Vantaan ympäristöraportti 212
Julkaisija Vantaan kaupunki, Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö, Ympäristökeskus Kannen kuva Ilmastoinfon Elämäsi ostoskori -näyttelystä Tikkurilassa, Jarmo Honkanen Taitto Jarmo Honkanen Paino Vantaan kaupungin paino C:1/213 ISBN 978-952-443-423-2
Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki yli 2 :lla asukkaallaan. Väestönkasvu on jatkunut 2 uuden vantaalaisen vuosivauhdilla jo pitkään. Kaupungin kasvaessa myös sen ympäristövaikutukset kasvavat, mutta suurella kaupungilla on myös hyvät mahdollisuudet vastata ympäristöhaasteisiin. Vantaalla hyväksyttiin äskettäin uusi ympäristöpolitiikka vuosille 212 22. Ympäristöpolitiikan kirjausten mukaisesti Vantaan kaupunki sitoutuu ottamaan huomioon ekologisesti kestävän kehityksen näkökulman kaikessa toimintansa suunnittelussa ja toimimaan esimerkillisesti ympäristöasioissa. Viime vuosina ympäristöasiat ovatkin tulleet itsestään selviksi osiksi kaupungin eri toimialojen toimintatapoja. Toimialoilla tehdyt omat ympäristöohjelmat tukevat koko kaupungin linjauksia. Vantaa osallistuu myös moniin kehitys- ja tutkimushankkeisiin, joissa pyritään löytämään uusia hyviä ratkaisuja ja toimintamalleja esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Vuonna 213 Vantaalla laaditaan uudet ympäristöohjelmat, joissa varautuminen ilmastonmuutokseen tulee entistä paremmin otetuksi huomioon. Ilmastonmuutokseen on varauduttava ajoissa, sillä muutoksen aiheuttamia vahinkoja on mahdollista ehkäistä esimerkiksi tulvasuojelulla, kaavoituksella ja rakennuksen sijoittelulla sekä järkevällä rakentamisella ja kiinteistöjen hoidolla. Sopeutumisen lisäksi ilmastonmuutosta pitää edelleen hillitä ja kasvihuonekaasupäästöt tulisi saada laskemaan. Jotta tähän vaikeaan tavoitteeseen päästäisiin tarvitaan elämäntapojen muutosta, kestäviä energiaratkaisuja ja uutta tekniikkaa. Vaikka ympäristöhaasteet ovat suuria, Vantaalla on nähtävissä monia hyviä merkkejä muutoksista ympäristöystävälliseen suuntaan. Nyt käsissäsi oleva vuoden 212 Ympäristöraportti kertoo muun muassa, kuinka asunnoista ja toimitiloista rakennetaan entistä energiatehokkaampia, kuinka kaupunkirakenne tiivistyy ja kuinka kestävää liikennejärjestelmää jatkuvasti suunnitellaan ja rakennetaan Vantaalla. Merkittävin liikennehanke on luonnollisesti kehärata, jolla liikennöinti alkaa heinäkuussa 215. Nämä hankkeet ovat tärkeitä strategisia valintoja Vantaalla, missä suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaalit ovat liikenteessä ja rakennusten energiankulutuksessa. Kestävän kaupungin rakentamisessa on suurelta osin kysymys valinnoista, ja jotta osaisimme tehdä oikeita valintoja, tarvitsemme riittävästi tutkittua tietoa vaihtoehdoista. On siis tärkeää pysyä mukana erilaisissa kehitys- ja tutkimushankkeissa, sillä vain silloin voimme onnistua kaupungin kehittämisen monimutkaisessa palapelissä. Juha-Veikko Nikulainen apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala
VANTAAN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 Julkaisun päivämäärä 151 Vantaa Tammikuu 213 Tekijä: Jarmo Honkanen ja Tina Kristiansson Julkaisun nimi: Vantaan ympäristöraportti 212 Vantaan ympäristöraportti 212 sisältää vuoden 211 ekologisen kestävyyden indikaattorit ja ympäristötilinpidon. Indikaattorien laskentatapaa on yhtenäistetty yhteistyössä Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa, jotta tulokset kaupunkien välillä olisivat vertailukelpoisia. Myös ympäristötilinpito on yhtenäinen Suomen kuutoskaupunkien ja ympäristötilinpidon lukujen esitys noudattaa yleiseurooppalaista ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitusta sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta. Raporttiin on myös kerätty hyviä toimintatapoja ja kestävää kehitystä tukevia hankkeita vuodelta 212. Ekologisen kestävyyden säilyttäminen kaupungissa on Vantaan ympäristöjohtamisen keskeinen tavoite. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ympäristöpolitiikassa vuosille 212 22 on kaupungin pitkän aikavälin linjaukset ekologisen kestävyyden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Vantaan kaupunki pystyy omilla toimillaan ja valinnoillaan vaikuttamaan suuriin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään. Vantaan uusi ympäristöpolitiikka on viesti siitä, että ympäristöasiat ovat kaupungissa tärkeässä asemassa ja että kaiken toiminnan lähtökohtana on ennakoiva asenne. Ekologisen kestävyyden tilanne Vantaalla on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana. Eteenpäin menoa on, mutta toisaalta joissakin asioissa ei ole tapahtunut edistystä tai on jopa menty taaksepäin. Yleistä kehitystä kuvaavien indikaattorien mukaan asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasut ovat pysyneet alle seitsemässä hiilidioksidiekvivalenttitonnissa jo usean vuoden ajan, kun aiemmin oltiin pitkään yli seitsemässä hiilidioksidiekvivalenttitonnissa asukasta kohti. Energiankulutus asukasta kohti on ollut koko 2-luvun alun hitaassa kasvussa, joskin vuonna 211 energiankulutus hieman laski edellisvuodesta. