Lapin yliopiston kaukopalvelu, tilauspyynnöt ja toteutuneet tilaukset 1993 2007

Lapin yliopiston kaukopalvelu, tilauspyynnöt ja toteutuneet tilaukset 1993 2007 Marjut Lahtela harjoittelija Lapin yliopiston kirjasto elokuu 2007

Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 1.1. Kuihtuuko kaukopalvelu? 1.2. Tutkimustehtävä ja aineisto 2. Otto- ja antolainat 1993 2006 8 2.1. Ottolainat vs. antolainat 1993 2006 2.2. Tilatut vs. toteutuneet anto- ja ottolainat 2002 2006 2.3. Suomesta ja ulkomailta saapuneet ottolainat (lainat ja jäljenteet) 1993 2006 2.4. Suomesta ja ulkomailta tilatut antolainat (lainat ja jäljenteet) 1993 2006 3. Ottolainat, otos 2006-2007 13 3.1. Otoksen koko 3.2. Lainojen ja jäljenteiden osuus 3.3. Ottolainat tilausmaittain 3.4. Asiakasryhmät 3.5. Tiedekuntien koon suhde lainatilauksiin 3.6. Lainojen ja jäljenteiden ikä 3.7. Lainojen ikä asiakasryhmittäin 3.8. Jäljenteiden ikä asiakasryhmittäin 4. Ei-toteutuneet ottolainapyynnöt ja tilaukset, otos 2006-2007 20 4.1.Otoksen koko 4.2. Ei ottolainaa 4.3. Peruuntuneet lainapyynnöt 4.4. Peruuntuneet tilaukset 5. Antolainat, otos 2007 23 5.1. Otoksen koko 5.2. Lainojen ja jäljenteiden osuus 5.3. Lainojen jaottelu 5.4. Jäljenteiden jaottelu 5.5. Asiakasryhmät 5.6. Lainojen asiakasryhmät 5.7. Jäljenteiden asiakasryhmät 5.8. Lainojen ikä lainojen jaottelun mukaan 5.9. Jäljenteiden ikä jäljenteiden jaottelun mukaan 6. Yhteenveto 31 Lähdeluettelo 33 2

1. Johdanto 1.1. Kuihtuuko kaukopalvelu? Saadut tilaukset 1983-2005 Yliopistokirjastot yhteensä Varastokirjasto 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Yiopistokirjastojen ja Varastokirjaston vastaanottamat kaukopalvelutilaukset 1983-2005. (http://www.varastokirjasto.fi/stks/esitykset/ari_muhonen.ppt#325,18,slide 18) Kaukopalvelun huippuvuodet ajoittuvat 1980-luvulle, jolloin vuosittainen tilausmäärä oli miltei 300 000 kappaletta. Vuonna 1993 tilausmäärät kuitenkin vähenivät selvästi, sillä virkapostioikeuden poistumisen sekä valtion maksuperustelain johdosta kirjastot alkoivat periä lähetyskuluja tilaajakirjastolta. Hintapolitiikan ohella tilausten määrää ovat laskeneet lama-ajan resurssit sekä elektronisen aineiston käyttöönotto. 1990-luvun alun jälkeen tilausmäärät pysyivät 200 000 kappaleessa, kunnes 1990-luvun lopulta alkaen pudotusta on tullut 100 000 tilauksen verran. 1 1 Muhonen 2006. 3

Vajaa pari vuotta sitten Ari Muhonen 2 ennusti, että kaukopalvelu - yksi kirjaston perinteinen palvelu katoaa. Hän arvio yllä olevan kaavion (v. 2004 asti) perusteella, että yliopistokirjastojen vastaanottamien tilausten määrä on nollassa vuonna 2009. Sittemmin tämä ennuste on osoittautunut täysin epärealistiseksi. Vuoden 2007 kaukolainapäivät nimettiinkin osuvasti paluu tulevaisuudesta, sillä kaukopalvelun tulevaisuudennäkymät eivät ole toteutumassa. 3 Vaikka tilausmäärät ovat laskeneet huippuvuosista, näyttää kaukopalvelu yhä 2000-luvulla pysyvän elinvoimaisena kirjaston toimintona. Esimerkiksi elektroninen aineisto ei ole vähentänyt kaukopalvelun käyttöä yhtä voimakkaasti kuin on ennakoitu. E-aineisto onkin pienentänyt lähinnä artikkeleiden kaukolaina-tarvetta. 4 E-artikkeli on myös vaivattomampi lukea näytöltä kuin kokonainen e-kirja. LaYK:n kaukopalvelun havaintojen mukaan joissain tapauksissa e-kirjat ovat jopa vahvistaneet kaukopalvelun asemaa, sillä asiakas tutustuu aluksi näytöltä e-kirjaan ja mikäli hän haluaa lukea sen kunnolla, asiakas kaukolainaa siitä painetun version. Mikäli asiakkaan mielestä kaukopalvelu on nopeaa, helppoa ja edullista, hän käyttää mieluusti tätä palvelumuotoa. Kaukopalvelun valtti on siinä, että se laajentaa tilapäisesti kirjaston kokoelmaa. Kaukopalvelun avulla tietomassoista saa siis käyttöön olennaisimman tiedon. Kaukopalvelun käyttö riippuu kuitenkin myös asiakkaan tai asiakasta ohjanneen kaukopalvelun tiedonhankintataidoista löytyikö tietomassoista nimenomaan olennaisin tieto kaukolainattavaksi. Kaukopalvelun käytön uhkana on myös se, että asiakkaat käyttävät mieluiten helpommin saatavilla olevaa aineistoa, kuten e-aineistoa, vaikka se ei tarjoaisikaan kattavinta tietoa aiheesta. 5 Kaukopalvelun elinehtoja ovat asiakastoimisuus, automaatio ja aineistojen yhteiskäyttö. Nämä kriteerit täyttyvät muun muassa Universal Borrowing (UB)-toiminnossa, jossa asiakas voi itse Hillan kautta kaukolainata aineistoa Varastokirjastosta. Tosin UB-lainat eivät täytä perinteisen kaukopalvelun määritelmää, sillä siinä asiakas on suoraan yhteydessä toiseen kirjastoon eikä yhteys ole kahden kirjaston tai tietopalvelun välistä. 6 Asiakkaan suoraan varaamat UB-lainat myös työllistävät kaukopalvelua, sillä aineisto kulkee kaukopalvelun kautta, jotta kaukopalvelun sekä yksittäisten asiakkaiden tilaukset erottuisivat toisistaan. 2 Ari Muhonen on Teknillisen korkeakoulun kirjaston ylikirjastonhoitaja. 3 Muhonen 2006. Ks. http://www.varastokirjasto.fi/stks/ohjelma.htm 4 Molander 2006, 29. 5 Molander 2006, 34; Muhonen 2006. 6 Muhonen 2006; Muhonen 2007. 4

