Heimosanomat 1/2016. Hämeen Heimoliitto ry:n jäsenlehti.

1/2016 Heimosanomat Hämeen Heimoliitto ry:n jäsenlehti. Sisältöä mm. Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Kesäretki Kolmen kartanon kierros Suomi 100 -juhlavuoden kilpailu

Sisältö 2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Kutsu vuosikokoukseen 4 Esityslista 6 Toimintakertomus 2015 12 Toimintasuunnitelma 2016 13 Kolmen kartanon kierros 14 Suomi 100 juhlavuodenkilpailu 16 Vanhoista sääennustuksista Längelmäellä 18 Elinvoimaa taloille ja kylille 19 Uusia kirjoja 20 Hämäläinen maailmalla 22 Retkikuvia Muista tehdä osoitteenmuutos yhteisön osoitteen muuttuessa, samoin henkilöjäsenen muuttaessa uuteen osoitteeseen. Jäsentiedote on luettavissa myös netissä pdf-tiedostona www.hameenheimoliitto.fi / jasentiedotteet 2

Pääkirjoitus Tervehdys Hämeen Heimoliitosta Oikein hyvää kevättä teille. Hämeen Heimoliiton vuosikokousasiakirjoja tehdessä, voi vain todeta, että paljon on saatu aikaan. Tästä suurin kiitos teille hyvät jäsenemme ja toiminnanjohtaja Sinikka Keinolle ja hallituksellemme. Nettisivuillamme olleen kyselyn palaute oli meille hyvä. Kaikkein eniten meiltä toivottiin seminaarien järjestämistä ja oman kotiseutulehden julkaisemista. Nämä toiveet olemme ottaneet huomioon tämän vuoden toimintasuunnitelmassamme. Työlistalla on myös mm. Häme-teko sääntöjen päivittäminen, kesäretki 11.6. Itä-Hämeen kartanoihin, syksyn seminaarin suunnittelu ja Suomi 100 kilpailu. Hämeen Heimoliitto julkisti Suomi 100 suunnittelukilpailun maaliskuun alussa. Kilpailu sai paljon huomiota maakunta - ja paikallislehdissä sekä radiossa ja teksti TV:ssä. Kilpailu suunniteltiin Suomen Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi ja paikallisen kotiseutuhengen nostamiseksi Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kilpailun nimi on Suomi vuonna 2017 hämäläisin silmin ja se on kaikille avoin kuvataidetöiden suunnittelukilpailu ammattitaiteilijoita lukuun ottamatta. Työt voivat olla piirroksia, valokuvia, kuvakollaaseja, maalauksia, käsitöitä, videoita. Töiden aihe muodostuu siitä minkälainen sinun henkilökohtainen näkemyksesi Suomesta on vuonna 2017. Miten koet ja näet Suomesi maisemat, rakennukset, ihmiset miten koet kaiken ympärilläsi olevan taiteen silmin. Kilpailun säännöt löytyvät Hämeen Heimoliiton nettisivuilta www.hameenheimoliitto.fi. Hyvät jäsenemme, kiitämme teitä kaikkia saamastamme tuesta. Toivomme jatkossakin hyvää yhteistyötä kanssanne ja enemmän kuin mielellään odotamme ja toivomme teiltä palautetta ja uusia ajatuksia sekä ideoita toimintaamme. Tästä kaikesta kiitos jo etukäteen. Tervetuloa vuosikokoukseemme 28.4. klo 17.30 Kauppakeskus Tuuloseen. Nähdään vuosikokouksessa. Kaikille teille aurinkoista kevättä ja kesää aktiivisessa kotiseutuhengessä. Elisa Göös Hämeen Heimoliiton hallituksen puheenjohtaja Kuvassa 2014 Häme-teko laatalla palkittu Elisa Göös. Palkinto luovutettiin Heimoliiton vuosikokouksessa 24.4. 3

Kutsu vuosikokoukseen Hämeen Heimoliitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous on torstaina 28. huhtikuuta klo 17.30 alkaen kauppakeskus Tuulosessa 2. kerros. Ennakkoilmoittautuminen 20.4. mennessä toimisto@hameenheimoliitto.fi tai 0400-138 358 (myös tekstiviestit) Valtakirjat Vuoden 2015 Heimoliiton jäsenmaksun maksanut yhteisö voi valtakirjalla valtuuttaa henkilön edustamaan yhteisöään Heimoliiton vuosikokouksessa. Jokaisella jäsenmaksun maksaneella yhteisöllä on käytettävissä viisi (5) ääntä. Henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. Ainais- ja vuosijäsenet eivät yhdistyslain mukaan voi siirtää äänioikeuttaan valtakirjalla. 25.2.2014 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan yksi henkilö voi edustaa valtakirjalla enintään kolmea yhteisöä. Esityslista Hämeen Heimoliitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Torstaina 28.4.2016 klo 17.30 Paikka: Hämeenlinnan kaupungin kokoustila 2. kerros Kauppakeskus Tuulonen, Tuulosentie 1, Tuulos 1 Kokouksen avaus. 2 Kokouksen järjestäytyminen Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä kolme (3) ääntenlaskijaa. 4

3 Päätösvaltaisuus 25.2.2014 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan kutsu Heimoliiton kokouksiin toimitetaan joko kutsu kirjeenä tai kirjallisen sopimuksen mukaan sähköpostiviestinä tai sanomalehti-ilmoituksella halli tuksen päättämissä sanomalehdissä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu on postitettu kutsukirjeenä (Hämeen Heimosanomat) jäsenille 5.4.2016. 4 Kokouksen esityslistan hyväksyminen 5 Vuoden 2015 toimintakertomuksen hyväksyminen. 6 Tilit ja tilintarkastajien kertomus vuodelta 2015 Luetaan tilintarkastajien kertomus. Hyväksytään tilit ja vahvistetaan tilinpäätös. Myönnetään vastuuvapaus vuodelta 2015 hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille. 7 Hallituksen vahvistama toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 8 Valitaan Heimoliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Puheenjohtajana vuonna 2015 on toiminut Elisa Göös Janakkalasta ja varapuheenjohtajana Heikki Heino Valkeakoskelta. 9 Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä 2014 hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti valitaan 12 hallituksen jäsentä. 10 Valitaan jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Martti K. Lehto, Jouko Hannu, Timo Musturi ja Timo K. Nukari. 11 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa Tilintarkastajina ovat toimineet HTM Pekka Siltala ja KHT Jari Määttänen sekä varalla HTM Vesa Kivilä ja HTM Heikki Itkonen. 12 Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta. Vuonna 2015 jäsenmaksut olivat: Vuosijäsen 15 euroa Ainaisjäsen 150 euroa Kotiseutuyhdistykset 20 euroa Kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt 35 euroa Kannattajajäsen 1 000 euroa Hallitus esittää, että jäsenmaksut pidetään ennallaan. 13 Kokouksen päättäminen Tilinpäätös 2015 ja Talousarvio 2016 esitellään kokouksessa. 5