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattorit ovat keskimäärin Vantaalle suosiollisia. Esimerkiksi asemakaavoitetuille alueille rakentamisen osuus koko rakentamisesta on huippuluokkaa, miltei 99 prosenttia. Lähes jokaisen vantaalaisen kodin läheltä löytyy viheralue ja joukkoliikenteen pysäkki. Muutokset suuntaan tai toiseen palveluiden saavutettavuudessa ovat pieniä. Vaikka tietyn palvelun saavutettavuus vuonna 211 olisikin hieman huonompi kuin vuonna 21, voi tilanne silti olla parempi verrattaessa viiden vuoden takaiseen. Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuuden indikaattorit osoittavat toisistaan päinvastaista kehitystä. Siinä missä yhdyskunnan sähkön kulutus asukasta kohti on hiljalleen laskenut viime vuosina, veden kulutus on samana ajanjaksona ollut hienoisessa kasvussa. Selvä kehityssuunta kohti alenevaa kulutusta on havaittavissa kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Niissä lämmönkulutus ja sitä myöten koko energiankulutus on laskenut tasaisesti jo monta vuotta. Liikkumisen kestävyyden indikaattoreista henkilöautojen määrä jatkaa Vantaalla kasvuaan. Vantaalla on jo nyt enemmän autoja tuhatta asukasta kohti kuin Espoossa tai etenkin Helsingissä. Joukkoliikenteen käyttäminen on pysynyt jo useita vuosia tasaisena, kun taas työsuhdematkalippujen käyttö on lisääntynyt huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Ympäristövastuullisen kulutuksen ja ympäristökasvatuksen saralla vuonna 29 alkanut ekotukitoiminta jatkaa myötätuulessa. Myös kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuneiden määrä on ollut kasvussa. Tähän kuitenkin vaikuttaa huomattavasti se, mitä tapahtumia minäkin vuonna järjestetään. Ilmastoinfon toiminta toi ison piikin ympäristökasvatuksen osallistujamääriin, mutta myös kaupungin luontoretkille osallistuneiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Vantaan kaupunki on aktiivisesti mukana erilaisissa kehityshankkeissa, joissa pyritään esimerkiksi energiankulutuksen ja sitä myöten kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen. Ympäristönsuojelun tiimoilta Vantaan kaupunki on tukemassa esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa, kaupunki jatkaa luonnonsuojelualueverkoston täydentämistä ja osallistuu muun muassa Suomessa uraa uurtavaan viherkattoprojektiin. Asiasanat: Ympäristöraportti, ympäristöindikaattorit, ympäristön seuranta, kestävä kehitys Julkaisija: Vantaan kaupungin ympäristökeskus Sarjan nimi: C1:213 ISSN 978-952-443-423-2 Kieli: suomi Kokonaissivumäärä: 47
Sisällysluettelo 1 Johdanto.............................................................................................. 4 2 Vantaan kaupunkiorganisaatio.................................................................. 5 3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla................................................................. 6 4 Vantaan ekologinen kestävyys.................................................................. 7 4.1 Yleinen kehitys................................................................................................... 7 4.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys......................................................... 11 4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus................................................................... 14 4.4 Liikkumisen kestävyys........................................................................................ 19 4.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus................................................ 21 5 Kestävän kehityksen edistäminen.............................................................23 5.1 Yleisen kehityksen edistäminen............................................................................ 26 5.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden edistäminen..................................... 26 5.3 Toiminnan kuormituksen vähentäminen ja ekotehokkuuden edistäminen..................... 3 5.4 Liikkumisen kestävyyden edistäminen................................................................... 32 5.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalituksen edistäminen............................. 34 6 Ympäristötilinpito 211.......................................................................... 41 6.1 Ympäristötuottojen kokonaissumma..................................................................... 41 6.2 Ympäristökulujen kokonaissumma....................................................................... 42 6.3 Ympäristöinvestoinnit......................................................................................... 43 6.4 Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit aihe-alueittain.............................................. 44 7 Kirjallisuus...........................................................................................47
