Norppatouhuja TIETOA SAIMAANNORPASTA JA VINKKEJÄ SAIMAA- JA NORPPA -AIHEISEEN TOIMINTAAN ALAKOULUILLE

Norppatouhuja TIETOA SAIMAANNORPASTA JA VINKKEJÄ SAIMAA- JA NORPPA -AIHEISEEN TOIMINTAAN ALAKOULUILLE

Opettajalle, kirjan käyttäjälle ESIPUHE Tämän kirjan on tarkoitus palvella opettajia antamalla tietoa ja erilaisia toimintavinkkejä lapsiryhmän ohjaukseen saimaannorppaan ja sen elinympäristöön Saimaaseen liittyen. Kirja pohjautuu Sanna Koljanderin opinnäytetyön ohessa syntyneeseen Norppatouhuja vinkkivihko varhaiskasvattajille -vihkoseen. Sitä on täydennetty ja muokattu alakoululaisille soveltuvaksi. Toimintaideat on ryhmitelty eri teemojen alle. Toimintoja ei ole jaoteltu eri ikäryhmittäin, vaan opettaja voi itse käyttää ja muokata niitä omalle ryhmälleen sopivaksi. Toimintaideoiden lisäksi kirjan tavoitteena on antaa opettajalle taustatietoa saimaannorpasta ja sen elinympäristöstä Saimaasta. Kirjan alussa on näistä tiivis infopaketti sekä vinkkejä siitä, mistä tarvittaessa saa lisätietoja. Toiminnat on jaettu tutkimusideoihin ja puuhiin ulkona retkellä, leikkeihin ja peleihin, taide- ja kädentaitoja harjoittaviin askarteluihin sekä koottu vinkiksi muutamia norppa-aiheisia lauluja, loruja sekä kirjallisuusvinkkejä. Loppuun on koottu muita norppaan liittyviä toimintaideoita ja tehtäviä. Kirjan liitteenä on myös kuvia, joita voi hyödyntää tehtävien teossa. TEKSTI: KAARINA TIAINEN JA SANNA KOLJANDER KANSIKUVA: JUHA TASKINEN KUVAT: KAARINA TIAINEN, ISMO MARTTINEN, EERO KORHOLA, JUHA JUUTI, JUHA JANTUNEN, SANNA KOLJANDER, JUHA TASKINEN, MIRJA SOKURA NORPPA-VÄRITYSKUVIEN MUOKKAUS: SAMU KOSKINEN, ALKUPERÄISKUVAT EERO KORHOLA TAITTO: PÄIVI HÄIKIÖ NORPPA-TEHTÄVÄT: TUOMAS LAHTINEN, KAARINA TIAINEN Toivomme, että tämä kirja innostaa opettajia ja muita lasten kanssa toimivia tutustumaan uhanalaiseen saimaannorppaan ja sen elinympäristöön Saimaaseen. Mitä lapsena oppii rakastamaan, ei sitä halua aikuisenakaan tuhota. Lapsuudessa luodut toimintamallit ja suhde omaan lähiluontoon säilyvät läpi elämän. Hauskoja, iloisia ja elämyksellisiä hetkiä saimaannorpan kanssa! KAARINA TIAINEN SAIMAANNORPPA-ASIANTUNTIJA (MMM) SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY SANNA KOLJANDER SOSIONOMI (AMK) LASTENTARHANOPETTAJA SAIMAAN KARTTA: SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO MUISTIPELIN KUVAT: ISMO MARTTINEN, EERO KORHOLA. JUHA JUUTI, JUHA JANTUNEN, KAARINA TIAINEN, SANNA KOLJANDER 2014 2 3

SISÄLLYS Tietoa Saimaasta ja saimaannorpasta 6 Minä olen saimaannorppa 6 Saimaannorpan elämää eri vuodenaikoina 7 Saimaannorppaa uhkaavat tekijät 8 Saimaannorpan suojelu ja kannan kehitys 9 Suojelu ennen ja nyt 9 Saimaa norpan elinympäristönä 10 Saimaan historiasta ja eliöstöstä 10 Lisää tietoa saimaannorpasta 12 Vinkkejä ja linkkejä 12 Toimintaideoita 14 Askartelua 14 Puuhat ulkona luonnossa ja retkellä 18 Leikit ja pelit 20 Norppa-taukojumppa 22 Laulut, lorut ja sadut 24 Muuta puuhaa 30 Keksikää itse lisää 31 Liitemateriaalit Labyrintti 32 Etsi kaksi samanlaista norppa 33 Tietokilpailu 34 Norppa-sabluunat 36 Norppa-värityskuvat 38 Kunniakirja 41 Saimaa-aiheinen muistipeli 42 Ristikot 46 Tee itse oma kuutti ohjeet ja kaavat 52 Saimaa-kuvia eri vuodenaikoina 54 Omia muistiinpanoja 56 4 5