Toimintakertomus 2015 1. HEIMOLIITON HALLINTO Vuosikokouksen 7.5.2015 valitsema hallitus: Elisa Göös, puheenjohtaja, Janakkala* Heino Heikki, varapuheenjohtaja, Valkeakoski* Lehto Martti K., Lahti* Murto Ilkka, Asikkala Hannu Jouko, Hämeenkyrö* Keskinen Ari, Orivesi Koskentausta Kimmo, Hämeenlinna* Laaksonen Pekka, Helsinki Musturi Timo, Juupajoki Nukari Timo, Forssa Pihlflyckt Olli, Hausjärvi Pietilä Leena, Hämeenlinna* Unnaslahti Seppo, Kuhmoinen Virta Kirsti-Liisa, Hollola Tilintarkastajina ovat HTM Pekka Siltala ja KHT Jari Määttänen sekä varalla HTM Vesa Kivilä ja HTM Heikki Itkonen. Heimoliiton hallitus esittää vuosikokoukselle, että tilikauden tulos -124 977,48 liitetään aikaisempien vuosien voittovaroihin. Hallitus toteaa, että osa tuloksesta on edelleen vanhoista kopiokonesopimuksista johtuvia kuluja. Sovitteluoikeudenkäynnissä 2. marraskuuta 2015 on Kimmo Andersson tuomittu maksamaan Heimoliitolle sopimuksen vastaisesti perityistä kopiomaksuista ja purkamatta jätetyistä leasingsopimuksista yhteensä 109 897,66 euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 23.12.2010 lukien. Summasta on tehty ulosottohakemus heti tuomion tultua voimaan. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Lisäksi hallitus oli kutsuttu koolle lauantaina 16. huhtikuuta pidettyyn seminaariin miettimään Heimoliiton nykyistä toimintaa, tulevaisuuden tavoitteita ja toimintoja. Hallituksen työvaliokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Työvaliokunnan jäsenet on merkitty tähdellä. Hallitus lopetti aikaisemmin toimineet tiedotustoimikunnan ja julkaisutoimikunnan toiminnat toistaiseksi. Liiton toiminnanjohtajana ja sihteerinä on toiminut Sinikka Keino. 3. JUHLA- JA KOTISEUTUTOI- MINTA 3.1. Vuosikokous 2. HEIMOLIITON TALOUS Etelä-Hämeen Osuuspankin sijoitusneuvojan avulla yhdistyksen taloudenhoito on hyvässä hoidossa. Maailmanlaajuisesta tilanteesta johtuen sijoitetun varallisuuden arvon muutokset vaikeuttivat sijoitussuunnittelua. Vuoden aikana ei ole jaettu apurahoja. Heimoliiton kirjanpidon on hoitanut Etelä- Hämeen Tilikeskus Oy. Kokouksessa Heimoliiton hopeisella mitallilla palkittiin Jukka Sirén, Tarmo Palonen, Heikki Heino, Seppo Unnaslahti ja Martti K. Lehto. Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 7. päivänä toukokuuta klo 17.30 Museo Militariassa Hämeenlinnassa. Paikalla oli 25 henkilöä, joista jäseniä 11 henkilöä. Valtakirjoja annettiin ennakkoon 17 kpl. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 6

puheenjohtaja Sari Rautio. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Elisa Göös Janakkalasta ja varapuheenjohtajaksi turvallisuuspäällikkö Heikki Heino Valkeakoskelta. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Kirsti-Liisa Virta, Ari Keskinen, Seppo Unnaslahti ja Olli Philflyckt. Puheenjohtajaksi valitun Elisa Göösin tilalle hallitukseen valittiin Martti K. Lehto Lahdesta yhdeksi vuodeksi. Erovuoroiset Kirsti-Liisa Virta, Ari Keskinen, Seppo Unnaslahti ja Olli Philflyckt valittiin uudelleen. Hallituksessa jatkavat Kimmo Koskentausta, Timo Nukari, Timo Musturi, Pekka Laaksonen, Leena Pietilä, Jouko Hannu ja Ilkka Murto. 3.2. Hämeen Heimojuhla Hämeen Heimojuhlaa vietettiin Sakari Pälsin hengessä sunnuntaina 2. elokuuta Sajaniemen Taidemäellä Lopella yhteistyössä Loppi-Seuran ja Sakari Pälsi Seuran kanssa. Ennen juhlaa oli Täällä kirjani syntyivätnäyttelyn avajaiset Lopen kirjastossa. Sen jälkeen vietettiin kulttuurikeskipäivää Taidemäellä. Pääjuhla oli Taidemäen ulkoilmateatterissa. Juhlassa tervehdyspuheenvuorot esittivät Loppi-Seura, Lopen kunta ja Heimoliitto. Juhlapuheen piti museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet. Musiikkia esitti Lopen mieskuoro sekä myös juhlan juontajat Seppo Lankinen ja Seppo Soittila. Juhlan lopuksi oli kävelykierros Sakari Pälsin lapsuuden pihapiirissä. 3.3. Tapahtumat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Päijät-Hämeen kotiseutuseminaari lauantaina 14. helmikuuta Lahden kaupunginmuseolla. Seminaarin järjestivät Suomen Kotiseutuliitto, Lahden historiallinen museo, Hämeen Heimoliitto sekä Päijät-Hämeen kylät. Museomarkkinat pidettiin lauantaina 23. toukokuuta Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon ja Vankilamuseon pihalla. Heimoliitto oli mukana tapahtumassa yhdessä Linnaseutu ry:n kanssa. Markkinoiden järjestäjä oli Hämeenlinnan historiallinen museo. Häme-seminaari 22. elokuuta Hämeen linnalla. Seminaarin aiheena oli keskiaikaisen linnan asema sodassa ja rauhan aikana. Järjestäjänä toimi Hämeen kesäyliopisto yhteistyössä Museovirasto/Hämeen linnan, Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry:n, Hämeen Heimoliitto ry:n, Hämeen linnan keskiaikayhdistyksen, Glossa ry:n ja Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kanssa. Hämäläistä kotiseututyötä -seminaari lauantaina 7. marraskuuta Hämeen linnalla. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Hämeen Heimoliitto ja Kansallismuseo - Hämeen linna. Seminaari oli samalla myös Heimoliiton 90-vuotisjuhla. 7