1 Johdanto Vantaan ympäristöraportissa 211 212 esitellään tietoja niistä kaupunkiorganisaation ohjelmista ja toimenpiteistä, joilla kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen. Lisäksi raporttiin on koottu tilastotietoja muuttujista, joilla on keskeinen merkitys arvioitaessa, miten Vantaan kaupunki on onnistunut kestävän kehityksen tavoitteissaan. Vantaan kaupunki oli mukana allekirjoittamassa sitoumusta kestävään kehitykseen Euroopan kestävän kehityksen kaupungit -kokouksessa, joka pidettiin Tanskan Aalborgissa vuonna 1994. Aalborgin sopimuksen jälkeen kestävä kehitys on tullut yhä näkyvämmäksi osaksi kaupungin eri ohjelmia ja toimenpiteitä. Vantaalla on tehty kaupunkitason ympäristöohjelmia, kuten hulevesiohjelma ja viheralueohjelma. Lisäksi kaikilla kaupungin kuudella toimialalla on oma ympäristöohjelmansa. Vantaan kaupunki on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä ohjelmissa kestävän kehityksen edistämiseksi. Sen lisäksi on varauduttava tähänastisen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin entistä useammin ilmeneviin ja yhä rajuimpina esiintyviin sään ääri-ilmiöihin. Yhdessä Helsingin seudun kaupunkien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kanssa Vantaa on ollut luomassa strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Vantaa on myös mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin muodostamassa työryhmässä, joka kehittää ja yhtenäistää ympäristöraportointia jatkuvan parantamisen periaatteella. Kesällä 212 jukaistiin Vantaalla ensimmäistä kertaa Ympäristökatsaus, johon oli koottu keskeisimmät ekologisen kestävyyden indikaattorit vuodelta 212. Nämä indikaattorit on sisällytetty myös tähän Ympäristöraporttiin. KUVA: Vantaan kaupunki, Marja-Vantaa-projekti Kuva 1. Viheralueverkostoa ja asuinalueita Kivistössä. 4
2 Vantaan kaupunkiorganisaatio Vantaan kaupunkiorganisaatio koostuu kuudesta toimialasta: Konserni ja asukaspalvelut, Maankäyttö, ympäristö ja rakentaminen, Sosiaali- ja terveystoimi ja Sivistystoimi. Vantaan kaupunki omistaa kolme liikelaitosta, jotka ovat Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos, Suun terveydenhuollon liikelaitos ja Vantaan työterveysliikelaitos. Vantaan kaupungilla on joko suoraan tai tytäryhteisöittensä kautta määräysvalta lähes sadassa osakeyhtiössä, säätiössä, yhdistyksessä ja muissa yhteisöissä. Tämän lisäksi kaupunki on osakkaana kuntayhtymissä ja muissa yhteisöissä. Vantaa Väestö 1.1.212 23 1 Kokonaispinta-ala (maapinta-ala) 24,4 km 2 (238,4 km 2 ) Väestöntiheys (as/maa-km 2 ) Kaupungin henkilöstömäärä 31.12.211 11 377 (vakituisia: 9 324) Lähde: Vantaan kaupunki Elinkeinorakenne 31.12.29 ja 31.12.28 *Työpaikkoja 29 Työpaikkoja 28 Yhteensä, kpl (prosenttia) 11 134 (1 %) 15 716 (1 %) Maa-, metsä- ja kalatalous 285 (,3 %) 288 (,3 %) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 1 14 (1,1 %) 1 (,9 %) Teollisuus 12 592 (12,5 %) 13 581 (12,8 %) Rakentaminen 6 463 (6,4 %) 6 83 (6,4 %) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 42 557 (42,1 %) 45 2 (42,6 %) Informaatio ja viestintä 1 886 (1,9 %) 2 41 (1,9 %) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 787 (,8 %) 932 (,9 %) Kiinteistöalan toiminta 615 (,6 %) 621 (,6 %) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut 12 827 (12,7 %) 13 882 (13,1 %) 17 353 (17,2 %) 17 573 (16,6 %) Muut palvelut 3 747 (3,7 %) 3 465 (3,3 %) Toimiala tuntematon 918 (,9 %) 528 (,5 %) Lähde: Tilastokeskus *Vuodesta 29 alkaen tilastoissa Suomessa on käytetty uudenlaista toimialaluokitusta. Oheiseen taulukkoon on myös merkitty uuden toimialakuokituksen mukainen työpaikkojen jakauma Vantaalla vuonna 28. Talous vuonna 211 - vuosikate/poistot 12,2 % - investointien tulorahoitus 46, % - lainat ( /asukas) 4 225,5 - konsernilainat ( /asukas) 8 55,8 Lähde: Vantaan kaupunki 5
3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla Ympäristöjohtamisen keskeinen tavoite on ekologisen kestävyyden ylläpitäminen ja edistäminen kaupungissa. Vantaalla ympäristöasioita ohjaa valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.11.211 Vantaan tasapainotetun strategian vuosille 212 215, jossa tiivistetään Vantaan kaupungin visio seuraavasti: Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaan strategiassa suurimmiksi haasteiksi toimivan ja kestävän kaupunkikehityksen toteutumiselle todetaan ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittämättömyys ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Näihin haasteisiin vastataan muun muassa rakentamalla ekologisesti kestävää, eheää, kaupunkirakennetta, parantamalla joukkoliikennettä sekä säilyttämällä ja kehittämällä viheralueverkostoa. Vantaan ympäristöpolitiikka vuosille 212 22 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 18.6.212. Kaupungin ympäristöpolitiikan linjaukset ohjaavat strategisten tavoitteiden sekä toimialojen ympäristöohjelmien laadintaa ja toteutuvat niiden tavoitteissa ja toimenpiteissä. Tavoitteiden toteutumisen seuraamisen ja arvioimisen ohella ympäristöjohtamiseen Vantaalla sisältyy jatkuvan parantamisen periaate. Kaupunkistrategian sitovien tavoitteiden toteutuminen arvioidaan kolme kertaa vuodessa. Toimialojen ympäristöohjelmat esitellään asianomaiselle lautakunnalle vuosittain. Joka vuosi myös julkaistaan ympäristöraportti, jossa kerrotaan ekologisen kestävyyden tilanteesta Vantaalla. Ympäristöpolitiikka Ympäristöasiat kaupungin strategiassa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia Sektoriohjelmat ja sopimukset sekä sitoutumukset Ympäristöasiat toimialojen ja tulosalueiden tuloskorteissa Ympäristö- ja ilmasto-ohjelmat Ekotukitoiminta Ympäristöraportti Ympäristökatsaus Raportointi Kuva 2. Ympäristöjohtaminen Vantaalla. 6
