Ympäristöjärjestelmä. Irmeli Vilenius. St. Laurence Golf Oy

St. Laurence Golf Oy, Ympäristöjärjestelmä Irmeli Vilenius St. Laurence Golf Oy Päivitys 21.3.2011

2 1. JOHDANTO St. Laurence Golf Oy henkilöstöineen sekä ravintolayrittäjä ja St. Laurence Golf Ry:n jäsenistö pyrkivät toiminnallaan edistämään ympäristön hyvinvointia. Toimintaa ohjataan ympäristöystävällisempään suuntaan jatkuvalla kehityksellä ja toiminnan tarkkailulla. Koko kenttäyhteisön toimintaa ohjaamaan on laadittu ympäristöjärjestelmä Suomen Golfliiton ohjeiden mukaisesti. Ympäristöjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2006. Ympäristöjärjestelmä sisältää periaatteet, joiden mukaisesti St. Laurence golfissa hoidetaan jätehuoltoa, vesiensuojelua, luonnon- ja maisemanhoitoa, kentänhoitotöitä, materiaalihankintaa, kiinteistönhuoltoa ja ilmansuojelua. Ympäristöjärjestelmän toteuttaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä kaikkea voi muuttaa hetkessä. Koko golfyhteisön tulee sitoutua tähän työhön ja olla motivoituneita noudattamaan sitä. St. Laurence Golf Oy:n tulee kouluttaa henkilökuntaansa riittävästi ympäristöasioiden hoidossa ja ympäristöystävällisten työskentelytapojen omaksumisessa. St. Laurence Golf Ry:n toimihenkilöt valistavat jäseniään sekä vieraspelaajia käyttäytymään kentällä ja klubilla ympäristön hyvinvointia edistäen. Ympäristöjärjestelmää laadittaessa on ensin tehty ympäristökatselmus, joka määrittää kentän lähtötason. Ympäristöjärjestelmän ylläpitoon kuuluu jatkuva toiminnan tarkkailu ja eri toimenpiteiden kirjaaminen työkirjaan vuosittain. Kentällä on toimiva ympäristötyöryhmä, joka kokoontuu vuosittain asettaen tavoitteet toiminnalle ympäristöasioiden edistämiseksi. 2. NYKYTILA JA PÄÄMÄÄRÄT YMPÄRISTÖN KANNALTA 2.1. Nykytila Lohjalla sijaitseva St. Laurence Golf on kahden 18-reikäsen golfkentän muodostama kokonaisuus Kalkki-Petteri ja Pyhä Lauri. Alueeseen kuuluvat myös harjoitusalueet, huoltorakennukset pihoineen, klubirakennus pihoineen ja pysäköintialueineen sekä jonkin verran joutomaata. Kentät on rakennettu kolmessa eri vaiheessa vuosina 1989, 1994-95 ja 2000-01. Alueen kokonaispinta n.150 ha ja sen omistaa St Laurence Golf Oy. Kentät sijoittuvat sekä metsämaalle että peltomaalle, ja maaperä on pääasiassa hiesua/ silttiä. Metsäalueet ovat sekametsää, joissa pääpuulaijeina ovat mänty, kuusi ja koivu. Kenttäalueen läpi virtaa Maksjoki, jonka alkulähteet ovat kentän pohjoispuolella. Joen lisäksi on alueelle kaivettu useita vesialtaita kasteluveden varastointia varten.

3 2.2. Ympäristöpolitiikka St. Laurence Golfin tavoitteena on edistää ympäristönsuojelua kaikilla osaalueillaan. Henkilöstöä koulutetaan huomioimaan ympäristönhoito päivittäisessä työssään ja toiminnassaan. Työmenetelmiä pyritään kehittämään ympäristöystävällisemmäksi huomioiden myös ergonomia ja työsuojelu, mutta kuitenkin säilyttäen kentän korkea hoidollinen ja pelillinen taso. Myös pelaajia ohjataan toimimaan ympärisyö huomioiden. St. Laurence Golf tiedottaa avoimesti toiminnastaan, ja haluaa olla ympäristöasioissa esimerkkinä muille yrityksille. Yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa suunnitellaan suuret hankkeet, joilla saattaisi olla vaikutusta ympäristöön. 2.3. Vastuualueet St. Laurence Golf on n. 40 työntekijän työyhteisö, ja on tärkeää, että jokainen hoitaa oman tehtävänsä aina huomioimalla myös vaikutukset luontoon. Esimiehet vastaavat kukin oman yksikkönsä toiminnan ympäristövaikutuksista ja toiminnasta luonnon hyväksi. Koko yhtiön ympäristöohjelman toimivuudesta vastaa toimitusjohtaja/toiminnanjohtaja. Hän on vastuussa siitä, että yrityksessä toimitaan lainsäädännön mukaan. Esimiesten on opastettava työntekijöitä oikeissa työtavoissa, ja järjestää resurssit mm. kierrättämiseen. Vastuullisia esimiehiä ovat kenttämestarit, ravintolapäällikkö ja head caddiemaster. 3. YMPÄRISTÖNSUOJELU 3.1. Vesien suojelu St. Laurence Golf haluaa edistää vesien suojelua. Vesilaki määrittää vähimmäisrajat, joita tulee noudattaa. Vesilaki pyrkii estämään pinta- ja pohjavesien pilaamisen, sekä säätelee vesistön rakentamista, ojitusta, veden säännöstelyä sekä käyttöä kastelu- ja talousvetenä. Vesilaissa on golfkenttiä koskevia säädöksiä: - Pohjaveden pilaamiskielto - Pohjaveden muuttamiskielto - Vesistön pilaamiskielto - Vesistön muuttamiskielto - Vesistön sulkemiskielto