Tietoa Saimaasta ja saimaannorpasta SAIMAANNORPAN ELÄMÄÄ ERI VUODENAIKOINA Talvi Saimaannorppa on arktinen hylje, joka pitää talvesta ja tarvitsee pesintään lunta ja jäätä. Heti Saimaan jäätyessä norppa ryhtyy tekemään ja ylläpitämään hengitysavantoverkostoa. Norppa kaivaa eturäpylöiden kynsillä jäähän hengitysaukkoja samalla pyörien takaräpylöidensä avulla kuin poranterä. Kevät ja alkukesä ovat kalastusta opetteleville kuuteille vaarallista aikaa, sillä silloin ne takertuvat kaikkein helpoimmin kalastajien verkkoihin tai löysänieluisiin katiskoihin. Siksi keskeisimmillä norppa-alueilla keväinen verkkokalastus on kielletty. Touko kesäkuussa aikuisen norpan voi todennäköisimmin nähdä keväällä jäällä tai kalliolla makailemassa ja karvaansa kuivattelemassa, on karvan vaihtumisen aika. MINÄ OLEN SAIMAANNORPPA Saimaannorppa on norpan alalaji ja sen tieteellinen nimi on Pusa hispida saimensis. Aikuisen saimaannorpan pituus on noin 140 cm ja paino noin 50 90 kg. Aikuisten norppien väri vaihtelee vaaleasta ja punaruskeasta lähes mustaan. Turkissa on vaaleita kiehkuraiskuvioita, jotka ovat kaikilla norpilla yksilöllisiä. Norpan poikanen kuutti painaa synytessään noin 4 5 kg ja on noin puolen metrin mittainen. Sillä on vaalean harmaa karvapeite. Saimaannorpan tärkein aisti on viiksikarva-asiti, jolla se tuntee veden värähtelyt, virtaukset, paineen ja matalat äänet. Saimaannorppa on sopeutunut kylmään ilmastoon ja vesielämään. Paksu rasvaeli traanikerros eristää kylmältä ja toimii vararavintona. Verenkiertojärjestelmä mahdollistaa pitkät sukellukset (jopa 20 min) ja lämmönsäätelyn. Saimaannorppa tulee lisääntymisikään 4 7 -vuotiaana ja voi elää yli 20-vuotiaaksi Tällä hetkellä (2014) saimaannorppia on reilu 300 kappaletta. Suurin osa norpista elää Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolella Pihlajavedellä ja Haukivedellä. Uhanalaisuusluokituksessa saimaannorppa on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. TIESITKÖ, ETTÄ Nuorta norppaa (n. 1 v.) kutsutaan nimellä natti. Norppa ääntelee, aikuisen ääni muistuttaa nakutusta ja kuutti ulisee. Saimaannorpan lähisukulaisia ovat laatokannorppa (Pusa hispida ladogensis) ja itämerennorppa (Pusa hispida botnica). Saimaannorpalla on norpista suurimmat aivot suhteessa ruumiinpainoon. Saimaannorppa on rauhoitettu vuonna 1955. Norppa kaivaa luolamaisen pesänsä jään läpi rannalla olevaan lumikinokseen. Yhdellä norpalla voi olla useampi pesä. Pesät eivät näy ulospäin. Lumikinoksen kohdalla jään alle ei näy päivänvaloa, joten norppa osaa kaivaa pesänsä oikeaan paikkaan kinoksen kohdalle. Norppa on pesimäaikaan kotipaikkauskollinen ja tekee pesänsä usein samoille paikoille, mikäli mahdollista. Pesimäaikaan se on arka ja tarvitsee pesimärauhaa. Norppaäiti synnyttää helmimaaliskuun vaihteessa yhden kuutin lumikinokseen kaivamaansa poikaspesään. Poikaspesä on muita suurempi ja siinä voi olla kuutin kaivamia sivukäytäviä. Kuutti ei vielä syö kalaa vaan kasvaa emon maidolla. Äitinorppa imettää kuuttia noin kaksi kuukautta. Pienellä kuutilla ei vielä ole suojaavaa traanikerrosta turkin alla, joten se voi paleltua. Siksi sukeltaminen on sille vaarallista heti syntymän jälkeen. Kevät Kevään tullessa ja lumien sulaessa norpan pesät romahtavat ja pesäpaikat paljastuvat. Kuuttikin on keväällä jo niin iso, että pystyy uimaan ja sukeltamaan ilman että paleltuu kylmässä vedessä. Kuutin paino kasvaa viidestä kilosta noin kahteenkymmeneen. Kuutti oppii hankkimaan ravinnokseen kalaa: ahvenia, särkeä, muikkua ja muita pikkukaloja. Aikuiset norpat lähes paastoavat kevät kesäaikaan. Kesä Kesällä norppa viihtyy mieluiten vedessä pinnan alla. Norppa jopa nukkuu veden alla ja käy välillä hengittämässä pinnalla. Norppa nousee kallioille tai rantakiville kesällä yleensä vain iltahämärissä. Kesäinen mökkeily ja veneily eivät liiemmin häiritse kesäaikaan norppaa, mutta norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä (mm. verkot) on syytä luopua kaikilla norppa-alueilla ympäri vuoden, vaikka keväisten kalastusrajoitusten aika loppuu 30.6. Syksy Syksyllä veden viilentyessä norpat valmistautuvat talven tuloon. Norppa syö päivässä noin 2 3 kiloa kalaa, eli vuoden aikana noin tuhat kiloa. TIESITKÖ, ETTÄ Nykyään vuosittain syntyy noin 60 kuuttia. Norppa säikähtää ihmisen aiheuttamia ääniä talviaikaan ja tekee silloin pakosukelluksen pesästä veteen. Norpan äidinmaidon pitoisuus on 40 %. Kuutti tutkii keväällä ympäristöään ja ui toukokuussa jo 15 kilometrin päivämatkoja. Kesäkuussa matkat pitenevät yli 20 kilometriin. Kesällä norppa voi uteliaana tulla veneen viereen ihmettelemään. Norppa ui vuodessa noin 10 000 km. 6 7

SAIMAANNORPPAA UHKAAVAT TEKIJÄT On arvioitu, että heti jääkauden jälkeen saimaannorppia saattoi olla n oin 6000 kappaletta. Metsästystietojen perusteella on arvioitu, että vielä 1800-luvun alussa norppia oli noin 1000 kappaletta, ja niitä oli joka puolella Saimaata. Saimaannorpan kanta romahti 1900-luvun alkupuoliskolla metsästyksen takia. Silloin norppa luokiteltiin kalastuksen viholliseksi. Myöhemmin saimaannorpan elämää uhkasivat mm. teollisuuden jätevesien mukanaan tuomat ympäristömyrkyt (elohopea, PCB) sekä voimakkaat vedenpinnan vaihtelut. Myös puuvillaisten kalaverkkojen vaihtuminen tekokuituisiin verotti norppakantaa. Metsästys ja ympäristömyrkyt eivät tällä hetkellä aiheuta mainittavaa uhkaa norpalle, mutta ympäristömyrkkytilannetta seurataan ja tutkitaan. Myös veden pinnan voimakkaimmat vaihtelut pesimäaikaan pyritään minimoimaan. Suurimmaksi uhaksi saimaannorpalle onkin muodostunut kalanpyydykset, jotka kalojen ohella pyytävät myös norppia ja erityisesti pieniä ja uteliaita kuutteja. Pahimpia ovat kalaverkot, joihin edelleen kuolee vuosittain useita kuutteja ja aikuisiakin norppia. Myös löysänieluinen katsika voi olla surmanloukku kuutille. Saimaannorpan pesintää ja imetystä voi haitata pesimäaikainen, ihmislähtöinen häiriö Saimaalla. Tulevaisuudessa uhkana nähdään myös ilmastonmuutos. Mikäli talvet jäävät leudoiksi ja liian vähälumiseksi, vaikeutuu norpan pesintä entisestään. TIESITKÖ, ETTÄ Synkimpinä aikoina 1980-luvulla jopa yli puolet vuosittain syntyneistä kuuteista kuoli kalastajien verkkoihin. Kuutteja ja norppia tappaa vapaa-ajankalastus ei ammattikalastus. Elohopeapitoisuudet ovat norpilla edelleen poikkeuksellisen korkeat. Saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen häirintä on lain nojalla kielletty. Tutkijat arvioivat, että norppa selviytyy satunnaisista vähälumisista talvista, mikäli kaikki muut norppaa uhkaavat tekijät saadaan poistettua lähinnä norpalle vaaralliset kalastusmuodot ja pesimäaikainen häiriö. Kuva: Mervi Kunnasranta Saimaannorpan suojelu ja kannan koon kehitys SUOJELU ENNEN JA NYT Ensimmäiset suojelukeinot saimaannorpan kohdalla olivat tapporahan maksamisen lopettaminen vuonna 1948 ja saimaannorpan rauhoitus vuonna 1955. Varsinainen muu suojelutyö aloitettiin toden teolla vasta 1980-luvulla, kun kanta oli romahtanut vain vähän päälle sataan saimaannorppaan. Ensimmäiset sopimukset keväisen verkkokalastuksen rajoittamiseksi tehtiin 1980- luvulla. Se vähensi heti kuuttien kalanpyydyskuolemia. vapaat rannat pyritään suojelemaan saimaannorpalle kaavoituksen ja suojelualuepäätösten keinoin. 2000-luvun alun leudot talvet vaikeuttivat pesintää ja yhdessä kalanpyydyskuolemien kanssa saivat kannan pienentymään 260 yksilöön. Nyt kanta on taasen hieman kasvanut, ollen noin 310 norppaa. Suojelutyön ansiosta kanta nousi 1980-luvulta vuoteen 2005 niin, että norppia oli 2000-luvun alussa noin 280 kappaletta. Vuosien aikana saimaannorppaa on suojeltu kalastusrajoitusten lisäksi mm. perustamalla suojelualueita, kokeilemalla tarhausta ja siirtoistutusta sekä maankäytön suunnittelulla. Aivan viime vuosina on lisätty Saimaa- ja norppa-aiheista valistusta ja ympäristökasvatusta. Vesiensuojelun edistyminen on helpottanut myös saimaannorpan elämää. Tällä hetkellä suurin norppaa uhkaava tekijä on vapaa-ajan kalastajien harjoittama verkkokalastus. Sitä pyritään edelleen rajoittamaan. Ilmastonmuutosta varten varaudutaan apukinostutkimusten avulla. Tunnetuilla norppaalueilla autetaan pesäkinosten muodostumista kolaamalla lunta luotojen rannoille. Viimeiset TIESITKÖ, ETTÄ Saimaalla on kaksi kansallispuistoa, joissa norppakin elelee: Linnansaari ja Kolovesi. Kalastusrajoituksia tehdään sopimuksilla osakaskuntien kanssa sekä kahdella eri asetuksella, jotka rajoittavat kalastusta Saimaalla. Yli puolet norpista elää Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolella Pihlajavedellä ja Haukivedellä. Norppaturvallisesti voi kalastaa kapea- ja tiukkanieluisella katiskalla, vieheillä ja mato-ongella. Saimaalla kehitetään jatkuvasti norppaturvallisia kalastusvälineitä. Löysänieluisesta katiskasta saa norppaturvallisen asentamalla siihen nielurajoittimen Saimaannorpan pesää lumihangessa ei voi nähdä ulkoapäin, joten talvella on syytä välttää kaikenlaista liikkumista yleisesti tunnetuilla saimaannorpan pesimäalueilla. 8 9