4 Vantaan ekologinen kestävyys Ekologisen kestävyyden mittareilla kuvataan kestävän kehityksen etenemistä kaupunkiorganisaatiossa. Ekologisen kestävyyden indikaattorit luokitellaan viiteen ryhmään: Yleinen kehitys Maankäyttö ja kaupunkirakenne Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Liikkumisen kestävyys Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus 4.1 Yleinen kehitys Yleisen kehityksen indikaattoreilla kuvataan yhdyskunnan toiminnan kestävyyttä ja maailmanlaajuista vastuuta. Vantaalla seurataan vuosittain yhdyskunnan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta. Neljän vuoden välein selvitetään kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus. Viimeksi kyselytutkimus tehtiin vuonna 211. KUVA: Vantaan kaupunki Kuva 3. Uutta rakennetaan. 7
Kasvihuonekaasupäästöt Yhdyskunnan kasvihuonekaasupäästöjen määrä kuvastaa kyseisen alueen vaikutusta maapallon ilmastojärjestelmään ja siten myös yhdyskunnan vastuullisuutta maailmanlaajuisessa ympäristöongelmassa. Päästöihin lasketaan kulutusperäiset hiilidioksidi-, typpidioksidi- ja metaanipäästöt. Ne ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 -ekv), jolloin muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta ilmastoon. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat olleet Vantaalla jo lähes kymmenen vuotta runsaassa 1 3 hiilidioksidiekvivalenttitonnissa, joskin päästöjen kasvu näyttäisi pysähtyneen vuoden 27 jälkeen. Vantaalaisten osuus vuonna 211 pääkaupunkiseudun kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 23 prosenttia samaan aikaan, kun vantaalaisten osuus alueen väestöstä oli 19 prosenttia. Vantaalaisten kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti kasvoivat koko 2-luvun alun vuoteen 26 asti, jonka jälkeen päästöt ovat olleet tasaisessa laskussa. Vuoden 29 edellisvuosia merkittävämpi väheneminen kasvihuonekaasupäästöissä johtui osittain taantumasta, joka pienensi etenkin raskaan liikenteen määrää. Toisaalta vähentyneen sähkön kysynnän takia muuta sähköntuotantoa runsaspäästöisemmän lauhdesähkön tarve oli vuonna 29 poikkeuksellisen vähäistä. Vaikka asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovatkin Vantaalla vähentyneet jo useiden vuosien ajan, on vastaava trendi ollut muissa pääkaupunkiseudun kunnissa nopeampaa. Vantaalaisten asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovatkin suuremmat kuin helsinkiläisten, espoolaisten tai kauniaislaisten. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää päästöt 4,3 hiilidioksidiekvivalenttitonniin asukasta kohti vuodessa. 1 t CO 2 -ekv 1 4 1 2 1 8 6 4 2 1239 1262 Kuva 4. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt. Kaukolämpö 32,1 % 136 1318 1354 Maatalous,2 % 142 142 Jätteiden käsittely 1, % 1369 134 Teollisuus ja työkoneet 3,9 % 1354 1352 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) t CO 2 -ekv 7 6 5 4 3 2 1 6,9 6,9 7,4 7,1 7,2 7,4 7,4 Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) 7, 6,6 6,8 6,7 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Vuoden 23 päästötavoite 4,3 t CO 2 -ekv Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti. Liikenne 26,9 % Valtaosan Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä aiheuttavat lämmitys, liikenne ja kulutussähkön käyttö. Kun tähän lisätään rakennusten sähkölämmityksestä aiheutuvat päästöt, on koossa yli 9 prosenttia kaikista Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Teollisuuden, jätteiden käsittelyn ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus on Vantaalla pieni. Kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna liikenteen, lämmityksen ja kulutussähkön aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet selvästi, sen sijaan jätteiden käsittelyn ja teollisuuden polttoaineen käytön tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Erillislämmitys 4,9 % Sähkölämmitys 1, % Kulutussähkö 2,9 % Kuva 6. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen jakautuminen päästölähteittäin vuonna 211. Lähde: HSY 8
Kasvihuonekaasupäästöt 16 14 12 1 8 6 4 2 199 26 27 28 29 21 199 26 27 t-co2-ekv/as 28 29 21 199 26 27 28 29 21 199 26 27 28 29 21 Espoo + Kauniainen Helsinki Oulu Vantaa Kokonaispäästöt Teollisuuden päästöt Kuva 7. Hyödynjakomenetelmällä lasketut kasvihuonekaasupäästöt Helsingin seudun kunnissa ja Oulussa. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 26-21. Yhdyskunnan energian kulutus Yhdyskunnan energian kulutuksella kuvataan yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää. Muu polttoaine 14 GWh 1,9 % Talouden tilanne vaikuttaa merkittävästi energian kulutuksen määrän. Koko 2-luvun alun jatkunut energian kulutuksen kasvu näyttäisi tasaantuneen ja jopa kääntyneen laskuun. Vuoden 29 taantuma näkyy notkahduksena energian kulutuksessa. Viime vuonna energiankulutus oli 5 835 gigawattituntia, eli energian kulutus väheni 1,7 prosenttia vuoden 21 tasosta. Asukasta kohti laskettuna energian kulutus laski samassa suhteessa, eli 1,6 prosenttia ollen 3,2 megawattituntia jokaista vantaalaista kohti vuonna 211. Kaukolämmön, kulutussähkön ja liikenteen yhteenlaskettu osuus energian kulutuksesta on yli 87 prosenttia. Kaukolämmön ja sähkön kulutus vähenivät, mutta tieliikenteen energian kulutus kasvoi hieman vuodesta 21. Kaikkiaan muutokset vuosien 21 ja 211 välillä ovat pieniä. MWh/asukas 35 3 25 2 15 1 5 26,6 27, 28,6 28,2 28,9 29,5 3, 3,3 3, 3,7 3,2 GWh Liikenne 1 474 GWh Kuva 8. Kokonaisenergian kulutus sektoreittain Vantaalla vuonna 211. Lähde: HSY 6 5 4 3 2 1 Kulutussähkö 1 486 GWh 4746 4822 27,4 % 27,6 % 599 524 6,3 % 32,1 % 4,7 % 5166 5264 535 548 5348 Kaukolämpö 1 729 GWh Erillislämmitys 252 GWh Sähkölämmitys 341 GWh 5479 5385 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 9. Energian kulutus asukasta kohden. Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 1. Yhdyskunnan energian kulutus Lähde: YTV (21-29), HSY (21, 211) 9
Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus Kuutoskaupungit ja Jyväskylän kaupunki selvittivät syksyllä 211 toiseen kertaan henkilöstönsä ympäristöasenteita. Edellisen kerran näiden kaupunkien henkilöstön ympäristöasenteita selvitettiin vuonna 27, jolloin kyselyllä pyrittiin selvittämään henkilöstön näkemyksiä ympäristöasioista. Vuoden 211 kysely puolestaan keskittyi henkilöstön todellisiin ympäristötoimiin ja mielipiteisiin. Kyselyyn vastanneet vantaalaiset työntekijät kokivat muuttaneensa toimintatapojaan ympäristöystävällisemmiksi viime vuosina. Tämä näkyi erityisesti sähkönkulutuksen seurannassa, jätteiden lajittelussa, valojen sammuttamisessa sekä ympäristöystävällisempien tuotteiden käytössä. Yhtä paljon ympäristöasioihin ei ollut kiinnitetty huomiota liikkumistottumuksissa, joissa yksityisautoilun suosio ylitti monessa kaupungissa joukkoja kevyenliikenteen. Neljä viidestä vastaajasta Vantaalla katsoi, että omat työtavat olivat muuttuneet kaupungin ympäristötyön seurauksena. Vantaan kaupunkikohtaisissa kysymyksissä pyydettiin vastaajia arvioimaan myös ekotukitoimintaa, sähköisiä kokouskäytäntöjä ja etätyömahdollisuuksia. Tämän lisäksi vastaajat saivat kertoa omin sanoin, mitkä ympäristöasiat olivat kaupungissa hoidettu hyvin ja mitkä ympäristöasiat huolestuttivat. Vuonna 29 aloitettu ekotukitoiminta oli hyvin tiedossa, kun lähes 7 prosenttia vastaajista oli kuullut asiasta. Ekotukitoiminta oli lisäksi lisännyt keskustelua ympäristöasioista työpaikoilla. Sähköiset kokouskäytännöt saivat periaatteessa kannatusta. Noin 1 4:lle kyselyyn vastaajasta etätyöt soveltuivat 45 prosentille ja tästä joukosta runsas 4 prosenttia ilmoitti haluavansa tehdä etätyötä päivän viikossa, vajaa 3 prosenttia kaksi päivää viikossa ja noin 2 prosenttia päivän kuukaudessa. Etätyöntekijöiksi ilmoittautui kuitenkin vain kolmisensataa kaupungin työntekijää ja heistäkin kolme neljästä kertoi tekevänsä etätyötä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Ympäristöasennekysely on luettavissa osoitteessa [http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_ julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/77715_ Asennekyselyn_raportti.pdf]. Vantaan ympäristötyö (esim. ympäristöohjelmat) on muuttanut työtapojani Täysin eri mieltä 4 % 3 % En osaa sanoa 2 % 1 % % Jokseenkin eri mieltä Vuosi 27 Vuosi 211 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Kuva 11. Vantaan kaupungin työntekijöiden mileipiteissä todetaan kaupungin ympärisötyön muuttaneen toimintatapoja omassa työskentelussä.. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 26-21. 1
4.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyttä kuvataan asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuudella, palveluiden saavutettavuudella sekä virkistys- ja suojelualueiden osuudella. Kestävän kehityksen tavoitteena on eheä kaupunkirakenne, jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa samalla, kun alueelliset virkistys- ja suojeluarvot säilyvät. Indikaattori 27 28 29 21 211 Kehityssuunta Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten osuus, krs-m 2 (%) 96,9 88,2 88,6 96,5 98,5 Asemakaava-alueelle rakenettujen asuntojen osuus, krs-m 2 (%) 96,3 93,3 92,4 96,3 98,1 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella (%) 26,1 26,2 24, 23,9 24,5 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta (%) 6, 6, 6,2 6,2 6,2 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kokonaispinta-alasta (%) Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen alueiden osuus kokonaispintaalasta (%) Palveluiden saavutettavuus 3 ja 7 metrin etäisyydellä (%) - Kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit: 3 m - Kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit: 7 m - Päivittäistavarakaupat: 3 m - Päivittäistavarakaupat: 7 m - Koulut (peruskoululuokat 1-6): 3 m - Koulut (peruskoululuokat 1-6): 7 m - Julkinen liikenne, joukkoliikenteen pysäkit: 3 m - Julkinen liikenne, joukkoliikenteen pysäkit: 7 m - Päiväkodit: 3 m - Päiväkodit: 7 m 5,9 5,9 6,1 6,1 6,1 * * * * 34,6 71,2 * * 92,7 99,8 53,3 84,6 3,3 4, 4,1 4,7 34,6 84,1 33,7 69,6 21,1 62,4 9,4 97,7 5,7 83,8 34,9 84,7 35,4 72,4 2,2 6,8 91,1 97,8 55,7 85,1 36,4 85,8 35,2 72,5 2,3 61, 88,7 97,7 6,6 88,9 35,9 85,7 34,3 71,8 22,5 65,6 9,2 97,7 57,6 86,7 - Viheralueet: 3 m - Viheralueet: 7 m 99,5 1 99,5 1 98, 99 98 99 98 99 - Alueellinen hyötyjätepiste: 3 m - Alueellinen hyötyjätepiste: 7 m * * * * * * * * 35,2 85,9 Lähde: Vantaan kaupunki 11
Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet Indikaattori kuvaa taajama-alueen rakenteellista muutosta pyrittäessä kestävän kehityksen mukaiseen eheään kaupunkirakenteeseen sekä väestön keskittymistä taajamiin. Vantaalla valtaosa, viimeisen viiden vuoden aikana yli 9 prosenttia, uusista rakennuksista ja asunnoista rakennetaan asemakaavoitetuille alueille. Vuonna 211 lähes kaikki uudet rakennukset ja asunnot tehtiin asemakaava-alueelle. % 1 8 6 4 2 96,3 94,2 96,5 95,1 98,5 98,1 92,2 93,3 92,4 96,3 27 28 29 21 211 Osuus kyseisenä vuonna rakennetuista rakennuksista (%) Osuus kyseisenä vuonna rakennetuista asunnoista (%) Kuva 12. Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet. Lähde: Vantaan kaupunki Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta ja kokonaispinta-alasta Luonnonsuojelualueiden ja -varausten määrä kuvaa pyrkimystä säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja ekologisesti merkittäviä alueita sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Vantaalla luonnonsuojelu on edennyt määrätietoisesti niin, että luonnonsuojelualuevarauksia on rauhoitettu tasaiseen tahtiin. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten yhteismäärä on näin ollen pysynyt vakiona. Helsingille tehdyn alueluovutuksen takia suojelualueiden ja -varausten osuus hieman kasvoi vuoden 29 alussa. % 6 5 4 3 2 1 6, 5,9 6, 5,9 6,2 6,1 6,2 6,1 6,2 6,1 27 28 29 21 211 Osuus maa-alasta Kuva 13. Luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojelualuevarausten osuus maa-alasta ja kokonaispinta-alasta. Lähde: Vantaan kaupunki Osuus kokonaispinta-alasta Palveluiden saavutettavuus Palveluiden saavutettavuus kuvaa yhdyskunnan rakennetta, peruspalvelujen ja viheralueiden saavutettavuutta sekä liikkumistarvetta. Arvioinnissa käytettävät 3 ja 7 metrin etäisyydet ovat Euroopan unionin ohjeiden mukaiset. Alueellisten hyötyjätepisteiden osalta tilastointi aloitettiin vuonna 211. Joka kolmas vantaalainen asuu enintään 3 metrin päässä päivittäistavarakaupasta tai alueellisesta hyötyjätepisteestä. Lähin päivittäistavarakauppa tai alueellinen hyötyjätepiste löytyy suurimmalle osalle vantaalaisista korkeintaan 7 metrin päästä. Viheralueverkosto on Vantaalla erinomainen, ja viheralue on lähes jokaiselle vantaalaiselle enintään 3 metrin päässä. Myös joukkoliikenteen pysäkki löytyy läheltä yhdeksälle kymmenestä vantaalaisista. Miltei kaikki vantaalaiset asuvat lähimmästä pysäkistä enintään 7 metrin pääs- 12
sä, mitä voidaan vielä pitää hyväksyttävänä kävelymatkana. Kohtuullisen kävelymatkan päässä valtaosalle vantaalaisia löytyy kirjasto ja päiväkoti. Lähin peruskoulun ala-astekin on yli 6 prosentille 7 12-vuotiaista lapsista korkeintaan 7 metrin päässä. % 3 25 2 15 26,1 26,2 24 23,9 24,5 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella 1 5 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Asemakaavoitetun virkistysalueen oikeudellinen asema on hyvin vahva. Vuonna 28 virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella oli 26,2 prosenttia ja vuonna 211 osuus oli pienentynyt 24,5 prosenttiin. Kehitys kertoo kuitenkin vain siitä, että kaavoitus kohdistuu täydennysrakentamiseen. Asemakaavoitettujen viheralueiden pinta-ala ei pienene. Suhteellinen osuus kuitenkin vähenee, kun uusia asemakaavoja tehdään pääasiassa vain rakennettaville alueille. Aivan viime aikoina virkistysalueiden osuus asemakaavoitetuilla alueilla on tosin hieman kasvanut. 27 28 29 21 211 Kuva 15. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella. Lähde: Vantaan kaupunki Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus 12 1 8 % 6 4 2 maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta maa-alasta kokonaispa:sta Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 26 28 21 Kuva 14. luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kuutoskaupungeissa vuosina 26, 28 ja 21. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 26-21. 13
4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskunnan sähkön kulutus Yhdyskunnan sähkön kulutus -indikaattori kuvaa toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää. Sähkön kulutus on ollut aiempina vuosina tasaisessa kasvussa. Edes vuoden 29 taantuma ei vaikuttanut niin, että kokonaiskulutus olisi vähentynyt edellisestä vuodesta, vaikka teollisuuden sähkön kulutus laskikin vuonna 29. Sen sijaan taantumavuoden jälkeen vuonna 21 kulutus kasvoi 2,7 prosenttia, eli yli 25 kilowattituntia asukasta kohti. Vuonna 211 sähkön kulutus sen sijaan laski monen vuoden kasvaneen kulutuksen jälkeen. Asukasta kohti sähkön kulutus pieneni 4,5 prosenttia, joskin kulutuksen lasku johtui teollisuuden sekä palveluiden ja rakentamisen pienentyneestä osuudesta. Asumiseen käytetyn sähkön kulutus kasvoi 4,4 prosenttia vuoteen 21 verrattuna. Asumisen ja maatalouden sähkön kulutus Vantaalla on käytännössä lähes kokonaan asumisen sähkön kulutusta. Maatalouden