KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Aluetoimiston päällikkö Jyväskylä 4.12.2013 1 (10) Laukaan Itsenäisyysjuhla 06.12.2013 Peurunka, PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisat Laukaan itsenäisyysjuhlatoimikunnan edustajat, hyvät juhlavieraat! Keski-Suomen aluetoimiston päällikkönä minulla on erityinen ilo ja kunnia puhua laukaalaisille syntymäkuntani itsenäisyysjuhlassa täällä Peurungassa. Puolustusvoimain edustajana on itsestään selvää, että minun on kerrattava itsenäisyytemme lähes 100-vuotista historiaa sotilaan näkökulmasta, vaikka en mikään historioitsija olekaan. Koetan palauttaa mieliimme niitä asioita, jotka vaikuttivat vanhempiemme, isovanhempiemme ja heidän vanhempiensa toimintaan aikana, jolloin ei ollut lainkaan itsestään selvää se, että Suomi - niminen itsenäinen valtio oli yleensäkin olemassa. Ellei heidän joukossa olisi ollut lujia, päättäväisiä ja määrätietoisia miehiä ja naisia, jotka olivat valmiit uhrautumaan maansa puolesta, itsenäistä Suomea ja hyvinvoivaa Suomen kansaa ei todellakaan olisi olemassa. Lopuksi katsomme, miten jatkaisimme tästä eteenpäin tulevaisuudessa. Sähköposti: janne.oksanen@mil.fi Aluetoimiston päällikkö Puhelin: 0299 485 100 Everstiluutnantti Janne Oksanen Hyvä juhlayleisö Itsenäisen Suomen puolustusvoimat eivät syntyneet tyhjästä. Ruotsi-Suomen ajoista asti meillä oli ollut oma kansallinen sotaväki ja kuten muistamme Ruotsi on aina taistellut viimeiseen suomalaiseen. Vuonna 1901 Tsaarin Venäjä lakkautti sortotoimenpiteillään suomalaisista asevelvollisista muodostetut sotaväen joukot. Tällöin suomalaisten sotilasperinteiden vankka ketju oli katketa. I MS aikana maamme itsenäisyyspyrkimykset voimistuivat. Syntyi ajatus, että oman armeijan aikaansaamiseksi ja maan vapauttamiseksi Venäjän vallasta, suomalaisia miehiä on lähetettävä saamaan sotilasoppia ja koulutusta joko puolueettomaan Ruotsiin tai Venäjän vihollisen riveihin. Syntyi jääkäriliike, kun noin 200 vapaaehtoista ylioppilasta päätti lähteä sotilaskoulutukseen Saksaan. Myöhemmin joukko laajeni noin 2 000 mieheen ja muodostettiin Kuninkaallinen Preussilainen Jääkäripataljoona 27. Tämän vapaaehtoisjoukon takana olivat kaikki suomalaiset kansalaispiirit yli puolue- ja kielirajojen. Käytännössä Jääkäripataljoona 27 oli itsenäisen Suomen puolustusvoimien upseerien ja aliupseerien ensimmäinen sotilasopetuslaitos, todellinen sotakoulu. Joulukuun 6. päivänä vuonna 1917, tasan 96 vuotta sitten, Suomen eduskunta hyväksyi senaatin ilmoituksen siitä, että Suomi oli nyt itsenäinen. Kansainvälistä huomiota asia herätti vähän ja uutista ei juuri noteerattu. Samoihin aikoihin Suomeen oli perustettu sisäisen jär- 2 (10)
jestyksen turvaamiseksi vapaaehtoisia suojeluskuntia. Oli myös aloitteita Suomen vanhan asevelvollissotaväen henkiin herättämiseksi sekä Saksassa olevan Jääkäripataljoona 27:n kotiin kutsumiseksi ja pataljoonan laajentamisesta maamme puolustuslaitokseksi. Kenraali Mannerheim kutsuttiin sotilaskomitean puheenjohtajaksi ja presidentti Svinhufvud valtuutti kenraali Mannerheimin "ylimmäksi päälliköksi järjestyksen ylläpitämistä varten Pohjois-Suomessa". Mannerheim muutti sotilaskomitean sotilaalliseksi esikunnakseen ja matkusti Vaasaan, jossa aloitti itsenäisen Suomen armeijan muodostamisen. Vuoden 1918 alussa koitti raskaat ajat. Kansakunta jakautui punaisiin ja valkoisiin, jotka molemmat aseistautuivat. Suomi ajautui sisällissotaan, kun valkoiset ja punaiset alkoivat sotia keskenään. Vapaaehtoiset suojeluskunnat julistettiin maan hallituksen laillisiksi joukoiksi ja maassamme olevat venäläiset joukot riisuttiin aseista. Näin saatiin runsaasti aseita hallituksen joukoille. Samanaikaisesti punakaartien johto antoi käskyn vallan ottamisesta punakaartien käsiin. Vapaussota muuttui käytännössä kansalaissodaksi, jota myös veljessodaksi on kutsuttu. Vapaussodan päätösparaati pidettiin 16. toukokuuta 1918 Helsingissä, jossa ratsuväenkenraali Mannerheim ratsasti joukkojensa edessä. Hän esitteli hallitukselle ja pääkaupungin asukkaille armeijan, itsenäisen Suomen puolustuslaitoksen joukot. Kansakunta oli kuitenkin katkeran sisällissodan jälkeen hyvin syvästi kahtiajakautunut. 