Nisäkäskortit Kesto: 15 min Kenelle: Kaikki luokka-asteet Missä: Sisä loissa Milloin: Kaikkina vuodenaikoina Tarvikkeet: Nisäkäskor t (tulosta ja leikkaa) Eräpassin osio: Riistanhoito Oppimistavoi eet: Tunnistaa Suomessa esiintyviä riistaeläimiä sekä harvinaisempia nisäkkäitä ja oppia niiden elintavoista. OHJEET Tässä tehtävässä opitaan tunnistan 19 Suomessa esiintyvää nisäkästä. Osa lajeista on riistaeläimiä, osa Suomessa harvinaisempia nisäkkäitä. Suomessa on yhteensä 34 riistanisäkästä, joita saa metsästää suorite uaan metsästyskor n ja hanki uaan tarvi avat luvat. Tuloste avana on viidenlaisia kor eja, joita voi hyödyntää monella tavalla: a) pelkät nisäkkäiden nimet b) pelkät nisäkkäiden kuvat c) nisäkkäiden kuvat ja nimet d) tunniste- ja elintapa etoja nisäkkäistä e) tunniste- ja elintapa etoja nisäkkäistä nime ömänä. Huothan tulostaa vain ne sivut, joita tarvitset. Voit tarvi aessa tulostaa kuvakor t ja teks kor t suoraan kaksipuoleisena. A4-kokoiselle paperille tuloste una teks on melko pientä, joten voit halutessasi suurentaa tulosteet kokoon A3. Alla on ohjeet kolmeen erilaiseen lajintunnistuspeliin. Valitse niistä sopivin tai keksi oma tapasi hyödyntää nisäkäskor eja! Muis peli Tulosta kor t (vaihtoehdot a & b, b & c, c & d TAI c & e) YKSIPUOLEISENA vahvalle paperille mielellään värillisenä. Leikkaa kor t erilleen toisistaan. Kor t laitetaan kuvapuoli alaspäin pöydälle. Vuorotellen kukin kääntää kaksi kor a ympäri. Jos kor t ovat pari, saa ne kääntänyt henkilö lai aa kor parin eteensä. Vuoro siirtyy seuraavalle. Voi aja on se, jolla kor en lopu ua on eniten pareja. Jos muis peliä pelataan korteilla, joissa ei ole lajin nimeä näkyvissä (vaihtoehdot b ja e), on hyvä tulostaa tarkastusta varten myös oikeat vastaukset (vaihtoehdot c ja d). Tunnistuspeli A Tulosta nisäkäs + nimi kuvien (c vaihtoehto) toiselle puolelle tunniste- ja elintapa edot ilman nimiä (e vaihtoehto). Tulosta suoraan KASIPUOLEISENA. Leikkaa kor t erilleen ja jaa pareille. Parit lai avat kor t pinoon niin, e ä kuvapuoli on alaspäin. Tunniste etojen perusteella parit arvaavat vuorotellen mikä eläin on kyseessä. Arvauksen jälkeen kor käännetään ympäri. Jos arvaus oli oikein, saa arvaaja kor n itselleen (ja siis yhden pisteen). Voi aja on se, joka tunnis eniten lajeja. Kor t voi myös jakaa puoliksi parin kesken. Toinen lukee edot ja toinen arvaa. Kun arvaus osuu oikeaan, paljastetaan miltä kyseinen nisäkäs näy ää.