3.4. Retket Kesäretki Tuusulanjärven kierros lauantaina 6. kesäkuuta. Kohteina olivat Ainola ja Ainolan puutarha, Majatalo Onnela, Halosenniemi ja Lottamuseo. Retkellä oli mukana 38 henkilöä (kuvia sivulla 22). Yhdessä Linnaseutu ry:n kanssa järjestettiin perjantaina 12. joulukuuta retki Tuomaan markkinoille Helsinkiin. Menomatkalla poikettiin aamukahvilla ja ostoksilla Knihtilän tilalla Hyvinkäällä. Retkellä oli 34 henkilöä. 3.5. Häme-teko 2015 Hämeen Heimoliiton hallitus myöntää vuosittain Häme-teko palkinnon hämäläisen perinteen, kotiseututyön, kulttuurin tai kulttuurimaiseman hyväksi tehdystä työstä. Palkinto myönnetään tapahtumalle, talkootempaukselle, julkaisulle, yksityiselle henkilölle tai yhteisölle merkittävästä ja ansiokkaasta työstä. Hämeen Heimoliiton hallitus on kokouksessaan 9. joulukuuta myöntänyt viisi Häme-teko 2015 kunniakirjaa. Varsinaista palkintolaattaa ei tänä vuonna jaettu. Lentojätkä Reino Halin, Lammi. Reino Halin on hämäläisen metsäperinteen taitaja. Hänen työnäytöksensä, joilla hän tuo esiin vanhaa perinnettä, työtapoja ja esineitä, ovat suosittuja erilaisissa tapahtumissa. Vanajavesikeskus, Hämeenlinna on julkaissut kirjan Pisaroita, joka kertoo Vanajaveden monimuotoisuudesta, sen äärellä asuvista ihmisistä sekä työstä Vanajaveden hyväksi. Vanajavesikeskus hoitaa Hämeen vesiä ja kulttuurimaisemaa, virkistää elinkeinoelämää sekä sopeuttaa seutua ilmastonmuutokseen. Mansikki maatalousnäyttely, Jokioinen Erityisesti lapsille suunnattu tapahtuma, joka on huomioitu ei vain katseleminen vaan myös lasten itse tekeminen. Elonkierto-puistossa eläimiä siliteltäväksi, puuhapisteitä, vanhoja ja uusia koneita joihin saa kiivetä sekä nautittavaksi lähiruokaa. Haaviston tila, Kangasala Toimiva maatila 1500-luvulta lähtien. Perinnemaisema rakennuksineen, peltoineen ja tuulimyllyineen, josta on kehittynyt kyläyhteisön kohtauspaikka. Tilalla on oma kotimuseo, myllypäivät vuosittain, pieni musiikkifestivaali, kesätori, tallinparvella galleria kesänäyttelyineen. Kirja Kun tää sota loppuis Kirjaan on kerätty lähes 350 kirjettä, jotka Lyydi ja Sulo Porttikivi kirjoittivat toisilleen sotavuosina. Arkisia asioita, vähän rakkautta ja tulevaisuuden suunnitelmia. Vain kansakoulun käyneiden nuorten hämäläinen murre ja puhekieli on säilytetty aitona jopa kirjoitusvirheineen. Aito hämäläinen ajankuva koko elämän kirjona. 3.6. Toimiston toiminta Heimoliiton toimisto, osoitteessa Linnankatu 1 Hämeenlinnassa, tuli tutuksi monelle yhdistystoimijalle. Lokakuun alussa toimisto muutti tarkoituksenmukaisempiin tiloihin osoitteeseen Palokunnankatu 15 D. Heimoliiton omistama tila Hallituskatu 22:ssa toimii kokoustilana, jota vuokrataan edullisesti yhdistysten käyttöön kerta- tai vuosivuokralla. Vuoden aikana Heimoliiton tiloissa pidettiin 180 erilaista tilaisuutta 16 eri yhteisön toimesta. Kopiointi ja toimistotyöpalvelujen käyttö on ollut runsasta vuoden aikana. Lisäksi toimistolla ja uusituilla internetsivuilla myydään liiton omia ja muiden yhdistysten kotiseutuaiheisia julkaisuja. Kirjojen myyntiprovisiota on peritty 15 % kirjan myyntihinnasta. 8

4. TIEDOTUS Heimotiedotteita jäsenille lähetettiin kertomusvuonna kaksi, joista ensimmäinen oli laajempi 90-vuotisjuhlajulkaisu nimeltään Heimosanomat. Heimosanomat sisältää mm. katsauksen Heimoliiton historiaan, kirjoituksia useilta eri tahoilta, tietoa vuoden tapahtumista sekä vuosikokouskutsun. Lehdessä on huomioitu myös alueella merkkivuosia viettäviä henkilöitä. Juhlalehti on luettavissa myös yhdistyksen internet-sivuilla ja sitä jaettiin yhdistyksen tilaisuuksissa. Heimoliiton henkilöjäsenille on lähetetty kutsu yleisiin kokouksiin. Heimosanomat lähetettiin jäsenmaksun maksaneille kunnille ja seurakunnille sekä kotiseutuyhdistyksille ja muille yhteisöille. Heimoliitosta kertovaa materiaalia jaettiin erilaisissa juhla-, tori- ja messutapahtumissa sekä myytyjen kirjojen ja lähetettyjen tiedotteiden yhteydessä. Lehdistölle toimitettiin useita tiedotteita tapahtumista sekä yhdistyksen toiminnasta. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset esitteli Heimoliiton toimintaa 28.11. ilmestyneessä numerossaan. Myös Heimoliiton internetsivut www.hameenheimoliitto.fi uusittiin alkuvuodesta nykyaikaisemmiksi. Sivujen uuden ulkonäön ja rakenteen valmisti LAMK:ssa mediatekniikkaa opiskeleva Marika Kantola. Uusittujen sivujen kautta yhdistys on tullut tutuksi yhä useammille ja saanut kiitettävästi yhteydenottoja. Heimoliitto tiedottaa tapahtumista myös Facebookissa. 5. HUOMIONOSOITUKSET JA EDUSTA- MINEN Luettelo sisältää Heimoliiton hallituksen ja työvaliokunnan kokoukset. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat osallistuneet Linnaseutu ry:n toimintaan Kylätiimin jäsenenä sekä osallistuneet myös muiden yhdistysten ja yhteisöjen kokouksiin. 21.1. Työvaliokunnan kokous 3.2. Heimojuhlakokous Loppi 14.2. Seminaari, Lahti 18.2. Työvaliokunnan ja hallituksen kokous 5.2. Työvaliokunnan kokous 19.3. Suomi 100- ideointi ja infotilaisuus, Hämeenlinnan raatihuone 11.4. Hallituksen suunnitteluseminaari, Tuulos 12.4. Kylätiimin kokous, Heimoliiton toimisto 13.4. Kotiseutuyhdistysten kokous, Heimoliiton toimisto 7.5. Heimoliiton vuosikokous, museo Militaria Hämeenlinna 20.5. Hallituksen kokous 23.5. Museomarkkinat, Hämeen linna 6.6. Tuusulanjärven kierros 2.8. Hämeen Heimojuhla, Loppi 22.8. Hollolan kotiseutuyhdistyksen 70 vuotisjuhlassa ansiomerkkien jako ja tervehdys 20.8. Työvaliokunnan kokous 26.8. Kylätiimi 2.9. Hallituksen kokous, Hausjärvi 7.9. Linnaseutu ry, Tuulos 22.9. Foorumi, Raatihuone Hämeenlinna 6.10. Museoviikko koululaisille, Janakkala 7.10. Museoviikko koululaisille, Renko 8.10. Museoviikko koululaisille, Lammi ja Hauho 28.10. Työvaliokunnan kokous 28.10. Pisaroita kirjan julkistamistilaisuus, Hämeenlinnan Raatihuone 7.11. Heimoliiton juhlaseminaari, Hämeen linna 18.11. Suomi 100 - tapahtumien työseminaari 2.12. Kylätiimi, Heimoliiton toimisto 9.12. Työvaliokunnan ja hallituksen kokous, 10.12. Kotiseutuyhdistysten kokous, Hauho 11.12. Retki Tuomaan markkinat, Helsinki Edellä mainittujen lisäksi on osallistuttu erilaisten tapahtumien järjestelyihin yhteistyössä muiden tahojen kanssa. 9

Heimoliitto 90 vuotta Heimoliiton 90 vuotisjuhlaseminaari Hämeen linnan luentosalissa 7. marraskuuta. Sointuryhmän esitys aloitti seminaarin juhlavasti. Maakuntajohtaja Timo Reina kysyi puheessaan Onko olemassa hämäläistä kotiseuturakkautta? Tutkija Juha Vitikainen, Hämeenlinnan historialliselta museolta ja Heimoliiton puheenjoht. Elisa Göös avasivat seminaarin. Kyläkoordinaattori Johanna Henttinen oli koonnut katsauksen Heimoliiton historiaan. Suomen Museoliiton Pääsihteeri Kimmo Levä kertoi museoalan valmistautumisesta itsenäisyyden juhlavuoteen. Väliajalla saatiin onnitteluja ja nautittiin leivoskahvit. Kotiseutuneuvos Birgitta Stjernvall-Järvi kertoi Itähämäläisestä kartanokulttuurista. Heimoliiton varapuheenjohtaja Heikki Heino tutustutti seminaariyleisön Nurkkapatriootin kotiseututyöhön. 10