3 (10) Arvoisat kuulijat, Nuo vaikeat ajat itsenäisyytemme aamunkoitossa loivat kuitenkin pohjaa puolustusvoimien kehittämiselle. Pari kymmentä vuotta myöhemmin aseistusta ja varustusta oli hankittu, mutta puutteita jäi jäljelle paljon. Ampumatarvike- ja materiaalipuutteet olivat suurempia kuin aukot koulutuksessa tai taktiikassa. Perushankintalaki määrärahoineen oli säädetty liian myöhään. Materiaalia ei ollut enää saatavilla, kun koko maailma valmistautui uuteen sotaan. Rauhanaikaiset poliitikkojen säästötoimet kostautuivat katkerasti Talvisodan ankarissa olosuhteissa. Talvisota alkoi kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Talvisodan 105 kunnian päivää on säilynyt ihmeenä suomalaisten mielissä. Oleellista ei ollut, että sota päättyi sotilaalliseen tappioon tai sen ankarat rauhanehdot. Tärkein oli saavuttu. Maa säilyi itsenäisenä ja pieni Suomi osoitti suurelle naapurilleen sotilaallisen kyvykkyytensä lisäksi lujan kansallisen itsenäisyystahdon. Olimme osoittaneet itsellemme ja koko maailmalle, että meillä oli oikeutettu paikkamme kansakuntien joukossa itsenäisenä ja riippumattomana valtiona, jolla oli todellinen ja uskottava kyky puolustaa itsenäisyyttään tarvittaessa aseellisesti. Syntyi käsite - Talvisodan ihme. Ensimmäisenä Talvisodan ihmeestä puhuivat ulkomaalaiset sanomalehtimiehet, joita suorastaan tulvi Helsinkiin joulukuun alussa 1939. Heistä Neuvostoliiton murskavoitto näytti väistämättömältä. Torjuntavoittojen myötä 4 (10)
Talvisodan ihme sai katetta, joka synnytti ulkomaisiin tarkkailijoihin ihailua sitkeää puolustustaistelua käyvää kansaa kohtaan. Talvisodan menestys oli joukkojen taitavan toiminnan ja taistelutahdon ansiota, mutta sodan lopputulokseen vaikutti erityisesti kansamme yksimielisyys ja luja halu säilyä itsenäisenä. Neuvostoliitto ilmeisesti odotti kohtaavan kansalaissodan jälkeen kahtia jakautuneen kansan, mutta työläiset ja porvarit taistelivat yksimielisinä maan laillisen hallituksen riveissä. Suomen kansan yksimielisyys oli Talvisodan suurin ihme. Talvisodan jälkeen välirauhaa kesti runsaan vuoden II MS riehuessa muualla Euroopassa ja Kaukoidässä. Jatkosota kesällä 1941 oli suomalaisille Talvisodan jatkonäytös, erillissota, jossa Suomi halusi ottaa takaisin sen, minkä katsoi itseltään ilman oikeutta otetun. Jatkosodan alku oli menestyksekäs, mutta jähmettyi asemasodaksi Venäjän talven tultua loppuvuonna 1941. Syksyllä 1943 Teheranissa suurvaltojen johtajat Stalin, Roosevelt ja Churchill päättivät maihinnoususta Normandiaan sekä samanaikaisesta Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä itärintamalla. Suunnitelmassa Saksan liittolaiset, ml. Suomi, päätettiin irrottaa sodasta vuoden 1944 aikana. Normandian maihinnousu alkoi 6.6.1944 Pohjois-Ranskassa ja Suomen vastaisella rintamalla Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen 9.6.1944. Pari viikkoa myöhemmin Suomi tiedusteli Ruotsin kautta mahdollisuutta rauhaan, mutta Neuvostoliitto vaati ehdotonta antautumista. Presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim totesivat rauhan olevan mahdotonta ennen suurhyökkäyksen pysäyttä- 5 (10) mistä, jolloin