Tunnistuspeli B Tulosta nime ömien nisäkäskuvien (b vaihtoehto) toiselle puolelle tunniste- ja elintapa edot (d vaihtoehto). Tulosta suoraan KASIPUOLEISENA. Leikkaa kor t erilleen ja jaa pareille. Pari ase aa kor pinon eteensä kuvapuoli ylöspäin. Molemmat saavat arvata lajin nimen, ravinnonlähteen ja esiintymisalueen. Se kumpi osuu lähemmäksi / etää useamman kohdan saa kor n itselleen ja siis pisteen. Oikeat vastaukset tarkistetaan kor n kääntöpuolelta. Voi aja on se, jolla pakan lopu ua on enemmän kor eja. Linkkivinkkejä Apua ja vinkkejä lajintunnistukseen: www.luontopor.fi Tietoa Suomessa esiintyvistä riistaeläimistä: www.metsastajalii o.fi metsästys riistaeläimet Metsähallituksen ylläpitämä peli- ja oppimisnurkkaus, josta saa etoa Suomen suurpedoista: www.suurpedot.fi Riistakeskus tarjoaa etoa mm. riistaeläinten kannanvaihteluista ja lajiesta: www.riista.fi riistatalous Riista-aiheisia opetus- ja lajintunnistusmateriaaleja: www.riista.fi julkaisut Pohdintatehtäviä 1. Miten nisäkkäät valmistautuvat talveen? - Osa nisäkkäistä vaipuu talviuneen (esim. karhu, mäyrä ja supikoira) ja eräät pienet nisäkkäät vaipuvat talvihorrokseen (siili, lepakko). Ennen lepovaihe a on tanka ava kunnolla ruokaa, jo a eläimet selviävät talvipesissään seuraavaan kevääseen. - Vaihdetaan ympäristöön paremmin sulautuvaan turkinväriin. Valkoisen talviturkin saavat esimerkiksi kärppä ja metsäjänis. Talviturkki on myös paksumpi ja lämpimämpi. - Monilla pohjoisessa esiintyvillä nisäkkäillä on sopeumia lumessa liikkumiseen. Esimerkiksi metsäjäniksen takajalat ovat räpylämäiset, mikä helpo aa niiden liikkumista hangella. Samasta syystä poron sorkat ovat leveähköt. - Talvella eläinten on kelpuute ava heikkolaatuisempikin ravinto. Esimerkiksi metsäpeurat kaivelevat jäkälää lumen alta ja metsäjänikset syövät puiden kuorta. Kesällä ravinto on monipuolisempaa. - Pikkunisäkkäät käyy ävät hyväkseen lumen hyvää eristyskykyä ja vie ävät aikaa lumipei een alapuolisissa käytävissä, missä voi olla useita asteita lämpimämpää kuin hangen pinnalla. - Monet nisäkkäät laajentavat talvella elinpiiriään. Esimerkiksi hirvi voi vaeltaa huoma avas pidempiä matkoja talvisilla ruuanhakuretkillään kuin kesällä. 2. Hirvi on Suomen merki ävin riistaeläin. Vuonna 2013 Suomen riistakeskus myönsi 32 900 hirvenkaatolupaa. Samana vuonna hirvikannan kooksi arvioi in noin 73 000 yksilöä. Pohdi, mitä merkitystä hirvenmetsästyksellä on yksilön ja yhteiskunnan kannalta. - Hirven liha on hyvä lisä ruokavalioon, sillä se on melko vähärasvaista. - Hirvenmetsästys on hyvää liikuntaa. - Luonnossa oleilu vähentää tutkitus stressiä. - Metsästys kasva aa kärsivällisyy ä ja tarkkaavaisuu aa. - Hirvikolarien todennäköisyys pienenee, kun hirvikantaa säädelläään metsästyksellä. - Hirvet aiheu avat vahinkoa - ja metsätaloudelle syömällä nuoria puita ja viljelyskasveja. 3. Mitä ongelmia vieraslajit, kuten minkki, voivat aiheu aa Suomen luonnossa? - Vieraslajit ovat vahingollisia alkuperäiselle ekosysteemille ja voivat syrjäy ää alkuperäiset lajit. Turkistarhojen karkulaisista alkunsa saanu a minkkikantaa pidetään osasyyllisenä vesikon häviämiseen Suomen luonnosta. Minkin ja vesikon elintavat ovat samankaltaiset ja ne viihtyvät samanlaisissa ympäristöissä. Minkki on kuitenkin tehokkaampi kilpailija ja onnistuu hyödyntämään resursseja vesikkoa paremmin. - Voivat hyödyntää e yä saaliseläintä niin rajus, e ä populaa on koko lähtee laskuun. Erityises ulkosaaristossa minkit vero avat lintukantoja dra ses syömällä poikasia ja munia, sillä siellä pesivät linnut eivät ole sopeutuneet minkinkaltaisen pedon läsnäoloon.
