Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Pauli Kamsula, HTM, sh Projektipäällikkö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VSSHP
Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa potilaan kiireellisestä hoidosta ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamisesta tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön. Tavoite?
VSSHP v. 2010 29 kuntaa ja kaupunkia 18 terveyskeskusta, keskussairaala ja neljä aluesairaalaa 467 000 asukasta, keskim. asuk. tiheys 70 as/maakm2 Pinta-ala yht. 20 900 km2 jo maantieteellisesti haastava alue ensihoidolle
Kokonaistehtävämäärä kunnittain ml. siirrot n. 90 000 potilaskontaktia/v.
Terveydenhuoltolaki Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu kunnilta sairaanhoitopiireille Järjestää, suunnittelee, ohjaa Palvelutasomääritykset, riskikartoitukset Lääkäri- ja asiantuntijapalvelut keskitetysti Palvelutason parantaminen ja yhtenäistäminen, palvelujen ohjauksen ja tuottavuuden parantaminen Palvelutasopäätösvelvoite Tarvekartoitus Kenttäjohtamisjärjestelmän luominen Henkilöstön koulutusvaatimukset Ensivastetoiminta Kiireettömät potilassiirrot Ensihoitokeskus Lääkäritasoinen eh-päivystys, helikopteritoiminnan koordinointi Tuli voimaan 2011 keväällä ja muutos asteittain
Tavoiteltavat muutokset Ensihoito kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa! Tehokas terveydenhuollon johtama ensihoidon kokonaispalvelu Yhtenäinen (lääketieteellinen) ohjaus ja valvonta shp:n alueella Kenttäjohtamisjärjestelmä Ensihoidon ja päivystyksen liitto Eh:n ja päivystyspalveluiden liikelaitos Synergiaedut Hoitolaitossiirtojen koordinointi Ennustettava, läpinäkyvä ja kustannustehokas rahaliikenne Suunnittelun lähtökohtana tulee olla samantasoisten palvelujen tarjoaminen riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisilla alueilla
Ensihoidon tarpeen määrittely
Ensihoidon saatavuus Ideaali: samantasoista palvelua kaikille yhtä nopeasti Ensihoidon tarve on huomattavasti suurempi kuin olemassa olevat resurssit Resurssit eivät riitä täysin yhdenvertaiseen palveluun!
Eräs keino? Resurssien mitoittaminen mahdollisimman optimaalisesti Mahdollisimman suuri terveyshyöty, mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle Samanlainen palvelutaso samanlaisille alueille Riskikartoitus ja palvelutason määrittely eli kuinka monta ambulanssia tulee milläkin alueella olla valmiudessa, missä, millä tasolla, miten koordinoidaan ja ohjataan? Palvelutasopäätös Vähimmäisvaatimukset, joita noudatetaan järjestettäessä alueen yhteistä ensihoitovalmiutta - Esim. tietyllä riskialueella tulee tavoittaa A/B-tehtävissä 75 % potilaista 8 minuutissa hälytyksen saannista
Ensihoidon kysyntään vaikuttavat tekijät: 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1500 1000 Väkiluku Väestön ikä Anniskelupaikat? Sukupuoli Paaritaksit Hätäkeskus Sosiodemografinen asema Yleinen terveydentila Hoitoketjut ja niiden toimivuus Päivystyspisteet Liikenne jne. Matkakorvausten saajat ikäryhmittäin VSSHP:ssä 2007 2008 500 0
2010 A- tehtävät MML, 2011
Ensihoidon riskikartoitus Huomioidaan ensihoidon kysyntään vaikuttavat tekijät Jaetaan shp:n alue 1 km2:n kokoisiin ruutuihin viiden eri luokan mukaan ennustettujen tehtävämäärien mukaan On apuna resurssien määrän suunnittelussa ja yksiköiden sijoittelussa Tarve-ennuste n. 70 80 % tarkkuudella
Ensihoidon riskikartoitus Huomioidaan ensihoidon kysyntään vaikuttavat tekijät mm. väestötiedot, ensihoidon tehtävät, väestön yleinen terveydentila, päivystyspisteiden määrä, liikenne jne. Hankittiin tietoja Väestörekisterikeskuksesta Hätäkeskuksesta Palveluntuottajilta Kunnista/terveyskeskuksista Analysoitiin mm. Palvelun kysyntä, kysynnän vaihtelu tunneittain, viikonpäivittäin ja kuukausittain jne. Tavoittamisviiveet kunnittain ja lähtöviiveet Arvio resurssien riittävyydestä ja käytön tehokkuudesta Apuna mm. MapInfo, kartta-aineistot, Digiroad, Grouter, Routeware Laadittiin ennustemalli