Saimaa norpan elinympäristönä Esimerkkejä Saimaan eliöstöstä SAIMAAN HISTORIASTA JA ELIÖSTÖSTÄ Saimaan historia Meidän Saimaa Karuilla rannoilla kasvillisuus on niukkaa. Vesikasvilajeista yleisimpiä ovat esimerkiksi lumme ja ulpukka sekä vesitatar. Saimaan vesistölle tyypillinen kasvi on myös valkeakukkainen järvisätkin ja nuottaruoho. Suojaisemmilla rannoilla voi muodostua järviruoko- ja järvikortekasvustoja. Rantakivien lomassa kukkii usein mm. rantakukka, ranta-alpi ja luhtavuodennokka. Pohjaeläimiä löytyy paljon etenkin mutapohjaisista lahdelmista: malluaiset, vesihämähäkit, vesipunkit ja vesikirput ovat tavallisimpia pieneliöitä. Myös erilaiset toukat ja madot kuuluvat Saimaan rantavyöhykkeen eliöstöön. TIESITKÖ, ETTÄ Saimaalla on useita haukka- ja linnavuoria sekä kalliomaalauksia merkkeinä esihistoriallisesta asutuksesta. Saimaan syvin kohta on Etelä-Savossa Ristiinassa: 85 m. Muikulla on monia lempinimiä; muje, riäpys, reäpys, rääpys ja maiva. Kuikka on äänestetty suomalaisten rakkaimmaksi mökkilinnuksi vuonna 2010. Etelä-Savon maakuntakasvi on lumme, maakuntakala muikku ja maakuntalintu kuhankeittäjä. Pohjois-Savon maakuntalintu on kuikka ja kala muikku, Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntakala on järvilohi. Saimaa on muodostunut jääkauden jälkeen jään vetäydyttyä pohjoiseen. Kun jää vihdoin suli, kasautui jään sisässä ollut sora ja hiekka korkeiksi harjuiksi eli salpausseliksi. Aluksi koko Suomi oli veden peitossa ja jään painon takia maaperä oli myös painunut. Norpat liikkuivat tuolloin koko jääjärven alueella. Kun jään paino hävisi, maaperä alkoi pikkuhiljaa kohota. Saimaan alue kuroutui eri vaiheiden jälkeen omaksi vesialtaakseen noin 9000 vuotta sitten. Lappeenrannan kohdalla kulkeva ensimmäinen salpausselkä salpasi etelässä Saimaan vedet yhdeksi altaaksi. Myös Saimaan alueella tuolloin eläneet norpat jäivät Saimaan altaaseen eristyksiin ja ovat sittemmin sopeutuneet elämään makeassa vedessä ja varsin pienellä elinalueella. On arvioitu, että norppia on elänyt muinais-saimaalla jopa 6000 yksilöä. Imatran kohdalla Saimaan pinta nousi salpausselän yli ja vesimassa mursi soraharjuun aukon; Suomen suurin joki Vuoksi oli syntynyt noin 6000 vuotta sitten. Vuoksen kautta Saimaan vesi laskee Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen syntyessä Saimaan veden pinta laski ja Saimaan alueelle jääneen norpan elintila kutistui entisestään. Nykyään Saimaa on Suomen suurin järvi, sen pintaala on 4380 km 2. Saimaa on hyvin sokkeloinen järvi, ja Saimaalla on yli 13 000 saarta, rantaviivaa 15 000 km. Pisimmän kohdan pituus on 194 km ja leveys parhaimmillaan 138 km. Saimaa on varsin matala järvi, sen keskisyvyys on noin 12 m. Saimaan rantakaupunkeja ovat Joensuu, Varkaus, Mikkeli, Savonlinna, Lappeenranta ja Imatra. Historiansa takia Saimaan rantojen paikat ovat vaihdelleet paljon. Saimaalla on sekä avoimia jään ja aallokon muovaamia rantoja että suojaisia lahukoita. Rannat voivat olla kallio-, kivikko- hiekka- tai moreenirantoja tai pehmeitä rantaluhtia. Saimaa on alun perin ollut suurimmaksi osaksi karu järvi. Ihmisen aiheuttama jätevesikuormitus oli pahimmillaan 1970-luvulla. Tällä hetkellä suurin osa Saimaata on vedenlaadulta erinomaista tai hyvää. Merkittävimpiä kuormittajia ovat asutustaajamat, teollisuuslaitokset, haja-asutus, metsätalous, maatalous ja turvetuotanto. Kalalajeja Saimaasta on löydetty kolmisenkymmentä. Saimaan suurimpiin kaloihin kuuluvat Saimaan järvilohi sekä saimaannieriä, jotka ovat norpan tapaan äärimmäisen uhanalaisia. Myös järvitaimen on erittäin uhanalainen. Harjus on harvinaistuva Saimaalla esiintyvä kalalaji. Muikku on tärkeä saaliskala norpan ohella myös ihmiselle. Muita Saimaalle tyypillisiä kaloja ovat hauki, made, ahven, kiiski ja kuha sekä särkikalat kuten särki, salakka ja sorva. Kuikka, isokoskelo ja tukkakoskelo ovat tyypillistä Saimaan alueen linnustoa, unohtamatta tavallisia sorsalintuja, kuten sinisorsaa ja telkkää sekä härkälintua. Tiirat ja lokit pesivät mielellään Saimaan luodoilla, myös kalasääski on näyttävä näky liidellessään Saimaan yllä. Kirkkaankeltainen kuhankeittäjä esiintyy etenkin kaakkoisessa Suomessa. Saimaan alueen nisäkkäät ovat tavallista eteläsuomalaista lajistoa. Saimaan rannoilla voi tavata harvalukuistuneen saukon. Myös piisami ja majava ovat tyypillisiä Saimaan rantamien asukkeja. Hirvi ja karhu kuuluvat Saimaan alueen luontoon. Myös rantakäärmeen, kyykäärmeen tai sisiliskon voi nähdä kallioilla lekottelemassa. Kuva: Mirja Sokura 10 11

