40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka S e l v i t y s o s a : Kuluttaja- ja kilpailupolitiikan päämääränä on hyvin toimivat markkinat, joilla kansalaisten asema on turvallinen. Toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan uusiin, kuluttajien tarpeet huomioon ottaviin liiketoiminta-aloihin ja kehittämään joustavia toimintatapoja. Tuotteet ja palvelut ovat tällaisilla markkinoilla laadukkaita ja edullisia, ja osaavat ja aktiiviset kuluttajat voivat toimia niillä luottavaisesti. Talouden globalisaatio ja verkottuminen, viestintä- ja muun teknologian kehittyminen ja julkisen sektorin monet rakenteelliset muutokset tuovat kuluttaja- ja kilpailupolitiikalle uusia haasteita. Kansalaisen ja kuluttajan näkökulma korostuu myös monissa muissa talous-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Teknologian ja innovaatioiden nopea kehittyminen muuttaa tuotteiden ja palvelujen sisältöjä ja kauppatapoja. Markkinoilla on tarjolla erilaisia komponentteja sisältäviä uusia tuotekokonaisuuksia. Talouden muuntautumiskyky vahvistuu koko ajan. Esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy on keskeisenä edellytyksenä kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Yritysten kilpailuedun perustuessa asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä vastaaviin tuotteisiin ja kuluttajien turvallisuudesta huolehtimiseen, voivat osaavat ja aktiiviset kuluttajat tehdä hankintapäätöksensä luottavaisesti. Kilpailupolitiikka tähtää siihen, että markkinat toimivat tehokkaasti ja myös kuluttajat voivat hyötyä tehokkaasti toimivista markkinoista. Samoja tavoitteita toteutetaan EY:n valtiontukisäännöllä, julkisia hankintoja koskevalla lainsäädännöllä ja kuluttajalainsäädännöllä. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys. Erityisen tärkeitä alueen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta ovat palvelumarkkinoiden avaamiseen tähtäävät toimet. Kilpailullisten olosuhteiden aikaansaaminen ja ylläpitäminen on keskeinen haaste sääntelymenettelyjen muuttamiselle. Kilpailunrajoitukset ovat aiempaa laaja-alaisempia ja vaikeammin analysoitavia. Niiden käsittelyä on EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoasetuksella hajautettu komissiosta kansallisille kilpailuviranomaisille. Yhtenäisen ja tehokkaan kilpailuvalvonnan toteuttaminen edellyttää yhteistyötä, jossa kansalliset kilpailuviranomaiset ja komissio avustavat toisiaan. Myös valtiontukisääntöjen soveltamista ja valvontaa on siirretty asteittain kansallisille viranomaisille. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset elinkeinonharjoittajat ovat hyvin informoituja jatkuvasti kehittyvistä EY:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista. Kuluttajat tarvitsevat riittävän tietopohjan ja osaamisen, jotta he voivat toimia turvallisesti muuttuvilla markkinoilla ja vaikuttaa kuluttajina yhteiskunnassa. Tämä edellyttää ennalta ehkäisevää valistusta ja tarvittaessa neuvontapalveluja. Kuluttajapolitiikalla edistetään myös kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Kuluttajanäkökulma otetaan huomioon yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla. Toimiva kuluttajapolitiikka edellyttää aktiivista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen kesken. Toimintaympäristön muuttuminen korostaa kuluttajien oman osaamisen ja vastuun merkitystä. Kuluttajakasvatuksella ja -valistuksella edistetään kuluttajien toimintavalmiuksia markkinoilla. Elintarviketurvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyysjärjestelmiä kehitetään edelleen yhteisötasolla. Tämä koskee erityisesti pakkausmerkintöjä, ravitsemus- ja terveysväitteitä, elintarvikkeiden täydentämistä ravintoaineilla, erityisruokavaliovalmisteita, pakkausmateriaaleja sekä valmisteilla olevaa uutta entsyymejä koskevaa lainsäädäntöä. Uusi kansallinen elintarvikelaki edellyttää runsaasti jatkotyötä, jota viedään eteenpäin. Elintarvikevalvontaa ja sen ohjausta kehitetään EU:ssa hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti. Valtioneuvoston vahvistaman kuluttajapoliittisen ohjelman strategiset linjaukset ovat kuluttaja-asioiden painoarvon ja näkyvyyden lisääminen, kuluttajansuojan