osuus on hyvin pieni, vain noin prosentin kymmenesosa. Yhdyskunnan veden kulutus Yhdyskunnan veden kulutus -indikaattori kuvaa toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä välillisesti niitä ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu muun muassa veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta. Vantaalla veden kulutus on pysynyt suhteellisen vakaana jo pitkään. Suurimmillaan kulutus, 251 litraa asukasta kohti vuorokaudessa, on ollut 2-luvun puolella vuosina 21, 22 ja 26. Sen jälkeen lievässä laskussa ollut veden kulutus on jälleen pienoisessa noususuunnassa. Vuonna 211 vettä kului jokaista vantaalaista kohti 245 litraa vuorokaudessa. kwh/as l/as/vrk 1 27 28 29 21 211 Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Kuva 16. Yhdyskunnan sähkön kulutus asukasta kohti. 25 2 15 1 8 6 4 2 Lähde: Energiateollisuus 5 251 251 249 24 246 251 239 236 237 239 245 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 17. Yhdyskunnan veden kulutus (litraa asukasta kohti vuorokaudessa). 2 1 5 4 291 4 363 4 432 1 566 1 56 1 448 1 857 1 465 3 474 3 56 3 521 3 264 3 49 Lähde: Vantaan Vesi (21-29), HSY (21, 211) 35 4 27 3 179 6 76 6 4 668 771 667 668 4 534 695 4 344 Kaukolämmön tuotantotapaosuudet GWh 1 Kaukolämmön tuotantotapaosuudet -indikaattori kuvaa lämpöenergian tuotannon kestävyyttä. 5 1244 1136 127 135 168 Hyvänä tavoitteena olisi saada kasvatettua uusiutuvan energian osuutta. Vantaalla kaukolämmöntuotannosta vastaa Vantaan Energia. Kaukolämmön tuotannossa on käytetty jokseenkin vain fossiilisia polttoaineita, eli maakaasua ja kivihiiltä. Öljyn osuus on ollut pieni. 27 28 29 21 211 Maakaasu Hiili Öljy Uusiutuvat Kuva 18. Kaukolämmön tuotantotapaosuudet. Lähde: Vantaan Energia 14
Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorivertailussa vuosilta 26-21 voi nähdä, että pääkaupunkiseudulla turvaudutaan kaukolämmön tuotannossa etenkin maakaasuun, Oulussa turve on tärkein energianlähde. Sähkönkulutus on suurin Oulussa, missä on paljon teollisuutta. Vantaa Kaukolämmön energialähteet % Turku Tampere Oulu Helsinki Espoo Öljy Kivihiili Maakaasu Turve Biomassa Lämpöpumppu Jäte % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Kuva 19. Kaukolämmön tuotannon energianlähteet vuoden 21 tilastojen mukaan. Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 26-21. 2 18 Yhdyskunnan sähkönkulutus kwh/as/v 16 14 12 1 8 6 4 2 Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Asuminen ja maatalous 28 21 28 21 28 21 28 21 28 21 28 21 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 2. Kuutoskaupunkien sähkönkulutus Lähde: Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 26-21. 15
Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus -indikaattori kuvaa kaupunkirakenteen ja energiantuotannon suunnitelmallisuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 17,2 17,7 17,5 11,1 9,8 9,5 Vantaan yleiskaavan pyrkimys kaupunkirakenteen tiivistämiseen on nähtävissä uusien rakennusten lämmitystavassa, sillä valtaosaan, lähes 7 prosenttiin, uutta rakennuskantaa valitaan kaukolämpö. Kaukolämpöverkon alueelle rakennettaviin rakennuksiin onkin monesti järkevää valita lämmitysmuodoksi kaukolämpö. Kaukolämpöä pidetään yleisesti ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Sähkölämmitys on valittu noin 17 prosentille uusista rakennuksista. Kymmenisen prosenttia uudesta rakennuskannasta lämpiää öljyllä tai kaasulla. Sähkön ja lämmön ominaiskulutukset kaupungin omistamissa toimitiloissa Indikaattorit kuvaavat kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. Luonnollisesti tavoitteena on saada pienennettyä sähkön ja lämmön ominaiskulutuksia. Suunta onkin ollut hyvä viimeisten vuosien aikana. Sähkön kulutus on pysynyt jokseenkin vakaana, mutta lämmitykseen kuluneen energian määrä ja sitä myöten kulutetun energian kokonaismäärä Vantaan kaupungin omistamissa toimitiloissa on ollut tasaisessa laskussa. Kaukolämmitys Öljy- tai kaasu Sähkö Kivihiili Puu tai turve Maalämpö Muu Kuva 21. Uusien kiinteistöjen lämmitystapa. kwh/m 3 4 % 3 % 2 % 1 % 8 7 6 5 4 3 2 1 % Lähde: Tilastokeskus 72,3 73,7 52,7 52,3 51,2 19,6 21,4 18,8 2 19,1 27 28 29 21 211 Sähkön ominaiskulutus Lämmön ominaiskulutus Yhteensä Kuva 22. Sähkön ja lämmön ominaiskulutus (kilowattituntia kuutiometriä kohti vuorokaudessa) kaupungin julkisissa rakennuksissa. Lähde: Vantaan kaupunki 68,5 69,2 69,5 27 28 29 21 211 7 45 65 42,4 61,5 Veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa 16 14 12 157 142 Veden ominaiskulutus kuvaa kaupungin toiminnan ympäristövastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä osoittaa välillisesti muun muassa veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. l/m 3 1 8 6 4 Veden kulutuksen tilastoinnista puuttuvat tiedot vuosilta 26 29. Vuonna 24 veden ominaiskulutus kaupungin toimitiloissa oli 2 litraa rakennusten kuutiotilavuutta kohti ja vuonna 25 selvästi yli 2 litraa, joten siihen verrattuna vuosien 21 ja 211 laskeva suunta kulutuksessa on hyvä. 2 27 28 29 21 211 Kuva 23. Veden ominaiskulutus (litraa kuutiometriä kohti vuorokaudessa) kaupungin julkisissa rakennuksissa. Lähde: Vantaan kaupunki 16
