Yhtymähallitus 12 24.01.2012 Yhtymähallitus 62 22.05.2012 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta 110/02.05.00/2009 Kyh 12 Elämänlaatumääräraha Vihdin kunta on myöntänyt Ptky Karviaisen veteraanipalvelujen käyttöön ns. Elämänlaatumäärärahaa. Elämänlaatumäärärahan ensisijaisena tarkoituksena on tukea vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien kotona asumista yksilökohtaisen tarveharkinnan perusteella. Määrärahan hausta on oma lomake (liite 5). Tuen tarve voi ilmetä kun veteraanineuvoja tekee veteraaneille/puolisoille/leskille hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia ja niiden päivityksiä tai veteraanineuvojan tekemillä muilla arviointikäynneillä asiakkaiden luokse. Veteraani/puoliso/leski voi myös itse tehdä vapaamuotoinen hakemuksen. Päätös tuesta edellyttää veteraanineuvojan arviointikäyntiä hakijan luokse mikäli kysymyksessä on uusi hakija. Veteraanien, puolisoiden ja leskien kuntoutus kunnan määrärahoin Valtiokonttori ohjeistaa vuosittain kuntia ja kuntayhtymiä rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämisestä. Karviainen noudattaa Valtiokonttorin ohjetta. Voimassa oleva Valtiokonttorin ohje Dno 23/31/2011 on lähetetty kuntiin ja kuntayhtymiin 10.2.2011. Valtiokonttorin uusi ohje tulee alkuvuodesta 2012 ja se otetaan käyttöön välittömästi. Rintamaveteraanikuntoutuksen tavoitteena on, että rintamaveteraanit saavat kuntoutusta säännöllisesti vuosittain. Tavoitteen toteuttamiseksi on tärkeää, että vähintään puolet kuntoutusjaksoista toteutetaan avo- ja päiväkuntoutuksena. Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti rintamaveteraanin kanssa samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa. Rintamaveteraanin puolisolla ei ole kuitenkaan subjektiivista oikeutta päästä kuntoutukseen puolisonsa kanssa, vaan yhteisen kuntoutusjakson tulee olla kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen. Tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan rintamaveteraanin kuntoutuksen kannalta. Samanaikaisen kuntoutusjakson tavoitteena on parantaa rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä edistää rintamaveteraanin kotona selviytymistä muun muassa tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Leskien kuntoutuksessa noudetaan samaa Valtiokonttorin ohjetta ja lomaketta. Rintamaveteraanilaki ei tunne veteraanilesken kuntoutusta. Veteraanien leskien kuntoutus on aina määrärahasidonnaista ja harkinnanvaraista. Veteraanilesken kuntoutuksen osalta vihtiläisillä veteraanien leskillä on kuntoutuksesta oikaisumahdollisuus. Saadakseen veteraanin lesken kuntoutusta Vihdin kunnan määrärahalla tarveharkintaisesti, lesken kotikunnan on oltava Vihti. Lisäksi asiakkaan edesmenneen rintamaveteraanipuolison on pitänyt olla Suomessa asuva vuosien 1939-1945 sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Tunnusten hakuaika on päättynyt vuoden 1994 lopussa. Jos kuolleella veteraanille ei ole aikoinaan myönnetty tunnusta ei leski ole oikeutettu
Kuntayhtymän johtajan ehdotus: kuntoutukseen. Yksi lesken kuntoutusperuste on poisnukkuneen veteraanin elinaikana tapahtunut arjen tukeminen ja siihen liittyvä omaishoitajuus tai vastaava. Leskeys päättyy, jos leski menee uuteen avio/avoliittoon, jolloin hän ei voi saada leskien kuntoutusta. Vihdin kunta katsoo, että leskien tukemisessa on perusteena oltava varattomat ja huonossa taloudellisessa asemassa olevat. Veteraanit ja heidän puolisonsa ovat ensisijaisia, lesket toissijaisia. Varattomassa ja huonossa taloudellisessa asemassa lesken katsotaan olevan kun hän saa ainoastaan kansaneläkettä ja leskeneläkettä sekä lesken käytettävissä olevat bruttotulot eivät ylitä 1 200 /kk. (vuonna 2008 köyhyysraja 1 150 ). Leskillä on päivä- tai avokuntoutukseen mahdollisuus joka toinen vuosi, jotta voidaan turvata muiden kuntoutusta tarvitsevien leskien pääsy kuntoutukseen. Jos leski saa kuntoutusta jonkin muun lain perusteella, ei ole mahdollista saada leskien veteraanikuntoutusta säännöllisesti. Valtiokonttori myöntää sotainvalidien leskille kuntoutusta noin viiden vuoden välein. Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta (liite 5). Valmistelija: Ritva Lundbom Yhtymähallitus hyväksyy liitteen 5 mukaiset soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta. Käsittely: Pykälän käsittelyn aika Raine Jakka esitti Eija S. Jokisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle jatkovalmisteluja varten. Soveltamisohjeisiin pyydetään lausunto uudelta Vihdin kunnan veteraanien neuvottelukunnalta ja soveltamisohjeet tuodaan sen jälkeen uudelleen päätettäväksi. Pöydällepanosta suoritettiin äänestys kädennostolla siten, että vastakkain olivat JAA, asian käsittelyn jatkaminen EI, asian pöydälle jättäminen EI puolesta äänestivät Jakka, Jokinen ja Salminen Tyhjää äänestivät Stenholm, Salo, Lehti-Chatta ja Mela. Puheenjohtaja totesi Jakan esityksen pöydälle jättämisestä tulleen hyväksytyksi. Päätös: Yhtymähallitus päätti jättää asian pöydälle. Kyh 62 Vihdin Veteraanien neuvottelukunta on antanut lausuntonsa ja korjausehdotukset ehdotettuihin soveltamisohjeisiin, jotka koskevat vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käyttöä ja kuntoutusta. Ohjeen tavoitteena on ollut veteraaneille ja leskille tehtävien päätöksien selventäminen sekä myös ohjeistaa viranhaltijaa toiminnallisesti kohti oikeudenmukaisia ratkaisuja, koska myönnettävät tuet ovat määrärahasidonnaisia. Karviainen on pyrkinyt vastaamaan Neu-
vottelukunnan ehdotuksien taloudellisiin ja toiminnallisiin vaikutuksiin. 1.Elämänlaatumäärärahan soveltamiseen liittyvät ohjeet: Neuvottelukunta ehdottaa veteraanien yhteistilaisuuksiin yhteiskuljetuksien 20 kerran maksimirajoituksen poistamista. Kuljetusten määrä vaihtelee vuosittain ja rajoitus voi neuvottelukunnan näkemyksen mukaan rajoittaa veteraanien osallistumista yhteistilaisuuksiin. Karviaisen näkemyksen mukaan tällä muutosehdotuksella ei ole suuria taloudellisia vaikutuksia koska tilaisuuksien määrä on noin kaksikymmentä vuodessa. Toiminnan ja talouden kannalta asiassa ei ole suurta merkitystä ja veteraanien vireyden ja vertaistuen voidaan katsoa kasvavan yhteistilaisuuksien avulla. Julkisten liikennevälineiden kustannuskorvausten nousu ei ole merkittävä, vaikka siitä poistettaisiin Neuvottelukunnan ehdotuksen mukainen kahdeksan matkan rajoitus. Matkustamisen rajaus kotikunnan sisälle on Karviaisen kannalta kuitenkin tarpeen kustannuskehityksen rajaamiseksi. Vihdin sisäisen liikenteen avulla voivat veteraanit hoitaa asioinnin ja se osaltaan auttaa ylläpitää sosiaalisia suhteita. "Hakijan käytettävissä olevat bruttotulot eivät saa ylittää 1.200 /kk eikä pariskunnan käytettävissä olevat bruttotulot ylitä 2.400 /kk." Neuvottelukunta ehdottaa tulorajojen poistamista ja korostaa yksilöllisen tarpeen huomioimista kotona selviytymisen tukemisessa. Karviaisen näkemyksen mukaan tulorajat ovat yksilöllistä harkintaa ja auttavat kohdentamaan käytettävissä olevaa määrärahaa todellisen tuen tarpeessa olijoille. Tulorajoja ei ole ollut vielä käytössä, joten tulevaisuuden suhteen jäisi nähtäväksi millainen vaikutus niillä on veteraanien kotona asumisen tukemiseen. 2.Kunnan määrärahoin tapahtuva kuntoutus Neuvottelukunta ehdottaa että lause: "Rintamaveteraanien kuntoutusta koskevan lain 13 :n mukaan tässä laissa tarkoitettuihin päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla." Päätöksissä ei ole valitusoikeutta ja sen puuttuminen perustuu lainsäädäntöön, joten tätä tekstiä ei Karviaisen mielestä tule poistaa. Neuvottelukunta ehdottaa poistettavaksi: "Vihdin kunnanhallitus (19.12.2011, 270) katsoo, että leskien tukemisessa on perusteena oltava varattomat ja huonossa taloudellisessa tilassa olevat. Veteraanit ja heidän puolisonsa ovat ensisijaisia, lesket toissijaisia. Varattomassa ja huonossa taloudellisessa asemassa lesken katsotaan olevan, kun hän saa ainoastaan kansaneläkettä ja leskeneläkettä sekä lesken