4 3.1.1. Kasteluvesi Kentän läpi virtaa Maksjoki ja sen yhteyteen on kaivettu useita vesialtaita kasteluveden varastointia varten. Kenttäalue sekä sitä ympäröivät metsät ja pellot toimivat joen valuma-alueena. Kentän pohjoisosassa on lisäksi iso vesiallas n. 20000 m 3, johon vettä johdetaan n. 2 km:n päästä Lohjanjärvestä sekä Lohjan kaupungin Gunnarlan kaupunginosan sadevesiviemäröinnistä. Tästä altaasta otetaan kastelutarpeesta n. 60 70 %. Altaan ylijuoksutus tapahtuu Maksjokeen ja sen kautta kentän eteläosan altaisiin. Näiden eteläosan altaiden yhteydessä on toinen kasteluvesipumppaamo ja sillä katetaan loppuosa kasteluveden tarpeesta. Maksjoen yhteydessä olevien altaiden veden pintaa säädellään jokeen rakennetulla padolla. Kentän alueella on vielä yksi pieni kastelupumppaamo, joka nykyään toimii lähinnä varajärjestelmänä. Kentän kasteluun käytettiin aiemmin myös pohjavettä, ja sitä varten on pohjavesipumppaamo. Tästä pumppaamosta vesi johdetaan Maksjokeen ja sen yhteydessä oleviin vesialtaisiin. Nykyään pohjavettä ei käytetä, kun kasteluun saadaan riittävästi vettä Lohjanjärvestä. 3.1.2. Velvoitteet Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt luvan no 6671990/1 12.9.1990 pohjaveden ottoon, joen patoamiseen sekä sen veden käyttämiseen kasteluun tietyin rajoituksin. St. Laurence Golf on velvoitettu seuraamaan pohjaveden pumppausta (max. 400 m3/vrk kuukausikeskiarvona laskettuna), kasteluveden käyttöä kentän eteläosan pumppaamossa (550 m3/vrk), pohjaveden pintaa kentän eri mittapisteissä sekä lähialueen talousvesikaivoissa. Joen veden laatua seurataan ottamalla vesinäytteet yläjuoksulta ja alajuoksulta kaksi kertaa kaudessa. Tämä laatutarkkailu ei kuulu velvoitteen piiriin, vaan on vapaehtoinen. Velvoitteen mukaan Maksjoen padossa pitää olla riittävä läpivirtaus (vähintään 1,5 l/s). Kenttämestari pitää kirjaa veden pumppauksesta, mutta veden laadun ja pohjaveden pinnan tarkkailun suorittaa sekä kentällä että naapurien vesikaivoissa ulkopuolinen tarkkailija. Tämä tekee tarkkailusta vuosittain raportin, joka toimitetaan myös Uudenmaan ELY keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristöviranomaiselle. 3.1.3. Eroosion ehkäiseminen St. Laurence Golf pyrkii pitämään vesistöjen reuna-alueet kasvillisuuden peittämänä, jotta eroosiota ei tapahtuisi. Veteen kulkeutuvan maa-aineksen mukana vesistöön joutuu ravinteita kuten fosfori ja typpi. Vesistöjen reunoille jätetään suojavyöhyke, jossa ei tehdä kasvinsuojelutoimenpiteitä eikä lannoiteta. Vesirajaan on jätetty kasveja, jotka ovat tehokkaita veteen joutuneiden ravinteiden kuluttajia (ns. ravinnesiepparikasvi). Golfpelin kannalta nämä vesirajaan jätetyt kasvit saattavat olla kiusallisia, mutta vesistön puhdistajina erittäin tarpeellisia. St. Laurence Golfin Maksjoen yhteyteen rakentamat vesialtaat toimivat hyvinä laskeutumisaltaina, joihin veden kuljettama hieno aines laskeutuu. Joen alkulähteiltä kentän rajojen ulkopuolelta kulkeutuu jatkuvasti maa-aineksia vesialueellemme.

5 3.1.4. Talousvesi Kentälle tulee talousvesi kaupungin verkostosta. Verkostovettä käytetään jonkin verran piha-alueen kasvien kasteluun. 3.2. Jätehuolto St. Laurence Golf sijaitsee haja-asutusalueella, eikä ole kunnallisen jätevesiviemäröinnin piirissä. Klubirakennuksen wc-vedet johdetaan n. 20 m 3 umpisäiliöön, joka kesäkaudella tyhjennetään kerran viikossa. Klubirakennuksen harmaat vedet johdetaan suodatuskenttään, kuten myös keittiön pesuvedet, mutta rasvanerottimen kautta. Huoltohallin kaikki vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta umpisäiliöön. Huoltohallissa on myös kaksi vesikäymälää johdettuna umpisäiliöön. Huoltorakennuksen wc- ja harmaat johdetaan klubirakennuksen kanssa samaan umpisäiliöön. Huoltorakennuksen yhteydessä olevan koneiden pesupaikan vedet johdetaan ruohokaivon ja öljynerotuskaivon kautta vesistöön. Koneiden pesuun käytetään biologisesti hajoavia liuottimia. St. Laurence Golf on järjestänyt jätteiden erilliskeräyksen. Sekajätettä pyritään välttämään. Pahvit, paperit, metalliromu, keräyspullot, ravintolan biojätteet ja ongelmajätteet kerätään erikseen sekajätteistä. Lisäksi puutarhajäte kompostoidaan ja risut haketetaan energiajätteeksi. Jätteiden erilliskeräystä tullaan vielä lisäämään kunnallisen jätekeräyksen antamien mahdollisuuksien mukaan. Ongelmajätteet kerätään varastoon, jossa on omat jäteastiat eri ongelmajätteille. Ongelmajätteiden määrästä riippuen Ekokemiltä tilataan auto hakemaan jätteet vuoden-kahden välein. Eniten kertyy jäteöljyä ja suodattimia. 3.2.1. Jätehuolto pelialueella Kentän pelialueelle on sijoitettu runsaasti jäteastioita, johon kerätään sekajätteet ja tyhjät pullot ja tölkit erikseen. Biojätteiden erilliskeräystä vielä kentällä harkitaan, sillä kertyvän biojätteen määrä on erittäin pieni. Suurin osa kentällä syntyvästä jätteestä on erilaisia pakkausmateriaaleja. Kentällä on 4 ulkokäymälää, joissa on kompostoiva jätesäiliö. Säiliön täyttyessä se tyhjennetään, ja jäte jälkikypsytetään omassa kompostikasassa. Kenttäalueella on myös kaksi vesikäymälää. Näiden jätteet johdetaan umpisäiliöihin, ja tyhjennys tapahtuu n. yhden kk:n välein. Kentän ja piha-alueiden roska-astiat tyhjennetään säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa.