KARHU RUSAKKO VALKOHÄNTÄKAURIS MAJAVA KÄRPPÄ, talviturkissa METSÄKAURIS MÄYRÄ SUPIKOIRA, kesäturkissa METSÄPEURA NÄÄTÄ ILVES KETTU HIRVI VILLISIKA HARMAAHYLJE NAALI HILLERI MINKKI Tulostusvaihtoehto A
Tulostusvaihtoehto B
MÄYRÄ METSÄKAURIS KÄRPPÄ SUPIKOIRA KETTU ILVES NAALI HILLERI MINKKI HIRVI VILLISIKA KARHU METSÄPEURA NÄÄTÄ RUSAKKO VALKOHÄNTÄKAURIS MAJAVA HARMAAHYLJE Tulostusvaihtoehto C
KARHU RUSAKKO VALKOHÄNTÄKAURIS Ursus arctos Lepus europeanus Odocoileus virginianus Castor canadensis Lähes koko Koko: Korkeus 90-110 cm, paino 60-200 kg Erityistä: Nukkuu talviunta. Ketterä ja vahva, ui ja kiipeää hyvin. Rauhoitettu, mutta metsästys sallittua poronhoitoalueella, muualla erityisluvalla. Koko: 50-70 cm, 2-7 kg Erityistä: Ei muutu valkoiseksi talvella. Pitkät korvat ja hieman kulmikas kuono. Jopa 15 cm pitkä häntä on alapuolelta valkoinen ja yläpuolelta musta. Oulun eteläpuolella metsissä ja niityillä Koko: Korkeus 90-130 cm, paino 70-140 kg Erityistä: Alkujaan P-Amerikkalainen laji, istutettu Suomeen 1930 -luvulla. Kesällä punaruskea, talvella harnruskea. Eniten kaakossa ja idässä, satunnaisesti myös muualla. Koko: 14-30 kg Erityistä: Litteä ja suomuinen häntä. Suuret kellanpunaiset etuhampaat. Räpylämäiset takajalat. Hyvä uimari. Istutettu Suomeen 1930-luvulla. Syrjäyttää euroopanmajavaa. AMERIKANMAJAVA KÄRPPÄ METSÄKAURIS MÄYRÄ Mustela erminea Meles meles Koko: 18-32 cm, 100-450 g Ravinto: Pikkunisäkkäät, linnut ja munat ruskea selkäpuolelta ja vatsan puolelta vaalea. Talvella valkoinen. Hännänpää on aina musta. Ei nuku talviunta. harnruskea, tavella valkoinen. Capreolus capreolus Lappia lukuunottamatta Koko: Korkeus 64-70 cm, paino 15-35 kg Erityistä: Kesällä punaruskea, talvella harnruskea. Kuono mustavalkeakuvioinen. Vain uroksilla on sarvet. Häntä on noin 2cm pitkä. Hämäräaktiivinen. SUPIKOIRA METSÄPEURA NÄÄTÄ Nyctereutes procyonoides Rangifer tarandus fennicus Kainuu, Suomenselkä Koko: Korkeus 85-120 cm, 60 250 kg Erityistä: Peuran alalaji. Poroon verrattuna pidemmät jalat, leveämpi kuono,kapeammat sarvet ja tummempi turkki. Urokset pudottavat sarvet joulukuussa, naaraat alkukesällä. Rauhoitettu. Martes martes (ei ulkosaaristo ja tunturit) Koko: 40-60 cm, 0,5-1,8 kg liharavinto Erityistä: Turkki on ruskea, kurkussa ja rinnan alueella keltainen laikku. Eritäin ketterä. Ei nuku talviunta. Enimmäkseen hämäräaktiivinen. Riistaeläin, kasvatetaan myös turkistarhoissa., ei Rovaniemeltä pohjoiseen Koko: 45-80 cm, 3-12 kg Erityistä: Mustan, ruskean ja harn kirjava turkki. Lyhyet jalat. Musta kasvonaamio ja tuuheaa karva poskissa. Nukkuu talviunta. Riistaeläin (metsästetään turkin vuoksi). harnruskea, tavella valkoinen. Lappia lukuunottamatta Koko: 6-15 kg Erityistä: Turkki on har. Valkoisessa päässä on kaksi mustaa juovaa. Kaivaa pesäkseen tunneliverkoston. Nukkuu talviunta. Hämäräaktiivinen. ILVES KETTU HIRVI VILLISIKA Lynx lynx Vulpes vulpes Alces alces Sus scrofa, erityisesti