1.2. Tutkimustehtävä ja -aineisto Tämän selvitys käsittelee Lapin yliopiston kirjaston kaukopalveluun saapuneita tilauspyyntöjä. Aluksi luon yleiskuvan tilausten määristä viimeisen 14 vuoden aikana (1993 2006) kirjaston yleistilaston perusteella. Tämän jälkeen tutkin yksityiskohtaisemmin otosten avulla lukuvuonna 2006 2007 saapuneita tilauspyyntöjä. Keskeisiä käsitteitä: tilauspyyntö vs. tilaus. Asiakas lähettää kaukopalveluun tilauspyynnön, joka muuttuu tilaukseksi kun kaukopalvelu välittää sen toiseen kirjastoon laina vs. jäljenne. Lainat ovat fyysisiä teoksia (kirjat, opinnäytteet, mikrofilmit jne.) ja jäljenteet ovat paperikopioita alkuperäisestä teoksesta (artikkelikopiot, pro gradu töiden sisällysluettelot ja yhteenvedot jne.). Ottolainat ovat asiakkaan pyynnöstä ja hänen käyttöönsä tilattua aineistoa toisesta kirjastosta tilattua aineistoa, jota ei ole LaYK:n kirjastossa. Peruuntuneet ottolainat ovat LaYK:n asiakkaiden tilauspyyntöjä, jotka eivät toteutuneet ottolainoina. Antolainoja ovat toisista kirjastoista LaYK:oon saapuvat tilaukset. Kaukopalvelussa ei arkistoida peruunteita antolaina-tilauksia, joten en voi analysoida niitä tässä tutkimuksessa. Jäljenteitä olivat muun muassa artikkelikopiot sekä. Otosten koko: Toteutuneet ja ei-toteutuneet ottolainat: tilauspyynnöt, jotka asiakas oli lähettänyt kaukopalveluun 1.8.2006 22.6.2007. Lisäksi analysoin 23.6 29.6 saapuneista tilauspyynnöistä ne, jotka kaukopalvelu ehti tuolloin ennen kesälomaa käsitellä. Otos ei ole täysin yhden vuoden mittainen, sillä siitä puuttuu kesäkuun lopussa sekä heinäkuun aikana saapuneet tilauspyynnöt. Kesäajalla tilauspyyntöjä tulee kuitenkin kuukausittain vähäisin määrä. o Toteutuneet ottolainat: 973 kappaletta o Peruuntuneet ottolainapyynnöt: 124 kappaletta Antolainat: 1.4 22.6.2007 kaukopalvelun asiakkaille lähettämät antolainat. Antolainoista minulla oli käytössä vain toteutuneet tilaukset, joissa aineisto oli jo lähetetty asiakkaalle. 5

Toisin kuin ottolainoissa, tämä antolaina-tutkimus ei käsittele kaikkia saapuneita tilauspyyntöjä (mm. peruuntuneet tilaukset sekä tilaukset, joissa antolainaa ei ole lähetetty, koska kyseinen aineisto on vielä toisella asiakkaalla lainassa). Lapin kirjastoista tämä selvitys käsittelee vain Rekku-kuljetuksen ulkopuoliset lainat (5 kpl). o Lähetetyt antolainat: 239 kappaletta Otosten yhteiskoko oli 1336 tilauspyyntöä / tilausta, joista toteutuneita ottolainoja oli 73 %, peruuntuneita ottolainapyyntöjä 9 % ja lähetettyjä antolainoja 18 %. Prosenttiosuudet kuvastavat sitä, ettei ottolainojen sekä antolainojen otos ole ajallisesti yhtä pitkä: ottolainojen otos kattoi vajaa 11 kuukautta, mutta antolainojen otos kattoi vain vajaa 3 kuukautta. Antolainoista otos jäi pienemmäksi, sillä käytössäni oli vain huhti-kesäkuun aikana laskutetut tilaukset. Alkuperäinen tilauspyyntö nimittäin liitetään laskutukseen ja edellinen laskutus oli lähtenyt 31.3.2007. Otoksista kootut tiedot: Toteutuneet ottolainat: tilauskuukausi, laina/jäljenne, tilausmaa (Suomi/ Pohjoismaat/ muut ulkomaat), asiakasryhmä (10 kategoriaa) sekä teoksen ikä. Ei-toteutuneet ottolainat: tilauskuukausi, laina/jäljenne sekä tilauksen peruuntumisen syy (10 kategoriaa). Toteutuneet antolainat: tilauskuukausi, laina (5 kategoriaa) / jäljenne (3 kategoriaa), asiakasryhmä (6 kategoriaa) sekä teoksen ikä. Ottolainojen kohdalla selvitys kattaa osittain samoja teemoja kuin Maria Molanderin pro gradu työ Elektronisen aineiston vaikutus kaukopalvelutoimintaan Oulun yliopiston kirjastossa. Molander analysoi vuosilta 1998 2005 yhteensä 1381 lainapyyntöä. Molanderilla oli vuosilta 1998 2005 yhden viikon otos, mikä kattaa noin 2 % vuosittaisesta ottolainatilauksesta. Mielestäni otoksen vaikuttaa liian pieneltä tulosten yleistettävyyden kannalta. Molender itsekin totesi, ettei viikon otantajakso anna täysin luotettavaa kuvaa vuositason ottolainoista. Mikäli otantaviikolle on esimerkiksi sattunut henkilökunnan poissaoloja, ei tilauksia ole edes voitu käsitellä normaalimäärää. 7 7 Molander 2006, 42. 6

Mari Molander selvitti gradussaan ottolainojen iän (julkaisuvuosi kaukolainan tilausvuosi), muodon (kirja vai artikkeli), kielen, tieteenalan sekä tilausmaan. Tässä analyysissa on kieltä lukuunottamatta samat muuttujat. Lisäksi Molander selvitti oliko vuosien 1998-1995 otosten ottolainat vuonna 2005 saatavissa Oulun yliopiston kokoelmista. Tämä tutkimus ei ole pitkittäisotanta, joten vastaava analyysi ei ole mahdollista. Molander jaotteli kaukolainat tieteenaloittain lainojen nimekkeiden perusteella. Itse en tehnyt vastaavaa kategorisointia, sillä toisin kuin Molanderilla minulla oli käytössä alkuperäiset kaukolainapyynnöt, joihin oli yleensä ilmoitettu asiakkaan tiedekunta tai muu kirjaston käyttäjäryhmä (Arktinen keskus, Menetelmätieteen laitos, Avoin yliopisto jne.). Mikäli kyseinen tieto puuttui, löytyi vastaus Voyagerin asiakastilastosta tai viimeistään henkilökunnan muistitiedosta. Kaukolaina-asiakkaiden sekä kaukolainapyyntöjen kategorisointi tieteenaloittain olisi kertonut esimerkiksi sen, kuinka paljon yhteiskuntatieteilijöiden tekemistä kaukolainoista on yhteiskuntatieteellisiä teoksia, mutta tällainen analyysi olisi selvästi työläämpi. 7