6. JÄSENET 6.1. Kotiseutuyhdistykset Toiminnassa haettiin aktiivisesti yhteyksiä historiallisen Hämeen kotiseutuyhdistyksiin ja vieraillaan erilaisissa tilaisuuksissa. Kotiseutuyhdistyksistä ja vastaavista yhteisöistä 52 maksoi jäsenmaksunsa (20 ) toimintavuodelta. Jäsenrekisterissä on 87 yhdistystä/yhteisöä. Jäsenmaksun 2015 maksaneet: Ahveniston asuntoyhdistys, Asikkalan kotiseutuyhdistys, Eräjärvi-Seura, Hauho-Seura, Hausjärvi-Seura, Hollolan kotiseutuyhdistys, Hämeen museoseura, Hämeen vanhan linnan kilta, Hämeenkyrö-Seura, Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset, Hämeenlinnan seudun kalevalaiset naiset, Hämeenlinna-Seura, Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys, Hämeenlinnan mieskuoron seniorit, Janakkala-Seura, Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistys Vana-66, Kalvola-Seura, Kangasala-Seura, Kihniö -Seura, Komu, Kippari, Vesto sukuseura, Kuhmoisten kotiseutuyhdistys, Kuhmalahden kotiseutuyhdistys, Kuorevesi-Seura, Kylmäkoski-Seura, Kärkölä-Seura, Lahti-Seura, Lammi-Seura, Loppi-Seura, Linnaseutu, Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Längelmäki -Seura, Myllymäki yhdistys, Nokia-Seura, Oriveden Kotiseutuyhdistys, Oriveden seudun perinteentallennus, Pispalan moreeni, Pirkkala-Seura, Pohjaslahti-Seura, Pälkäne-Seura, Renko-Seura, Riihimäki-Seura, Ruoveden kotiseutuyhdistys, Sahalahti-Seura, Somero seura, Sysmä seura, Teisko-Seura, Tuulos-Seura, Tyrväntö-Seura, Valkeakoski-Seura, Wanaja-Seura, Ylöjärvi seura. Akaa, Forssa, Hollola, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kuhmoinen, Kärkölä, Lempäälä, Loppi, Nastola, Padasjoki, Pälkäne, Urjala, Ypäjä, Vesilahti. 6.3. Seurakunnat Heimoliitto on lähestynyt aktiivisesti myös seurakuntia, jotta olennaisena osana hämäläiseen kulttuuriin kuuluva kristillinen perinne tulisi otettua paremmin huomioon. Seurakunnista 7 maksoi jäsenmaksun (35 ) kertomusvuonna. Jäsenrekisterissä on 24 seurakuntaa. Jäsenmaksun 2015 maksaneet: Forssa, Hausjärvi, Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna -Vanaja, Riihimäki, Tampere ev.lut. 6.4. Henkilöjäsenet Jäseniä ilmoittautui kertomusvuonna vuosijäseniksi kaksi henkilöä. Heimoliitossa oli kertomusvuoden lopussa 141 henkilöjäsentä, joista ainaisjäseniä 86 ja vuosijäseniä 55, joista jäsenmaksun maksoi 43. Ainaisjäsenen jäsenmaksu on kertamaksu 150 ja vuosijäsenen 15 /vuosi. 6.5. Jalmari Finnen Säätiö Hämeen Heimoliiton edustajina säätiön hallituksessa olivat kertomusvuonna Jouko Hannu ja Lauri Pohjakallio. Kiitämme kaikkia jäseniä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Erityiskiitokset juhlavuottaan viettäneelle yhdistykselle annetuista huomionosoituksista. Hämeenlinnassa 24.2.2016 Hämeen Heimoliitto ry:n hallitus 6.2. Kunnat Heimoliiton näkemys on, että historiallisen Hämeen alueen kaikki kunnat ovat yhteisen alueen muodossa osa Hämettä ja sen kokonaisuutta edustavaa Heimoliittoa. Kertomusvuonna jäsenmaksun (35 ) maksaneita kuntia oli 17. Jäsenrekisterissä on 35 kuntaa. Jäsenmaksun 2015 maksaneet: 11

Toimintasuunnitelma 2016 Hämeen Heimoliiton toiminnan 91. vuosi Tarkoitus Yhdistyksen tarkoitus on kulttuurijärjestönä - edistää hämäläisen kulttuurin tuntemusta - vaalia paikallisperinnettä - toimia yhteistyössä paikallisten kotiseutujärjestöjen kanssa Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - edistää kotiseutujärjestöjen yhteistyötä - toimeenpanee kotiseutuhenkisiä tilaisuuksia - edistää hämäläisyyttä koskevaa tutkimustyötä - julkaisee hämäläisyyttä koskevaa kirjallisuutta - vaalii hämäläisyyteen liittyviä historiallisia muistomerkkejä - vaalii hämäläisten suurmiesten muistoa - tukee hämäläiseen kulttuuriperintöön kuuluvia museoita ja arkistoja - tekee henkistä ja taloudellista kehitystä edistäviä aloitteita Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä osakkeita, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi pienimuotoista myyntitoimintaa sekä kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä. Pyritään löytämään uusia toiminnan rahoitusmuotoja ja kartoitetaan mahdollisuudet esim. Morkun tapaiseen hankkeeseen. Toiminnan rahoitus Hyvällä aktiivisella varainhoidolla luodaan mahdollisuudet sääntöjen mukaiselle toiminnalle. Tehdään myyntisopimuksia muiden yhteisöjen kanssa sekä jatketaan omien julkaisujen ja tuotteiden myyntiä toimistolla sekä internetsivujen kautta. Myydään toimistopalveluita ja vuokrataan toimistoa kokoustilaksi jäsenyhdistyksille. Pyritään löytämään uusia rahoitusmuotoja toiminnan turvaamiseksi. Toiminta Hämeen Heimoliiton vuosikokous torstaina 28. hutikuuta klo 17.30. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous ja Valtakunnalliset Kotiseutupäivät 4. -7. 8. Kajaanissa. Lauantaina 11. kesäkuuta Kolmen kartanon kierros Sysmässä. Lähtö Hämeenlinnasta klo 8. Seminaari marraskuussa aiheena mitä kotiseutu merkitsee. Paikka avoin. Häme teko Hyvästä kotiseututyöstä valitaan vuosittain merkittävä hämäläisyyttä korostava Häme-teko. Ehdotukset kirjeitse tai sähköpostilla liiton toimistolle 30. marraskuuta mennessä. Yhteistyö Vuokrataan kokoustilaa yhdistyksille sekä myydään kopio- ja toimistopalveluja sekä yhdistysten julkaisuja. Osallistutaan kotiseututyötä edistäviin tapahtumiin, tilaisuuksiin ja seminaareihin. Järjestetään perinteinen kotiseuturetki sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kotiseutuaiheisia tapahtumia esim. museovierailuja, teatteriretkiä, seminaareja. Annetaan pyydettäessä lausuntoja erilaisiin kotiseututyötä koskeviin hankkeisiin. Tiedotus Tiedotetaan tapahtumista ja toiminnasta tiedotusvälineissä. Lähetetään jäsenille kaksi jäsentiedotetta. Vuoden ensimmäinen tiedote on laajempi kokonaisuus nimeltään Hämeen Heimosanomat. Ajankohtaiset asiat ovat luettavissa myös liiton internet-sivuilla osoitteessa www.hameenheimoliitto.fi sekä Facebookissa. Facebookin kautta tiedotetaan myös muiden yhteistyökumppaneiden tilaisuuksista. 12

