Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013
Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista Energian tuotannossa pyritään vähäpäästöisyyteen Uusiutuva energia, ydinenergia, maakaasu hiilen sijaan Energian käytössä pyritään tehokkuuteen ja säästöihin Moottoreiden kehitys, rakennusten eristys Tekniset keksinnöt voivat nopeastikin muuttaa tilannetta Liuskekaasun taloudellinen tuotanto USA:ssa Vähemmän energiaa tarvitsevan LED-valaistuksen käyttöönotto
LUT:n teknillinen tiedekunta - Suuntautuu lähes kokonaan energia-alan tutkimukseen, - varsinainen LUT Energian laitos noin puolet tiedekunnasta - Henkilökuntaa 580, joista - professoreita 45, tohtoreita 80, nuorempia tutkijoita 200 - Kokonaisbudjetti 50 milj. /vuosi, josta puolet täydentävää rahoitusta - OKM:n tutkimusrahoitus on siis pystytty projektien omarahoitusosuuksina käyttäen kolminkertaistamaan - Vuosituotanto: referoituja julkaisuja 300, tekniikan tohtoreita 36, diplomiinsinöörejä 270, tekniikan kandidaatteja 125 - Mitkään näistä eivät synny ilman konkreettisia infrastruktuureja - kallista - julkaisujen perustuttava myös mittauksiin - opintoihin sisällyttävä laboratoriotöitä - laskentatietokonekapasiteetti pidettävä ajan tasalla
Ydinvoimatekniikan laboratorio - Suomen suurimmat ydinenergia-alan tutkimuslaitteistot, aloitus 1975 - myös kansainvälisesti merkittävät ja tunnustetut - Henkilökuntaa runsaat 20 - Kokonaisbudjetti 2 milj. /vuosi, josta 80% täydentävää rahoitusta: - Suomen akatemia 10%, kansainväliset tahot mm. EU ja OECD 20%, kotimaiset yritykset 10%, Valtion ydinjäterahasto VYR 40% - Tärkeitä yhteistyökumppaneita VTT, Aalto, STUK, EU, OECD/NEA, KTH, SSM, ETH, PSI, CEA, KIT, HZDR, voimayhtiöt, laitostoimittajat - Tutkimus vaatii sekä laitteistojen, laskenta- ja mittausmenetelmien että henkilökunnan tietotaitojen jatkuvaa uudistumista - Toiminnan jatkuminen ollut rahoituksen takia välillä veitsen terällä
LUT:n PACTEL-tutkimushalli Max 80 bar, 300 C 2008 1990
LUT:n uudistuvaa virtaustekniikkatutkimusta Validoitavat tietokonelaskelmat 3-dimensioisia Particle Image Velocimetry (PIV) ja nopeat kamerat mahdollistavat 3-dim. mittauksiinkin
TRIGA-tutkimusreaktorit Pieni neutronivuo ei mahdollista enää tieteellistä reaktorifysiikan tai ydinlaitosten materiaalien tutkimusta, Ranskaan rakenteilla iso JHR Ydinenergiaa kasvattava maa Suomi Otaniemen FiR 1 TRIGA-reaktorin käytön on VTT päättänyt lopettaa Viimeaikainen käyttö ollut koulutusta, isotooppituotantoa, maailman edistyneintä parantavaa BNCT-syöpähoitoa Pieni ydinenergiamaa Unkari Budapestin teknillisen yliopiston pieni reaktori vain koulutuskäytössä Lisäksi suuremmat reaktorit tutkimuslaitoksella KFKI Vahvan valtiollisen rahoituksen perinne, poliittisesti ei yhtä ydinvoimavastainen maa kuin Suomi? Ydinvoimaa vastustava maa Itävalta Wienin TRIGA-reaktoriin on juuri hankittu 5 milj. :lla uutta polttoainetta Tärkein asiakas on IAEA, joka tarvitsee koulutus- ja testauspalveluita
Yhteenvetoa Fyysisiin infrastruktuureihin on teknillisellä alalla pakko panostaa muuten ei onnistu koulutus eikä tieteellinen tutkimus tavoite on saada maailma toimimaan Suuren infrastruktuurin olemassaolo edellyttää sille selvää tarvetta tieteellisesti kansainvälinen kärkihanke välttämätön koulutusala yhteiskunnan tarpeet teollisuudenhaaran tarpeet Nykymaailmassa kansainvälisyys kaikessa toiminnassa on itsestään selvää suomalaiset voivat pärjätä kv-yhteistyössä suurten maiden kanssa parhaiten kun eri toimijat muodostavat Team Finlandin
Kiitos! Footer