ja turvallisten markkinoiden ylläpitäminen ja kehittäminen, kuluttajien omien valmiuksien sekä vastuullisten ja kestävien kulutustapojen edistäminen sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen vahvistaminen kuluttaja-asioissa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti kuluttaja- ja kilpailupolitiikan politiikkalohkolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Markkinat ovat avoimet ja turvalliset. Kuluttaja- ja kilpailunäkökulma vahvistuu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kuluttajien asema markkinoilla on turvallinen ja kuluttajat saavat tarvitsemansa neuvontapalvelut. Julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Sisämarkkinasäädökset toimeenpannaan tehokkaasti kansallisesti. Elinkeinoelämän tiedonsaanti on turvattu. Elintarvikelainsäädäntö on selkeää ja helposti ymmärrettävää. Ostajien kilpailuttamisosaamisen ja myyjien tarjontamahdollisuuksien tuntemus julkisissa hankinnoissa parantuvat. 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha vaaraa aiheuttavat kulutustavarat ja kuluttajapalvelut saadaan 2 v) poistetuksi. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 854 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 58 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 14 500 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 106 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajavirasto toteuttaa osaltaan valtioneuvoston vahvistamaa kuluttajapoliittista ohjelmaa. Siitä johdettuja teemoja vuosiksi 2006 2007 ovat julkisten palvelujen kuluttajansuoja, viestintäpalvelut, digitelevisio, kulutusluotot ja talousneuvonta. Kuluttajaviraston yhteydessä toimii myös Euroopan Kuluttajakeskus, jonka toiminnasta puolet rahoitetaan viraston budjetista ja puolet rahoittaa Euroopan komissio. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007: Tuoteturvallisuus tulee otetuksi huomioon yritysten ja toiminnanharjoittajien toiminnassa ja vakavaa Kuluttajaoikeuden periaatteet näkyvät yritysten toiminnassa ja julkisia palveluja kehitettäessä. Kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat pystyvät toimimaan markkinoilla tehokkaasti hyödyntämällä Kuluttajaviraston verkkopalveluja. Vakuudet kattavat kuluttajien saatavat valmismatkaliikkeen konkurssitilanteessa. Tuoteturvallisuusvalvonta kohdentuu oikein riskinarvioinnin avulla. Yritysten mahdollisuudet soveltaa kuluttajaoikeuden periaatteita parantuvat ala- ja aihekohtaisen valvonnan ja vaikuttamisen avulla. Verkkopalvelujen asiakastyytyväisyys paranee. Kuluttaja-lehden levikki kasvaa 24 000 kappaleeseen ja lehden kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen on 94 % (levikki 2005: 23 294, kustannusvastaavuus 2005 94 %) Valmismatkaliikkeiden vakuuksien riittävyys ja muutostarpeet tarkistetaan säännöllisesti riskinarviointiin perustuvan suunnitelman mukaisesti. Alue- ja paikallishallinto toteuttaa osaltaan kuluttajapoliittista ohjelmaa ja henkilöstön ammattitaito kehittyy Kuluttajaviraston koulutuksen avulla. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
2005 toteutuma 2006 2007 Henkilötyövuosien kehitys 94,5 96 94 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 12,6 11,5 < 11,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,5 6,0 6,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 53,5 53,0 55,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 4,4 6,5 < 4,5 työhakemukset/avoin työpaikka 80 > 30 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) 3,3 3,4 3,4 Mittarina käytetään myös työtyytyväisyyskyselyn tuloksia. Määrärahan arvioitu jakautuminen tulosalueittain (1 000 euroa) 2006 2007 arvio % arvio % Viraston yleiset tehtävät 882 15 878 15 Tuoteturvallisuus 471 8 468 8 Valmismatkaliikkeiden valvonta 176 3 176 3 Kuluttajaoikeus 824 14 819 14 Valistus ja viestintä 1 294 22 1 288 22 Alue- ja paikallishallinnon ohjaus ja koulutus 294 5 293 5 Asiointi-, hallinto ja muut palvelut 1 765 30 1 756 30 Euroopan kuluttajakeskus 176 3 176 3 Yhteensä 5 882 100 5 854 100 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Bruttomenot 6 452 6 732 6 694 Bruttotulot 832 850 840 Nettomenot 5 621 5 882 5 854 Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