Kotiseuturetki Kolmen kartanon kierros Sysmässä La 11.6.2016 Retken hinta: 75 euroa / hlö sisältäen matkan, kartanoiden sisäänpääsymaksut, lounaan sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Mukaan mahtuu 40 henkilöä. Sitovat ilmoittautumiset 1.5. mennessä netissä lomakkeella www.hameenheimoliitto.fi/ajankohtaista/ilmoittautuminen tai toimisto@hameenheimoliitto.fi tai puhelin 0400 138 358 arkisin klo 9-16. Muista kertoa ruokarajoitteet ilmoittautuessasi. 8.00 Lähtö Hämeenlinnasta. Ilmoittautumisen jälkeen maksu 5.5. mennessä tilille FI33 5680 0020 1750 02, Viitenumero 1630. 30.5. jälkeen tehdyistä peruutuksista pidätämme 20 % retkimaksun hinnasta. 9.30-10.10 Aamukahvit Lintan Kammarissa, joka on tunnelmallinen ja kodikas kahvila ja sisustuskammari pian 100-vuotta vanhassa Meijerin työntekijöiden entisessä kodissa. Kotileivonnaisia menneiltä ajoilta, Sysmä-ässistä tuorejuustokakkuihin, unohtamatta lusikkaleipiä ja kotipullaa. 10.35-11.45 Saapuminen Nordenlundin kartanoon Nuoramoisten kylään. Nordenlundin kartano tai entinen säteri on vuodesta 1740 ollut saman suvun hallussa. Nordenlund sijaitsee Nuoramoisjärven rannalla, kahden muun kartanon naapurissa. Isäntä Ole Silén kertoo tunnelmallisessa salissa kartanon historiasta ja pihvikarjasta, joka käyskentelee yli 200 vuotta vanhan päärakennuksen ympäröimillä luonnon laitumilla. 12.05 Saapuminen Virtaan kartanoon, jossa syömme maittavan buffet lounaan. Virtaan kartano on reilut 200 vuotta vanha, osittain 2-kerroksinen ja noin 800 neliön hirsirakennus. Tämä kartano tunnetaan kattomaalauksistaan. Kartanon historiasta kertoo isäntä Juhani Stjernvall. 13.30 Lähtö naapuriin, Vanha-Kartanoon, joka sijaitsee kahden kilometrin päässä Virtaan kartanossa samaisen Tainionvirran tuntumassa. Virtaan kartano ja Vanha-Kartano ovat olleet yhteisomistuksessa. Vanha-Kartanon isäntä Jocke Stjernvall kertoo kartanon historiasta ja nykypäivästä, mahdollisuus tutustua myös pajaan ja vanhaan navettaan, joka nykyään toimii juhlatilana ja konserttisalina Sysmän Suvisoiton konserteille, samoin näette Vanha Alasin -pubin ja pienen kotimuseon. Täällä nautimme päiväkahvit esittelyn päätteeksi. 15.45 Lähtö kotimatkalle - 17.30 Hämeenlinna 13

Suomi 100 kilpailu Suomen Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi ja paikallisen kotiseutuhengen nostamiseksi julkistamme Suomi vuonna 2017 hämäläisin silmin kuvataidetöiden suunnittelukilpailun, joka on kaikille avoin ammattitaiteilijoita lukuun ottamatta. Työt voivat olla piirroksia, valokuvia, kuvakollaaseja, maalauksia, käsitöitä, videoita. Töiden aihe muotoutuu siitä minkälainen sinun henkilökohtainen näkemyksesi Suomesta on vuonna 2017. Miten koet ja näet Suomesi maisemat, rakennukset, ihmiset eli miten koet kaiken ympärilläsi olevan taiteen silmin. Tervetuloa mukaan! Hämeen Heimoliitto ry järjestää Suomen 100 -vuotisjuhlan kunniaksi eri taidemuodoista kiinnostuneille avoimen kilpailun Suomi vuonna 2017 - hämäläisin silmin Kilpailuun voi osallistua kuvataidetöillä. Töiden tekniikka on vapaa esimerkiksi piirroksia, valokuvia, kuvakollaaseja, videoita, maalauksia, käsitöitä. Kilpailuaika 1.3. - 31.12.2016. Kilpailussa on kolme sarjaa: Lapset 0-12 Nuoret 13-18 Aikuiset Töistä kootaan näyttely, joka kiertää Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Pirkanmaalla vuoden 2017 aikana. Lue säännöt ja osallistumisohjeet osoitteesta www.hameenheimoliitto.fi/suomi2017 Hämeen Heimoliitto ry www.hameenheimoliitto.fi 14

Säännöt 1. Kilpailun nimi on Suomi vuonna 2017 - hämäläisin silmin 2. Kilpailun järjestäjä on Hämeen Heimoliitto ry 3. Kilpailussa on kolme sarjaa: Lapset 0-12, Nuoret 13-18, Aikuiset. Töistä kootaan näyttely, joka kiertää Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Pirkanmaalla vuoden 2017 aikana. 4. Kilpailuun voi osallistua kuvataidetöillä. Töiden tekniikka on vapaa esimerkiksi piirroksia, valokuvia, kuvakollaaseja, videoita, maalauksia, käsitöitä. Töiden tulee olla osallistujan itsensä tekemiä ja niihin tulee olla täydet oikeudet. Kilpailija voi osallistua useammalla kuin yhdellä työllä. Töiden ei tarvitse olla varta vasten kilpailua varten tehtyjä. 5. Kilpailu avataan 1.3.2016. Kilpailuaika päättyy 31.12.2016. Kilpailuun osallistumalla hyväksyy nämä säännöt. 6. Työt tulee toimittaa Hämeen Heimoliiton toimistolle kilpailuaikana joko postitse (postikulut maksaa lähettäjä) tai henkilökohtaisesti (Palokunnankatu 15 D, 13100 Hämeenlinna). Työt voi noutaa takaisin erikseen sovittavana aikana. Postitse palautettavien töiden palautuksen maksaa osallistuja. 7. Osallistujan pitää töitä luovuttaessaan ilmoittaa kirjallisesti nimensä, täydellinen osoitteensa, puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, töiden mahdolliset nimet sekä lyhyt selostus töistä. 8. Kilpailun parhaat valitsee Heimoliiton hallituksen nimeämä raati. Raati päättää myös 1000 euron palkintosumman jaosta kilpailutöiden kesken. Lisäksi raati voi antaa kunniakirjoja. 9. Voittajat julkistetaan tammikuussa 2017. Voittajien nimet julkaistaan Heimoliiton www-sivuilla. Voittajille ilmoitetaan myös kirjallisesti. 10. Osallistuja luovuttaa Heimoliitolle teosten käyttöoikeuden korvauksetta kilpailun, siihen liittyvän näyttelyn sekä näihin liittyvän tiedotuksen, viestinnän ja markkinoinnin puitteissa - ripustaa kilpailutyönsä näytteille, - julkaista kilpailutöidensä kuvat Heimoliiton www-kotisivuilla sekä - luovuttaa kilpailutöidensä kuvia lehdistökäyttöön. 11. Heimoliitto pidättää oikeuden valikoida näytteille asetettavat tai muutoin julkaistavat kilpailutyöt. Kotirauhan, iän yms. suojan piirissä kuvatuilta henkilöiltä on oltava kirjallinen lupa kuvan julkaisuun (alaikäisiltä vanhempien kirjallinen lupa). Heimoliitto ei vastaa kilpailuun luovutetuille töille mahdollisesti aiheutuneista vahingoista eivätkä näistä tai palautusjärjestelyistä aiheutuvista mahdollisista välillisistä vahingoista. 15