Lisää tietoa Saimaannorpasta VINKKEJÄ JA LINKKEJÄ Saimaasta ja saimaannorpasta on kirjoitettu joitakin kirjoja ja nettisivuilta löytyy kohtuullisen paljon ajantasaista tietoa norpasta. Kuusisto E. (toim.) 1999 Elävä Saimaa Tammi Kilkki V. 2013 Kaikuja saimaannorpan päiväkirjasta Nikkinen M. 2012 Suuri Saimaa Storymakers Hakulinen M. 2012 Suur-Saimaa hiekkarantojen elämää 6000 vuotta sitten Geomatti Hakulinen M. 2009 Saimaan jääjärvet. Sininen hetki yli 10 000 vuotta sitten Geomatti Taskinen J. 1991 Unelma Saimaasta WSOY Jaatinen T. 1991 Saimaa-kirja Tammi Räsänen T., Aarnio H., Hämäläinen A. & Kotanen E. 1990 Siintävät saaret, välkkyvät vedet Saimaa Weilin+Göös Becker P. (toim.) 1984 Saimaannorppa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kuva: Eero Korhola Taskinen J. 2009 Paluu Saimaalle WSOY Hyvärinen H., Kunnasranta M., Nieminen P. & Taskinen J. 2004 Hyle Saimaan oma norppa Tammi Tiainen K. 2014 (päivitetty) Saimaannorppa ja sen elinympäristö Saimaa Moniste ja Powerpointesitys ladattavissa: www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/ norppa-ymparistokasvatuksessa/saimaannorppaoppimateriaalit 12 Tietoa Saimaannorpasta löytyy myös: www.sll.fi/saimaannorppa www.metsa.fi/saimaannorppa www.uef.fi/norppa www.wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/kotimaiset/ saimaannorppa www.saimaannorppaklubi.fi www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/lajiensuojelutyo/ Yksittaisten_lajien_suojelu/Saimannorpan_suojelu 13 Kuva: Juha Taskinen

Toimintaideoita Saimaannorpan keskeisimmät elinalueet ASKARTELUA Saimaan kartta Maalatkaa tai piirtäkää yhdessä tarpeeksi suurelle paperille suurpiirteinen Saimaan kartta. Karttaan voi merkitä tai piirtää Saimaan rannalla olevat kaupungit sekä tietenkin oman sijainnin tai paikkakunnan. Kaupungeista voi piirtää kuvia, esim. Lappeenrannasta hiekkalinnan tai vesitornin, Savonlinnasta Olavinlinnan. Kartan voi ripustaa seinälle, leikata kuvat eri kaupungeista ja sijoittaa ne yhdessä kartalle. Saimaan kokoa voi yrittää hahmottaa lasten kanssa miettimällä esim. etäisyyksiä eri kaupungista toiseen. Jollain saattaa asua sukulaisia myös muissa Saimaan alueen kaupungeissa, saman veden äärellä. Ohessa Saimaan kartta, jossa on merkittynä keskeisimmät norpan elinalueet. onkimisesta nyt puhumattakaan. Miettikää myös eri vuodenaikoja, mitä Saimaalla voi eri vuodenaikoina tehdä. Piirtäkää mitä kaikkea Saimaalla voikaan tehdä ja harrastaa. Kuvat voidaan leikata irti ja sijoittaa kartalle. Keskustelua voidaan jatkaa myös arvoista, onko erityyppinen toiminta Saimaalla hyvä vai huono asia ja miksi näin on? Norpat kartalle Saimaassa elää noin 310 norppaa. Voitte askarrella oman alueenne läheisyyteen erinäköisiä norppia vaikka huovasta, paperista, kankaasta tai erilaisista kierrätysmateriaaleista. Voitte kiinnittää norpat Saimaan kartalle. Tarvittaessa mallina voi käyttää esim. Suomen luonnonsuojeluliiton logossa olevaa norppaa. Norpat voidaan myös nimetä. Mitä Saimaalla voi tehdä? Miettikää yhdessä mitä kaikkea Saimaalla voi tehdä. Joku on varmaan innokas veneilijä, joku on saattanut matkustaa isoilla risteilyaluksilla Saimaalla. Joku on voinut kokeilla melomista tai nähnyt kesällä melojia. Kaikki on varmaan uineet tai ainakin uittaneet varpaitaan Saimaan aalloissa, Norppien keskeisin elinalue Saimaa, lähes kokonaan norpan esiintymisalue 14 15

ASKARTELUA ASKARTELUA Norppa ekomassasta Saimaa veden alta Kankaanpainanta Tee itse oma kuutti Ekomassan/paperimassan ja sanomalehtipaperin avulla voi muotoilla omat norpat. Aikuiset voivat tehdä valmiiksi sanomalehdestä rytistämällä pitkulaiset aihiot ja teipata ne norpan muotoisiksi pötkylöiksi. Eko- tai paperimassa valmistetaan ohjeen mukaan. Lapset saavat päällystää norppaaihiot ekomassalla ja muovailla omannäköisen norppansa. Sanomalehti pohja-aihiona on kestävämpi kuin esim. kanaverkko-liisteri -yhdistelmä. Massan kuivuttua norpan voi maalata ja kiinnittää silmät sekä huovasta tai nahkapaloista räpylät. PAPERIMASSAAN TARVITAAN: silputtua sanomalehtipaperia, munakennoja, lautasliinoja tai vaihtoehtoisesti ekovillaa (rautakaupasta tai ylijäämänä joltain rakennustyömaalta) vettä liisterijauhetta tai yleisliimaa suuri astia (ämpäri) ja sauvasekoitin Sanomalehtipaperi silputaan ja lisätään kuumaa vettä niin, että paperisilppu juuri ja juuri peittyy. Annetaan pehmentyä yön yli. Sekoitetaan pehmennyt massa sauva- tai tehosekoittimella mössöksi. Liika vesi puristetaan massasta pois. Seokseen lisätään tapettiliisterijauhetta tai liimaa lusikallinen kerrassaan ja vaivataan taikinaa samalla. Aluksi seos on mururakenteista, mutta muuttuu muovailtavammaksi vaivaamisen aikana. Säilytetään ilmatiiviissä paikassa esim. ämpärissä. Ekovillaa käyttäessä sekoitetaan 0,5 kg ekovillaa neljään litraan vettä. Massaan lisätään noin 6 dl valmista liisteriä (6 dl vettä ja 4 rkl liisterijauhetta) ja sekoitetaan. Vinkki! Paperi- tai ekomassasta voi rakentaa myös erilaisia norpan pesärakennelmia ja pienoismalleja tai vaihtoehtoisesti muovailla vaikkapa muikkuja. Onko Saimaassa haita? Entäpä mustekaloja? Kuvitelkaa olevanne sukeltajia, joilla on mukanaan kamera veden alla. Miettikää, mitä kaikkea veden alla liikkuu, minkälaista siellä on? Mitä kaloja Saimaassa näkyy? Vilahtaako kiiltäväkylkinen muikku? Näkyykö jossain ehkä norppakin? Näkyykö pohjassa jotain sinne kuulumatonta, esimerkiksi polkupyöriä tai muita uponneita asioita? Kuuluvatko nekin Saimaaseen? Piirtäkää, maalatkaa tai askarrelkaa vedenalainen sukelluskuva. Käyttäkää eri tekniikoita. Mainion ja elävän taustan vedenalaisille kuville saa levittämällä veden sävyisiä pullovärejä käytöstä poistetun peilin tai lasilevyn pintaan. Tämän jälkeen suihkutetaan värien päälle hieman vettä suihkupullolla ja painetaan kiiltäväpintainen pahvi peili tai lasin pinnalle ja liikutellaan hieman. Pahvi nostetaan varovasti pois ja annetaan kuivua. Tämän jälkeen taustan päälle voidaan piirtää, leikata ja liimata mitä erilaisimpia kaloja ja veden asukkeja. Kimalleväreillä saa kalojen pintaan hienoa välkettä! Värillisestä kartongista voi vielä leikata työhön kehykset. Kivinorpat Retkellä Saimaan rantaan voitte etsiä mukaanne norpan muotoisia pitkulaisen muotoisia kiviä ja maalata ne koulussa saimaannorpan värisiksi. Muistakaa yksilölliset kiehkurat! Liitteenä 4 on sabluunia kankaanpainantaa tai muuta askartelua varten. Sabluunaa voi suurentaa tai pienentää haluttuun kokoon. Sen jälkeen sabluuna jäljennetään esim. kontaktimuoville ja kankaalle. Haluttu kuvio leikataan pois. Sabluunan voi jäljentää myös piirtoheitinkalvolle, mutta kontaktimuovi pysyy paremmin paikoillaan ja on lasten kanssa helpompi työstää. Sabluuna kiinnitetään haluttuun paikkaan esim. t-paitaan tai kangaskassiin ja kangasväriä töpötellään sabluunan aukkopaikkoihin vaahtomuovisienellä, pensselillä tai telalla. Työn tausta kannattaa suojata hyvin sanomalehtipaperilla, jotta väri ei tartu painettavan tekstiilin taustalle. Sabluuna irrotetaan, annetaan kuivua ja silitetään noudattaen kangasväripurkissa olevia ohjeita. Työtä voi elävöittää vaikka kangastusseilla, kangasliimalla kiinnitettävillä strasseilla, paljeteilla, napeilla tms. Kangaskassien tai t-paitojen ohella voitte painaa tyynyliinoja tai vaikkapa pöytäliinoja. Sabluunaa voi käyttää myös tavallisessa maalaamisessa ja piirtämisessä paperille ja kartongille. Liitteenä 10 on kaavat ja ompeluohjeet oman pienen kuutin tekemiseksi. Pieniä kuutteja voi tehdä myös monella muulla tavalla (ks. Norpat kartalle, sivu 14). Voitte kiinnittää kuuttiin hakaneulan tai avainrenkaan ja käyttää kuuttia maskottina, koristeena tai avaimenperänä. Erisävyisistä fleece-kankaista tehtyjä norppia. Kuva: Kaarina Tiainen 16 17

