finlands regering i era kontakter med kolleger i Sverige dryftat vad kunde göras angående språk- och kulturcentret FSK vid Mälaradalens högskola som riskerar att läggas ned och vad kunde göras för att bevara och stärka undervisningen i finska vid högskolor i Sverige? Helsingfors den 19 juni 2013 Astrid Thors /sv Version 2.0
Suomennos KK 593/2013 vp Astrid Thors /r KIRJALLINEN KYSYMYS 593/2013 vp Suomen kielen opetuksen säilyttäminen ja vahvistaminen Ruotsin korkeakouluissa Eduskunnan puhemiehelle Ruotsin valtiopäivillä käytiin 23.4. laaja keskustelu suomen kielen asemasta Ruotsissa ja mainittiin huomattavat panostukset, joita viime hallitukset ovat tehneet suomen kielen aseman edistämiseksi ns. hallintoalueella, jossa suomen kielellä on vahvempi asema hallinnossa ja tähän alueeseen kuuluvissa kunnissa. Suuri huoli kuitenkin ilmaistiin hyvin suomen kieltä taitavien henkilöiden jatkokoulutuksesta, koska suomen kielen opetus on lopetettu tai se on uhanalainen useissa korkeakouluissa. Kansanedustaja Raimo Pärssinen siteerasi selvitystä, jonka Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on tehnyt yhdessä Ruotsin kirkon kanssa: "Suomen kielen asema korkeakoulumaailmassa on epävarma, ja heikennyksiä on tapahtunut. Opetus on lopetettu Göteborgissa ja Lundissa. Luulajassa on leikattu virkoja. Suomen kieli- ja kulttuurikeskus Mälarinlaakson korkeakoulussa (Finskt språk- och kulturcentrum FSK vid Mälardalens högskola) on lopettamisuhan alainen." Selvityksessä todetaan edelleen: "On epäselvää, miten suunniteltu opettajankoulutus pääsee käynnistymään Tukholman yliopistossa, koska myönnetty rahoitus on huomattavasti pienempi mitä Korkeakouluviraston aiemmassa selvityksessä vaaditaan". Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö tukee Finska nu -hanketta, joka pyrkii edistämään, lisäämään ja vahvistamaan kiinnostusta suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria kohtaan Ruotsissa sekä lisäämään lasten monikielisyyttä koskevaa tietoa. Nykyisin hankkeessa on kolme kokonaisuutta: a) esikouluopetus, b) suomalainen populaarikulttuuri ja c) verkko-opetus. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Oletteko Suomen hallituksen edustajana yhteyksissänne kollegoihinne Ruotsissa pohtineet, mitä voidaan tehdä Mälarinlaakson korkeakoulun Suomen kieli- ja kulttuurikeskuksen suhteen, joka on lopettamisuhan alainen, ja mitä voidaan tehdä suomen kielen opetuksen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi Ruotsin korkeakouluissa? Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2013 Astrid Thors /r
Ministerin vastaus KK 593/2013 vp Astrid Thors /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Astrid Thorsin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 593/2013 vp: Oletteko Suomen hallituksen edustajana yhteyksissänne kollegoihinne Ruotsissa pohtineet, mitä voidaan tehdä Mälarinlaakson korkeakoulun Suomen kieli- ja kulttuurikeskuksen suhteen, joka on lopettamisuhan alainen, ja mitä voidaan tehdä suomen kielen opetuksen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi Ruotsin korkeakouluissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen kielellä on ollut vuodesta 2000 lähtien virallisen vähemmistökielen asema Ruotsissa. Suomen kielen hallintoalue rajoittui aluksi viiteen pohjoiseen kuntaan. Niiden asukkaat saavat käyttää suomea asioidessaan kunnallisissa ja valtiollisissa virastoissa. Hallintoalue on säädösmuutosten myötä sittemmin laajentunut niin, että siihen kuuluu neljäkymmentä kuntaa ja kaksitoista maakäräjäaluetta eri puolilla Ruotsia. Laajentumisen on arvioitu lisäävän tarvetta ja kiinnostusta suomen kielen opintoihin. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan muun muassa Mälarinlaakson korkeakoulun yhteydessä toimivan Suomen kieli- ja kulttuurikeskuksen koulutustarjonnalla. Keskus tarjoaa suomen kielen kursseja sekä vasta-alkajille että kaksikielisille opiskelijoille. Sen tarjonnassa on lyhyitä erityiskursseja hallinto- ja hoitoalalle. Keskus järjestää myös toimeksiantokoulutusta kuntien, maakäräjien ja yritysten tilauksesta. Se on aloittanut toimintansa vuonna 2003. Perustamisvaiheessa keskus sai Ruotsin valtiolta kolmen miljoonan kruunun kertaluonteisen käynnistystuen. Hallintoaluelaajennuksesta ja sen synnyttämistä koulutustarpeista huolimatta kiinnostus hakeutua suomen kielen opintoihin ei ole ollut toivotun laajuista. Ruotsin valtiopäivillä 23.4.2013 käytiin keskustelu suomen kielen asemasta, Suomen kieli- ja kulttuurikeskuksesta ja muusta korkeakoulujen