siirtynyt edelliseltä vuodelta 812 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 056 2007 talousarvio 5 854 000 2006 I lisätalousarvio 33 000 2006 talousarvio 5 849 000 2005 tilinpäätös 5 865 000 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 133 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 34 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 11 700 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Kilpailua turvataan puuttumalla kilpailunrajoituksiin kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti sekä edistämällä kilpailua neuvonnan ja asiantuntijapalveluiden avulla. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuualueelle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Viraston toiminta tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen yhteiskunnassa. Viraston toiminnan tuloksena asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät toimivista markkinoista halvempina hintoina, valintamahdollisuuksien lisääntymisenä, innovaatioina ja hyödykkeiden parempana laatuna. Toimivat markkinat edistävät yritystoimintaa. Toiminnassaan virasto on avoin, ammattitaitoinen ja ripeä. Sen toiminta ja ratkaisut ovat tasapuolisia, oikeudenmukaisia ja ennakoitavia. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Kilpailuvirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007: Markkinoilla toimivat ja markkinoiden toimintaan vaikuttavat tahot tuntevat kilpailusäännöt ja niiden merkityksen sekä sitoutuvat edistämään toimivaa kilpailua. Kilpailunrajoituskieltojen toimeenpano luo edellytyksiä uusille liiketoimintaratkaisuille ja lieventää markkinavoiman hyväksikäytöstä johtuvia hyvinvointitappioita. Markkinoiden toimivuus paranee, kun virasto puuttuu tehokkaasti yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten ja komission kanssa rajoituksiin, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Toiminta keskittyy kansantalouden kannalta olennaisten kilpailunrajoitusten sekä institutionaalisten kilpailunesteiden ja rajoitusten selvittämiseen. Kartellivalvonnassa painopiste suuntautuu omaaloitteiseen kartellinvastaiseen toimintaan. Kansainvälisen yhteistyön kilpailupolitiikkaa ja talouden analyysiä koskevan benchmarking-vertailun esiintuomat kehittämistarpeet otetaan huomioon viraston toiminnan suuntaamisessa. Alueellisilla ja paikallisilla markkinoilla ilmenevien kilpailunrajoitusten selvittämistä sekä kilpailun edistämistehtäviä siirretään lääninhallituksille. Viestinnässä ja vaikuttamisessa korostuu asiakkaiden ja kuluttajien kilpailusta saamat hyödyt sekä kilpailun yleistä hyvinvointia lisäävä vaikutus. Toimenpidepyyntöjen käsittelyajat lyhenevät (v. 2005 päätökset 577 päivää ja kirjeratkaisut 32 päivää). Määrärahan arvioitu jakautuminen tulosalueittain (1 000 euroa) 2005 2006 2007 toteutuma % arvio % arvio % Monopolivalvonta 1 585 34 1 979 39 2 002 39 Kartellivalvonta 1 585 34 1 725 34 1 745 34 Kilpailunedistäminen 699 15 710 14 719 14 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Kansainväliset asiat 793 17 660 13 667 13 Yhteensä 4 662 100 5 074 100 5 133 100 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2005 toteutuma 2006 2007 Henkilötyövuosien kehitys 64,8 70 69 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 8,0 < 8,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 9,8 12,0 12,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 65,2 66,0 66,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 9,0 15,0 1) < 5,0 työhakemukset/avoin työpaikka 44 50 > 50 2007 talousarvio 5 133 000 2006 I lisätalousarvio 17 000 2006 talousarvio 5 057 000 2005 tilinpäätös 5 074 000 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 661 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille. Määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 200 000 euroa neuvonnan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle lääninhallitus. 