PUUHAT ULKONA LUONNOSSA JA RETKELLÄ PUUHAT ULKONA LUONNOSSA JA RETKELLÄ Luonnon havannointi Luonnon havainnointi on muutakin kuin luupilla kasvien ja eliöiden tarkastelua ja lajituntemusta. Retkellä Saimaan rantaan voi paikkaa tarkastella myös eri aistein: miltä rannassa tuoksuu, miltä vesi näyttää ja tuntuu? Entä rantahiekka: millainen on lämpötila? Tuntuuko tuuli kasvoilla, entä auringonpaiste? Retkellä voi harjoitella myös Saimaalla tarvittavia taitoja kuten kiikarointia, valokuvausta, kartan lukua, jäällä liikkumista. Muistikuviin ja havaintoihin voidaan palata retken jälkeen koulussa. Norpan pesä lumesta Talvella pihan lumikinoksiin voi kaivaa norpan pesäkolon näköisen luolan. Suojasäällä voi muovailla pesän sisään lumesta norpan ja juuri syntyneen kuutin. Norppapatsaat kivistä Mitä mielikuvituksellisimpia norppapatsaita saa kasattua rantakallioille tai vaikkapa koulun pihalle erimuotoisista kivistä. Suuret kivet sopivat norpan vartaloksi ja pääksi, lituskaisista kivistä saa aikaiseksi hienot räpylät. Halutessanne voitte ottaa norppapatsaista digikameralla kuvat ja laatia niistä taidenäyttelyn päiväkodin seinälle. Havainnot ja tutkimukset rannassa Havainnoikaa ja kirjatkaa ylös yhdessä Saimaan rannalla näkemiänne muutoksia eri vuodenaikoina. näytteen voi ottaa myös vesijohtovedestä tai vaikkapa suuresta kuralammikosta. Vettä voi myös havainnoida haistellen. Pohtikaa yhdessä, mistä veden värin vaihtelu voi johtua. Vesikiikari Saimaan veden alle on vaikea nähdä. Oman vesikiikarin voi rakentaa esim. ämpäristä, jäykästä läpinäkyvästä muovista ja silikonista. Ämpärin pohja leikataan pois. Läpinäkyvästä muovista leikataan pohjan kokoinen ympyrä. Se liimataan silikonilla ämpärin pohjaan ja annetaan kuivua hyvin. Kiikarin kanssa voi tiirailla veden alle varovasti laiturilta tai rantavedestä. Näkyyköhän vedessä kaloja tai muuta elämää? Norpan pesä lumesta. Kuva: Kaarina Tiainen Oppilaat saavat itse ideoida ennen retkeä tai retkellä, miten haluavat tutkia rantaa. Tutkimuksen aiheita voivat olla vaikka: Milloin jäät ovat lähteneet, milloin järvi on taas jäätynyt? Milloin on satanut ensilumi, onko silloin järvi jo jäässä? Minkälaista eliöstöä vedessä näkyy keväällä, kesällä ja syksyllä? Onko veden väri, sameus tai muu ominaisuus vaihtunut? Onko rannalla roskaa, aaltojen mukana ajautunutta vai ihmisen sinne jättämää? Onko roskaa enemmin vai vähemmin kuin viimeksi? Veden kirkkaus ja näkösyvyys Elämää järven pohjamudassa Tutkikaa rantavettä ja siinä asuvia eliöitä. Nostakaa pieni kasvituppo pohjasta irti ja laittakaa se vedellä täytettyyn ämpäriin. Heilutelkaa tuppoa, ja hetken kuluttua näkyviin saattaa uiskennella erilaisia pieneliöitä. Ötököitä voi myös kaapata järven pohjasta tavallisella keittiösihdillä ja tutkia niitä vaalean astian, kuten syvän lautasen päällä. Käyttäkää tarvittaessa luuppeja. Esikoululaisten kanssa voi vaikka samalla pohtia ravinnon kiertokulkua; kuka syö vesikirpun, kuka syö kalanpoikasen, kuka syö ahvenen jne Veden kirkkautta voi tutkia rakentamalla ensin valkoisesta vedenkestävästä levystä mittalaitteen. Noin 20 cm halkaisijaltaan olevan levyn läpi kiinnitetään keskelle naru ja mittauksen helpottamiseksi naruun solmuja esim. kymmenen senttimetrin välein. Pohjaan voi kiinnittää myös jonkin painon. Levy upotetaan vaikkapa laiturin päästä veteen. Näkösyvyys mitataan, kun valkoinen levy katoaa näkyvistä. Laskekaa solmujen määrä ja siten saatte selville näkösyvyyden. Veden sameutta voidaan tarkastella ottamalla vesinäyte värittömään pulloon. Näytettä arvioidaan tummaa taustaa vasten hyvässä valaistuksessa. Vertailun vuoksi Valokuvat rannalta Retkellä Saimaan rannassa ollessanne voi oppilaita pyytää miettimään jo etukäteen kohteen, joka heistä on valkokuvaamisen arvoinen. Se voi olla mielipaikka, hieno kivi, liplattavat aallot, hieno rantahiekka. Oppilaat saavat vuorotellen itse ottaa digikameralla kuvan omasta kohteestaan. Samalla kukin voi myös kirjata ylös sen, miksi juuri kyseinen kohde valikoitui valokuvaan. Kuvat voidaan koostaa näyttelyksi tai laatia niistä tietokoneella näytettäväksi powerpoint-esitys. 18 19