Yhdyskunnan ilmanlaatu Yhdyskunnan ilmanlaatu kuvaa hengitysilman laatua ja ilmanlaadun vaikutusta terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Vantaalla ilmanlaatua on mitattu Tikkurilassa, jossa on pysyvä mittauspiste. Siinä mitataan muun muassa hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuuksia ilmassa. Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) ovat läpimitaltaan alle 1 mikrometrin hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Hiukkaset voivat olla vaarattomia tai niihin voi olla sitoutuneena haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Sallittu enimmäispitoisuus PM 1 -hiukkasille on 5 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa vuorokautta kohti. Raja-arvo saa ylittyä vuodessa 35 kertaa. Viime vuosina Tikkurilassa raja-arvo on ylittynyt vain muutamina kevätpäivinä, kun liikenne nostattaa hienoksi jauhaantunutta hiekoitushiekkaa ja asfalttia katupölynä. Katujen pesu laskee pölyn ja hengitettävien hiukkasten määrän selvästi alle raja-arvon. Typpidioksidi (NO 2 ) on hengitysteitä ärsyttävä kaasu. Lisäksi se muun muassa aiheuttaa ympäristön rehevöitymistä ja happamoitumista. Typpidioksidin hyväksyttävä pitoisuus on 2 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa tuntia kohti. Raja-arvo sallii 18 ylitystä. Typpidioksidin pitoisuuksia on mitattu Tikkurilassa vuodesta 1996 lähtien ja pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet koko mittausjakson ajan noin 3 mikrogrammaa kuutiometrissä. Vuoden 211 vuosikeskiarvo oli 28 mikrogramma kuutiometrissä ilmaa. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan tunneittain mitattavaa ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin suhteutettua ilmanlaatua asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, erittäin huono. Ilmanlaadun mittaustulokset ilmoitetaan tunteina vuodessa. Sääoloilla on suuri merkitys ilmanlaatuun. Vuorokaudet, jolloin PM 1 -hiukkasten ohjearvo ylittyi 14 12 1 8 6 4 2 13 5 Kuva 24. Vuorokausimäärä, jolloin hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ohjearvo ylittyi Tikkurilan mittauspisteessä. Kuva 25. Vuoden aikana ollut tuntimäärä, jolloin ilmanlaatu on ollut huono tai erittäin huono Tikkurilan mittauspisteessä. 4 27 28 29 21 211 Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) Tuntimäärä, jolloin ilmanlaatu huono tai erittäin huono 7 6 5 4 3 2 1 64 37 32 27 28 29 21 211 Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) 5 km 8 55 4 52 Kuva 26. Pysyvän mittausaseman sijainti Tikkurilassa. 2 m 17
Yhdyskunnan jätevesikuormitus Yhdyskunnan jätevesikuormitus kuvaa sen vesistökuormitusta ja vaikutusta rehevöitymiseen. Mittareina käytetään vesistöihin pääsevää fosforin ja typen määrää sekä vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden biologista hapenkulusta (BHK). g/as/vrk 2 1,5 1,5 1,91 1,62 1,52 1,69 1,47 Vantaan jätevedet johdetaan Viikinmäen jätevesipuhdistamolle Helsingissä ja Suomenojan puhdistamolle Espoossa. Vantaan aiheuttama jätevesikuormitus saadaan laskemalla yhteen kumpaankin puhdistuslaitokseen Vantaalta tulevan virtaaman osuus. Siitä lasketaan kuormitus asukasta kohti. Jätevedenpuhdistuslaitos toimii sitä paremmin mitä suurempi yksikkö on kyseessä. Vantaalta suurin osa jätevedestä johdetaan mereen Viikinmäen puhdistamon kautta. Viime vuosina jäteveden biologinen hapenkulutus on ollut laskussa ja vuonna 211 se oli 1,57 grammaa asukasta kohti vuorokaudessa. Laskua edellisvuoteen verrattuna on kolmetoista prosenttia. Vantaan typpikuormitus pysyi sen sijaan vuoden 21 tasolla, eli 2,1 grammasssa asukasta kohti vuorokaudessa. Fosforia pääsi mereen hieman vähemmän kuin vuonna 21 ja fosforikuormituksen suhteen palattiin vuosina 28 ja 29 vallinneelle tasolle;,6 grammaan asukasta kohti vuorokaudessa. Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä Indikaattori kuvaa yhteiskunnan kulutuskäyttäytymistä ja tuotantorakennetta sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja, kuten vesistöhaittoja, kaatopaikkojen kasvavaa tilantarvetta sekä ilmastonmuutoksen kiihtymistä. 27 28 29 21 211 Kuva 27. Mereen laskettavan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BHK). Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) g/as/vrk 3 2,5 2 1,5 1,5 2,62 Kuva 28. Kokonaistyppikuormitus mereen. Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) 2,1,9,8,8,7,7,6,6,6,6,5,4,3,2,1 27 28 29 21 211 Kuva 29. Kokonaisfosforikuormitus mereen. Lähde: YTV (27-29), HSY (21, 211) g/as/vrk 1,73 2,1 2,1 27 28 29 21 211 Yhdyskuntajätettä ovat kaatopaikalle loppusijoitettava kotitalouksien sekajäte sekä siihen rinnastettavat kaupan ja teollisuuden jätteet. Vantaan jätehuollosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Vantaalta kertyvä yhdyskuntajäte lasketaan asukasluvun mukaan ja jätteen määrä ilmoitetaan kiloina asukasta kohden vuodessa. 4 35 3 25 2 15 1 352 362 kg/as/v 313 313 258 Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti pieneni kymmeniä kiloja vuonna 29. Seuraavana vuonna jätteen määrä pysyi samana, mutta väheni taas vuonna 211. 5 27 28 29 21 211 Kuva 3. Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti. Lähde: YTV (27-29), HSY (21) 18