Ryti teki henkilökohtaisen sopimuksen Saksan kanssa ase- ja ruoka-avusta 26.6.1944. Suomen onneksi taistelu Kannaksella päättyi Tali-Ihantala torjuntavoittoon heinäkuussa 1944. Normandian maihinnousun laajentuminen ja liittoutuneiden menestys pakotti Neuvostoliiton keskittymään kilpajuoksuun Berliiniin. Suomalaiset olivat osoittaneet jälleen sitkeytensä, vaikka katkerin mielin otimme vastaan Neuvostoliiton ankarat aselepoehdot. Erityisen vaikealta tuntui hyväksyä aselevon ennakkoehto, jonka mukaan Suomen oli katkaistava suhteet Saksaan ja ajettava saksalaiset joukot maasta. Lapin sota osoittautui pahemmaksi kuin oli osattu odottaa. Moni nuori mies menetti henkensä taistellessaan entistä liittolaista vastaan. Nämäkään uhrit eivät olleet kuitenkaan hukkaan heitettyjä. Viimeinen taisto - Lapin Sota - ikään kuin varmisti aikaisemmat saavutukset. Uhkaavalta Neuvostoliiton miehitykseltä vältyttiin ja Suomi säilyi itsenäisenä. Iso-Britannian ohella Suomi oli ainoa eurooppalainen sotaa käynyt valtio, jota ei sodan aikana eikä sen jälkeen miehitetty. Uhrit olivat kuitenkin kovat. Kokonaistappiot sodissamme olivat yli 85 000 kaatunutta, lähes 200 000 haavoittunutta sekä yli 5 000 kadonnutta. Tietojeni mukaan 245 laukaalaista sankarivainajaa lepää Laukaan kirkkomaan sankarihaudoissa. Hyvät kuulijat, Viime sotien jälkeen olemme saaneet elää lähes 70 rauhan vuotta ja yhdessä rakentaa maatamme nykyiseen 6 (10)
kukoistukseen. Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta elämme yltäkylläisessä ja vauraassa maassa. Talous oli yksi päätekijä myös puolustusvoimauudistukseen, jonka vaikutukset mm. täällä Keski-Suomessa kaikki tietävät. Varuskuntien lakkauttaminen Hallissa ja Keuruulla ovat yksilötasolla vakavia asioita, mutta ei puolustusvoimien suorituskyky mihinkään katoa. Osaaminen ja valmius ovat jatkossa vain maantieteellisesti muualla Suomessa. Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt Tikkakoski, josta on kasvamassa valtakunnallisesti merkittävä varuskunta, mikä heijastuu positiivisesti Jyväskylän lisäksi koko Keski-Suomen maakuntaan. Puolustusvoimien tehtävät ja resurssit saadaan tasapainoon 2015, mutta historiastakin saatujen oppien perusteella määrätietoinen puolustusmateriaalin kehittäminen vaatii noin 10 vuoden suunnitteluaikajänteen mm ilmavoimien uutta konetyyppiä valittaessa. Liian lyhyt resurssien suunnittelujänne ei ole uskottavaa ja pakottaa meidät uuteen muutokseen heti tämän vuosikymmenen lopulla, jos tulevat hallitukset eivät pysty tekemään pitkäjänteisiä pysyviä linjauksia. Yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustusjärjestelmä ja sotilaallinen liittoutumattomuus säilyvät Suomen puolustusdoktriinin peruskivinä vain, jos yhteiskunnan antamat resurssit ovat realistiset. Puolustusvoimien uskottavuutta saattaa nakertaa myös tämän syksyn puheet yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta tai sen miehiä syrjivät syytökset. Sodan aikana maanpuolustustahtoa ja asevelvollisuuden tarpeellisuut- 7 (10) ta ei tarvitse perustella. Kun on kulunut lähes 70 vuotta viimeisten aseiden vaikenemisesta Suomen maaperällä, niin oma kansalaisvelvollisuuden täyttäminen ei välttämättä enää ole itsestään selvää kaikille. Kutsunnoissa olen havainnut jos minkälaista syytä välttää varusmiespalvelus. Itsenäisyys ja vapaus ovat itsestään selvyys nykynuorille, mutta joillekin tekee hankaluuksia ymmärtää miksi minulle yhteiskunta antaa myös velvollisuuksia. Valtakunnallisesti armeijaan vielä lähtee n. 80% nuorista miehistä, mutta Keski-Suomessa jäämme n. 75%. Jos ylipainon, päihteiden väärinkäytön tai oman asenteen vuoksi vuosittain yli100 keskisuomalaista nuorta ei