suomen kielen koulutustarjonnasta. Keskustelu ja vähemmistöministeri Erik Ullenhagin vastataukset osoittivat, että koulutustarve tunnistetaan, mutta kiinnostuksen kasvattaminen suomen kielen opintoihin edellyttää ponnisteluja. Myös suomen kieltä koskevan tutkimustoiminnan kehittäminen vaatii paljon työtä. Riittävät opiskelijamäärät ja tasokas tutkimustoiminta ovat tärkeitä toiminnan jatkumisen edellytyksiä korkeakoulujen arvioidessa toimintojaan ja taloudellisia edellytyksiään ylläpitää eri oppiaineita. Suomen kielen opiskeluhalukkuuden ja kielen aseman vahvistaminen edellyttää monipuolisia ja pitkäjännitteisiä toimia Ruotsissa. Tärkein työ suomen kielen aseman vahvistamiseksi tehdään Ruotsissa. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa suomen kielen opiskelua koskevan kiinnostuksen kasvuun Ruotsissa ovat varsin rajalliset, mutta toki tällaisiakin mahdollisuuksia on. Mainitsen seuraavassa kolme keskeistä esimerkkiä. Pidän tärkeänä toimijana Tukholmassa toimivaa Suomen instituuttia, jonka toimintaa opetusja kulttuuriministeriö rahoittaa. Sillä on vakiintuneen asemansa ja laajan verkostonsa ansiosta hyvät mahdollisuudet tavoittaa laaja yleisö ja lisätä Suomi-tietouden sekä suomen kielen ja kulttuurin välittämistä Ruotsissa. Monipuolisen kulttuuriohjelmansa ohella instituutti järjestää suomen kielen kursseja, toimii yhteistyössä ruotsinsuo- 3
KK 593/2013 vp Astrid Thors /r Ministerin vastaus malaisten koulujen, esikoulujen ja järjestöjen kanssa ja organisoi ruotsinsuomalaisten opettajien täydennyskoulutusta. Toinen keskeinen toimija on Ruotsissa toimiva Finska nu -projekti, jota Ruotsin opetusministeriö sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö rahoittavat. Finska nu -projekti on suunnannut toimintansa erityisesti lasten ja nuorten suomen kielen ja kulttuurin tuntemuksen kasvattamiseen tehden näin tärkeätä tulevaisuustyötä. Kolmas tärkeä toimija on Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, jonka toimintaa Suomen ja Ruotsin opetusministeriöt tukevat. Keskus tarjoaa laajan kulttuuritoiminnan ohella suomen kielen opintomahdollisuuksia ja täydennyskoulutusta ruotsalaisille, ruotsinsuomalaisille ja suomalaisille opettajille. Keskuksesta on muodostunut monipuolinen yhteistyön ja kohtaamisen foorumi suomalaisille ja ruotsalaisille tieteen, koulutuksen ja kulttuurin asiantuntijoille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille. Näin se vaikuttaa myönteisesti Suomea kohtaan tunnettuun kiinnostukseen Ruotsissa. Suomen taloudellinen ja muu tuki näille kolmelle toimijalle on jatkossakin keskeistä. Myönteisenä kehityksenä suomen kielen aseman ja tulevaisuuden kannalta pidän Tukholman yliopistossa käynnistyvää suomen kielen aineenopettajakoulutusta. Tähän tutkintoon on juuri tullut yliopistokanslerinviraston lupa. Tällaisen opettajankoulutuksen tarvetta on monesti tuotu esille suomalaisten ja ruotsalaisten koulutusasiantuntijoiden yhteisissä aloitteissa. Toivon uuden koulutuksen kiinnostavan hakijoita. Siten voidaan tulevaisuudessa turvata suomen kielen opintojen toteutus Ruotsin kouluissa pätevien opettajien avulla. Mälarinlaakson korkeakoulun Suomen kielija kulttuurikeskuksen toiminnan jatkuminen on tärkeää. Suomen kielen asema on ollut esillä erilaisissa yhteyksissä Ruotsin viranomaisten kanssa. Tulevissa Ruotsin yhteyksissäni tulen aktiivisesti ottamaan esille suomen kielen asemaa koskevia kysymyksiä ja vaikuttamaan niihin. Asia tulee olemaan esillä myös Suomen ja Ruotsin virkamiesten keskusteluissa. Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 4
Ministerns svar KK 593/2013 vp Astrid Thors /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 593/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Astrid Thors /sv: Har ni som företrädare för Finlands regering i era kontakter med kolleger i Sverige dryftat vad kunde göras angående språk- och kulturcentret FSK vid Mälaradalens högskola som riskerar att läggas ned och vad kunde göras för att bevara och stärka undervisningen i finska vid högskolor i Sverige? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det finska språket har från och med år 2000 varit ett officiellt minoritetsspråk i Sverige. Förvaltningsområdet för finska var i början avgränsat till fem kommuner i norr. Invånarna i dem får använda finska då de uträttar ärenden i kommunala och statliga ämbetsverk. Förvaltningsområdet har senare genom ändringar i lagstiftningen utvidgats, så att det omfattar fyrtio kommuner och tolv landsting på olika håll i Sverige. Man har bedömt att utvidgningen ökar behovet av och intresset för studier i finska. Man har strävat efter att svara på behovet bland annat genom utbildningsutbudet i Finskt språk- och kulturcentrum som verkar i anslutning till Mälardalens högskola. Centret erbjuder kurser i finska både för nybörjare och tvåspråkiga studerande. I utbudet finns korta specialkurser för förvaltnings- och vårdbranschen. Man arrangerar också kurser på beställning av kommuner, landsting och företag. Centret har påbörjat sin verksamhet år 2003. Vid starten fick man ett engångsbidrag på tre miljoner kronor av svenska staten. Trots utvidgningen av förvaltningsområdet och utbildningsbehoven som uppstod har inte intresset för att söka sig till studier i finska varit så stort som man hoppats på. I Sveriges riksdag fördes 23.4.2013 en debatt om det finska språkets ställning, det finska språk- och kulturcentret och annat utbud på studier i finska vid högskolor. Debatten och svaren av minoritetsminister Erik Ullenhag visade att man känner till utbildningsbehovet, men att det krävs ansträngningar för att öka intresset för studier i finska. Också en utveckling av forskningen i finska kräver mycket arbete. Ett tillräckligt antal studerande och en forskning på hög nivå är viktiga förutsättningar för att verksamheten kan fortsätta, då högskolorna utvärderar sina verksamheter och ekonomiska förutsättningar för att upprätthålla olika läroämnen. Det krävs mångsidiga och långsiktiga åtgärder i Sverige för att förstärka viljan att studera finska och det finska språkets ställning. Det viktigaste arbetet för att förstärka det finska språkets ställning görs i Sverige. Finlands möjligheter att påverka intresset att studera finska är ganska begränsade, men det finns dock möjligheter. Jag nämner här tre centrala exempel. Finlandsinstitutet i Stockholm ser jag som en viktig aktör. Dess verksamhet finansieras av undervisnings- och kulturministeriet. Institutet har på grund av sin etablerade ställning och sitt breda nätverk goda möjligheter att nå en bred publik och öka kunskapen om Finland samt förmedla det finska språket och den finska kulturen i Sverige. Vid sidan av sitt mångsidiga kulturprogram anordnar institutet kurser i finska, verkar i samarbete med Sverigefinska skolor, förskolor och organisationer och arrangerar fortbildning för Sverigefinska lärare. 5
KK 593/2013 vp Astrid Thors /r Ministerns svar En annan central aktör är projektet Finska nu som verkar i Sverige. Det finansieras av Sveriges undervisningsministerium samt Finlands undervisnings- och kulturministerium och social- och hälsovårdsministerium. Projektet Finska nu har inriktat sin verksamhet speciellt på att öka kännedomen om det finska språket och den finska kulturen bland barn och unga och gör härigenom ett viktigt framtidsarbete. En tredje viktig aktör är Hanaholmens kulturcentrum för Sverige och Finland, vars verksamhet stöds av Finlands och Sveriges undervisningsministerier. Centret erbjuder vid sidan av sin omfattande kulturverksamhet möjligheter att studera finska och fortbildning för svenskar, Sverigefinländare och finländska lärare. Centret har blivit ett mångsidigt forum för samarbete och möten mellan finländska och svenska sakkunniga inom vetenskap, utbildning och kultur samt samhälleliga påverkare. På så sätt påverkar centret positivt intresset för Finland i Sverige. Finlands ekonomiska och annat stöd till dessa tre aktörer är också i fortsättningen angeläget. Jag anser ämneslärarutbildningen i finska som startar vid Stockholms universitet som en positiv utveckling med tanke på det finska språkets ställning och framtid. Universitetskanslersämbetet har just gett tillstånd för denna examen. Behovet av en sådan lärarutbildning har många gånger framförts i gemensamma initiativ av finländska och svenska sakkunniga inom utbildning. Jag hoppas att den nya utbildningen kommer att intressera sökande. På så sätt kunde man i framtiden säkra verkställandet av studier i finska i skolor i Sverige med hjälp av kompetenta lärare. Det är viktigt att finskt språk- och kulturcentrum vid Mälaredalens högskola fortsätter sin verksamhet. Det finska språkets ställning har tagits upp vid kontakter av olika slag med myndigheterna i Sverige. I mina kommande kontakter med Sverige kommer jag att aktivt ta upp och påverka frågor om det finska språkets ställning. Frågan kommer också att tas upp i diskussioner mellan finska och svenska tjänstemän. Helsingfors den 9 juli 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 6