6 3.3. Ilmansuojelu ja meluntorjunta Golfkentällä liikkuu vilkkaana kesäpäivänä n.20 erilaista polttomoottorikäyttöistä konetta. Koneiden tehot ovat 2-40 kw, joten kovin suuritehoisia ne eivät ole, mutta niistä syntyy jo selvää meluhaittaa etenkin pelaajille. St. Laurence Golf sijaitsee haja-asutusalueella, ja kentällä on vain yksi asukas rajanaapurissa. Hän on ilmoittanut, ettei meluhaittaa ole ollut. Pyrimme tekemään useimmat työt aikaisin aamusta, jolloin pelaajat häiriintyvät vähiten. Golfautoissa olemme siirtyneet käyttämään suurimmaksi osaksi sähköautoja, jotka ovat täysin äänettömiä. Tulevaisuudessa myös hoitokoneita esim. viheriöleikkureita on mahdollista hankkia sähkökäyttöisenä. Suurin osa koneista on diesel-polttoaineella toimivia, ja pitämällä ne kunnossa sekä oikein säädettynä voidaan niiden pakokaasupäästöjä rajoittaa. Bensiinillä toimivia koneita on lähinnä kulkuneuvoina sekä pienkoneina. Käyttäjän kannalta on epämiellyttävintä työskennellä kaksitahtikoneilla, koska polttoaineen seassa oleva öljy savuttaa palaessaan. Käyttämällä valmista 2-t bensiiniseosta on haitta pienempi. Golfkeskuksessa vain vanha huoltohalli lämmitetään polttoöljyllä. Öljypolttimen kunto tarkistetaan säännöllisesti ja pannu sekä piippu nuohotaan säännöllisesti. Muissa rakennuksissa on suora sähkölämmitys. 3.4. Luonnon ja maiseman suojelu sekä hoito golfkentällä Golfkenttä tulee liittää luontevasti ympäröivään luontoon jo suunnitteluvaiheessa. St. Laurence Golfin kentistä Pyhä Lauri on rakennettu pääosaltaan metsämaastoon ja Kalkki-Petteri peltoalueelle kahden metsäsaarekkeen ympärille. Kenttäalueen itäreunaa hallitsee sähkölinja ja länsipuolella kulkee Hanko-Hyvinkää junarata. St. Laurence Golf on talousmetsien ja peltoviljelysten ympäröimä. Lohjanharju, joka on osa salpausselän harjua, jää kenttäalueen ulkopuolelle, mutta vaikuttaa merkittävästi alueen pienilmastoon ja pohjavesien muodostumiseen. Kentän alueelta on tehty luonto- ja maisemaselvitys, jonka mukaan kentän alueella ei ole erityisiä suojelukohteita tai suojeltavia kasveja. 3.4.1. Vesiesteet Kenttäalueesta vesistöineen on kuitenkin muodostunut merkittävä lintujen levähdyspaikkana muuttomatkoilla sekä joillekin lajeille pesimäalueena. Vesiesteet ja niitty-tyyppiset heinikkoalueet ovat ihanteellisia pesimäpaikkoja. Paikalliset lintuharrastajat käyvät säännöllisesti tarkkailemassa lintujen liikehdintää muuttoaikoina. Vesiesteisiin on haluttu jättää kasvillisuutta ns. ravinnesieppareiksi, mutta samalla ne toimivat vesilintujen suojakasvustona ja antavat ilmettä vesiaiheelle. Golfpelin vuoksi joudutaan osa vesiesteiden reunoista niittämään lyhyeksi useita kertoja vuodessa, ja ajoittain putsaamaan ruoppaamalla.

7 3.4.2. Puistometsät Kentän metsien puusto on ikärakenteeltaan ja lajistoltaan monipuolinen. Metsätyypltään ne ovat lehtomaisia kangasmetsiä ja tuoreita kangasmetsiä. Osa metsiköiden aluskasvillisuudesta on tuhottu ja tilalle on kylvetty nurmiheinää. Tällaisessa metsikössä ei tapahdu luontaista puuston uudistumista, ja kasvi- sekä eläinlajistot jäävät vähäiseksi. Suurin osa golfkentän metsistä hoidetaan puistometsinä, jolloin puustoa uudistetaan luontaisesti ja kertahakkuut jäävät vähäisiksi. Aluskasvillisuus halutaan säilyttää mahdollisimman monipuolisena ja rikkaana, mutta pelialueiden läheisyydessä aluskasvillisuutta joudutaan tallomaan ja leikkaamaan pelin vaatimusten mukaisesti. Metsien hoidossa on tärkein hoitotoimenpide valikoiva vesakontorjunta. Aluskasvillisuuden raivaaminen tehdään myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä. Samalla pyritään jättämään hyviä puiden taimia kasvamaan valtapuiden joukkoon. Normaaliin talousmetsänhoitoon verrattuna on huomioitava, että puistometsänhoidossa halutaan vain turvata alueen puuston jatkuvuus ja monimuotoisuus, eivätkä kertyneet hakkuutulot ole pääasia. Golfkentällä täytyy ottaa huomioon pelaamisen asettamat vaatimukset metsänhoitotöissä. Kalkki-Petterin alueella sijaitsee ns. Lindinmäki. Tämä on kallioinen mäki, jonka puusto on pääasiassa havuvaltaista ja erittäin hitaasti uusiutuvaa. Kolme lyöntipaikkaa on sijoitettu mäkeen. Lindinmäki on tärkeä jakaja kentän eri osille ja upea tausta väylille. Mäellä on muutamia upeita mäntyjä, jotka ovat erityisen suojelun kohteena. Pensaskasvustona on mäellä runsaasti katajaa. 3.4.3. Istutukset Kalkki-Petteri kentälle on tehty runsaasti puu- ja pensasistutuksia rajaamaan pelialueita sekä maisemoimaan kentän eri rakenteita. Rakentamisen yhteydessä istutettiin useita puulajeja, jotka myöhemmin ovat osoittautuneet liian vaateliaiksi kentän olosuhteissa. Tästä johtuen myöhemmin tehdyissä istutuksissa pyrittiin käyttämään vaatimattomampia lajeja. Vuosina 1992-95 on istutettu runsaasti Salix fragilis Bullata puita (terijoensalava), ne hallitsevat kenttämaisemaa pyöreällä olemuksellaan. Nämä puut on pyritty istuttamaan kentän vaatimattomampiin kasvupaikkoihin, joissa on erityisesti vaivaa liiasta kosteudesta. Koska terijoensalavat, poppelit ja muut pajut ovat nopeakasvuisia, mutta lyhytikäisiä kasveja, on kentälle haluttu istuttaa myös pitkäikäisempiä puita kuten tammi, vaahtera, jalava, lehmus ja saarni ajatellen tulevia polvia. Näiden puiden kasvatuksessa on tärkeää, että niillä on riittävän suojaisa paikka, jolloin pelaaminen ja nurmikonhoito ei vaurioittaisi niitä. Istutuksia lisätään vielä kentän reuna-alueille, ja ne tehdään pääasiassa kotimaisista luonnonvaraisista puulajeista.