1) arvio Talous- ja velkaneuvojilla on vuositasolla noin 31 000 asiakastapaamista. Ylivelkaongelman syntymisen ennaltaehkäisyyn kiinnitetään entistä enemmän huomiota luomalla paikkakuntakohtaisia talousneuvontaverkostoja. Ennaltaehkäisevä valistus ja talousneuvonta ovat tärkeitä ylivelkaongelman ratkaisussa ja velallisten kuntouttamisessa takaisin työelämään. Tähän mennessä on hoidettu pääsääntöisesti vain velkojen järjestelyä. Vuoden 2005 aikana talous- ja velkaneuvontayksiköt aloittivat alueellaan talousneuvonnan systemaattisen suunnittelun ja osittain myös toteutuksen. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007: Talous- ja velkaneuvonta helpottaa velallisten asemaa luottojen järjestelyissä sekä ehkäisee ennalta ylivelkaantumistilanteiden syntymistä. Asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (v. 2005: 47). V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen ehdotetaan 4,5 miljoonan euron määrärahaa, joka on 200 000 euroa kuluvaa vuotta suurempi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että määräraha on edelleen riittämätön kysyntään nähden. Vuosina 2002 2004 toteutettiin määräaikainen velkasovinto-ohjelma, jonka avulla edistettiin vapaaehtoisten velkasovintojen aikaansaamista. Velkahallintaohjelman päätyttyä palvelun kysyntä ei ole kuitenkaan vähentynyt, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
vaan asiakasjonot ja käsittelyajat ovat päinvastoin pidentyneet. Uusien asiakkaiden määrä on vakiintunut 15 000 20 000 henkilöön vuodessa. Etenkin nuorten velkaisten ja moniongelmaisten määrä on lisääntynyt. Kotitalouksien ylivelkaantumisen riskit ovat kasvaneet mm. luotonsaannin helpottuessa ja kulutusluottojen suosion kasvaessa. Velkaneuvonnan kovan kysynnän vuoksi ennalta ehkäisevään työhön ei jää riittävästi resursseja. Myös kuntien halukkuus osallistua velkaneuvonnan kuluihin on vähentynyt ja -alueelliset erot kasvaneet. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 150 000 euroa. Lisäksi valiokunta korostaa, että taloudenhallinnan neuvottelukunnan ja muiden toimijoiden tulee edistää ennen kaikkea ennaltaehkäisevää työtä. Kulutustottumukset syntyvät yleensä varsin varhain, joten kodin, koulun ja muiden oppilaitosten merkitys ja niiden tiivis yhteistyö on erityisen keskeistä. Valiokunta korostaa myös kansalaisten yhdenvertaisuutta ja pitää tärkeänä, että alueellista tasapuolisuutta edistetään. 2007 talousarvio 4 661 000 2006 talousarvio 4 311 000 2005 tilinpäätös 5 311 000 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 823 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin. S e l v i t y s o s a : Kuluttajajärjestöt ovat kuluttajien etujärjestöjä, missä ominaisuudessa ne neuvovat kuluttajia sekä jakavat ja välittävät niille kuluttajatietoa. Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestöjen myötävaikutuksella. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Kuluttajajärjestöjen valtionavustus on ollut useita vuosia samalla tasolla. Kuluttajien toimintaympäristö muuttuu kuitenkin jatkuvasti yhä haasteellisemmaksi puolueettoman tiedonsaannin kannalta. Tästä johtuen kuluttajaneuvonnan palveluja tulisi lisätä ja vahvistaa niin, että ne ovat myös alueellisesti tasapuolisia. Valiokunta viittaa myös hallituksen kuluttajapoliittiseen ohjelmaan, jonka tavoitteiden mukaan kuluttajille turvataan riittävä tietopohja ja kyky toimia kehittyvillä markkinoilla. Kuluttajaneuvonnan toimintaedellytysten vahvistamiseksi momentille lisätään 150 000 euroa ja se osoitetaan Suomen Kuluttajaliitto ry:n toiminnan turvaamiseen. 2007 talousarvio 823 000 2006 talousarvio 673 000 2005 tilinpäätös 673 000 95. Ryhmäkanteen oikeudenkäyntikulut (arviomääräraha) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ryhmäkannelain mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän ryhmäkannetta koskevan esityksen. Ryhmäkanteesta voi aiheutua oikeudenkäyntikuluja valtiolle silloin, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Oikeudenkäyntikuluiksi lasketaan viraston maksettavaksi tuomittavat vastapuolen kulut. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 6 5 / 2 0 0 6 v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen. 2007 talousarvio 20 000 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Suomen Kuluttajaliitto ry 629 000 Kuluttajat-Konsumenterna ry 25 000 Työtehoseura ry:n kotitalousosasto 169 000 Yhteensä 823 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6