Riskialueluokat Luokka Määritelmä Esimerkki 1 yli 350 tehtävää vuodessa (yli 1 vuorokaudessa) Suuren kaupungin keskusta 2 50-350 tehtävää vuodessa Kaupungin asuinlähiö, pienen kaupungin keskusta 3 10-50 tehtävää vuodessa Maaseututaajama 4 < 10 tehtävää vuodessa, mutta alueella on vakituista asutusta tai kanta-/valtatie. 5 alueella ei ole asutusta tai tiestöä, perustoiminta-alueen ulkopuoliset alueet. Asuttu maaseutu Metsä, meri tai järvi
MML, 2011
Nykyiset asemapaikat MML, 2011
NYKYINEN MALLI SOPIMUSTEN MUKAAN esim. la. ilta 15 min. kulunut hälytyksestä! Pun. väri kuvaa mihin ambulanssi on ehtinyt teoriassa 13 min. ajoaikana
A-B kiireelliset Sis. EVY AMB. AURA 50 % 11 % KAARINA 63 % 56 % KOSKI TL 7 % 2 % KUSTAVI 7 % 1 % LAITILA 57 % 49 % LIETO 41 % 40 % LOIMAA 39 % 35 % MARTTILA 7 % 3 % MASKU 17 % 14 % NAANTALI 60 % 51 % NOUSIAINEN 28 % 25 % PAIMIO 25 % 25 % PUNKALAIDUN 27 % 27 % RAISIO 81 % 77 % RUSKO 36 % 16 % SALO 52 % 49 % SAUVO 19 % 5 % SOMERO 48 % 43 % TAIVASSALO 42 % 39 % TARVASJOKI 9 % 9 % TURKU 73 % 71 % UUSIKAUPUNKI 64 % 61 % VEHMAA 19 % 5 % PÖYTYÄ 27 % 13 % LÄNSI- TURUNMAA 50 % 46 % KEMIÖNSAARI 24 % 16 % PYHÄRANTA 6 % 2 % MYNÄMÄKI 14 % 12 % ORIPÄÄ 3 % 2 % Kaikki yhteensä 57 % 53 % Tavoittamiset kunnittain, 9111 kiireellistä A/B-tehtävää 8 MIN SISÄLLÄ A-B kiireelliset Sis. EVY AMB. AURA 90 % 55 % KAARINA 94 % 92 % KOSKI TL 42 % 8 % KUSTAVI 40 % 17 % LAITILA 89 % 78 % LIETO 89 % 88 % LOIMAA 75 % 70 % MARTTILA 30 % 18 % MASKU 74 % 73 % NAANTALI 83 % 80 % NOUSIAINEN 83 % 78 % PAIMIO 81 % 80 % PUNKALAIDUN 62 % 60 % RAISIO 96 % 93 % RUSKO 87 % 67 % SALO 79 % 71 % SAUVO 64 % 22 % SOMERO 75 % 66 % TAIVASSALO 80 % 75 % TARVASJOKI 37 % 31 % TURKU 95 % 94 % UUSIKAUPUNKI 88 % 82 % VEHMAA 82 % 70 % PÖYTYÄ 66 % 37 % LÄNSI- TURUNMAA 70 % 65 % KEMIÖNSAARI 58 % 34 % PYHÄRANTA 27 % 20 % MYNÄMÄKI 69 % 66 % ORIPÄÄ 19 % 9 % Kaikki yhteensä 85 % 80 % 15 MIN SISÄLLÄ
Sijoittelu: Sijoittelun periaatteet ja huomioitavat seikat Riskikartoitus ja tavoitettavuuslaskelmat Väestön ikäluokkien kehitys Sairastavuusindeksit KELAn matkakorvausten määrä suhteessa väestöön (muutokset) > 65 v. osuus Ensivastetoiminta Tieliikenneonnettomuudet, riskikohteet Infrastruktuuri Hyvät tieyhteydet Siirtokuljetukset ja dynaaminen valmius
Sijoittelun ongelma Optimaalinen palvelutaso? Peruskysymys, josta tulisi valita: 1) Väestömalli Suurin osa väestöstä tavoitetaan nopeasti osa pitkällä viiveellä Ambulanssit sijoitetaan esim. keskelle taajamia. keskimääräinen tavoittamisviive minimoituu 2) Pinta-alamalli Maantieteellinen tasa-arvoisuus Kukaan ei joudu odottamaan kohtuuttoman kauaa keskimääräinen tavoittamisviive on pidempi kuin em. vaihtoehdossa Kumpi malli? Huom! Jokaiselle riskiluokkaan kaksi olevalle hilalle ei pystytä tarjoamaan ambulanssia 8 minuutissa! Lopullinen malli on tältä väliltä Hinta tälle?
VEKSU:n ehdotus sijoitteluksi 2013 MML, 2011
VEKSUN MUKAINEN UUSI MALLI Mikä vrk. aika tahansa 15 min. kulunut hälytyksestä! Pun. väri kuvaa mihin ambulanssi on ehtinyt teoriassa 13 min. ajoaikana. Mukana rl. 1-3
500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 Nykytila Malli 1 Malli 2 Malli 3 150000 100000 50000 0 5 min. 10 min. 15 min. 30 min. Nykymallin ja uuden mallin ero n. 60 000 potilasta!!
MML, 2011
Mihin paikkatietoja tarvitaan? Nykytilanteen selvittäminen ja kuvaaminen Palvelutarpeen ennustaminen Suunnittelu Hätäkeskus tarvitsee koko ajan reaaliaikaista tietoa Johtamisjärjestelmiltä toivotaan reaaliaikaista tietoa Toiminnan koordinointi ja ohjaus (logistiikka) Toiminnan seuraaminen ja kehittäminen Tarve ensihoidon simulaatiomallille
Ensihoidon tarve tulee kasvamaan Väestömäärä kasvaa VSSHP:n alueella n.5 % (24 000 hlöä) vuoteen 2020 mennessä Erityisesti yli 65 v. osuus kasvaa Päivystyspisteet harvenee, jolloin kuljetusmatkat pitenee
KIITOS! Kehitys kehittyy