8 3.4.3. Niityt Kalkki-Petterillä on laajat leikattavat nurmialueet, mutta jatkuvasti on kentän ilmettä haluttu muuttaa luonnonmukaisempaan suuntaan lisäämällä ns. niittyalueita. Niityiksi on jätetty alueita, jotka eivät ole pelaamisen kannalta merkittäviä tai, jotka ovat esim. liiallisen kosteuden vuoksi hankalasti hoidettavia. Niittyalueiden oikealla sijoittelulla voidaan myös olennaisesti vaikeuttaa peliä. Niittyjä hoidetaan vuosittaisella niitolla, joka tehdään elo-syyskuussa. Niityt ovat linnuille, nisäkkäille ja hyönteisille erittäin hyviä suojapaikkoja. Niittyjen pääkasveja ovat erilaiset heinät ja sarat, joista osa on kylvettyä ja osa luonnosta levinneitä. 3.4.4. Piha-alue Golfklubin piha-alueella on jonkin verran suuria saarnia ja koivuja, joita pyritään suojelemaan mm. mekaanisilta vaurioilta. Klubin päärakennus on uusi, mutta se on sijoitettu Gunnarlan tilan vanhan päärakennuksen paikalle. Etenkin saarnit, jotka sijaitsevat klubirakennuksen ympärillä, saivat jonkin verran juuristovaurioita klubirakennuksen rakentamisen yhteydessä. Tästä johtuen puissa esiintyy oksiston kuivumista, ja oksien ajoittainen poistaminen on tarpeellista. Klubin pihaa ja pysäköintialueita on maisemoitu sekä koristeltu runsailla puu-, pensas- ja perennaistutuksilla. Myös huoltorakennusten ja harjoitusalueiden ympäristönhoitoon on panostettu. Klubi- ja pihaympäristön hoidosta vastaa päätoimisesti yksi henkilö. 3.5. Materiaalihankinnat ja varastointi 3.5.1. Maa-ainekset St. Laurence Golfissa kuluu vuosittain useita tonneja erilaisia maa-aineksia: katehiekkaa, hiekka-turveseosta, bunkkerihiekkaa, salaojasoraa, multaa, mursketta, kivituhkaa jne. Nämä tuotteet ostetaan vuosittain annettujen tarjousten perusteella, mutta tärkeintä on, että tuote vastaa haluttuja laatuvaatimuksia. Viheriöiden katehiekka on ostettu Säkylästä, ja sille tulee jonkin verran kuljetuskustannuksia, mutta muut maa-ainekset saadaan Lohjan lähiseudulta n. 50 km säteellä. Eri maa-ainesten varastointia varten on rakennettu asfalttipohjainen varastoalue. Tällaisella alueella jäävät varastotappiot mahdollisimman pieniksi sekä epäpuhtauksien joutuminen ainesten joukkoon vähenee. Etenkin viheriöillä käytettävien materiaalien tulee pysyä puhtaina.

9 3.5.2. Kentänhoidon muut materiaalit Edellisten tuotteiden lisäksi kentänhoidon kannalta suuri hankintaerä ovat lannoitteet. Myös lannoitteet hankitaan vuosittain tarjousten perusteella ja tehtyjen ravinneanalyysien määräämän tarpeen mukaan. Lannoitteita ei ole järkevää ostaa usean vuoden varastointiin, sillä jos varastointiolosuhteet eivät ole riittävän hyvät, voivat lannoitteet pilaantua varastoinnin aikana (kostua ja kovettua).. 3.5.3. Polttoaineet Kentällä käytettävät polttoaineet varastoidaan valuma-altailla varustetuissa maanpäälisissä säiliöissä joiden koot ovat: polttoöljyllä 5000 l ja bensiinillä 2000 l. Säiliöt on sijoitettu ympäristö- ja paloviranomaisten hyväksymään paikkaan alustalle, joka on tehty Lohjan kaupungin ympäristötoimen vaatimusten mukaisesti. Polttoaineet hankitaan tarjousten mukaan, ja kerralla ostetaan astiat täyteen. Erilaiset voiteluöljyt ostetaan 200 l astioissa ja varastoidaan niille varatussa tilassa huoltohallissa. 3.5.4. Torjunta-aineet ja hoitoaineet Torjunta-aineita hankitaan varastoon siten, että omasta varastosta löytyy aina pari ruiskutusannosta tärkeimpiä torjunta-aineita, sekä syksyllä ja talvella tarvittavat talvituhojen torjunta-aineet. Keväällä tehdään ennakko-ostot koko vuoden tarpeesta. Torjunta-aineet varastoidaan niille hyväksytyssä tilassa konehallin yhteydessä. Torjunta-ainevarasto pidetään lukittuna, ja sinne pääsee vain vakituinen henkilökunta. Erilaiset hoitoaineet kuten esim. kostutusaineet ja mikrobituotteet varastoidaan valmistajan ohjeiden mukaan. 3.5.5. Muut materiaalit Näiden tuotteiden lisäksi kentänhoidossa kuluu runsaasti erilaista tuotteita ja tavaroita: työkaluja, käsityövälineitä, puutavaraa, rakennustarvikkeita, putki- ja sadetustarvikkeita, varaosia, metallia, kenttätarvikkeita, siemeniä jne. Useimmat yleisimmät tarvikkeet hankitaan varastoon isompina erinä tarjousten perustella.

10 3.5.6. Koneet Golfkentän koneet voidaan jaotella moottorikäyttöisiin työkoneisiin, kulkuneuvoihin ja koneiden lisälaitteisiin. Moottorikäyttöisiä työkoneita löytyy yli 30, ja ne ovat sekä bensiinillä että dieselillä toimivia. Kulkuneuvoista suurin osa on golfautoja, joita käytetään kentänhoidossa ja pelaajien vuokrakäytössä. Suurin osa vuokra-autoista on sähkökäyttöisiä, kun taas kentänhoitokulkuneuvot ovat polttomoottorilla toimivia. Suurin osa koneista on pitkäikäisiä, mutta esim. viheriöleikkurit ja väyläleikkurit vaihdetaan uusiin tietyn käyttötuntimäärän jälkeen, koska niiden toimintavarmuus heikkenee merkittävästi. Koneiden ja laitteiden hankinta tehdään yhtiön hallituksen antaman investointibudjetin puitteissa ja maahantuojien antamien tarjousten perusteella. Aina hinta ei ole ratkaisevin vaan koneen sopivuus, monipuolisuus ja toimintavarmuus ovat ratkaisevia asioita. Tänä päivänä on tärkeää kiinnittää huomiota konehankinnoissa myös koneen ympäristöystävällisyyteen: moottorin käyttövoima, polttoaineen kulutus, öljyvuotojen ehkäisy, melutaso, päästöt jne. 3.6. Työympäristö 3.6.1. Sosiaalitilat Henkilökunnan hyvinvointi on St. Laurence Golfissa ensiarvoisen tärkeää. Kun työpaikka ja työympäristö ovat viihtyisiä, sujuvat työtkin paremmin. Henkilökunnalle on järjestetty sosiaalitilat, josta löytyvät pukeutumistilat, henkilökohtaiset kaapit, suihkut ja wc:t miehille ja naisille erikseen. Sosiaalitilojen yhteydessä on myös pyykinpesukone ja vaatteiden kuivaustilat. Kaikille yhteisessä kahvihuoneessa on kahvinkeitin sekä kahviautomaatti, jääkaapit, mikroaaltouni, sähkölevy, astiat, radio ja tv. St. Laurence Golf on järjestänyt henkilökunnalleen ruokailumahdollisuuden klubiravintolassa edulliseen hintaan. Lisäksi henkilökunta saa käyttää klubin saunaa. 3.6.2. Huoltohalli Vuonna 2005 valmistui koneiden huoltoon ja säilytykseen tarkoitettu huoltohalli, jonka kokonaispinta-ala on 450 m 2, ja siitä lämmintä huoltotilaa on n.200 m 2. Tämä uusi huoltohalli on valoisa sekä lämmin ja sen varustelu on nykyaikainen. Oikeilla lisälaitteilla voidaan parantaa työn ergonomiaa ja työturvallisuutta. Myös hallin siisteydellä on suuri vaikutus huoltotöiden sujumiseen. Tavarat palautetaan sovittuihin paikkoihin, jotta ei huoltoon varattu aika kuluisi tarvikkeita etsiessä. Töitä tehdessä pyritään aina hyvään jälkeen ja työsaavutukseen. Tämä onnistuu vain huolletuilla ja toimivilla koneilla. On tärkeää, että jokainen työntekijä huolehtii käyttämästään koneesta: päivittäinen pesu, tarpeelliset säädöt, tankkaus, nesteiden määrän tarkastus, rasvaukset jne. Toimiva ja siisti kone on tärkeä osa miellyttävää työympäristöä.