2. Otto- ja antolainat 1993 2006 2.1. Ottolainat vs. antolainat 1993 2006 3000 2500 2000 Otto- ja antolainat 1993-2006 1500 1000 500 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 antolainat ottolainat Lapin yliopiston kaukopalvelussa antolainojen osuus on ottolainoja suurempi. Antolainojen vuosittainen määrä on ollut 2500 1600 ja ottolainojen 2000 1500. Vuosituhannen vaihteessa antolainoja oli ottolainoihin verrattuna suhteellisesti enemmän, sillä ottolainojen määrä kääntyi antolainoja aiemmin laskuun. Viimeisten vuosien aikana antolainoja on ollut reilu 1500 ja ottolainoja vajaa 1500. Vuoden 2006 ottolainoja oli 1100 kappaletta, mikä oli noin 350 tilausta vähemmän kuin vuonna 2005. Elokuussa 2007 näyttää kuitenkin siltä, että ottolainojen määrä jälleen nousee edellisvuoden luvusta. Yllä oleva kaavio käsittelee vain toteutuneita lainatilauksia, mutta kaukopalveluun saapuvien tilauspyyntöjen määrä on toteutuneita tilauksia suurempi. Antolainojen kohdalla jokainen saapunut asiakkaan tilauspyyntö numeroidaan ja tämä luku ilmoitetaan kirjastojen yhteistilastoon ( vastaanotetut tilaukset ). Ottolainoissa kirjaston yhteistilastossa lähetetyt tilaukset ei kuitenkaan tarkoita asiakkailta saapuneiden tilauspyyntöjen kokonaismäärää. Tilauksiksi määritellään vain ne tilauspyynnöt, jotka kaukopalvelu lähettää muille kirjastoille. Tilauspyyntö-vaiheessa osa pyynnöistä siis peruuntuu, koska kaukopalvelu löytää kyseisen aineiston esimerkiksi kirjaston 8

kokoelmista. Nämä peruuntuneet tilauspyynnöt eivät siis näy ottolainat-tilastoissa, vaikka niiden käsittely vie kaukopalvelun työaikaa. 2.2. Tilatut vs. toteutuneet anto- ja ottolainat 2002 2006 Tilatut vs. toteutuneet otto- ja antolainat 2002-2006 2006 2005 2004 2003 2002 0 500 1000 1500 2000 2500 antolainat, tilaukset ottolainat, tilaukset antolainat, yhtensä ottolainat, yhteensä Kaikki kaukolainapyynnöt eivät siis toteudu eikä kaukolainatilauskaan varmista kaukopalvelun toteutumista. Ottolainoista ei-toteutuneiden tilausten lukumäärä oli vuonna 2006 vajaa 80 kappaletta eli noin 7 % ottolainatilauksista. Antolainatilauksissa ei-toteutuneiden tilausten osuus oli vielä vuosina 2002 2003 noin 10 %, mutta vuonna 2006 se oli enää 2 % (34 tilausta). Taulukossa tarkastellaan tilausmääriä vain vuodesta 2002 eteenpäin, sillä aiemmin kirjastojen yhteistilastoissa ainakin ottolainoissa lähetetyt tilaukset tarkoitti vain Suomeen lähetettyjä tilauksia. 9

2.3. Suomesta ja ulkomailta saapuneet ottolainat (lainat ja jäljenteet) 1993 2006 Suomesta ja ulkomailta saapuneet ottolainat (lainat ja jäljenteet) 1993-2006 2005 2003 2001 1999 1997 1995 1993 0 500 1000 1500 2000 2500 lainat/ Su jäljenteet / Su lainat ja jäljenteet / kv lainat / kv jäljenteet / kv Vuosina 1993 2001 ulkomailta lähetetyt lainat ja jäljenteet on ilmoitettu yhtenä lukuna ja vuosina 2002 2006 erillisinä lukuina. Viimeisen 14 vuoden aikana valtaosa ottolainoista on ollut Suomesta tilattuja lainoja. Tämän kategorian osuus on vuosien aikana kohonnut: vuonna 1996 Suomesta tilattujen lainojen osuus oli 65 % ja vuonna 2006 jo 80 %. Suomesta tilattuja lainoja on parhaimmillaan ollut miltei 1500, mutta 2000-luvulla lainojen määrä on liikkunut 1000 lainan molemmin puolin. Toiseksi eniten ottolainoista oli Suomesta tilattuja jäljenteitä. 1990-luvun puolivälissä näitä oli miltei 500 kappaletta, mutta 2000-luvulla enää noin 200 kappaletta. Ulkomailta lainatun aineiston osuus on puolestaan aina ollut vähäistä: vuonna 1993 lainoja ja jäljenteitä tilattiin vajaa 180 ja vuonna 2006 vajaa 70 kappaletta. Vuosien 2002 2006 tilastoissa lainat ja jäljenteet on erotettu toisistaan, ja lainojen osuus on jäljenteitä selkeästi suurempi. Oulun yliopistossa ottolainojen huippuvuosi oli 1999. Tämän jälkeen pääkirjastossa lainat ovat tippuneet sekä pääkirjastossa että lääketieteellisessä kirjastossa viidestätuhannesta kolmeentuhanteen. Tämä lasku on ollut voimakkaampaa kuin useimmissa ulkomaalaisissa tutkimuksissa saati LaYK:n tilastossa. Oulun yliopiston ottolainoista (1998 2005) kotimaisia oli 65 10

%, pohjoismaisia 15 % ja muiden ulkomaiden 20 % 8. LaYK:n kohdalla kotimaisten ottolainojen osuus oli vastaavan kahdeksan vuoden aikana 94 % eli miltei 30 % enemmän kuin Oulussa. LaYK:n kotimaisista ottolainoista lainoja oli 75 % ja jäljenteitä 19 % ja ulkomaisten ottolainojen osuus jäi 6 %. 2.4. Suomesta ja ulkomailta tilatut antolainat (lainat ja jäljenteet) 1993 2006 Suomesta ja ulkomailta tilatut antolainat (lainat ja jäljenteet) 1993-2006 2005 2003 2001 1999 1997 1995 1993 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 lainat/ Su jäljenteet/ Su lainat ja jäljenteet/ kv lainat/ kv jäljenteet/ kv Vuosina 1993 2001 ulkomailta tilatut lainat ja jäljenteet on ilmoitettu yhtenä lukuna ja vuosina 2002 2006 erillisinä lukuina. Yli 90 % antolainoista oli Suomesta tilattuja kirjoja, mikä oli vielä suurempi luku kuin ottolainojen kohdalla. Tämän ryhmän vuosittainen tilausluku vaikuttikin eniten kokonaismäärään, sillä toiseksi suurimman luokan (jäljenteet/ Su) tilausmäärät jäivät vuosittain muutamaan sataan ja ulkomailta tilattujen antolainojen osuus on ollut korkeimmillaan reilu sata kappaletta. Elektronisen aineiston lisääntynyt määrä ei siis näytä vaikuttavan suuresti kirjaston vastaanottamiin antolainatilauksiin, sillä e-aineisto on pienentänyt enimmäkseen jäljenteiden eikä kotimaisten lainojen määrää. 8 Molander 2006, 47. 11