Hämeenmaa VII Längelmäellä elämää ja oloja Vanhoista sääennustuksista Längelmäellä Kertojat Emanuel Tarkkala, Talviainen, 76 v. ja Vanha isäntä Johannes Iso-Tarkkala, Talviainen, 80 v. Haastatteluista koonnut Terttu Helminen. Julkaisuvuosi 1947. Koko taivaarrustinki on ollut ennen vanhaan ihmisille tärkeä elämän säätäjä. Taivaanmerkistä (tähdistä) ne ennen ylösnousummerkinkin ottivak, kum puhteellen nousivat. Vuodenajoittain on tarkastettu taivasta erilaatuisten säiden ja ihmisten tulevien toimien ennustajana. Tähdistä tunnetaan mm. Otava, jonka häntä kääntyy aina päivänkoittoo - siittähän ne vanhanaikaiset ihmiset tiäsi kuinka pitkä puhle o. Pohjantähti, Väinämöisevviikate ämmänrukki, jok on ninkun seittemän merkki, ninkur rukin käsivarsi. Seulanen, semmonen pikkunen nuttura joss om paljo tähtiä. Ehlontähti, joka samalla on kointähti. Putoava meteori on noilannuoli - kum mennee semmonen soihtu, tähti elellä. Taivaan rantaa seuraava tähtiryhmän sarja on elläirrata, se liikkuu toisten tähtien mukana. Taivaan poikki kulkee linnurrata. Jos linnunradassa on kaakonpuolella, alkupäässä on samuriaista, ts. Tähtisumu tiheämpää, se tietää aikaisia lumisateita, jos luoteispäässä taas tähtisumu on pöykkypäistä, se tietää myöhäisiä lumisateita keväällä. Almanakassa eli annakassa olevien tähtimerkkien mukaan ennustetaan myös ilmoja. Saturnus on sattemmerkki, Merkurius pahan ilman, Venus ja Mars kuivan ilman ja Juppiter (Jupiteri) pahan ilman merkki. Sappi eli punertva kehä aurinkon elellä tiätää saletta. Kun kuu on kehässä, tullee pyry. Kuun esiintyminen ilmaistaan kortteleissa. Sen mukaan, millä korttelilla kuu milloinkin on, on täysikuu, loppukuu vai uusikuu, suoritetaan määrättyjä toimia. Tiedetään, että viimesep päivät (kuussa ) on kuivia, alkukuu on tuarempaa. On määrättyjä hyviä ja huonoja päiviä, ja tämän mukaan suoritetaan mm. tautien parannuksia. Kuun viimeinen perjantai on hyvä päivä. Sateenkaaren sanotaan tietävän sateen loppumista. Kun usein ainakin toinen pää loppuu järveen, sanotaan sen imevän vetensä järvestä. Taivaallinen sotajoukko siä taas nin sottii, sannoo ämmä kur revontulep pallaa, ei ne ymmärräs sitä, että se kajastos sinnet taivaalle maasta tullee. Lullaan tulevam pahat ilmak kur revontulet hyvin kirkkaasti häärää. Kum pohjanem pallaa, se tiätää pyryjä ja pakkasia. Pilvistä ennustetaan tulevia säitä. Kun Taivas on rastaanrinnalla, täynnä tiheää poulampilvee, sanotaan sen tietävän kesällä poutaa ja talvella kuivaa pakkasta. Jos pilvissä illalla kukostaa, näkyy punertava hehku, se tietää useimmiten ukkossadetta seuraavana päivänä. Syksyllä näkyy joskus iläm pualella semmonen muta pilvejjylhä, jonka reuna on terävä ja 16

Hämeen Heimoliiton julkaisuja numero 16, Hämeenlinna 1947 tasainen ja taivas muualta selkeä ja kirkas. Tätä pilveä sanotaan talvenpenkiksi ja sen näkymisestä lasketaan olevan yhdeksän viikkoa talven tuloon. Keväällä näkyy lännessäpäin samanlainen pilvi, suvempenkki. Siitä lasketaan taas yhdeksän viikkoa kesään. Talven ja kesän tulon ennustuksia edelleen: Syksyllä ku kolmek kertaa or ruoko helmikaulassa, pitäs järvet jäätymän. Siähen ruokoon tullee ninkun nappi, kun tuuli läiskyttää, eik ole järvet mualta jäässä. Keväällä taas käy semmottek karmutuulet tualta luateelta ne käy, niit on kolmekin tuulta, mutta ottakoov viimesestä merkin - se on siinä ykstoista viikkoo ennen sitä aika kuj jäät lähtee. Ensimmäinen karmutuuli, joka käy kynttilämpäiväj jälkeen, selliittää taivaam puhtaaks. Ennustetaanpa pitkällekin eteenpäin säitä ja tapahtumia. Kun uudenvuoden jölkeen on ensimmäinen suoja, sanotaan että siitä 200 päivän päästä on ruis kypsää leikkavaksi. Sanotaan, että kum pohjaspualelta räystää tipahtaa saa mennäl leikkuväkiä hakkeen. Noitahan ne kans, kun koivusta pihkalehtiä irtoo, on yhleksän viikkoo sittek ku leikataan. Jos talvella on suoja ja sataa sillon lunta ja vettä sekaisin, niin että se jäätyy puiden oksiin ja jäätyneet tipat jäävät oksien päihin riippumaan, tietää se sitä, että niinkauan kun nämä tipat ovat puissa sulamassa niin kauvam pualev vualem päästä suvella sattaa. Jos mettä on kuiva talvella, om pouta puolev vuolem päästä suvella. Kun joulun aikaj ja syksytalvesta pakkasella yän aikana nosee kaasua (sumua) ja pyssyy aamuun asti, se tiätää suvihalloja pualev vuolem päästä - mitä likempänä se om maam pintaa, sen kovemmin halla kossee viljaa. Kun keväällä aamulla kaste paljastaa maassa olevat hämähäkinseitit ja niitä sattuu olemaan tavallista enemmän, sanovat vanhat, että tulee hyvä touon aika. Sateen enteitä on monia: Kun kanat noukkii ruahoja nin sanotaan että salet tullee. Salet tullee kun sika meni rapakkoon. Kun kissa vaan syä ruohoja nin kyllä siittä pian salet tullee. Eköhän siittä pian salak ku ol ehtoolla tommosta punertavvaa aurinkollaskun kantissa. Kuv vaan tolta ilmalta (etelästä) kellok (lehmänkellot) kuuluu, nin kyllä pian sattaa (käy siis tuuli mereltä = etelästä). Kun sattaa ja päivä paistaa nin sattaa huamennakin. Vihuratuuli käy kovastij ja toisessa paikas on ihan tyyntä; on semmottet suanet tua selläällä, sannoovat että se saletta ennustaa. Tuulem mukana tullee semmonen äkkinäinem puuska, semmonen vaarusale. Useimpien näistäkin kansanomaisista ennustuksista, jotka perustuvat luonnosta tehtyihin havaintoihin, täytyy olla pitkällisen tarkastelun ja kokemuksen tuloksia. Niillä on nähtävästi aikaisemmin ollut melkoinen käytännöllinen arvo. Nykyään ne ovat jokseenkin vailla merkitystä. 17

