Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas
Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde: Fortum Energy Review, Elokuu 2014. LCOE eri läheistä, eivät edusta Fortumin omaa näkemystä 2
Onko markkinoilla siis aivan liikaa tuotantoa kulutukseen nähden? 3
Tuet ja taantuma romahduttivat markkinat -päästökaupan ohjaus marginaaliin 4
Sähkömarkkinat vääristyvät, toimitusvarmuudesta kallis lasku 5
Kallis järjestelmä - ja kohta vieläkin kalliimpi 6
Uusi asennettu kapasiteetti ja kapasiteetin poistuma EU:ssa vuonna 2012 Lähde: EWEA FIGURE 1.3 NEW INSTALLED POWER CAPACITY AND DECOMMISSIONED POWER CAPACITY IN MW 19000 14,000 9,000 16,750 11,895 10,535 4,000 3,065 Tuuli ja aurinko: + 28 645 MW - 207 MW Hiili: + 3065 MW - 5441 MW 0 1,000-207 1,338 424 50 0 22 5-43 -158-1,205 833 0 0 7 6 0-3,204-6,000-5,495-5,441 PV Wind Gas Coal Biomass Hydro Waste Nuclear CSP Fuel oil New Decommissioned 7
EU:n sähköntuotantokapasiteetin muutokset 2013 (Lähde: EWEA) Tuuli + 10 800 MW Aurinko + 11 000 MW Kaasu -2600 MW Hiili -5800 MW Öljy -2500 MW 8
Tällä kehityksellä tuotannon ja kulutuksen tasapaino yhä vaikeampaa saavuttaa 9
S Ä H K Ö V E R K K O Päästömarkkina Energiatehokkuus ja vähäpäästöinen tuotanto INVESTOINNIT, JOTKA TUKEVAT PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ, TOIMITUSVARMUUTTA JA ELINKEINOELÄMÄN KILPAILUKYKYÄ Teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen Uudet ratkaisut markkinoille Kilpailukyky, Sähkömarkkina Oikea hintasignaali A S I A K K A A T Päästöt, CO 2 Kestävyys Toimitusvarmuus, MW 10
Tilanne on korjattavissa Päästökaupasta ohjaava järjestelmä Sitova päästötavoite linjassa vuoden 2050 tavoitteen kanssa Päästökauppamekanismi en vahvistaminen Hiilivuodon torjuminen 11
Tilanne on korjattavissa Edistetään sähkömarkkinoiden yhdistymistä Kiinteistöjen lämmitys mukaan päästökauppaan Sähkön tuotantotukijärjestelmien harmonisointi ja osittainen purku 12
Tilanne on korjattavissa Tuetaan innovaatioita ja teknologiaharppauksia Lisää tukea tutkimukselle, teknologian kehittämiselle ja kaupallistamiselle 13
Tilanne on korjattavissa Puretaan hallinnollisia esteitä Päästökaupan kanssa päällekkäisen ohjauksen purkaminen energiaverotuksesta Kaavoitus- ja lupamenettelyjen sujuvoittaminen 14
Pidemmällä aikajänteellä on kaksi päävaihtoehtoa Markkinaehtoinen kehitys Vahva päästökauppa Tuotantotukien alasajo Markkinoiden yhdentäminen ja siirtoyhteyksien rakentaminen EU-koordinaatio markkinasäännöissä myös kapasiteetin osalta Investoinnit sijoittuvat markkinaperusteisesti Tuettu ja säännelty kehitys Vahvat kansalliset tuet tuotannolle Heikko päästökauppa Riittävä kapasiteetti rahoitetaan mekanismeilla Kansalliset markkinat, siirtoyhteyksien rakentaminen ja hallinta enemmän teknistä kuin hintaan perustuvaa Investoinnit sijoittuvat perustuen eri maiden tukiin ja hallinnollisiin päätöksiin 15
Markkinatilanne Suomessa samankaltainen: sähköenergian hinta alhainen ja tehotilanne heikkenee Sähkönkäytön kasvu on pitkän taloustaantuman myötä taittunut kokonaisuutena olemme edelleen reilusti alle vuoden 2007 sähkönkäytön. Sähkötehon tarve ei ole vastaavasti pienentynyt. Suomen sähköntuotannon kapasiteetti ei riitä kattamaan käytön tarvetta, vaan olemme sähkötehon riittävyydessä tuonnin varassa. Tuontiriippuvuus lisääntyy merkittävästi, kun vanheneva kapasiteetti poistuu käytöstä. Sekä sähkön kysynnän että sähkötehon tarpeen ennakoidaan kasvavan, kun talous kääntyy kasvuun. Tosin ennusteet vaihtelevat ja monissa vähähiiliskenaarioissa sähkönkulutus ei kasva Arviot erityisen herkkiä energiaintensiivisen teollisuuden tuotannon osalta 16