11 3.6.3. Henkilökohtaiset suojaimet Henkilökunnan suojavarusteet jaetaan vakituiselle väelle henkilökohtaiseksi kuten esim. työvaatteet, jalkineet, kuulosuojaimet ja käsineet. Kaikkia suojavälineitä pidetään saatavilla ja niiden kunnosta huolehditaan. Etenkin metsätöissä ja kasvinsuojeluruiskutuksissa käytettävät varusteet tulee olla moitteettomassa kunnossa. Suojavälineiden käyttöön työnjohto kiinnittää erityistä huomiota ja asian tärkeyttä korostetaan jatkuvasti henkilökunnalle. Jotta suojavälineiden käyttö olisi mielekästä, pyrimme hankkimaan tarpeen mukaan uusia ja miellyttäviä suojainmalleja. 3.6.4. Muu työympäristö Koko henkilökunnalla on velvollisuus huolehtia työympäristönsä siisteydestä ja palauttaa käyttämänsä tavarat oikeille paikoille. Golfkenttä itse on jo erittäin viihtyisä työpaikka lyhyeksi leikatut laajat vihreät nurmialueet, vesielementti ja ympäröivä luonto muodostavat työympäristön vailla vertaa. Työntekijän oma asenne ja vuorovaikutus muiden työntekijöiden sekä pelaajien kanssa on kuitenkin se kaikkein tärkein työympäristön viihtyisyyden kannalta. Pelitoimistossa työskentelee kesällä n. 10 henkilöä pienessä työtilassa ja kiireisessä työympäristössä. Myös tässä toimitilassa työympäristön viihtyisyyteen vaikuttavat siisteys, oikeat työskentelytavat, toimivat laitteet, ammattitaito, työntekijöiden henkilösuhteet, palvelualttius ja oma asenne. Pelitoimistossa on pieni sosiaalitila, ja siellä on vaikea saada viettää rauhassa ansaittua lepohetkeä tai suorittaa henkilökohtaisia asioita kesän kiireisimpinä kuukausina. Henkilökunnan hyvät suhteet ovat tarpeen, jotta tauot voitaisiin pitää tasapuolisesti ja riittävän usein. Golfkentällä jokainen työntekijä joutuu työskentelemään tiiviillä työtahdilla ja paineen alaisena. Lisäksi kentällä liikkuu päivittäin jopa satoja pelaajia, jotka tavalla tai toisella hidastavat työntekoa. Se kuitenkin kuuluu työn luonteeseen, ja on muistettava että olemme kaikki palveluammatissa, jossa jousto molemmin puolin on tarpeen.

12 3.7. Kiinteistöjen hoito St. Laurence Golf on rakennettu vanhan Gunnarlan tilan maille, ja tilan rakennukset on hyödynnetty kentän käyttöön. Pihapiiriin on rakennettu myös useita uusia rakennuksia nykyaikaisen toiminnan tarpeeseen. Vanhat rakennukset tarvitsevat jatkuvasti pientä kunnostusta. Kentän toiminnan laajentuessa on niihin ehditty tehdä jo monia muutoksia ja parannuksia. 3.7.1. Klubirakennus Vuonna 1990 valmistuneessa klubirakennuksessa tehtiin muutosremontti 2000-01, kun kenttää laajennettiin, ja tarvittiin lisää asiakastiloja. Klubin yläkerta otettiin käyttöön, ja sinne tehtiin naisten pukeutumis- ja pesutilat sekä kabinettitilat. Alakerrassa olevia miesten pukeutumis- ja peseytymistiloja suurennettiin ja ravintolasaliin saatiin lisää istumapaikkoja. Viimeisin iso remontti tehtiin 2010, kun miesten peseytymis- ja pukeutumistilat uusittiin kokonaan. Myös ravintolatilan keittiö on kovalla käytöllä, ja siksi sen jatkuva päivittäminen on tärkeää. Keittiön koneet ja laitteet ovat St. Laurence Golfin omaisuutta ja ylläpidettäviä, vaikka ravintolapalvelun tuottaja on itsenäinen yrittäjä. Kovalla kulutuksella oleva rakennus vaatii vuosittain pientä pintaremonttia ja paikkausta, mutta suurempia toimenpiteitä ei nyt ole suunnitteilla. 3.7.2. Valkoinen talo - toimistorakennus Ns. valkoisessa talossa on toimistotilat hallintoa ja asiakaspalvelua varten. Rakennusta on kunnostettu lähes vuosittain sekä ulko- että sisäpuolelta. Huomattavaa energiasäästöä on saatu, kun rakennuksen ikkunat uusittiin ja lämmitykseen otettiin mukaan lämpöpumppu suoran sähkölämmityksen lisäksi. Rakennuksen katto on vielä uusimatta, ja se onkin seuraava suuri korjauskohde. Toistaiseksi katto ei vuoda, mutta on kovin sammaloitunut. Rakennuksen sisätilat on remontoitu muutaman vuoden välein kosteusongelmien vuoksi. Nyt niitä ei ole enää havaittu. Sisäpuolisista tiloista pitäisi vielä saada rakennuksen kylmä yläkerta kuntoon, jotta kaikki rakennuksen neliöt saataisiin tehokkaaseen käyttöön. 3.7.3. Navetta Navettarakennuksessa sijaitsevat sosiaalitilat, mailavarasto sekä lämmin varasto- ja työtila. Sosiaalitilat ovat hyvässä kunnossa, ja niitä on tarpeen mukaan kunnostettu talviaikaan. Mailavaraston lattiaan pitäisi saada pinnoite, sillä se on melko kulunut ja hankala pitää puhtaana. Navettarakennuksen vintti on kylmää tilaa, ja se toimii golfautojen ja mailakärryjen varastona. Vinttiä käytetään kesäaikana myös juhlatilana, jolloin se tyhjennetään autoista ym. ja kalustetaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on saada koko tila vain juhlakäyttöön, kun golfautolle saadaan säilytystilat pihalle rakennettuun konekatokseen. Vintille on suunniteltu kevyttä sisäverhoilua ja lämpöeristystä vetoisuuden vähentämiseksi. Myös katon aluskate on puutteellinen ja katto pitäisi kunnostaa vesivuotojen poistamiseksi.

