Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos



Samankaltaiset tiedostot
Talven 2004 riistakolmiolaskennat

Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Riistakolmiolaskentojen talven 2003 tulokset

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Riistakolmioiden talvilaskennan 2005 tulokset

Talven 2006 lumijälkilaskennat riistakolmioilla

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Riistakannat Riistaseurantojen tulokset. Marcus Wikman (toim.) RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Riistakannat Riistaseurantojen tulokset. Marcus Wikman (toim.) 2 1 / r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä

Metsäkanalintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana

Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

SISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Talven 2007 riistakolmiolaskennat

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015

Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 2004

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 5 ja 41 :n muuttamisesta

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Riistakannat Riistaseurantojen tulokset. Marcus Wikman (toim.) RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta

Vesilintukannat ennallaan, mutta sinisorsalla kanta kasvuun ja poikastuotto erinomainen

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2017 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Metsäkanalintukannat keskimääräiset Lapin lintutilanne koheni

Valtioneuvoston asetus

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Metsäkanalinnut elokuussa 2003

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat 2015 AHLMAN GROUP OY

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Vesilintukannat ennallaan poikastuotossa vaihtelua

Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta

HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta

Metsäkanalintukannat heikkenivät

Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta.

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

HE 83/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko

Saaristolintuseuranta ja Riistakolmiot. Jukka Rintala Lintulaskijatapaaminen Oriveden opistolla

Metsästysasetus» /666

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä

Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas

Riistakannat Riistaseurantojen tulokset. Marcus Wikman (toim.)

Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

_UPPI. UVi I wjy. ÅiWÅI HIRVIELÄINONNETTOMUUDET YLEISILLA TEILLÄ 1985 _I, 2200 kpl 2000

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Saaren Erämiesten toimitalo

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Outokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Suurpetotutkimus/RKTL

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat Kajaanissa

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Transkriptio:

Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen 2010 Lumijälkilaskennat riistakolmioilla 2011 Vesilintulaskennat 2011 Metsäkanalinnut riistakolmioilla 2011

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2010

Vuonna 2010 hirviseurueiden riistantutkimukselle palauttamien havaintokorttien lukumäärä, kattavuus ja havaintojen kokonaismäärä sekä niissä tapahtuneet muutokset vuoteen 2009 verrattuna. Muutos Kattavuus Havaintojen Muutos Riistakeskusalue Kortteja (%) (%) Lukumäärä (%) Etelä-Häme 170-1,7 91,0 6 108-8,0 Etelä-Savo 461 3,8 97,5 19 897 14,1 Kainuu 477 0,2 86,9 26 468-19,9 Keski-Suomi 387 0,5 97,7 21 957 4,1 Kaakkois-Suomi 308 2,7 97,7 12 787 10,3 Lappi 670-5,1 52,6 32 883-7,6 Oulu 600-7,3 71,1 40 509-9,9 Pohjanmaa 264-3,3 88,8 22 343 1,3 Pohjois-Häme 163 1,9 72,1 6 679-3,0 Pohjois-Karjala 458 2,5 99,6 15 672 2,5 Pohjois-Savo 461 0,0 97,9 22 781 14,4 Rannikko-Pohjanmaa 134 0,0 98,0 11 586 2,0 Satakunta 239 0,4 94,9 11 317 11,8 Uusimaa 287 5,1 85,2 11 621-1,1 Varsinais-Suomi 190 5,0 89,1 8 596 10,9 Koko Suomi 5 269-0,5 80,8 271 204-1,6

Metsästyksen jälkeen alueelle jääneen laskennallisen hirvikannan koon vaihtelu alueittain vuosina 1995 2010.

Keskimääräisten päivittäisten hirvihavaintojen määrän vaihtelu alueittain vuosina 1995-2010.

Metsästyksen jälkeen alueelle jääneen laskennallisen hirvikannan tiheys riistakeskusalueilla vuonna 2010.

Aikuisten naaraiden ja urosten välisen lukusuhteen vaihtelu riistakeskusalueittain vuosina 1995 2010.

Vasatuottoa kuvaavien tunnuslukujen vaihtelu riistakeskusalueittain vuosina 1995 2010.

Metsäpeurat vuonna 2010

Metsäpeurojen lukumäärä Kainuussa lentolaskentojen mukaan vuosina 1993 2011.

Kainuun metsäpeuravasojen osuus koko kannasta ja suhteessa vaatimiin kevättalven maastohavaintojen mukaan vuosina 1997 2011.

Suomenselän metsäpeurakannan koko vuosina 1980 2011. Helikopterilaskennat aloitettiin vuonna 1992.

Suurpedot 2010

Karhutiheys (yksilöä/1 000 km²) 50 x 50 km:n ruuduittain vuonna 2010 ja vähimmäiskannan kehitys vuosina 1978 2010.

Susitiheys (yksilöä/1 000 km²) 50 x 50 km:n ruuduittain vuonna 2010 ja vähimmäiskannan kehitys vuosina 1978 2010.