lounaisosissa. Koko: Pituus 56-75 cm, paino 3 10 kg Erityistä: Selkäpuoli punaruskea, kaula, rinta ja hännänpää valkoisia. Tassut mustat. Pitkä ja tuuhea häntä. Pesä luolassa. Ei nuku talviunta. (metsäiset seudut) Koko: Korkeus 150-220 cm, paino 450-800 kg Erityistä: Suomen suurin nisäkäs. Turkki on tumman ruskea, jalat vaaleat. Vain uroksilla on sarvet. Koko: korkeus 70-110 cm, paino 80-230 kg Ravinto: kaikkiruokainen vaaleanhar, tavella ruskeanmusta. Pitkähkö, kapea kärsä. Uroksilla suuret kulmahampaat. Kesysian kantamuoto. (metsäiset seudut) Koko: Pituus 0,7-1,4 m, 10-25 kg punaruskea ja talvella harmahtava, usein mustia täpliä. Korvissa mustat kärkitupsut. Rauhoitettu, pyynti luvanvaraista. HARMAAHYLJE NAALI HILLERI MINKKI Halichoerus grypus Vulpes lagopus Mustela putorius Neovison vison Erityisesti Itä-Suomi Koko: Pituus 1,6-2,3 m, paino 0,4-1,5 kg Erityistä: Kellertävänruskea turkki ja yksilölliset valkeat kuviot naamassa. Ei nuku talviunta. Jalostettu myös lemmikiksi (fretti)., vesistöjen lähellä Koko: Pituus 30-47 cm, paino 0,5-2 kg Ravinto: Monipuolilnen liharuoka Erityistä: Kiiltävä mustanruskea turkki, pieni valkoinen leukalaikku. Haitallinen vieraslaji, jota tuotiin 1920-luvulla P.-Amerikasta turkistarhoille, joista pääsi luontoon. Itämeri Koko: pituus 1,6-2,3 m, paino 100-300 kg Ravinto: Kalat Erityistä: Tunnetaan myös nimellä halli. Urokset ovat tummia ja vaalealaikkuisia, naaraat vaaleita ja tummalaikkuisia. Poikanen eli kuutti on valkoinen. Muodostaa laumoja. Ei pesivää kantaa Koko: pituus 50-75 cm, paino 2,5-4 kg Erityistä: Kesällä selkäpuoli ja jalat harnruskeat ja vatsa vaalea; talvella turkki on paksu ja valkoinen. Häntä pitkä ja tuuhea. Uhanalainen ja rauhoitettu. Tulostusvaihtoehto D
Ursus arctos Lähes koko Koko: Korkeus 90-110 cm, paino 60-200 kg Erityistä: Nukkuu talviunta. Ketterä ja vahva sekä ui ja kiipeää hyvin. Rauhoitettu, mutta metsästys sallittua poronhoitoalueella, muualla erityisluvalla. Lepus europeanus Koko: 50-70 cm, 2-7 kg Erityistä: Ei muutu valkoiseksi talvella. Pitkät korvat ja hieman kulmikas kuono. Jopa 15 cm pitkä häntä on alapuolelta valkoinen ja yläpuolelta musta. Odocoileus virginianus Castor canadensis Oulun eteläpuolella metsissä ja niityillä Koko: Korkeus 90-130 cm, paino 70-140 kg Erityistä: Alkujaan P-Amerikkalainen laji, istutettu Suomeen 1930 -luvulla. Kesällä punaruskea, talvella harn ruskea. Eniten kaakossa ja idässä, satunnaisesti myös muualla. Koko: 14-30 kg Erityistä: Litteä ja suomuinen häntä. Suuret kellanpunaiset etuhampaat. Räpylämäiset takajalat. Hyvä uimari. Istutettu Suomeen 1930-luvulla. Syrjäyttää euroopanmajavaa. Capreolus capreolus Mustela erminea Koko: 18-32 cm, 100-450 g Ravinto: Pikkunisäkkäät, linnut ja munat ruskea selkäpuolelta ja vatsan puolelta vaalea. Talvella valkoinen. Hännänpää on aina musta. Ei nuku talviunta. harnruskea, tavella valkoinen. Nyctereutes procyonoides, ei Rovaniemeltä