Suomesta tilattujen lainojen vuosittainen tilausmäärä vaihtelee 1500 2000 kappaleen välillä. Viime vuodet lukumäärä on ollut noin 1500. Antolainoista toiseksi eniten on kotimaasta tilattuja jäljenteitä. Kun vuoden 2006 ja 2001 lukuja vertaa toisiinsa, on Suomesta tilattujen jäljenteiden osuus viiden vuoden aikana vähentynyt yli puolella (2001: 250 kpl ja 2006: 116 kpl). Ulkomaille lähetetyt antolainat ovat puolestaan selkeä vähemmistö Suomeen lähetetyn aineistoon verrattuna. Vuosien 2002 2006 tilastoissa ulkomaille lähetetyt lainat ja jäljenteet on erotettu toisistaan ja näistä enemmistö on jäljenteitä. Vuosina 1996 2002 ulkomaalaisten antolainojen lukumäärä oli noin reilu sata tilausta, mutta vuonna 2006 ulkomaalaisia antolainoja oli enää 15 kappaletta. Laskun selittää nimenomaisesti jäljenteiden vähentynyt lukumäärä. 12

3. Ottolainat, otos 2006-2007 3.1. Otoksen koko Ottolainapyynnöt kuukausittain 56 109 119 98 68 153 100 125 96 93 74 6 0 200 400 600 800 1000 1200 elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. ei tiedossa Otos kattoi 10 kokonaisen kuukauden (elo-toukokuu) sekä osan kesäkuun aikana saapuneista tilauksista, jotka johtivat onnistuneeseen ottolainaan. Tilauspyyntöjä ajoittui eniten tammikuulle (153 kpl) ja vähiten elokuulle (56 kpl) sekä joulukuulle (68 kpl). Muutoin kokonaisten kuukausien osalta tilauspyyntöjen määrä oli sadan kappaleen tuntumassa. Kaikkiaan otoksen koko oli 973 tilausta. 3.2. Lainojen ja jäljenteiden osuus Lainojen ja jäljenteiden osuus 798 175 0 200 400 600 800 1000 1200 lainat jäljenteet Ottolainoista selvä enemmistö (82 %) oli lainoja ja viidennes oli jäljenteitä. 13

3.3. Ottolainat tilausmaittain Ottolainat tilausmaittain yhteensä 913 2931 jäljenteet 145 129 kirjat 768 282 0 200 400 600 800 1000 1200 Suomi Pohjoismaat muut ulkomaat Ottolainoista 94 % oli kotimaisista kirjastoista. Lainoja tuli hieman Pohjoismaista (28 kpl), mutta ei juurikaan muista ulkomaista (2). Jäljenteissä tilanne oli päivänvastainen: vain yksi jäljenne oli Pohjoismaista ja muista ulkomaista oli kolmisenkymmentä tilausta. Mikäli asiakas on rajannut tilauspyynnön vain Suomeen, mutta aineistoa ei ole Suomessa saatavilla, tiedustelee kaukopalvelu asiakkaan halukkuutta kaukolainata aineisto ulkomailta. 9 Kohta muut ulkomaat tarkoittaa lähinnä saksalaista Subitoa, joka on myös pohjoismaisia palveluita edullisempi. Artikkelin pituudesta riippuen Subitosta tilaaminen voi olla myös jopa kotimaista tilausta halvempaa. Subito on Saksan opetusministeriön vuonna 1998 alullepanema hanke, jonka tarkoituksena on edistää informaation nopeaa välittämistä. Subito koostuu usean eurooppalaisen kirjaston aineistosta. Oulun yliopiston kirjaston kohdalla nimenomaan Subiton käyttö hillitsi ulkomaalaisten tilausten määrän laskua 10. 9 Lay:n opiskelijalle/ Lay:n henkilökunnalle ja muille opiskelijoille lainat kotimaan kirjastoista maksaa 6/7, Pohjoismaista 8/10 ja muista ulkomaista 22. Jäljenteiden hinta riippuu sivumäärästä, ensimmäisten 10 sivun hinta on 6/7. 10 Molander 2006, 48-49. 14

3.4. Asiakasryhmät 26; 3 % 19; 2 % 26; 3 % 171; 18 % 35; 4 % 273; 27 % Asiakasryhmät 101; 10 % 179; 18 % 48; 5 % 95; 10 % KMT KTK OTK TTK YTK MELA AK AVO Muu yliopiston henkilökunta Muut Viiden tiedekunnan osuus ottolainoista oli yhteensä 70 % (kt. tiedekunta-erittely, kohta 3.5.) Vajaa 20 % tilauksista oli puolestaan Arktisesta Keskuksesta (AK). AK:lla ei ole omaa kaukopalvelua, vaan tilauspyynnöt välitetään pääkirjastolle. Muiden kirjaston asiakasryhmien (MELA = Menetelmätieteen laitos, AVO = Avoin yliopisto, yliopiston muu henkilökunta ja muut) osuus oli muutaman prosentin suuruinen. Yliopiston kirjaston oman henkilökunnan pyytämät ottolainat olivat noin prosentti kaikista ottolainoista (eli noin puolet kohdan muu yliopiston henkilökunta lainoista). 15

3.5. Tiedekuntien koon suhde lainatilauksiin Tiedekuntien koon suhde lainoihin 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 KMT KTK OTK TTK YTK hlö lainat hlö, lkm lainat, lkm hlö, % lainat, % KMT 221 101 5,80 % 14,50 % KTK 753,5 178 19,90 % 25,50 % OTK 790 48 20,90 % 6,90 % TTK 768 95 20,30 % 13,70 % YTK 1250,5 274 33,10 % 39,40 % yhteensä 3783 696 100 % 100 % hlö = tiedekunnan opiskelijoiden ja tutkijoiden lukumäärä vuonna 2006 Kota-tietokannan lukujen perusteella. lainat = tiedekuntaan kuuluvien asiakkaiden ottolainat Lapin yliopiston suurin tiedekunta oli YTK (33 %), josta tuli yhteensä vajaa 40 % tiedekuntien lainatilauksista. Toiseksi eniten lainatilauksia eli 25 % tuli KTK:lta, joka oli kuitenkin vasta neljänneksi suurin tiedekunta. Hieman KTK:ta suuremmista tiedekunnista (OTK ja TTK) tuli tiedekunnan kokoon suhteutettuna vähiten lainatilauksia. KTK:n, OTK:n ja TTK:n henkilömäärät olivat kullakin noin 20 %, mutta lainatilastossa OTK:n osuus oli vain 7 % ja TTK:n 14 %. Sen sijaan henkilöstöltään pienimmän tiedekunnan (KMT) lainatilausten määrä oli suurin tiedekunnan kokoon suhteutettuna. KMT:n henkilömäärä oli 6 %, mutta sen laitatilausten osuus oli kolmanneksi suurin eli miltei 15 %. Tiedekuntien lainaosuuksiin vaikuttaa muun muassa se, ettei tiekunnilla ole yhtenäistä käytäntöä graduntekijöiden ilmaisten kaukolainojen määrästä. YKT sekä KMT maksavat 7, KTK 5, OTK 3 (1.6.2007 alkaen) ja TTK ei maksa yhtään graduntekijöiden kaukolainaa. Henkilömääriin suhteutettuna vähiten tilauksia tuli nimenomaan OTK:sta ja TTK:sta, jotka eivät ole kustantaneet 16