LEIKIT JA PELIT Muistipeli Liitteenä 7 on muistipelikortit Saimaan alueen eliöstöstä ja kasveista. Kortit voi kopioida tukevalle paperille, leikata irti ja laminoida. Muistipelin kortteja voi käyttää myös eläinlajeihin tutustumiseen. Mikä eläin on kyseessä, onko oppilaat nähneet kyseisen eläimen, mitä eläin mahtaa syödä ja kuka saattaa kyseisen eläimen puolestaan syödä? Norppakivi Etsikää rannalta erilaisia kiviä ja asetelkaa ne valkean liinan päälle. Yksi lapsista sulkee silmänsä ja muut päättävät hiljaa yhdessä mikä kivistä on norppakivi. Arvaaja saa avata silmänsä ja kerätä tai osoittaa yhtä kiveä kerrallaan. Muut laskevat kerättyjen kivien määrää ja kun arvaaja koskee valittuun kiveen huutavat kaikki Norppakivi! Norppa köllii kivellä, yy-kaa-koo Leikkipaikaksi sopii koulun pihan ohella myös vaikka metsä, jossa on suuri kivi ja maasto on sellaista, että lapset pystyvät hyvin liikkumaan. Yksi valitaan norpaksi, joka käy köllöttelemään kivelle, selin muihin leikkijöihin. Muut leikkijät asettuvat noin 10 20 metrin päähän ja yrittävät päästä leikissä mahdollisimman lähelle norppaa hiipien. Sanoessaan norppa köllii kivellä yy-kaa-koo norppa saa kääntyä ja yrittää nähdä leikkijöiden liikkuvan itseään kohti. Se, jonka norppa näkee liikkuvan, joutuu palaamaan takaisin lähtöviivalle. Ensin norpan luokse ehtineestä tulee uusi norppa. Vanha kalastaja Rajataan maahan leikkialue. Lapset jaetaan kolmeen ryhmään: Yhdet on norppia, yhdet kuutteja ja yhdet muikkuja. Jokaiselle ryhmälle piirretään leikkialueelle maahan ympyrä eli oma kotipesä, jossa eläimet majailevat. Ohjaaja on vanha kalastaja, joka huutaa vuorotellen norpat/kuutit/muikut uimaan, jolloin huudetut lähtevät juoksemaan leikkialueella. Myös useampia eläimiä voi huutaa samaan aikaan. Kun eläimet juoksevat leikkialueella, vanha kalastaja huutaa: Varokaa vanhaa kalastajaa! ja yrittää saada kiinni juoksijoita. Eläimet yrittävät päästä omiin kotipesiinsä turvaan. Kiinni otetut jäävät kalastajan apureiksi. Norpat ja natit* Ryhmä jaetaan puoliksi norppiin ja natteihin. Leikkialueen keskelle piirretään viiva, lisäksi leikkialueen laidoille noin 10 metrin päähän keskiviivasta kotipesän rajoiksi viivat. Sovitaan kumpi puoli on kummankin kotipesä. Lapset käyvät jonoon keskiviivan lähelle oman kotipesän puolelle, kyljet vastakkain ja askeleen etäisyydelle toisistaan. Kun ohjaaja huutaa norpat, lähtevät norpat juoksemaan kohti oman kotipesäänsä ja natit ottavat kiinni ja päinvastoin. Kiinnijääneet siirtyvät toiseen joukkueeseen. Leikki loppuu kun jommalta kummalta puolelta loppuvat juoksijat. *Nuorta norppaa kutsutaan nimellä natti. Norppa ja muikut Valitaan kaksi norppaa. Muut ovat muikkuja. Norppien pesät on huoneen/salin/leikkialueen kulmissa ja muikut uiskentelevat alueen keskellä. Kun leikki alkaa, norpat lähtevät ottamaan muikkuja kiinni. Kun norppa saa muikun kiinni, vie norppa muikun omaan pesäänsä ja lähtee saalistamaan uutta muikkua. Leikki päättyy, kun kaikki muikut on saatu kiinni, leikin voittaa norppa, jolla on eniten muikkuja pesässään. Saimaan sokkelot Lapsiryhmä jaetaan kolmeen osaan: yhdet on norppia, toiset kuutteja ja kolmannet muikkuja. Leikkijät asettuvat piiriin niin, että samat eläimet eivät ole vierekkäin. Yksi lapsista jää piirin keskelle. Kun keskellä oleva sanoo eläimen nimen esim. norppa, kaikki norpat vaihtavat paikkaa ja keskellä oleva yrittää vuorostaan päästä piiriin jonkun norpan paikalle. Ilman paikkaa jäänyt jää keskelle. Jos keskellä oleva huutaa Saimaan sokkelot!, kaikki vaihtavat paikkaa keskenään. Norpat kartalle ohje sivulla 14. Kuva: Kaarina Tiainen Norppapatsaat kivistä ohje sivulla 19. Kuva: Kaarina Tiainen 20 21

LEIKIT JA PELIT Norppa-taukojumppa 1. ALKUASENTO Kädet lyhyiksi räpylöiksi, rento, mutta jäntevä olemus, paksu olo, pulleat posket, hyvä ryhti. 2. NOTKISTETAAN NIVELIÄ Räpylöiden pyöritystä ensin molemmat eturäpylät (ranteet) ja sitten takaräpylät (nilkat). 4. VAAKASUKELLUKSET KALOJEN PERÄÄN Taivutetaan lonkasta selkä suorana ja venytetään eteenpäin ensin oikealle, napataan kala hampaisiin, noustaan ylös Sama vasemmalle. Toistetaan 3 4 kertaa molemmat puolet 5. KARVANVAIHTOAIKA JA KARVAN RAPSUTUKSET LYHYILLÄ RÄPYLÖILLÄ Venytetään kaulaa, leuka ylös ja rapsutetaan, venytetään niskaa, leuka alas ja rapsutetaan, venytetään oikeaa kylkeä, taivutetaan vasemmalle ja rapsutetaan samalla vasenta kylkeä, sama toiseen suuntaan. Toistetaan 2 3 kertaa. 3. SUKELLUS POHJAAN JA YLÖS HENGITTÄMÄÄN Kyykkyyn sukelluksiin, otetaan vaikka pienet tirsat veden alla (tasapainoilua silmät kiinni), sitten ylös hengittämään. Venytetään kaulaa ensin suoraan ylös, sitten tarkkaillaan myös oikealle ja vasemmalle kaulaa venyttäen, ettei mikään vaara uhkaa. Ja taas sukelluksiin. Toistetaan 2 4 kertaa. 6. NAAMAJUMPPA JA LOPPUASENTO Pulleat posket, hyvin on syöty, ihana syksy (talvi/kevät/ kesä), suupielet ylöspäin, norpan symppisilme päälle ja ryhti hyväksi. 22 23