Ahmatiheys (yksilöä/1 000 km²) 50 x 50 km:n ruuduittain vuonna 2010 ja vähimmäiskannan kehitys vuosina 1978 2010.

Ilvestiheys (yksilöä/1 000 km²) 50 x 50 km:n ruuduittain vuonna 2010 ja vähimmäiskannan kehitys vuosina 1978 2010.

Lumijälkilaskennat 2011

Lumitilanne 15.1.2011 ja lumipeitteen paksuusjakauma riistakolmioilla laskennan aikaan talvella 2011.

Talvella 2011 laskettujen riistakolmioiden lukumäärä riistakeskusalueittain ja laskentojen ajoittuminen viikoittain

Runsaimpien nisäkkäiden jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) ja lintujen lukumäärät (yks./10 km) riistakeskusalueittain talvella 2011. Jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) Havaintoja EH ES KA KS KaS LA OU PO PH PK PS RP SA UU VS Metsäjänis 17 036 14,58 16,89 12,46 23,83 23,70 8,65 18,98 15,29 27,07 17,17 40,46 30,62 16,93 15,23 8,03 Rusakko 812 2,67 0,53 0,26 0,43 0,84 1,33 0,62 0,18 0,74 0,38 4,16 4,04 3,91 Orava 2 649 1,32 1,82 3,72 3,29 1,46 2,62 3,01 2,75 1,82 0,98 3,60 6,57 4,88 3,61 0,81 Susi 16 0,02 0,01 0,01 0,06 0,02 0,04 0,08 Kettu 3 412 4,57 2,83 2,07 2,92 3,88 3,51 2,13 4,12 4,18 0,96 1,50 10,94 7,25 5,61 18,69 Supikoira 236 1,34 0,25 0,03 0,07 0,15 0,05 0,09 0,04 0,24 0,03 0,10 1,39 0,43 2,64 0,71 Kärppä 668 0,12 0,49 1,00 0,38 0,10 1,33 1,16 0,33 0,10 0,48 1,02 1,38 0,25 0,19 0,20 Lumikko 377 0,25 0,41 0,45 0,51 0,25 0,25 0,67 0,41 0,44 0,46 0,48 0,06 0,17 0,12 0,30 Minkki 113 0,13 0,14 0,19 0,02 0,02 0,08 0,19 0,01 0,34 0,19 0,01 Näätä 1 146 1,45 1,71 0,59 1,55 1,54 1,28 0,72 1,21 1,85 1,04 1,04 1,54 1,02 0,39 0,15 Ahma 59 0,11 0,04 0,01 0,08 0,34 0,03 Saukko 166 0,22 0,18 0,12 0,49 0,21 0,14 0,04 0,16 0,13 0,23 0,07 0,07 0,02 0,05 Ilves 565 1,64 0,78 0,49 0,95 0,58 0,31 0,39 0,04 0,56 0,78 0,81 0,14 0,36 1,06 0,69 Valkohäntäkauris 1 136 7,18 0,09 0,03 0,03 0,02 2,10 0,04 0,38 4,58 7,62 13,89 Hirvi 3 869 4,31 5,17 2,63 5,39 5,84 2,75 3,61 3,50 6,00 4,67 4,96 4,39 5,81 4,30 2,16 Metsäpeura 46 0,03 0,01 0,81 0,02 Metsäkauris 106 0,03 0,10 0,13 0,10 0,04 0,52 0,03 0,28 0,09 Lintuja/10 km Metso 376 0,42 0,52 0,68 0,62 0,51 0,60 0,75 0,55 0,71 0,50 0,21 0,19 0,60 0,46 0,40 Teeri 3 156 3,41 3,90 6,75 6,35 4,62 0,94 6,36 9,60 3,20 6,77 5,21 2,11 2,41 7,83 2,02 Pyy 651 0,73 0,99 0,86 1,45 1,65 0,33 1,24 0,55 1,60 1,61 1,42 0,48 0,60 0,63 0,91 Riekko 576 1,14 0,04 1,99 1,88 1,81 0,21 0,64 0,14 Kanahaukka 22 0,16 0,03 0,03 0,06 0,01 0,01 0,17 0,03 0,05 Korppi 299 0,37 0,30 0,35 0,37 0,36 0,15 0,33 0,35 0,14 0,30 0,43 0,10 0,65 1,73 6,75

Metsäjäniksen jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2011. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Metsäjäniksen jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistakeskusalueittain vuosina 1989 2011

Oravan jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2011. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Oravan jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistakeskusalueittain vuosina 1989 2011

Ketun jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2011. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Ketun jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistakeskusalueittain vuosina 1989 2011

Näädän jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2011. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Näädän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistakeskusalueittain vuosina 1989 2011

Kärpän jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2011. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Kärpän jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistakeskusalueittain vuosina 1989 2011

Lumikon jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2011. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Lumikon jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistakeskusalueittain vuosina 1989 2011

Saukon jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2011. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Saukon jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistakeskusalueittain vuosina 1989 2011

Hirven jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2011. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Hirven jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) riistakeskusalueittain vuosina 1989 2011