pohjoiseen Koko: 45-80 cm, 3-12 kg Erityistä: Mustan, ruskean ja harn kirjava turkki. Lyhyet jalat. Musta kasvonaamio ja tuuheaa karva poskissa. Nukkuu talviunta. Riistaeläin (metsästetään turkin vuoksi). Lynx lynx (metsäiset seudut) Koko: Pituus 0,7-1,4 m, 10-25 kg punaruskea ja talvella harmahtava, usein mustia täpliä. Korvissa mustat kärkitupsut. Rauhoitettu, pyynti luvanvaraista. Lappia lukuunottamatta Koko: Korkeus 64-70 cm, paino 15 35 kg Erityistä: Kesällä punaruskea, talvella harnruskea. Kuono mustavalkeakuvioinen. Vain uroksilla on sarvet. Häntä on noin 2cm pitkä. Hämäräaktiivinen. Meles meles Lappia lukuunottamatta Koko: 6-15 kg Erityistä: Turkki on har. Valkoisessa päässä on kaksi mustaa juovaa. Kaivaa pesäkseen tunneliverkoston. Nukkuu talviunta. Hämäräaktiivinen. Rangifer tarandus fennicus Martes martes Kainuu, Suomenselkä Koko: Korkeus 85-120 cm, 60 250 kg Erityistä: Peuran alalaji. Poroon verrattuna pidemmät jalat, leveämpi kuono,kapeammat sarvet ja tummempi turkki. Urokset pudottavat sarvet joulukuussa, naaraat alkukesällä. Rauhoitettu. (ei ulkosaaristo ja tunturit) Koko: 40-60 cm, 0,5-1,8 kg liharavinto Erityistä: Turkki on ruskea, kurkussa ja rinnan alueella keltainen laikku. Eritäin ketterä. Ei nuku talviunta. Enimmäkseen hämäräaktiivinen. Riistaeläin, kasvatetaan myös turkistarhoissa. Vulpes vulpes Alces alces Sus scrofa, erityisesti lounaisosissa. Koko: Pituus 56-75 cm, paino 3 10 kg Erityistä: Selkäpuoli punaruskea, kaula, rinta ja hännänpää valkoisia. Tassut mustat. Pitkä ja tuuhea häntä. Pesä luolassa. Ei nuku talviunta. (metsäiset seudut) Koko: Korkeus 150-220 cm, paino 450-800 kg Erityistä: Suomen suurin nisäkäs. Turkki on tumman ruskea, jalat vaaleat. Vain uroksilla on sarvet. Koko: korkeus 70-110 cm, paino 80-230 kg Ravinto: kaikkiruokainen vaaleanhar, tavella ruskeanmusta. Pitkähkö, kapea kärsä. Uroksilla suuret kulmahampaat. Kesysian kantamuoto. Vulpes lagopus Mustela putorius harnruskea, tavella valkoinen. Neovison vison Halichoerus grypus Itämeri Koko: pituus 1,6-2,3 m, paino 100-300 kg Ravinto: Kalat Erityistä: Tunnetaan myös nimellä halli. Urokset ovat tummia ja vaalealaikkuisia, naaraat vaaleita ja tummalaikkuisia. Poikanen eli kuutti on valkoinen. Muodostaa laumoja. Ei pesivää kantaa Koko: pituus 50-75 cm, paino 2,5-4 kg Erityistä: Kesällä selkäpuoli ja jalat harnruskeat ja vatsa vaalea; talvella turkki on valkoinen. Häntä pitkä ja tuuhea. Uhanalainen ja rauhoitettu. Erityisesti Itä-Suomi Koko: Pituus 1,6-2,3 m, paino 0,4-1,5 kg Erityistä: Kellertävänruskea turkki ja yksilölliset valkeat kuviot naamassa. Ei nuku talviunta. Jalostettu myös lemmikiksi (fretti)., vesistöjen lähellä Koko: Pituus 30-47 cm, paino 0,5-2 kg Ravinto: Monipuolilnen liharuoka Erityistä: Kiiltävä mustanruskea turkki, pieni valkoinen leukalaikku. Haitallinen vieraslaji, jota tuotiin 1920-luvulla P.-Amerikasta turkistarhoille, joista pääsi luontoon. Tulostusvaihtoehto E