opiskelijoiden gradututkimukseen liittyviä kaukolainoja. Toisaalta tiedekuntien lainaosuudet voivat selittyä myös sillä, ettei kaukolainaus ole tarpeellista, koska LaYK:n omat kokoelmat ovat tarpeeksi kattavia. Kaukopalvelun käyttämättä jättämisen syyt vaatisivat kuitenkin oman tutkimuksensa. 3.6. Lainojen ja jäljenteiden ikä Lainojen ja jäljenteiden ikä jäljenteet lainat 0 200 400 600 800 1000 alle 1v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. 21-50 v. 51-100 v. Jäljenteissä oli erikseen kategoria alle 1 v., jonka osuus oli 15 %. Luku tarkoittaa lähinnä niitä artikkeleita, joita ei vielä löydy e-muodossa. Kaikkiaan lainoista 30 % ja jäljenteistä 40 % oli ilmestynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Sekä lainoista että jäljenteistä alle 10 vuoden ikäisiä oli reilu 50 %, 11 20 vuoden ikäistä oli 28 % ja 21 50 vuoden ikäisiä 16 %. Lainoista yli 51 vuoden ikäisiä oli 4 % ja jäljenteissä 1 %. 17

3.7. Lainojen ikä asiakasryhmittäin 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. 21-50 v. 51-100 v. Yht. % KMT 29 19 22 15 0 85 11 KTK 49 39 45 18 6 157 20 OTK 15 6 10 8 7 46 6 TTK 22 16 23 27 1 89 11 YTK 65 60 65 33 12 235 29 MELA 5 3 9 9 1 27 3 AK 36 18 27 7 6 94 12 AVO 4 5 6 6 0 21 3 Muu LaY 5 2 8 2 1 18 2 Muut 8 7 7 3 1 26 3 238 175 222 128 35 798 % 30 22 28 16 4 Viiden tiedekunnan ja AK:n osalta suurin ikäkategoria oli 1-5 -vuoden ikäiset lainat. Ainoa poikkeus oli TTK, jossa oli eniten tilauksia kategoriassa 21 50 vuotta. Muutoin asiakasryhmien lainojen ikäjakauma noudatti yleistä lainojen ikäjakaumaa (kt. kohta 3.6.). Kirjojen tilausmäärät asiakasryhmittäin vastaavat 1-2 % tarkkuudella ottolainojen asiakasjakoa (kt. kohta 3.4). Ainoastaan AK poikkesi tästä keskiarvosta, sillä AK:n osuus lainoista oli 12 %, mutta sen osuus kaikista ottolainoista oli 18 %. 18

3.8. Jäljenteiden ikä asiakasryhmittäin alle 1 v. 1-5 v. 6-10 v. 11-20 v. 21-50 v. 51-100 v. Yht. % KMT 6 3 2 1 4 0 16 9 KTK 1 5 3 8 3 1 21 12 OTK 0 0 0 2 0 0 2 1 TTK 1 0 2 1 2 0 6 3 YTK 11 17 3 4 3 1 39 22 MELA 4 4 0 0 0 0 8 5 AK 4 14 16 30 12 0 76 44 AVO 0 0 0 2 4 0 6 3 Muu LaY 0 1 0 0 0 0 1 1 Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 27 44 26 48 28 2 175 % 15 25 15 28 16 1 Jäljenteiden ikäjakauma asiakasryhmittäin vastasi pääpiireittäin jäljenteiden yleistä ikäjakaumaa (kt. 3.6.). Ainoastaan AK:n osuudet ikäryhmistä olivat selvästi muista poikkeavia, sillä AK:n osuus tilatuista jäljenteistä oli peräti 44 %. 19

4. Ei-toteutuneet ottolainapyynnöt ja tilaukset, otos 2006-2007 4.1. Otoksen koko Toteutumattoneet lainapyynnöt kuukausittain 10 9 9 10 8 15 13 11 11 11 12 0 20 40 60 80 100 120 140 elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. Otoksen joka kuukaudessa oli kymmenisen sellaista lainapyyntöä, jotka eivät johtaneet onnistuneeseen ottolainaan. Yhteensä näitä lainapyyntöjä oli 124 kappaletta. 4.2. Ei ottolainaa Ei ottolainaa 97 27 peruuntunut tilauspyyntö peruuntunut lainatilaus 0 50 100 150 Kaukolainapyynnöistä 124 ei johtanut ottolainaan. Vain pari näistä lainapyynnöistä koski jäljenteitä ja loput olivat lainoja. Yhteensä 75 % lainapyynnöistä peruuntui ennen kuin kaukopalvelu oli 20

lähettänyt tilauksen eteenpäin (ks. kohta 4.3.). Vajaassa 30 tapauksessa lainapyynnöstä tuli lainatilaus, joka ei kuitenkaan toteutunut (ks. kohta 4.4.). Kaikkiaan ottolainapyynnöistä toteutui 88,7 %, peruuntui lainapyyntö-vaiheessa 8,8 % ja peruuntui lainatilaus-vaiheessa 2,5 %. 4. 3. Peruuntuneet lainapyynnöt Peruuntuneet lainapyynnöt on saatavissa elektronisena on saatavissa painettuna 39 24 11 18 23 0 50 100 150 on saatavissa muista Roin kirjastoista ei kaukolainattu, vaan hankittiin kokoelmaan valmiiksi lainassa asiakkaalla ei tilattu: asiakas perui pyynnön Yleisin peruuntumisen syy oli se, että kaukopalvelu huomasi kyseisen aineiston olleen jo yliopiston kokoelmassa joko elektronisena (39 kpl) tai painettuna (24). Elektroninen aineisto oli esimerkiksi Ebraryn aineistoa, joka näkyi Lindan, muttei Hillan tietokannassa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi e-aineisto onkin tarpeen liittää kirjaston omaan tietokantaan, jotta asiakkaat löytäisivät kyseisen aineiston paremmin 11. Painettu aineisto löytyi puolestaan Hillan tietokannasta. Lisäksi kirjaston varastossa on luetteloimatonta aineistoa, josta ajoittain löytyy yksittäisiä kaukolainapyyntöjen kohteita nämä tapaukset ovat tosin kaukopalvelun työntekijöiden muistitiedon varassa. Kaukolainapyyntöjä hyödynnettiin myös kirjaston oman aineiston kartuttamisessa. Otoksessa oli 18 pyyntöä, jossa teosta ei kaukolainattu, vaan se päätettiin hankkia kirjaston omaan kokoelmaan. 11 ks. esim. Molander 2006, 30-31 21