kykene palvelukseen, niin ei kutsuntalautakunta tätä enää ehdi korjaamaan. Kotikasvatus ja yhteiskunnan varhaisempi puuttuminen voi vaikuttaa tähän. Vihtavuoren evakuoimistilanne kesällä ja syksyn Eino-myrsky ovat ajankohtaiset esimerkit maanpuolustustahdon tarpeellisuudesta ja lähimmäisestä huolenpitämisestä. Arvoisat kuulijat, Asevelvollisuuskeskustelussa on ajauduttu hieman juupas-eipäs väittelyyn ja haluankin laajentaa tätä suomalaisen asevelvollisuuden näkökulmaa. Kaikki muistanevat viime kevään panttivankitilanteen Jemenissä, jossa suomalaispariskunta oli yli 4kk panttivankina. Heidän itävaltalaisystävä vapautui yhtä aikaa, mutta joutui sairaalaan psyykkisten ongelmiensa vuoksi. Monet asiantuntijat kertoivat silloin suomalaisten selviytyneen hyvin, kun heillä molemmilla oli sotilastausta. Muistatteko tätä? 8 (10)
Aviomiehen sotilastausta oli selvä; Kadettikoulun käynyt virkavapaalla oleva tutkijaupseeri. Kun aviopari tuli viikon levon jälkeen julkisen sanan eteen, eräs ulkomainen toimittaja kysyi vaimolta, miten sotilastausta oli vaikuttanut hänen selviytymiseen? Nainen vastasi todella tyylikkäästi; hänenlaisia samanlaisen sotilastaustan omaavia on Suomessa 1,5 miljoonaa. Hän oli siis varusmiespalveluksen suorittanut reserviläinen, jollaisia Suomessa on tänä päivänä lähes 1,5 miljoonaa ja heistä yli 10 000 on naisia. Kun laskemme mukaan yli 60-vuotiaat, asevelvollisiän ylittäneet elossa olevat miehet, joita on teidät, arvoisat sotaveteraanit, mukaan lukien n. 650 000 miestä ja teidän aikana kaikki kävivät armeijan, niin Suomessa on n. 2,2 miljoonaa sotilastaustan omaavaa henkilöä. Jos uskomme viime kevään kaikkia asiantuntijoita ja median lausuntoja, niin lähes puolet Suomen kansasta omaa sotilastaustan - eihän tällaista kriisivalmiutta saa millään rahalla tulevia luonnon onnettomuuksia tai muita häiriötilanteita varten - puhumattakaan, mitä sodanajan valmiuksia näin suuri joukko omaa pieneen ammattiarmeijaan verrattuna. Poikkeusoloissa puolustusvoimat tarvitsevat sotilaiksi 250 000 henkilöä, joten loput pari miljoonaa ovat kansalaisten ja yhteiskunnan elinolosuhteiden turvaamista sekä kotiemme ja lastemme suojaamista varten. Kokonaisturvallisuus onkin tärkein syy asevelvollisuuden jatkamiseksi. Suomalainen asevelvollisuus, yhteiskunnan häiriönsietokyky ja syvä maanpuolustustahto muodostavat Suomen uskottavan valmiuden, myös uusia uhkakuvia silmällä pitäen. 9 (10) Suomen kokonaisturvallisuustaso säilyy hyvänä pitkälle 2020-luvulle, jos asevelvollisuus ymmärretään nuorison ja yhteiskunnan etuoikeutena eikä pakkona tai militarismina. Itävalta ja Sveitsi ovat tulleet täysin samaan johtopäätökseen, kun he äänestivät aiemmin tänä vuonna kansanäänestyksessä asevelvollisuuden puolesta. Arvoisa juhlaväki, Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto ovat Suomen puolustamisen selkäranka - arvopohja, joka on olemassaolomme perusta ja voimanlähde. Puolustusvoimat ovat tänään ehkä rauhan ajan suurimmassa muutoksessa, mutta ilman syvää maanpuolustustahtoa ja -henkeä, mikään uudistus ei takaa riittäviä valmiuksia tulevaisuuden uhkakuvia vastaan. Meillä kaikilla on yhteinen tehtävä, kun jaamme näitä kasvatusohjeita kotona, koulussa ja työpaikoilla joka päivä. Puolustusvoimien suorituskyky on turvattava jatkossakin niin hyvin, että sotiemme veteraanien ja isänmaan puolesta kaatuneitten uhraukset eivät mene hukkaan. Hyvä maanpuolustustahto on tärkein - henki voittaa materian jälleen kerran. Lopuksi onnittelen tänään ylennettyjä tai palkittuja sekä toivotan erittäin hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille. Aluetoimiston päällikkö Everstiluutnantti Janne Oksanen 10 (10)