Elinvoimaa taloille ja tuville! Hämeenlinnan seudulla on poikkeuksellisen suuri vilinä paraikaa uunissa olevan juhlataloesitteen sivuilla. Seudun yhteisöllisistä ja vuokrattavista juhlataloista sekä kokoustiloista on siis valmisteilla yhteisesite, johon osallistuu huimat 45 kohdetta Hattulasta, Hämeenlinnasta ja Janakkalasta. Valinnanvaraa siis riittää mukana on pitkän historian omaavia perinteisiä seurantaloja sekä myös uudempia kyläkohteita. Kohteet antavat erinomaiset puitteet onnistuneiden juhlatilaisuuksien ja kokoontumisten järjestämiseen niin pienelle kaveri- tai työporukalle, kuin suurellekin juhlayleisölle. Erilaiset juhlatalot ja kokoontumistilat niin maaseudulla, kuin taajamissa ovat palvelleet kotipitäjiensä asukkaita usein jo monien vuosikymmenten ajan. Ilahduttavaa on, että näin moni pitkän historian omaava talo on edelleen loistossaan. Lisäksi uusia tiloja remontoidaan ja jopa rakennetaan toimimaan sekä asukkaiden yhteisinä kokoontumistiloina, että upeina juhla- tai kokouspaikkoina. Juhlataloesitteen tavoitteena on lisätä entisestään näiden upeiden talojen ja tilojen tunnettavuutta ja käyttöä. Varsinaisen paperiesitteen virallista julkistamistilaisuutta vietetään toukokuulla ja samalla valmistuu rinnalle oma sähköinen juhlatalorekisteri osoitteeseen www. linnaseutu.fi/juhlatalot Esitteen takana on Hämeenlinnan seudulla toimivan Leader-ryhmä Linnaseutu ry:n Kylistä pitäjiin hanke. Johanna Henttinen Kyläkoordinaattori Leader Linnaseutu 18

Uusia kirjoja Kansainvälinen kirjataidenäyttely Hämeenlinna 2015, International Book Art Exhibition Hämeenlinna 2015 on Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry:n Sibeliuksen syntymän 150 juhlavuoden kunniaksi järjestetyn kirjataidenäyttelyn teoksista koottu kirja. Kuvien taideteokset ovat kansainvälisestikin tunnettujen taiteilijoiden kunnianosoituksia Jean Sibeliukselle. Näyttelyssä oli 36 kirjataideteosta 52:lta taiteilijalta 12:sta eri maasta. Kirjan aukeamalle on kuvattu kokonainen teos ja toiselle sivulla on pieni yksityiskohta teokseta. Julkaisija Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry. Kirjan hinta on 20 eur. Häme-teko 2015 kunniakirjalla palkittu KUN TÄÄ SOTA LOPPUIS... Sulon ja Lyylin kirjeet on aito ajankuva koko elämän kirjosta sotavuosien aikana. Sulo ja Lyyli Porttikivi kirjoittivat toisilleen lähes päivittäin ja kirjeissä on säilytetty murre ja puhekieli aitona. Teksti tempaa lukijan mielenkiintoiselle aikamatkalle. Tätä tarinaa et voi ohittaa. Kirjan kirjoittajat Marjatta Järvi ja Seppo Pirhonen. Julkaisija Urjamedia. Kirjan hinta on 25 euroa. PISAROITA - tarinoita Vanajaveden seudun ihmisistä ja vähän vedestäkin kirjaan on haastateltu yli 20 Vanajaveden seudun ystävää, muun muassa Pentti Linkolaa, Sisko Siiankoskea ja Erkki Korhosta. Jokainen heistä kertoo oman näkökulmansa Vanajaveteen. Englanninkielisen painoksen nimi on Droplets - Stories from Lake Vanajavesi. Kirjan kustantaja on Vanajavesisäätiö. Lisää tietoa löytyy http://www.vanajavesi.fi/pisaroita Kirjan hinta on 39 euroa. Nettisivuiltamme löydät lisää kirjoja www.hameenheimoliitto.fi/kauppa 19 19

Hämäläinen maailmalla Mitä tekee perihämäläinen insinööriopiskelija? Lähtee vaihto-oppilaaksi Skotlantiin tietysti! Määränpääni on Edinburgh, Skotlannin pääkaupunki, jossa on noin 500 000 asukasta. Kyseessä on vanha kaupunki linnoineen ja historiallisine rakennuksineen, jossa luonto on silti lähellä lukuisten puistojen muodossa. Se on siis täydellinen opiskelupaikka hämäläiselle maalaistytölle. Matkani kestää tammikuun alusta toukokuun alkuun. Siinä ajassa ehtii tutustua kaupunkiin ja paikallisiin erittäin hyvin. Ensimmäisen kokemukseni paikallisista sain jo lentokentällä etsiessäni tietä eteenpäin. Paikalliset ovat ystävällistä, avuliasta ja huumorintajuista väkeä. Näin hämäläisenä tuo ystävällisyys tuntuu paikoin jopa tungettelevalta, mutta kynnys kysyä apua on paljon pienempi, kun tietää saavansa apua murahduksen sijaan. Tosin vahvan skottiaksentin alta siitä saadusta avusta ei paljoa irtoa. En kehtaa joka ikisen puheen päätteeksi kysyä niin mitä sanoit?, vaan nyökyttelen kuin olisin ymmärtänyt joka sanan nopeasta pitkästä papatuksesta. Onneksi kaikki eivät sentään puhu vahvalla aksentilla. Naisia on mielestäni helpompi ymmärtää kuin miehiä sekä niitä, jotka ovat tekemisissä turistien kanssa, sillä he osaavat pehmentää aksenttiaan ymmärrettävälle tasolle. Vanhemmilla miehillä taasen on tapana puhua hyvin rouhealla aksentilla matalalla äänellä. Siinä tyhmänä seistessä kiusaantunut hymy naamalla voi miettiä kertoiko mies oikean reitin hotellille vai veistikö hän vitsin. Toki on hyvin mahdollista, että hän teki molemmat. Jo muutamana ensimmäisenä päivänä tein erään terävän huomion. Skotlannissa sataa paljon. Paikalliset ovat niin tottuneita sateeseen, että eivät juurikaan käytä sateenvarjoja tai muitakaan sateensuojia. Itseasiassa olen aivan varma, että paikallisille on kehittynyt jonkin sortin mutaatio, minkä ansiosta he hylkivät vettä eivätkä juurikaan kastu. Kun Skotti kaivaa sateenvarjon esiin, kyseessä on rankkasade. Muutama muukin pieni asia on kiinnittänyt huomioni. Muun muassa se, että uuden kassan avautuessa kassalle ei Suomen tapaan rynnätä kilpaa juosten, vaan jonot puretaan järjestyksessä. Sekä se, että kaikki ovet avautuvat sisäänpäin, mikä on todella hankalaa pienissä vessakopeissa. Pitäisikö ison ihmisen kiivetä pöntön päälle, jotta hän saa oven kiinni? Olen myös huomannut, että taloissa on mahdotonta hiipiä hiljaa, sillä lattiat narisevat 20 kaikkialla. Se vaikeuttaa varmasti murtomiesten puuhia. Tietokoneen lataaminenkin meinasi olla työn ja tuskan takana, ennen kuin tajusin painaa pistokkeeseen valokatkaisijan näköisestä napista virran päälle. Töpselin voi siis huoletta jättää seinään, kunhan vain katkaisee virran napista. Olen varmasti kävellyt ensimmäisen kuukauden aikana enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Edinburgh ei ole kaupunkina iso, mutta se on sitäkin upeampi. Vanhat rakennukset, isot puistot ja koristeellisuus kutsuvat tutustumaan kaupunkiin. Historialliset, ruskeat kiviset rakennukset yhdistyvät moderneihin lasipalatseihin. Kävellen näkee ja kokee paljon enemmän. Pieniä kujia kulkien saattaa myös löytää jotakin todella yllättävää. Isot mäet takaavat, että lenkille ei tarvitse lähteä erikseen. Ole kuitenkin varovainen katuja tallatessa. Irtonaiset laatat yllättävät varomattoman kulkijan ja roiskivat vettä kintuille. Jalkoja ei myöskään kannata laahata perässään, sillä möykkyisillä kaduilla kompastuu helposti. Edinburgh on hyvin kansainvälinen kaupunki. Ihmisiä on maailman joka kolkasta, joko turisteina tai muualta muuttaneina. Kansainvälisyys näkyy etenkin ravintolakulttuurissa, on japanilaisia, thailaisia, ruotsalaisia, intialaisia, italialaisia, amerikkalaisia ja ties minkä muun maalaisia ravintoloita. Aitoa paikallista ruokaa tarjoavaa ravintolaa tuntuu olevan vaikeampi löytää, kuin neulaa heinäsuovasta. Pubeja löytyy melkein joka kadunkulmasta ja varmasti jokaiseen makuun omansa. Mutta koska kirjoittaja ei ole pubi-ihmisiä, ei tästä sen enempää. Kiireinen, vilkas kaupunki on hitaalle hämäläiselle stressaava paikka. Liikenteessä mennään Pois alta, mulla on kiire! meiningillä. Torvet soivat joka kadunkulmassa ja tien yli päästäkseen