13 3.7.4. Huoltohalli Koneiden huolto ja varastointi on omassa rakennuksessaan, joka valmistui 2005. 3.4.5. Muuta Piha-alueella ja kentällä on runsaasti erilaisia pieniä rakennuksia: katoksia, majoja, wc- tiloja ym. joiden ylläpidosta on huolehdittava. Tärkeimmät kiinteistöjen huoltotoimenpiteet ovat: pitää tuuletus- ja lämmitysjärjestelmät kunnossa, vesiputkistojen kunnon tarkkailu ja huolehtia mahdollisten kosteusvaurioiden nopeasta korjaamisesta. Lisäksi vanhoissa ulkorakennuksissa pitää huolehtia, ettei tuuli pääse rikkomaan paikkoja. Mahdolliset vauriot tulee korjata pikaisesti. St. Laurence Golfissa on henkilökunnassa yksi ns. remonttivastaava, joka kykenee tekemään monenlaisia korjauksia ja uudisrakentamistakin, mutta suurimmat remontit, putkityöt ja sähkötyöt teetetään ulkopuolisilla urakoitsijoilla. 4. LANNOITUS Golfnurmet ovat kovalla kulutuksella. Nurmen tulee pysyä kasvussa koko aktiivisen pelikauden ajan, jotta se kestäisi kulutusta. Nurmeen tulevat jäljet korjautuvat vain kasvullisesti. Pyrkimyksenä on pitää kasvu koko ajan hillittynä, sillä liian raju kasvu aiheuttaa ylimääräistä työtä ja useita muita ongelmia (kuitu, taudit, heikko talvehtiminen). Jotta tämä tavoite toteutuisi, on lannoitusta suunniteltaessa huomioitava useita eri asioita: - ruoholajien vaatimukset raviteiden ja ph:n suhteen - kasvualustan ominaisuudet (veden ja ravinteiden pidätyskyky) - kasteluveden laatu - kastelumäärä - haluttu hoitotaso - alueen ilmasto-olosuhteet - lannoitteiden ravinnesisällöt ja muodot - maan mikrobiaktiivisuus Lannoituksen perustana on kasvualustasta tehdyt ravinneanalyysit. St. Laurence Golfissa on analyysit otettu elo-syyskuun vaihteessa ennen syyslannoituksia. Kaikilta viheriöiltä otetaan analyysit vuosittain, mutta lyöntipaikoilta ja väyliltä tarpeen mukaan kuudesta eri kohteesta. Lannoitesuunnitelma ja lannoitetilaukset tehdään talvella. Kasvukauden aikana pyritään toimimaan suunnitelman rungon mukaisesti, mutta aina tapahtuu pientä hienosäätöä esim. lannoiteajankohdan ja määrän suhteen, koska eri vuosina ovat kevään lähtökohdat erilaiset. Myös kilpailukalenteri vaikuttaa merkittävästi lannoitesuunnitelman toteutumiseen. Kalkitustarpeen arviointi on tehtävä halutun ph tason mukaan. Optimi on lähellä neutraalia. Liian korkea tai liian alhainen ph estää muiden ravinteiden hyväksikäyttöä ja heikentää kasvua.

14 4.1. Viheriöiden lannoitus Golfliiton ja viljavuuspalvelun yhteistyönä on saatu viheriöiden kasvualustan ravinnepitoisuuksien ohjearvot. Hiekkaviheriön ohjearvot: Pyhän Laurin viheriöiden k-a v.2010: Johtoluku 1-4 1,8 ph 5,5 6.8 6,34 Kalsium 450 1000 437 Fosfori 10 40 28 Kalium 80 160 122 Magnesium 80 160 103 Rikki 5-100 49 Boori 0,2 0,6 0,9 Kupari 5 20 9,5 Mangaani 10 60 22 Sinkki 2 20 10 Humuspit. 1-3 Maaperän ravinneanalyysien mukaan viheriöidemme ravinnetaso on hyvä. Huomattavaa on kuitenkin, että kalsiumtaso on suositusten alarajalla, mutta toisaalta ph-taso on hyvä, eikä sitä pidä kalkituksella nostaa. Mahdollinen kalsiumlisä tulee antaa esim. kipsinä, jolla ei ole vaikutusta maan ph-arvoon. St. Laurence Golfin viheriöheinä on pääasiassa rönsyrölliä (Agrostis stolonifera), mutta myös kylänurmikkaa (Poa annua) esiintyy runsaasti. Viheriöiden lannoitus perustuu kuitenkin rönsyrölli kasvuston suosimiseen. Rönsyröllille pääravinteiden vuotuiset käyttösuositukset ovat: Typpi Fosfori Kalium 100 220 kg/ kasvukausi 20 50 kg/ kasvukausi 70 200 kg/ kasvukausi ( n. 75% typen määrästä) Viheriöiden lannoituksessa käytetään sekä rakeisia lannoitteita että nestemäisinä ruiskutettavia. Käytännössä on havaittu hyväksi ratkaisuksi keskittää rakeiset lannoitteet kasvukauden alkuun ja loppuun, kun taas aktiivisen pelikauden aikana käytetään nestemäisiä lannoitteita. Lannoiteohjelma tulee kuitenkin suunnitella niin, että ravinteiden optimaalinen saanti on turvattu koko kauden eikä ravinteita huuhtoudu hukkaan. Kasvuston värin ja leikkuujätteen määrän seuraaminen antavat käytännön tietoa lannoituksen hienosäätöön. Suurin osa käytössä olevista lannoitteista on mineraalilannoitteita, mutta orgaanisten lannoitteiden käyttöä on lisätty jatkuvasti. Niiden käytöllä pyritään vähentämään ravinteiden hukkaantumista, aktivoimaan maan omaa mikrobitoimintaa ja vähentämään samalla vuotuista lannoitusta. Aktiivisella mikrobitoiminnalla on positiivista vaikutusta myös kasvitautien ehkäisyssä.