Ennen kaukolainatilauksen tekoa kaukopalvelu tarkistaa aineiston saatavuuden myös muista Rovaniemen kirjastoista. Näin ollen 11 kaukolainapyynnön kohdalla aineisto löytyi kaupunginkirjaston tai amkk-kirjastojen kokoelmista. Harvinaisempi peruuntumisen syy oli se, että kyseinen teos oli jo asiakkaalla lainassa. Kolme tilausta peruuntui puolestaan asiakkaan toimesta ennen kuin lainapyyntö oli kaukopalvelussa muuntunut lainatilaukseksi. Kaikkiaan 94 ( %) peruuntuneen lainapyynnön kohdalla kaukolainatilausta ei tehty, mutta asiakas sai silti toivomansa aineiston käyttöönsä. 4.4. Peruuntuneet tilaukset Peruuntuneet tilaukset 1 6 19 1 tilaus peruttu asiakkaan pyynnöstä tilaus peruttu aikarajan takia ei kaukolainattavissa ei löytynyt mistään 0 10 20 30 Tilaus peruuntui yleensä sen takia, ettei aineisto ollut kaukolainattavissa (19 kpl). Valtaosa näistä tapauksista oli graduja, joita tietyt kirjastot eivät lainaa edes lukusalikäyttöön. Parissa tapauksessa teos ei ollut kirjastossa kaukolainattavissa, koska se oli hukassa tai kadonnut. Toiseksi yleisin syy (6 kpl) oli tilauksen peruuntuminen, koska aineistoa ei saanut LaYK:iin asiakkaan asettamaan aikarajaan mennessä. Yksi tilaus jäi puolestaan toteutumatta, koska asiakas itse perui lainapyyntönsä. Yhtä lainapyyntöä ei voitu toteuttaa, koska kyseistä lehteä ei vielä ollut edes ilmestynyt ( ei löytynyt mistään ). Kaukopalvelun mukaan edellä mainitun kaltaisia epäselviä lainapyyntöjä tulee asiakkaalta enää hyvin harvoin. 22

5. Antolainat, otos 2007 5.1. Otoksen koko Antolainojen otos oli erittäin pieni, 239 tilausta, sillä käytössäni oli vain kolmen kuukauden laskumaton materiaali huhtikuun alusta kesäkuun puoliväliin saakka. 5.2. Lainojen ja jäljenteiden osuus Lainojen ja jäljenteiden osuus 203 28 4 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % lainat/ Su jäljenteet/ Su lainat/ kv jäljenteet/kv Tarkastelemistani otoksessa 87 % oli lainoja (207 kpl, joista 203 meni kotimaisiin kirjastoihin) ja 13 % jäljenteitä (34 kpl, joista 28 meni kotimaisiin kirjastoihin). Aiempiin vuositilastoihin verrattuna otoksessa Suomeen lähetettyjen lainojen osuus oli pari prosenttia pienempi. Vastaavasti Suomeen lähetettyjen jäljenteiden sekä ulkomaille lähetettyjen lainojen osuudet olivat hieman aiempia vuosia suurempia. 23

5.3. Lainojen jaottelu Lainojen jaottelu 2; 1 % 7; 3 % 26; 13 % 29; 14 % 143; 69 % kurssikirjat opinnäytteet monografiat sarjat varastokokoelma Lainoista enemmistö, eli noin 70 %, oli kurssikirjoja. Opinnäytteitä sekä yleiskokoelmaan kuuluvia monografioita lainattiin molempia vajaa 30 kappaletta (13-14 %). Yhteensä kurssikirjat, opinnäytteet ja monografiat muodostavat 96 % antolainoista. Loput 4 % sisältävät muutaman kappaleen sarjajulkaisuja sekä varastoon sijoitettuja kirjoja. Kaukopalvelun havaintojen mukaan kurssikirjojen osuus on vuosittain huomattavasti pienempi, mutta tässä otoksessa kurssikirjoja on selvä enemmistö. 5.4. Jäljenteiden jaottelu Jäljenteiden jaottelu 2; 6 % 1; 3 % aikakauslehdet kurssikirjat virallisjulkaisut 29; 91 % Jäljenteet olivat lähinnä artikkelikopiota aikakauslehdistä (29 kpl). Kaksi antolaina-jäljennettä oli kopioita kurssikirjojen sisällöstä ja yksi kopio oli virallisjulkaisusta. 24

5. 5. Asiakasryhmät Asiakasryhmät 30; 13 % 9; 4 % 79; 32 % kunnan/kaupunginkirjast ot Lapin kunnankirjastot (ei Rekku) yliopistokirjastot 50; 21 % 5; 2 % erikoiskirjastot amk/ amkk -kirjastot 66; 28 % ulkomaalaiset kirjastot Suurin asiakasryhmä oli yleiset kirjastot (34 %). Lapin kunnankirjastojen osalta antolainoiksi ovat laskettu vain Rekku-kuljetuksen ulkopuoliset kaukolainat (5 kappaletta). Toiseksi eniten tilauksia tuli yliopistokirjastoista (28 %). Kolmas selkeästi iso asiakasryhmä oli erikoiskirjastot (21 %). Tähän ryhmään on kategorisoitu sekä tieteelliset erikoiskirjastot että yritysten ja yhteisöjen tietopalvelut. 12 Neljäs asiakasryhmä oli ammattikoulu- ja ammattikorkeakoulukirjastot (13 %). Tähän ryhmään ei kuulu Lapin läänin amkk-kirjastot (Rovaniemi ja Kemi-Tornio), joihin kaukolainat tehdään Rekku-kuljetuksina. Antolaina-asiakkaat olivat pääosin suomalaisia kirjastoja, sillä vain 4 % tilauksista tuli ulkomaalaisista kirjastoista. Yleisten kirjastojen osuuden selittää näiden kirjastojen suuri lukumäärä esimerkiksi yliopistokirjastoihin verrattuina. Mikäli asiakkaita tarkastellaan yksittäisten kirjastojen tasolla, ovat muun muassa Tampereen yliopiston kirjasto sekä Oulun yliopiston kirjasto suuria asiakkaita. Erikoiskirjastoista otoksen (50 tilausta) suurin asiakas oli Stakesin tietopalvelu, josta tuli yhteensä 11 tilausta. 12 Erikoiskirjasto-kategoriaan kuuluivat muun muassa seuraavat kirjastot tai tietopalvelut: 2 x geodeettinen laitos, 4 x eduskunnan kirjasto, Helsingin hallinto-oikeus, kirjasto, 2 x Helsingin kaupungin tietokeskus, kirjasto, Helsingin kaupunki, hallintokeskus, tietopalvelut, Ilmavoimien esikunta, kauppa- ja teollisuusministeriön tietopalvelu, maa- ja metsätalousministeriön kirjasto, maanpuolustuskorkeakoulun täydennys- ja kehittämiskeskus, 2 x maasotakoulun kirjasto, orion oyj/tietopalvelu, outokumpu stainless oy, reumasäätiön tieteellinen kirjasto, 11 x stakes tietopalvelu, stora enso oyj tutkimuskeskus, suomen kuntaliitto/kirjastotietopalvelu, 2 x tapiola-yhtymä, kirjastotietopalvelut, keski-suomen sairaanhoitopiiri, ulkoasianministeriön kirjasto, vtt tietoratkaisut ja yleisradio. 25