käytettävissä olevat bruttotulot eivät ylitä 1.200 /kk (köyhyysraja 2008 1.150 ). Leskillä on päivä- tai avokuntoutukseen mahdollisuus joka toinen vuosi, jotta voidaan turvata muiden kuntoutusta tarvitsevien leskien pääsy kuntoutukseen. Jos leski saa kuntoutusta jonkin muun lain perusteella, ei ole mahdollista saada leskien veteraanikuntoutusta säännöllisesti. Valtiokonttori myöntää sotainvalidien leskille kuntoutusta noin viiden vuoden välein. " Neuvottelukunnan ehdotukset ovat ristiriidassa Vihdin kunnanhallituksen (19.12.2011, 270) päätöksen kanssa, jossa sanotaan että "leskien tukemisessa on perusteena oltava varattomat ja huonossa taloudellisessa tilassa olevat. Veteraanit ja heidän puolisonsa ovat ensisijaisia, lesket toissijaisia." Tulorajoituksen poistaminen käytettäessä elämänlaatumäärärahalla myönnettäviä etuisuuksia on ristiriitainen Vihdin kunnanhallituksen päätöksen kanssa. Veteraanien leskille kunnan rahoituksella toteutettavassa kuntoutuksessa neuvottelukunta korostaa tasavertaista kohtelua veteraanien kanssa sekä tarveharkinnan merkitystä
Kuntayhtymän johtajan ehdotus: kuntoutuspäätöksiä tehtäessä. Neuvottelukunnan esityksien pohjalta tehtävät muutokset ja sen pohjalta mahdollisesti tehtävät päätökset edellyttävät Vihdin kunnalta rintamaveteraanien määrärahoihin erityisesti leskien tarpeisiin arviolta noin 112.700 euron suuruista lisätalousarviota. Toisaalta leskien kuntoutuksen lisääminen parantaisi leskien kotona asumista ja mahdollisesti parantaisi heidän elämänlaatuaan. Neuvottelukunta ehdottaa poistettavaksi seuraavaa kappaletta: "Leskelle päätös tehdään hakuvuonna ja kuntoutus on toteutettava päätösvuotena. Jos leski peruu myönnetyn kuntoutuksen, se ei siirry seuraavalle vuodelle. Kuntoutusta järjestävä taho ilmoittaa veteraanin leskelle milloin hänelle on varattu aika kuntoutukseen." Neuvottelukunta korostaa veteraanien leskille kunnan rahoituksella toteutettavassa kuntoutuksessa tasavertaista kohtelua veteraanien kanssa sekä tarveharkinnan merkitystä kuntoutuspäätöksiä tehtäessä. Poistettavaksi ehdotettu lause nimenomaan edistää tasavertaista kohtelua veteraanien kanssa ja tekee lesken päätöksen samanlaiseksi kuin veteraaneilla. Liite- ja oheismateriaali: Liite 2: Soveltamisohjeet elämänlaatumäärärahan käytöstä Vihdin veteraanien neuvottelukunnan lausunto ja muutosehdotukset elämänlaatumäärärahan soveltamisohjeisiin Arvio leskien kuntoutuksen kustannuksista Valmistelija: Raija Salmi, Ritva Lundbom Yhtymähallitus hyväksyy liitteen 2 mukaiset soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta. Käsittely: Käsittelyn aikana Raine Jakka ehdotti Pia Penttalan kannattamana, että liitteenä oleviin soveltamisohjeisiin tehdään vielä seuraavat muutokset: Sivulta 2 poistetaan kolmanneksi viimeisin lause: Hakijan käytettävissä olevat bruttotulot... Sivulta 3 ensimmäisen lauseen noudatetaan sana vaihdetaan sanaksi sovelletaan. Samalta sivulta poistetaan 4. kappale kokonaan (valtiokonttori ohjeistaa...). Sivulta 4 ensimmäisen lauseen noudatetaan sana vaihdetaan sanaksi sovelletaan. 2. lause "Rintamaveteraanilaki ei tunne veteraanilesken kuntoutusta" poistetaan kokonaan. Kolmanteen kappaleeseen jätetään kaksi ensimmäistä lausetta, loppuosa kappaleesta poistetaan kokonaan (Varattomassa ja huonossa...) 5. kappale poistetaan kokonaan (leskelle päätös tehdään hakuvuonna...) Tekstissä esiintyvä veteraanileski sana korjataan veteraanin leskeksi. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, päätettin asiasta äänestää kättennostolla siten, että esittelijän ehdotus oli JAA ja Raine Jakan ehdotus EI. EI puolesta äänestivät Raine Jakka, Pia Penttala, Eija S. Jokinen, Tuukka Salminen ja Pirjo Leväniemi. Tyhjää äänestivät Tuija Kalpa ja Tuire Lehti-Chatta ja Aulis Stenholm.
Päätös: Yhtymähallitus päätti hyväksyä soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, pulisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Raine Jakan esittämin muutoksin.