on tehtävä lennokas hyppy autojen sekaan. Ellet sitten halua seistä seuraavaa 20 minuuttia tuulessa ja tuiskussa odottaen valojen vaihtumista, jotta pääset tekemään spurtin tien ylin vihreän valon pikaisesti näyttäytyessä. Sateisella kelillä ei kannata talsia aivan autokaistan vieressä. Paikallisilla on niin kiire, etteivät he varo isoja lammikoita katujen varsilla. Sateenvarjokaan ei pelasta kulkijaa auton alta pakenevalta vesisuihkulta. Ei, älä astu siihen! Pidä katse maassa, sillä koirankakka tai jokin muu roska voi yllätää koska tahansa. Edinburghia ei voi sanoa siistiksi kaupungiksi. Näin suomalaisena kummastelen roskisten pitämistä kaduilla kaikkien nähtävillä. Kaikki roskat ja etenkin hajut ovat siellä, missä kaikki ihmiset kulkevat. Suomessa roskikset sentään pidetään sisäpihoilla ja useimmiten katoksissa, omana erillisenä alueenaan. Edinburghissa saattaa olla hieman ennen risteystä 20 roskista molemmin puolin katua epämääräisessä järjestyksessä. Ja kaikki varmasti tietävät mitä tapahtuu, kun roskikset ovat täynnä. Aivan, roskat jätetään lojumaan roskisten viereen tuulen ja sateen armoille. Iloinen mieli laantuu nopeasti, kun astuu ruskeaan läjään kadulla. Loppupäivä kuluukin sitten pohtiessa oliko se ruskea läjä vettynyttä pahvia vaiko koirankakkaa. Edinburghin lukuisissa puistoissa on hieno ulkoilla aurinkoisella kelillä. Suupielet kääntyvät hymyyn katsoessa koiria kirmaavassa vapaina vihreällä nurmella palloja noutaen. Koiria löytyykin monessa eri koossa ja värissä talsimassa omistajiensa kanssa pitkin katuja. Monet näyttävät ottavansa lemmikkinsä mukaan myös työpaikalle, sillä olen monesti nähnyt koiria katsomassa puotien ikkunasta maailman menoa. Yksi suosikeistani on kuitenkin lemmikkitarvikekaupan harmaa kissa, joka nukkuu joka päivä ikkunalla korissa. Koulusta palatessa on mukava rauhoittua hetki ja katsoa tyytyväisenä nukkuvaa harmaata kerää. Asuminen vieraassa maassa on avartanut näkemystäni todella paljon. Olen oppinut arvostamaan Suomea ja suomalaisuutta, mutta olen myös samalla oppinut missä asioissa Suomi voisi ottaa oppia muilta. Minulla kuitenkin on vielä paljon opittavaa tästä upeasta kaupungista ja sen ihmisistä ja kulttuurista. Uusien tapojen opettelu vie aikaa ja nekin tavat opitaan kantapään kautta. Hämmentäviä tilanteita ja eri kulttuurien yhteen törmäyksiä tulee olemaan vielä jatkossakin. Mutta yhdestä asiasta olen kuitenkin täysin varma. Hämäläinenkin pärjää maailmalla! Kuvat ja teksti Marika Kantola. Kirjoittaja on asunut ikänsä Kanta-Hämeessä ja nyt muutaman vuoden Päijät-Hämeessä. Opiskelujen myötä päätti avartaa maailmaa lähtemällä vaihto-oppilaaksi. Opiskelujen ohella toimii aktiivisesti mukana Heimoliiton toiminnassa. 21

Tuusulanjärven kierros Heimoliiton kesäretkenä oli Tuusulanjärven kierros lauantaina 6. kesäkuuta. Kohteina olivat Ainola ja Ainolan puutarha, Majatalo Onnela, Halosenniemi ja Lottamuseo. Oppaana toimi Leena Jäntti. 22

Huomionosoituksiin Standaari Yhdistyksellä on virallisesti hyväksytty pöytästandaari, jonka voi antaa merkkipäivälahjana tai muuna tunnustuksena kotiseututyössä ansioituneille. Standaarin hinta on 35 euroa ja sitä voi tilata toimistolta. Mitalit Mitalit on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häivänoja, ja niitä on myönnetty vuodesta 1965. Mitalia on kultaisena, hopeisena sekä pronssisena. Kultaisen mitalin myöntää Heimoliiton hallitus erittäin merkittävistä saavutuksista Hämeen ja hämäläisen kulttuurin puolesta. Mitalit on numeroitu. Hopeisen mitalin myöntää anomuksesta Heimoliiton hallitus. Mitali myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta elämäntyöstä Hämeen ja kotiseudun hyväksi. Esityksen mitalin myöntämisestä voi tehdä kotiseutuyhdistys, kunta tai muu yhteisö. Mitalia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella tai nettisivuilta löytyvällä lomakkeella. http://www.hameenheimoliitto.fi/yhdistys/huomionosoitukset/ Pronssista mitalia yhdistykset ja yhteisöt voivat ostaa oman harkintansa mukaan jaettavaksi. Hämeen HEIMOSANOMAT 1/2016 -Hämeen Heimoliitto ry:n tiedotuslehti- Toimitus: Hämeen Heimoliitto ry, Palokunnankatu 15 D, 13100 Hämeenlinna Puh. 0400 138 358, sähköposti toimisto@hameenheimoliitto.fi Kotisivut: www.hameenheimoliitto.fi 23