15 4.2. Väylä ja lyöntipaikkalannoitus Väylien ja lyöntipaikkojen lannoituksen suunnittelussa on otettava huomioon samoja seikkoja kuin viheriöiden lannoituksessa. Kalkki-Petterin väylien ja lyöntipaikkojen heinälajit ovat kylänurmikka ja niittynurmikka, joista kylänurmikka on valtalaji. Pyhän Laurin puolella on samat heinälajit, mutta niittynurmikka on valtalajina. Kasvukerroksen rakenne on molempien kenttien väylillä tehty siten, että pohjamaan (hiesusavi) päälle on levitetty reilu 10 cm hiekka-turve-seosta. Pohjamaa on hyvin vettä ja ravinteita pidättävää, mutta toisaalta myös herkästi tiivistyvää. Lyöntipaikat on perustettu routimattomalle soratäytölle, ja täytön päällä on 10 cm:n salaojakerros. Salaojakerroksen päällä on 20 cm hiekka-turve-seosta kasvukerroksena. Tällainen rakenne ei pidätä vettä ja ravinteita niin tehokkaasti kuin väylät, ja siksi lyöntipaikkojen lannoitussuunnitelma pitää olla väylälannoitusta täsmällisempi. Lyöntipaikkanurmi on myös kovemmalla kulutuksella ja kasvua on jatkuvasti ylläpidettävä. Maa-analyysien ohjearvot väylille ja lyöntipaikoille ovat lähellä viheriöille tarkoitettuja, kun kasvualusta on hiekkapitoinen. Niittynurmikka ja kylänurmikka suosivat vain korkeampaa ph:ta kuin viheriösuositukset antavat. Pääravinteiden käyttösuositukset: Lyöntipaikat Typpi 80 160 kg/ha/vuosi Fosfori 20-50 kg/ha/vuosi Kalium n. 75% typen määrästä Väylät Typpi Fosfori Kalium 40 80 kg/ha/vuosi 10-40 kg/ha/vuosi n. 75% typen määrästä Lannoitevalinnassa tulee kiinnittää huomiota myös sivuravinteiden riittävään saantiin, ja lisäksi on huomioitava missä muodossa typpi on, jotta se tulisi tehokkaasti kasvien käyttöön, eikä huuhtoutuisi. Orgaanisen mikrobitoimintaa edistävän lannoituksen käyttöönotto on näilläkin alueilla järkevää, sillä aktiivisella mikrobitoiminnalla voidaan saada maassa sitoutuneina olevat ravinnevarastot paremmin kasvien käyttöön. Näin voitaisiin vähentää käytettyjen mineraalilannoitteiden määrää, kun kasvinjätteisiin sitoutuneet ravinteet tulisivat kasvin käyttöön. Maan mikrobitoiminnan edistäminen on tulevaisuuden tavoitteita kentällämme. Käytännössä kylänurmikka on erittäin mukautuvainen kasvi, sillä se käyttää vettä ja ravinteita lähes niin paljon, kun sille annetaan, mutta toisaalta se tulee yllättävän vähällä toimeen. Väylien ja lyöntipaikkojen lannoituksessa on käytetty vain rakeisia pitkäkestoisia lannoitteita. Väylät lannoitetaan Kahdella - kolmella annoksella: kevätlannoitus, kesälannoitus ja ( syyslannoitus). Levitystyö tehdään traktorin keskipakolevittimellä. Lyöntipaikoilla lannoituskertoja on enemmän - pieniä annoksia noin kerran kuussa.

16 Lannoitustyö tehdään käsilevittimillä tai pienellä lannoituskoneella. Väylien kalkitus teetetään talviaikaan ulkopuolisella urakoitsijalla tarpeen mukaan. Kalkituksessa no käytetty magnesium -pitoista dolomiittikalkkia, ja kertalevitysannos on n.4 t/ha. 4.3. Karheikot Karheikkojen nurmi on jo vakiintunutta, ja se pääasiassa ruokkiin itse itsensä. Lisälannoitusta annetaan vain alueille, jossa on kova kulutus ja tarvitaan voimakkaampaa kasvua. Lannoituksella voidaan myös tehostaa talvituhoista tai muusta syystä heikkokasvuisemman nurmen toipumista. Näiden karheikkoalueiden lannoitus tehdään yhdellä kerta-annoksella kasvukauden alussa. Lannoitusaineena käytetään pitkäkestoista typpeä sisältävää rakeista lannoitetta.

17 5. KASVINTUHOOJIEN HALLINTA Kasvintuhoojat luokitellaan kasvitauteihin, tuholaisiin ja rikkakasveihin. Kasvitaudit ovat sienien, bakteerien ja virusten aiheuttamia, mutta tuholaisia ovat kaikki ei toivotut eliöt kirvasta hirveen. Kasvintuhoojien hallinnassa on tärkeintä ennakoivat toimenpiteet, sillä useimmiten heikkoon ja huonovointiseen kasvustoon tuholaiset iskevät ensimmäiseksi. Maan mikrobitoiminnan edistäminen on olennainen osa nykyaikaista kasvinsuojelua. Aktiivinen mikrobitoiminta edistää ravinteiden kiertoa ja kasvinjätteiden hajotustoimintaa. Lisäksi hyötyeliöt vaikuttavat tautia aiheuttavien mikrobien toimintaan estävästi. Erilaiset oikein ajoitetut hoitotyöt kuten ilmastus, pystyleikkuut, kate, harjaus ja lannoitus parantavat kasvuolosuhteita ja edistävät kasvin omaa vastustuskykyä. Lisäksi on erittäin tärkeää huolehtia leikkureiden terien kunnosta, sillä leikkuuhaavasta kasvitaudit pääsevät saastuttamaan kasvia. Tylsillä terillä kasvi repeytyy poikki, ja leikkuujälki jää repaleiseksi. Tällainen haava on pitkään auki ja altis saastumiselle. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota kasteluun määrään ja ajankohtaan. 5.1. Kasvitaudit Viheriöiden kannalta pahinta tuhoja aiheuttavat kasvitaudit. Kasvitaudeista yleisin on lumihome, joka vahingoittaa kasvustoa erityisesti viileään vuodenaikaan, mutta myös kesäaikaan, jos on viileää, voi tautia havaita. Lisäksi pohjanpahkasieni ja pahkulasienet saattavat aiheuttaa kasvuston talvituhoja. Talvituhojen torjunnassa on ennakointi tärkeintä. Hyvä kasvukunto ja tuleentuminen yhdessä kemiallisen torjunnan kanssa antaa parhaan suojan talvea vastaan. Talven olosuhteilla on myös suuri vaikutus lumipeite ja sen pysyvyys, vesisateet ja lämpötila. Tällä hetkellä ei ole kuin kaksi kemiallista tuotetta, jotka on hyväksytty käytettäviksi golfkentille lumihomeen torjuntaan. Kuitenkin samoja tuotteita ei saisi käyttää useana vuotena peräkkäin, koska taudit saattavat muodostaa kestäviä kantoja, joihin nykyiset tuotteet eivät enää tehoakaan. Talven aikana muodostuneet tuhot ovat yleensä pahempia kuin kasvukauden aikaiset, koska tuhot syntyvät lumipeitteen alla ja vauriot havaitaan vasta lumen sulettua keväällä. Eri heinälajeilla ja - lajikkeilla on erilainen talven ja tautien kestävyys. Kasvukauden aikana yleisimpiä kasvitauteja ovat erilaiset lehtilaikkutaudit ja kasvustolaikut. On olennaista osata erottaa kasvitautien oireet ravinnepuutoksesta, jotta osataan ryhtyä oikeanlaisiin toimenpiteisiin, ja turhilta toimenpiteiltä tai kustannuksilta vältyttäisiin. Torjuntakynnys tulee määrittää kasvitaudin esiintymisen mukaan. Oikea torjunta-aika ja torjunta-ainevalinta vaikuttavat merkittävästi torjunnan onnistumiseen. Kasvitautien lisäksi viheriöitä voi talvella vioittaa jääpolte, rouste ja tuulikuivuminen.