5.6. Lainojen asiakasryhmät Lainat asiakasryhmittäin ulkomaalaiset k. amk/ amkk -k. erikoisk. yliopistok. Lapin kunnank. kunnan/ kaupungink. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 kurssikirjat opinnäytteet monografiat sarjat varastokokoelma Asiakasryhmät lainoittain varastokokoelma sarjat monografiat opinnäytteet kurssikirjat 0 20 40 60 80 100 120 140 160 kunnan/ kaupungink. Lapin kunnank. yliopistok. erikoisk. amk/ amkk -k. ulkomaalaiset k. 26

kurssikirjat opinnäytteet monografiat sarjat varastokokoelma yhteensä % kunnan/ kaupungink. 47 12 14 2 1 76 37 Lapin kunnank. 1 0 1 2 0 4 2 yliopistok. 48 7 4 0 1 60 29 erikoisk. 27 3 3 1 0 34 16 amk/ amkk -k. 16 7 4 2 0 29 14 ulkomaalaiset k. 4 0 0 0 0 4 2 yhteensä 143 29 26 7 2 207 100 69 14 13 3 1 % % Lainojen suurimmat asiakasryhmät olivat yleiset kirjastot (39 %), yliopistokirjastot (29 %), erikoiskirjastot (16 %) ja amk/ amkk- kirjastot (14 %). Kurssikirjoissa suurimmat asiakasryhmät olivat kunnan- ja kaupunginkirjastot sekä yliopistokirjastot (molemmilla 33 % eli vajaa 50 lainapyyntöä). Kolmanneksi suurin ryhmä oli erikoiskirjastot, joilta tuli 13 % eli vajaa 30 lainapyyntöä. Kurssikirjat kiinnostivat myös amk/ amkk-kirjastoja, joista tuli 11 % eli 16 lainapyyntöä. Ulkomaalaisten kirjastojen kokonaislainapyyntömäärästä puolet (4/9) oli kurssikirjoja. Opinnäytteitä tilattiin eniten kunnan- ja kaupunginkirjastoihin (12 kpl). Neljännes opinnäytteistä (7 kpl) meni yliopistokirjastoihin sekä amk/ amkk-kirjastoihin. Erikoiskirjastoihin tilattiin kolme (10) opinnäytetyötä. Monografioita kaukolainattiin yhteensä 26 kappaletta, joista yli puolet meni kunnan- ja kaupunginkirjastoihin. Yliopisto-, erikois- ja amk/amkk kirjastoihin tilattiin puolestaan muutama monografia. Sekä opinnäytteitä että monografioita ei tilattu lainkaan ulkomaalaisiin kirjastoihin. Sarjajulkaisuja lainattiin parisen kappaletta kaikkiin muihin kirjastoihin paitsi yliopistokirjastoihin ja ulkomaalaisiin kirjastoihin. Kahdesta varastokappaleesta toinen meni kunnankirjastoon ja toinen yliopistokirjastoon. 27

5.7. Jäljenteiden asiakasryhmät Jäljenteet asiakasryhmittäin 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Asiakasryhmät jäljenteittäin 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Jäljennetilauksissa suurin asiakasryhmä oli erikoiskirjastot, joilta tuli puolet kaikista tilauksista (16/32 kpl). Yliopistokirjastoihin lähetettiin viidennes tilauksista (6 kpl) ja loput 11 tilausta jakautuivat loppuihin neljään asiakasryhmään. Aikakauslehti-jäljenteitä lähetettiin kaikille asiakasryhmille, mutta puolet näistä meni nimenomaan erikoiskirjastoihin, joiden omat e-kokoelmat ovat yleensä vähäiset. Kahdesta kurssikirja-jäljenteestä toinen meni erikoiskirjastoon ja toinen ulkomaiseen kirjastoon. Ainut virallisjulkaisu meni ulkomaiseen kirjastoon. 28

5.8. Lainojen ikä lainojen jaottelun mukaan Lainojen ikä 51-100 vuotta 21-50 vuotta 11-20 vuotta 6-10 vuotta kurssikirjat opinnäytteet monografiat sarjat varastokokoelma 1-5 vuotta 0 20 40 60 80 1-5 vuotta 6-10 vuotta 11-20 vuotta 21-50 vuotta 51-100 vuotta yhteensä % kurssikirjat 38 44 46 14 1 143 69 opinnäytteet 17 7 4 1 0 29 14 monografiat 8 12 6 0 0 26 13 sarjat 3 2 2 0 0 7 3 varastokokoelma 1 0 1 0 0 2 1 yhteensä 67 65 59 15 1 207 % 33 31 29 7 0 100 % Lainoista 33 % (67 kpl) oli ilmestynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kategorioihin 6-10 vuotta sekä 11 20 vuotta kuului kumpaankin noin 30 % lainoista. Vajaa 7 % lainoista (15 kpl) oli 21 50 vuoden ikäisiä. ja yli 51 vuotta vanhoja lainoja oli vain yksi kappale. 29

5.9. Jäljenteiden ikä jäljenteiden jaottelun mukaan Jäljenteiden ikä 21-50 vuotta 1 11-20 vuotta 6 aikakauslehdet 6-10 vuotta 8 1 1 kurssikirjat/ jäljenne 1-5 vuotta 9 1 virallisjulkaisut 0-1 vuotta 5 0 5 10 15 Kymmenen kopiota kuului 1-5 vuotta tai 6-10 vuotta sitten ilmestyneisiin emojulkaisuihin. Kuuden aikakausjäljenteen ikä oli 11 20 vuotta ja ainoastaan yksi aikakauslehtijäljenne oli yli 21 vuotta vanha. Uusista, alle vuoden ikäisistä julkaisuista, oli yhteensä viisi kopiota, jotka olivat kaikki aikakauslehdistä. Uusien, alle vuoden sisällä ilmestyneiden aikakauslehtien kohdalla kyse lienee aineistosta, jota ei ole vielä saatavilla elektronisena. Vastaavasti yli 11-vuoden ikäiset artikkelit saattavat olla jo niin vanhoja, ettei niistä ole e-versiota. Muista kuin aikakauslehtijäljenteistä kahden kurssikirja-kopion ikä ajoittui viimeisen kymmenen vuoden sisään ja yksi virallisjulkaisu-kopio oli 6-10 vuotta vanhasta julkaisusta. 30