Valkohäntäpeuran jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2010. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Valkohäntäpeuran jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) Etelä-Hämeen, Pohjois- Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla vuosina 1989 2011

Metsäkauriin jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2010. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta

Metsäkauriin jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla vuosina 1989 2011

Vesilinnut 2011

Vesilintujen parimäärät vertailukelpoisilla laskentapaikoilla 2010 ja 2011. Indeksi 2011 osoittaa prosentteina, kuinka paljon nähtiin lintupareja vuoteen 2010 verrattuna. Etelä-Suomi (E-S) = Oulun läänin eteläpuolinen alue ja Pohjois-Suomi (P-S) = Oulun ja Lapin läänit. Pesiviä pareja E-S P-S Koko maa Indeksi 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 E-S P-S Yht. Sinisorsa 529 535 147 152 676 687 101 103 102 Tavi 333 237 99 112 432 349 71 113 81 Haapana 145 121 55 38 200 159 83 69 80 Telkkä 737 736 301 319 1 038 1 055 100 106 102 Nokikana 76 84 2 1 78 85 111 109 Jouhisorsa 36 44 11 13 47 57 122 118 121 Lapasorsa 46 53 5 4 51 57 115 112 Punasotka 22 19 0 1 22 20 86 91 Tukkasotka 38 23 19 31 57 54 61 163 95 Isokoskelo 36 9 8 13 44 22 25 163 50 Kaikki lajit 2 531 2 334 751 776 3 282 3 110 92 103 95

Sinisorsan, tavin, haapanan ja telkän runsaus vuosina 1986 2011 ja poikastuotto vuosina 1989 2011. Indeksi 100 on koko laskentakauden keskiarvo.

Metsäkanalinnut 2011

Laskettujen riistakolmioiden lukumäärät riistakeskusalueittain ja laskentojen ajoittuminen päivittäin kesällä 2011

Metsäkanalintujen runsaus (lintuja/km² metsämaata) ja poikasosuudet (prosenttiosuus poikaslintuja kaikista) riistakeskusalueittain kesällä 2011. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu + ja -merkein (± muutos <15 %, + ja muutos 15 30 %, ++ ja muutos >30 %). Metso Teeri Pyy Riekko Tiheys Poikas- Tiheys Poikas- Tiheys Poikas- Tiheys Poikas- Alue Kolmioita Yks./km² osuus (%) Yks./km² osuus (%) Yks./km² osuus (%) Yks./km² osuus (%) Etelä-Häme 24 2,9 ++ 43 5,3 43 8,3 ± 44 Etelä-Savo 63 3,7 ± 47 6,4 ± 43 7,1 32 Kainuu 70 6,0 + 59 14,7 ± 63 11,8 ++ 62 1,9 ++ 76 Keski-Suomi 63 4,6 ± 32 19,4 ++ 54 10,9 ± 37 Kaakkois-Suomi 38 3,2 35 4,4 32 8,3 + 36 Lappi 140 5,7 ++ 48 7,4 ++ 62 4,2 ++ 51 4,4 ++ 60 Oulu 87 5,7 ++ 53 19,9 ++ 63 9,0 ++ 63 2,6 ++ 72 Pohjanmaa 49 4,4 ++ 38 14,6 ± 57 8,7 ++ 45 0,6 ++ 63 Pohjois-Häme 23 5,8 ++ 41 8,3 ± 44 13,4 ± 48 Pohjois-Karjala 66 4,6 ± 51 11,4 ± 59 9,1 ± 50 Pohjois-Savo 45 3,0 ± 38 11,5 51 12,7 ± 50 Rannikko-Pohjanmaa 14 4,4 ++ 8,8 ± 51 6,9 ++ 51 Satakunta 48 6,4 ++ 57 8,6 ++ 53 7,6 ± 45 0,2 ++ Uusimaa 17 3,5 ± 42 9,5 ++ 47 11,7 ± 55 Varsinais-Suomi 10 2,4 + 69 2,9 5 10,5 ± 36 Koko maa 757 4,9 ++ 48 11,4 + 57 8,6 ± 49 1,4 ++ 65

Metson keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) 50 x 50 km:n ruuduissa kesällä 2011. Pikkukartassa on esitetty yli 30 % muutokset edellisvuodesta.

Metson keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) riistakeskusalueittain vuosina 1988 2011.

Teeren keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) 50 x 50 km:n ruuduissa kesällä 2011. Pikkukartassa on esitetty yli 30 % muutokset edellisvuodesta.

Teeren keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) riistakeskusalueittain vuosina 1988 2011.

Pyyn keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) 50 x 50 km:n ruuduissa kesällä 2011. Pikkukartassa on esitetty yli 30 % muutokset edellisvuodesta.

Pyyn keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) riistakeskusalueittain vuosina 1988 2011.

Riekon keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) 50 x 50 km:n ruuduissa kesällä 2011. Pikkukartassa on esitetty yli 30 % muutokset edellisvuodesta.

Riekon keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) riistakeskusalueittain vuosina 1988 2011.