18 5.2. Tuhoeläimet Nuoria nurmikasvustoja saattaa vioittaa kahukärpänen, mutta St. Laurence Golfissa ei ole koskaan ollut näitä tuhoja. Kiusallisempia tuhoeläimiä ovat olleet peltomyyrät, vesimyyrät, hirvet ja kauriit. Myyrät kaivavat onkaloitaan erityisesti niittyjen ja metsien läheisyydessä. Vesimyyrät taas tuhoavat vesiesteiden reunoja kaivelemalla niihin suuria onkaloita. Eroosio syö onkaloiden kautta maa-aineksia ja reunat pettävät. Kiusallisia tuholaisia ovat myös varikset, jotka ilmestyvät kentälle suurina parvina etsimään syötävää nurmilta ja roska-astioista. Nurmeen jää isoja reikiä ja pieni ruohotupsu irtoaa, kun linnut nokkivat maata syötävää etsiessään. Kentän istutuksille tekevät kiusaa hirvet ja kauriit katkomalla oksia ja riipimällä esim. lehmusten runkoa. Satunnaisesti hirvi saattaa aiheuttaa jälkiä viheriön pintaan, mutta yleensä pelikauden aikana ne eivät viihdy vilkkaalla kentällä. Tuhoja hirvet ja kauriit tekevät pääasiassa talvikaudella. 5.3. Rikkakasvit Rikkakasveja esiintyy kaikilla kentän osilla. Rikkakasvi on se kasvi, jota ei haluta kyseisessä paikassa kasvavan. Esim. nurmiheinä on rikkakasvi kukkapenkissä ja orvokki rikkakasvi nurmikolla. Golfnurmilla kiusallisempia rikkakasveja ovat leveälehtiset rikkakasvit, jotka vievät hyvin peittävinä elintilaa heinäkasveilta. Lisäksi monilla on voimakas siementuotanto ja nopea taimettuminen esim. nurmeen syntyneissä aukkokohdissa. Leveälehtisistä rikkakasveista eniten joudutaan nurmiheinästä torjumaan voikukkaa, valkoapilaa, piharatamoa ja pelto-ohdaketta. Kemiallinen torjunta pyritään tekemään, vain tarpeen mukaan ja täsmä ruiskutuksena pesäkkeisiin. Vuosittain ei tarvitse samoja alueita käsitellä. Heinämäisistä kasveista kylänurmikka (Poa annua) on kisallinen rikkakasvi, joka leviää nopeasti jatkuvan kukinnan ansiosta ja on hyvin vaatimaton kasvupaikan suhteen. Koska kylänurmikka on yksivuotinen, matalajuurinen ja kasvitaudeille altis, ei sitä suosita kasvustossa, mutta se on vallannut alaa, ja esim. viheriöiden pintaalasta on jo n. 50% kylänurmikkaa. Kylänurmikka kasvusto täyttää nopeasti esim. talvituhoista kärsineen alueen. Tällä hetkellä ei ole mitään kemiallista torjunta-ainetta kylänurmikan hävittämiseen muun heinäkasvuston joukosta.

19 Rikkakasveja on myös hiekkaesteissä, vesiesteiden reunoilla, käytävillä ja istutusalueilla. Näillä alueilla käytetään pääasiassa mekaanista torjuntaa kitkentää, muokkausta ja siimaleikkuria. 5.4. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö St. Laurence Golfissa torjunta-aineita käsittelevät ja levittävät vain kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksen saaneet henkilöt. Lisäkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Kaikista käytössä olevista aineista on saatavilla käyttöturvallisuustiedotteet ja tuotteen käyttöohjeet on luettava ennen torjuntatyöhön ryhtymistä. Kasvinsuojeluaineet säilytetään niille hyväksytyssä lukitussa tilassa. Ruiskutuskaluston kunnosta on huolehdittava ja ruisku kalibroitava säännöllisesti oikean levitysmäärän varmistamiseksi. Torjunta-ajankohta tulee valita niin, että on tuuleton ja pouta sää, ja että työstä ei ole vaaraa pelaajille. Ruiskutustyön suorittajalle on hankittu tarpeelliset henkilökohtaiset suojaimet.

20 6. KASTELU 6.1. Talousvesi St. Laurence Golfissa talousvesi on kaupungin verkostovettä. Talousvettä kuluu ravintolassa, klubirakennuksen pesutiloissa, henkilökunnan sosiaalitiloissa ja konehallissa. 6.2. Nurmialueiden kastelu Vesi on ehdoton edellytys koko golfkentän toiminalle. Se on usein minimitekijä, joka säätelee hoidon tason. Kentän kastelu hoidetaan maahan upotetuilla sadettimilla, joita kauko-ohjataan ATK-pohjaisella kasteluohjelmalla. Kasteluohjelman avulla voidaan tarkkaan ohjata kastelua halutulle alueelle. Sadetustarvetta tarkkaillaan päivittäin seuraamalla kasvuston kuntoa ja käsin tunnustelemalla maan kosteutta. Normaalisti kastelu tehdään yöllä, jolloin haihdunta on pieni ja kastelusta saadaan paras hyöty. Hellekaudella on ollut välttämätöntä välillä kastella väyliä aamupäivisin ja alkuillasta, koska kastelukapasiteetti ei riitä kaikkien alueiden yökasteluun. Sadetusjärjestelmän jatkuva ylläpito on välttämätöntä, jotta kastelu toimisi kattavasti. Kasteluverkostossa on n. 10 bar paine, ja vaurio verkostossa aiheuttaa nopeasti ison lätäkön ja vesieroosiota. Yksittäisiä sadettimia joudutaan korjaamaan kauden aikana lähes päivittäin. Aamun rutiinikierroksen tehtäviin kuuluu kastelun kattavuuden ja sadettimien toimivuuden varmistaminen. Kastelu ei kata koko kenttää viheriöt, lyöntipaikat, väylät ja harjoitusalueet kastellaan. Suurin osa karheikosta jää kastelun ulottumattomiin, ja on luonnon sateiden varassa. Karheikot kasvavat kuivuutta sietäviä heinälajeja. Viheriön eri hoitotoimenpiteet kuten viilto- ja syväilmastoinnit parantavat kasvualustan vedenläpäisykykyä ja juuriston kasvua syvemmälle. Joskus veden läpäisyä häiritsee maan pintajännitys. Vesi ei virtaa maassa pystysuuntaan vaan pakenee pinnan suuntaisesti. Tällaiseen paikaan syntyy kuivalaikku. Kuivalaikun kohdalla heinän juuristo pysyy kuivana vaikka kuinka kastelisi. Maan pintajännitystä voidaan poistaa käyttämällä kostutusaineita. St. Laurence Golfin kasteluvesi on pintavettä, joka on kerätty valuma-altaisiin sekä Lohjanjärven vettä, jota pumpataan varastoaltaaseen. Pohjaveden käytöstä kasteluvetenä on voitu luopua.