6. Yhteenveto Vuosien 1993 2006 aikana antolainojen määrä on ollut ottolainoja korkeampi: vuosittaiset antolainat ovat olleet 2500 1600 ja ottolainat 2000 1100 tilausta. Vuosien 1993 2006 vuositilastojen ohella tarkastelin lähemmin kuluneen lukukauden aikana saapuneita tilauspyyntöjä. Ottolainoista analysoin elokuusta 2006 aina kesäkuun loppupuoliskolle saapuneet tilauspyynnöt. Otoksessa oli yhteensä 1097 tilauspyyntöä, jotka jakautuivat edelleen toteutuneisiin tilaukset (973) sekä peruuntuneisiin lainapyyntöihin (124 kpl). Sen sijaan antolainoissa minulla ei ollut käytössä kuin vajaan kolmen kuukauden toteutuneet tilaukset, jotka oli lähetetty huhtikuun alusta kesäkuun puoleenväliin mennessä. Täten antolainojen otos oli 239. Tulosten analysoinnissa onkin huomioita ottolainojen ja antolainojen otosten kokoero, eli antolaina-otoksen koko on vain neljäsosa ottolainaotoksen koosta. Yleisesti yliopistokirjastojen kaukopalvelun tilausten määrä on laskenut 1990-luvun lopulta alkaen muun muassa lisääntyneen e-aineiston käytön vuoksi. E-aineisto tarkoittaa lähinnä jäljenteitä (artikkelit), mutta LaYK:n ottolainoissa sekä antolainoissa valtaosa aineistosta on ollut kotimaisia lainoja. Esimerkiksi vuoden 2006 2007 otoksessa ottolainoista 94 % tuli kotimaisista kirjastoista. Ulkomaiset lainat tulivat lähinnä Pohjoismaista. Sen sijaan jäljenteet tulivat muista ulkomaista, eli lähinnä Subitosta, joka on ajoittain jopa suomalaisiakin kirjastoja edullisempi. Antolaina-otoksessa ulkomaalaisten kirjaston osuus oli puolestaan 4 %. Ottolainojen asiakasryhmä-analyysi vahvisti käsitystä kirjaston tehtävästä tukea tutkimusta ja opetusta, sillä vain 5 % lainoista kohdentui tiedekuntien, AK:n, MELA:n tai AVO:n ulkopuolelle. Viiden tiedekunnan osuus ottolainoista oli yhteensä 70 % ja AK:n vajaa 20 %, Tiedekunnista tuli eniten tilauksia YTK:lta (27 %) ja KTK:lta (18 %). Kun tiedekuntien opiskelijoiden sekä tutkijoiden määrän suhteutti ottolainojen määrään, olivat YTK, KTK ja KMT erityisen aktiivisia kaukopalvelun käyttäjiä. Sen sijaan TTK:n ja erityisesti OTK:n prosenttiosuudet ottolainoista olivat pienempiä kuin tiedekuntien henkilömäärien prosenttiosuudet. Vajaan kolmen kuuden antolaina-otoksessa suurimmat asiakasryhmät olivat yleiset kirjastot (32 % + 2 %), yliopistokirjastot (28 %), erikoiskirjastot (21 %) ja amk/amkk-kirjastot (13 %). Ulkomaalaisten kirjastojen osuus oli 4 %. Yleisistä kirjastoista lappilaisten kirjastojen osuus oli vain 2 %, sillä Lapista analyysissa olivat mukana vain Rekku-kuljetuksen ulkopuoliset antolainat. Lainoista miltei 70 % oli kurssikirjoja ja seuraavaksi yleisimpiä laina-tyyppejä olivat opinnäytteet ja 31

monografiat (molemmissa vajaa 15 %). Jäljenteissä puolestaan yli 90 % oli kopioita aikakauslehdistä. Artikkelijäljenteissä erikoiskirjastot olivat erityisen suuri asiakasryhmä. Tämä selittynee sillä, ettei erikoiskirjastoilla ole käytettävissään omia e-aineistokokoelmia. Sekä ottolainoissa että antolainoissa aineiston ikä oli lähinnä korkeintaan 20 vuoden ikäistä. Ottolainojen lainoista 52 % ja antolainojen lainoista 64 % oli ilmestynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ottolainojen jäljenteissä vastaava osuus oli 63 % antolainojen jäljenteissä 55 %. Jäljenteissä oli myös erikseen ikäkategoria 0-1 vuotta, joka kattaa muun muassa sellaisen aineiston, jota ei vielä ole saatavilla e-muodossa. Ottolainoissa tähän kategoriaan kuului 15 % ja antolainoista 16 % kokonaismäärästä. Tämä analyysi perustui valtaosin toteutuneisiin otto- ja antolainatilauksiin. Tämän ohella mielenkiintoinen lisä olivat peruuntuneet tilaukset, joita pystyin ottolainojen osalta analysoimaan. Kaikkiaan reilu 10 % ottolainapyynnöistä oli sellaisia, jotka eivät johtaneet tilaukseen. Tähän oli muun muassa syynä asiakkaan puutteelliset tiedonhankintataidot, sillä asiakkaan tarvitsema aineisto olikin jo saatavilla LaYK:n kirjastosta elektronisena tai painettuna. Lisäksi lainapyyntöjä hyödynnetään hankinnassa ja muutama lainauspyyntö peruuntui, koska kirjasto hankkikin sen omiin kokoelmiinsa. Ottolainojen osalta kaukopalvelu pystyy hyvin palvelemaan asiakkaita, sillä vain 2,5 prosenttia tilauksista ei toteutunut. 32

7. Lähdeluettelo Tutkimusaineisto Lähetyt antolainat 1.4.2007-22.6.2007 Saapuneet ottolainapyynnöt 1.8.2006-29.6.2007 Tilastot Kirjastot 1993-2001 Kota-tietokanta, LaY:n opiskelijoiden sekä tutkimus- sekä opetushenkilöiden määrä tiedekunnittain 2006. Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta, vuodet 2002-2006 Kirjallisuus Molander, Mari 2006. Elektronisen aineiston vaikutus kaukopalvelutoimintaan Oulun yliopiston kirjastossa. Informaatiotutkimuksen pro gradu tutkielma Oulun yliopistossa. http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/5lc11xbp5/files/currentfile/gradu_maria Molander.pdf Muhonen, Ari 2006. Kuka pelastaisi kaukopalvelun. Tietopalvelu 2/2006. http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0206/kaukopalvelu.html Muhonen, Ari 2007. Kaukopalvelun pilvilinnoja. Esitelmä STKS:n valtakunnallisilla kaukopalvelupäivillä 19.4.2007. http://www.varastokirjasto.fi/stks/esitykset/ari_muhonen.ppt#1 STKS:n valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 18-19.4.2007. 33

http://www.varastokirjasto.fi/stks/ohjelma.htm 34