LAULUT, LORUT, SADUT JA LUKUVINKIT LAULUT, LORUT, SADUT JA LUKUVINKIT Pikkuiset Norpat Viisi pientä norppaa Norppa (Pikkuiset Kultakalat laulun sävelellä) Pikkuiset norpat ne Saimaassa ui, (Viisi pientä ankkaa sävelellä) Viisi pientä norppaa lähti (albumilta Ella ja Aleksi Kolme muskettisopulia (2005) Warner Music Finland) silloin ne norppaäidit huolestui. leikkimään, Uikaa, uikaa jos osaatte ja ne uivat ja uivat, sen uskotte. Hop-hop-däpä-däpä hop-hop-hui. Hop-hop-däpä-däpä hop-hop-hui. Hop-hop-däpä-däpä hop-hop-hui. Ja ne uivat ja uivat sen uskotte. Saimaan ääriin kauas pois. Äitinorppa sanoi että; urr, urr, urr, mutta vain neljä norppaa tuli takaisin. Neljä pientä norppaa lähti Kolme pientä norppaa lähti Kaksi pientä norppaa lähti Huomio, huomio, norppa näkyvissä Huusimme heti, että missä, missä, missä Huomio, huomio, norppa vetisissä Täysissä norpan vesivetimissä (2x) Oli retkemme kohteena Linnansaari Ohjaten venettä kertoi vaari Norppa syö muikkua, maukasta kuoretta, Huomio! (6x) [kertosäe] Muodon jos saisin saimaanhylkeen Rasvaa sata kiloo tämän tytön kylkeen tulisi ja viiksetkin kasvattaisin Varpaat vedessä siinä mä saisin Norppana lötkötellä rantakivellä Yksi pieni norppa lähti leikkimään, Saimaan ääriin kauas pois. Äitinorppa sanoi että; urr, urr, urr mutta yhtään norppaa ei tullut takaisin. Silloin paikalle tuli isänorppa ja sanoi kovalla äänellä UUUUURRRRRR Ja kaikki viisi norppaa tuli särkeä, kiiskeä, ahventa tuoretta Norpanpoikanen, joo, se on kuutti Maistuiskohan sille mansikkatuutti On norppia neljän päikkärin verran Muistaa sen aina jos nähnyt on kerran. Kesäauringon antais hivellä Jos siihen tulisi muikkuparvi eteen Lounaspöytään sulahtaisin veteen Huomio, huomio, norppa näkyvissä, huomio, huomio Huomio, huomio, norppa näkyvissä, huomio, huomio takaisin! 24 25

LAULUT, LORUT, SADUT JA LUKUVINKIT LAULUT, LORUT, SADUT JA LUKUVINKIT Norppa-biisi (esittäjä Jay & Entities, säv&san. Antti Koski-Laulaja, Savonlinnan OKL, OpeArt 2010) Kuunneltavissa: http://www.norppaooppera. fi/norppa-biisi/ Vanhoja poikia viiksekkäitä (säv., ja san. Junnu Vainio, Finndisk 1982) Norppa, elää Saimaassa ja joskus se käy bailaamassa. Norppa, elää Saimaassa ja joskus se käy bailaamassa. Norppa työkseen luodolla köllöttelee ja auringossa se paistattelee. Se onkin melkein sen päivätyö mutta muuten se aina kaloja syö. Norppaserkut asustaa merellä, mutta norppa viihtyy Pihlajavedellä. Sillä siellä sil on paljon ystäviä, joiden kanssa se pitää aina lystiä. Ja sitten kun norpalta loppuu työ se tykkää aina bailata yöt. Norppa, elää Saimaassa ja joskus se käy bailaamassa. Norppa, elää Saimaassa ja joskus se käy bailaamassa. Joskus norpalla on vaikeaa kun jotkut koittaa sitä vahingoittaa. Mutta on sillä myöskin mukavaa koska se tykkää pyydystää kaloja Norppa on julkkis Saimaalla koska joskus sen pää näkyy pinnalla. Silloin norppa päätyy uutisiin, ja sen pää hävii veden syvyyksiin. Ja sitten kun norpalta loppuu työ se tykkää aina bailata yöt. Norppa, elää Saimaassa ja joskus se käy bailaamassa. Norppa, elää Saimaassa ja joskus se käy bailaamassa. (x2) Saimaan saaressa pikkuinen torppa, istuu portailla Nestori Miikkulainen. Huuliharppuaan soittaa ja norppa, nousee pinnalle pärskähtäen. Aallon alla se suunnisti soittajan luo, sille tuttua tutumpi on sävel tuo. Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää, hyvin hylje sen ymmärtää. Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä, maailma houkutti pois morsion. Vanhoja poikia viiksekkäitä mies sekä hylje kumpikin on. Saimaan saaressa pikkuinen torppa, sinne elämän toveri tahtonut ei. Yksin Nestori jäi kuten norppa, myös sen kumppanin kohtalo vei. Suuri Saimaa, mut sata on hylkeitä vaan, kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan. yksi ymmärtää kaipuun sen. Tanssittu... Saimaan saaressa pikkuinen torppa, istuu portailla Nestori Miikkulainen. Lepokivellään iäkäs norppa, katsoo ystävää ymmärtäen. ei näin tuuliseen saareen saa asettumaan. Kuten norpan, on määrä myös Miikkulaisen, olla sukunsa viimeinen. Tanssittu... 26 27

LAULUT, LORUT, SADUT JA LUKUVINKIT LAULUT, LORUT, SADUT JA LUKUVINKIT Norpan vuosi runo Talven tullen järven päälle norppa tekee luolan jäälle. Sinne pesään suojaisaan kuutti saapuu maailmaan. Saimaannorpan kuutti runo Saimaannorpan lumipesään syntyi pieni kuutti. Norppaäidin elämän Kirjallisuusvinkkejä Luontoretkelle esimerkiksi Saimaan rantaan on mukava ottaa mukaan myös norpista kertovia satuja, vaikka evästauolla luettavaksi. Satu saa aivan uuden ympäristön ja satuilu tarjoaa lapselle rauhallisen hetken luontoretken touhujen keskellä. Satuja voi toki lukea myös luokassa. Karinen, Tapani; PEKKA PUNARINTA JA NELLI NORPPA Pekka Punarinta ja Olli Orava pelastavat uuden ystävänsä pinteestä. Glitz, Angelika; NIILO NORPPA Kevät lumet sulattaa, norpat veteen vilahtaa. Silloin tällöin nousee pää, järven pintaan jälki jää. Kesän sekä syksyn aikaan tuo pieni kuutti muutti. Oli kuutilla viikset vallattomat, nappisilmät ja naurava suu. Ja pehmeään, harmaaseen lämpimään karvaan tuo norpan poikanen verhoutuu. Lapset voivat myös itse keksiä satuja ja tarinoita saimaannorpasta. Voitte tehdä niistä vaikkapa pöytäteatteriesityksen hyödyntäen siinä askartelemianne norppia. Hänninen, Pekka ja Tuominen, Laura; NORPAN TALVI Norpanpoika elää ensimmäistä talveaan jään alla. Se kalastelee ja tutustuu jäänalaiseen maailmaan. Tiainen, Kaarina; VEETI KUUTIN VUOSI Pieni Veeti kuutti elää Saimaalla ja oppii vuoden aikana monia tarpeellisia taitoja. Ladattavissa www.sll.fi/saimaannorppa kuka norpan nähdä saikaan? Ehkä joskus kiven päällä Lumipesän suojissa norpan näkee siellä täällä. emo kuuttia hoitaen helli. Ja aina, tarpeen tullen Talvi uuden kierron alkaa, tarjosi äidinmaitovellit. norppakanta alkaa kasvaa. Toivotaan siis paljon lunta, Nyt kun kevät koittaa taas, rauhaa, hiljaisuutta, unta. lumipesä sulaa saa. Ja niin pieni kuutti innoissaan, Heidi Kouvo 2010 lähtee maailmaa tutkimaan. Mut oi voi tuota norppamammaa, kun joutuu paljon huolta kantaa. Murehtia mielessään, miten pärjää pieni tää tuolla ilman äitiään? Elina Kynsijärvi Kuva: Juha Taskinen 28 29