Tehontarve ei laske sähkönkäytön mukana - kulutushuippu karkaa tuotannolta Energiaviraston ennakkoarvio huippukulutuksesta (kova pakkanen) 17
Suomen tuotantokapasiteetti ei kykene vastaamaan sähkönkulutuksen tarpeeseen (Lähde: Syri et al. 2012, Energy Strategy Reviews) EK&ET 2009 TEM 2008 Lauhdevoima Tuulivoima CHP kaukolämpö CHP teollisuus Ydinvoima Oletukset uusista ydinvoimaloista, nykytiedon mukaan tulevat selvästi myöhemmin Vesivoima Kapasiteetin kehityksessä huomioitu nykyiset ja tiedossa olevat voimalaitosprojektit, mukana mm. periaatepäätöksen saaneet ydinvoimalayksiköt. Huippukulutusarviot: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008, Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto 2009. 18 Nykyiset kulutusarviot ovat näitä alemmat.
19
Sähkön tuonti Venäjältä ja vaihto Viron kanssa Neljännesvuositilasto I/11 II/14 Tuonti GWh / 3 kk Vienti GWh Venäjä Viro 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 I 2011 II 2011 III 2011 IV 2011 I 2012 II 2012 III 2012 IV 2012 I 2013 II 2013 III 2013 IV 2013 I 2014 II 2014 20
Venäjän tuonti korvattu Ruotsin tuonnilla Tuonti Vienti 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Pohjoismaat Venäjä Viro 21
Suomen voimajärjestelmän tila 25.8.2014 klo 9.40 38,80 eur/mwh 50,47 eur/mwh
Sähkön hinta naapuria kalliimpaa mitä tehdä? Suomesta on kehittymässä sähkön osalta vakavasti tuontiriippuvainen maa, jonka sähkönhinnat ovat naapureita korkeammat ja kyky suoriutua pienistäkin kriiseistä tai markkinahäiriöistä on heikko. Ainoa merkittävä tilannetta parantava mahdollisuus on uusien voimalaitosten rakentaminen ja olemassa olevan tuotannon kilpailuedellytyksistä huolehtiminen. Lähde: NordPool Spot Jos tuotettaisiin itse, hyöty noin miljardi euroa / vuosi: - Tuontisähkön hinta 720 milj eur / vuosi (18 TWh x 40 eur/mwh) - Aluehintaero 170...350 milj eur / vuosi (2...4 eur/mwh x 85 TWh) 23
Vuosienergiaa näyttää riittävän, entä tehoa? Oma tuotantokyky luokkaa 12 500 MW ml. tehoreservit Tehoreservijärjestelmän sopimuskausi päättyy keväällä 2015 Tuontiyhteydet Ruotsi n. 2400... 2700 MW Viro 1000 MW Venäjä n. 1450 MW Fingridin varautumisjärjestelmä selvinnee lyhyistä kysyntäpiikeistä, jos teho ei muuten riitä tai kysyntäjousto toimi Mikä on tilanne, jos järjestelmään tulee pidempiaikaisia häiriöitä? Tuontiyhteyden tai ison voimalaitoksen rikkoutuminen tms. 24
Johtopäätökset Nykyinen markkinatilanne on epäterve eurooppalaisittain investointeja ei ohjaa sähkön tarve ja hinta, vaan kannattavuus verrattuna tukitasoihin Energiaa on paljon, mutta järjestelmä on ajautumassa vaikeuksiin Tuetut investoinnit lisäävät edelleen pääosin energiaa, mutta eivät tehoa Vanhan kapasiteetin poistuma pahentaa haastetta, vaikka on sinänsä terve reaktio markkinatilanteeseen Kapasiteetin tukeminen voi johtaa siihen, että markkinoiden entistä vaikeampi korjata kehitystä Suomen alijäämäinen perustilanne aiheuttaa omat haasteensa 25