MUUTA PUUHAA UUDET NORPPAPUUHAIDEAT Luontotoimittajat Laatikaa norppa-aiheisia uutisia. Onko norppia näkynyt jossain? Onko norpille tapahtunut jotain ihmeellistä? Voitte kirjoittaa ja kuvittaa uutiset vaikkapa omaksi Norppa-Sanomat -lehdeksi. Uutista varten voitte myös haastatella jotain henkilöä, joka on nähnyt norpan. Miettikää yhdessä kysymyksiä, mitä haluaisitte haastateltavaltanne kysyä. Sadutus Lasten ajatuksia ja mielipiteitä norpasta ja Saimaasta voi myös saduttaa. Sadutusta voi käyttää esimerkiksi jos norppateemaan on muutoin syvennytty oppitunneilla. Aihesadutuksen perusideana on pyytää oppilasta kertomaan satu, jostain yhdessä sovitusta aiheesta. Tällöin perussadutuksen tulee olla oppilaille jo tuttua. Satu voidaan kirjata sanasta sanaan ylös. Lopuksi satu voidaan lukea ääneen. Tietokilpailu Liitteessä 13 on monivalintakysymyksiä vastauksineen Saimaasta ja norpasta. Niiden avulla voitte järjestää vaikkapa pienen tietokilpailun tai testata muuten vaan norppatietämystä. Kysymyksiä voitte itse keksiä lisää. Norppatehtäviä Mielikuvat kuvista Mielikuvia voidaan miettiä myös kuvien avulla, mikäli Saimaan ääreen ei retkelle voida aina lähteä. Liitteenä on kuvia eri vuodenajoista ja paikoista Saimaalla. Oppilaat voivat kuvitella itsensä kuvan paikkaan ja miettiä mm. Mitä kuvassa näkyy? Milloin kuva on otettu? Millainen on lämpötila? Millaisia tuoksuja voit tuntea? Miltä ympäristö tuntuu? Mitä kuulet? Kuvien avulla voidaan tutkivaa toimintaa jatkaa myös Case Forest -projektin ja tutkivan oppimisen tapaan. Lapset saavat miettiä yhdessä erilaisia kysymyksiä, mitä kuvasta tulee mieleen. Tämän jälkeen kaikkien kysymykset kootaan ja valitaan koko ryhmälle yksi yhteinen oppimista ohjaava kysymys. Tämän jälkeen pohditaan miten tutkimusta voitaisiin lähteä yhdessä tekemään, mitä materiaaleja tarvitaan, miten asiaa tutkitaan, miten asiasta saataisiin lisätietoa ja ketä asiantuntijaa voisi haastatella sekä miten tutkimus voitaisiin yhdessä dokumentoida. Kunniakirja Mikäli koulussanne järjestetään norppa-aiheinen kilpailu tai jokin muu tapahtuma, jossa oppilaita kannustetaan ja palkitaan tutustumaan entistä enemmän norpan elämään, voitte tulostaa oppaan liitteestä 6 kunniakirjan. Sitä voi täydentää, joten se soveltuu monenlaiseen huomioimiseen. Kirjan liitteinä on erilaisia Saimaa- ja saimaannorppaaiheisia tehtäviä: Ristikko Norppa-värityskuvat Etsi kaksi samanlaista norppaa -tehtävä Auta norppaa löytämään kaloja -tehtävä 30 31

LIITE 1 LIITE 2 Auta saimaannorppa kalaverkkojen läpi kalojen luo Etsi kaksi samanlaista saimaannorppaa 1 2 3 4 5 6 32 33

LIITE 3 Tietokilpailu 1. NÄET AIKUISEN KOKOISEN NORPAN. TÄMÄ NORPPA ASUU a) Päijänteellä b) Oulujärvessä c) Pyhäjärvessä d) Saimaalla 2. PALJONKO ARVIOISIT AIKUISEN NORPAN PAINON OLEVAN? a) 30 40 kg b) 50 60 kg c) 60 70 kg d) yli 100 kg 3. MITEN PITKÄ ON AIKUINEN NORPPA? a) 90-100 cm b) 100-120 cm c) 130-145 cm d) 160-180 cm 4. NORPAN LASTA KUTSUTAAN a) poikaseksi b) vasaksi c) kuutiksi d) lapseksi 5. SE PAINAA SYNTYESSÄÄN a) 2-3 kg b) 4-5 kg c) 10-12 kg d) 18-20 kg 6. NORPPA SYÖ KALAA VUODESSA a) 100 kg b) 200 kg c) 1000 kg d) 2000 kg 7. ARVIOI KUINKA PALJON NORPPA UI VUODESSA a) 100 km b) 1000 km c) 10 000 km d) 100 000 km 8. SAIMAANNORPPA ON UHANALAINEN ELÄIN. NIITÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ NOIN a) 30 b) 310 c) 3100 d) 31000 9. SAIMAANNORPPA ON TAITAVA SUKELTAJA. SE VOI OLLA SUKELLUKSISSA JOPA a) 5 minuuttia b) 10 minuuttia c) 15 minuuttia d) 20 minuuttia 10. SAIMAANNORPPA SYNNYTTÄÄ POIKASENSA a) jäälle b) kalliolle c) lumiluolaan d) veteen 11. KUUTIT SYNTYVÄT a) marras-joulukuussa b) helmi-maaliskuussa c) touko-kesäkuussa d) elo-syyskuussa 12. SAIMAANNORPAN POIKASTEN SUURIN KUOLINSYY ON a) veneilytapaturmat b) myrkkyihin kuoleminen c) kalaverkkoihin tukehtuminen d) ampuminen 13. SAIMAANNORPPA VOI ELÄÄ TALVELLAKIN SAIMAALLA, KOSKA a) sillä on paksu rasvakerros b) kaloja on riittävästi jään alla c) se tekee hengitysavantoja d) se pystyy nukkumaan veden allakin Vastaukset 1. NÄET AIKUISEN KOKOISEN NORPAN. ASUUKO TÄMÄ NORPPA d) Saimaalla 2. PALJONKO ARVIOISIT AIKUISEN NORPAN PAINON OLEVAN? c) 60-70 kg 3. MITEN PITKÄ ON AIKUINEN NORPPA? c) 130-145 cm 4. NORPAN LASTA KUTSUTAAN c) kuutiksi 5. SE PAINAA SYNTYESSÄÄN b) 4-5 kg 6. NORPPA SYÖ KALAA VUODESSA c) 1000 kg 7. ARVIOI KUINKA PALJON NORPPA UI VUODESSA c) 10 000 km 8. SAIMAANNORPPA ON UHANALAINEN ELÄIN. NIITÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ NOIN b) 310 9. SAIMAANNORPPA ON TAITAVA SUKELTAJA. SE VOI OLLA SUKELLUKSISSA JOPA d) 20 minuuttia 10. SAIMAANNORPPA SYNNYTTÄÄ POIKASENSA c) lumiluolaan 11. KUUTIT SYNTYVÄT b) helmi-maaliskuussa 12. SAIMAANNORPAN POIKASTEN SUURIN KUOLINSYY ON c) kalaverkkoihin tukehtuminen 13. SAIMAANNORPPA VOI ELÄÄ TALVELLAKIN SAIMAALLA, KOSKA a) sillä on paksu rasvakerros b) kaloja on riittävästi jään alla c) se tekee hengitysavantoja d) se pystyy nukkumaan veden allakin 34 35

LIITE 4 LIITE 3 Sabluunat 36 37

LIITE 5 Värityskuvat 38 39