Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen
ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos muodostuu keskushallinnosta, terveydenhuoltoyksiköstä, sekä kolmesta rikosseuraamusalueesta: kolme arviointikeskusta sekä 16 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 28 vankilaa.
ORGANISAATIO Suomi on jaettu kolmeen rikosseuraamusalueeseen alueellisen väestökehityksen ja vankimäärän mukaan. Vangit pyritään sijoittamaan lähelle kotipaikkaansa. Kullakin alueella on yhteensä noin 1 100 vankipaikkaa. Päivittäin toimeenpanossa olevien yhdyskuntaseuraamusten määrä vaihtelee alueilla 1 200:n ja 1 800:n välillä..
Vankeuslaki 1 luku 2 Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana Vankeuslaki 4 luku 6 : Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten (rangaistusajan suunnitelma).
Arviointikeskus (vankiarviointi) laatii vangille yksilöllisen rangaistusajan suunnitelman, joka perustuu arviointikeskusteluun ja/tai kirjalliseen materiaaliin päättää sijoituslaitoksesta päättää valvotusta koevapaudesta
Esimerkki vankeusrangaistuksen kulusta lainvoimainen tuomio hakemus ja sijoitus avolaitokseen mahdollisen koevapauden valmistelu alkaa koevapaus alkaa (max 6 kk ennen) tutkintavankeus arviointi rangaistusajan suunnitelmallinen suorittaminen eav sijoituspäätös perusajankohta kap 12 kk. 6 kk.
Yksilöllinen arviointi / Käsitteitä Uusimisriski = + Staattiset riskitekijät + Dynaamiset riskitekijät - Intervention vaikutus Rita = riski- ja tarvearvio - työmenetelmä keskeisimpien uusimisriskien ja tarpeiden löytämiseksi Ransu = rangaistusajan suunnitelma - pohjautuu riski- ja tarvearvioon tai muuhun haastatteluun - vangin HOJKS : mitä tehdään ja milloin - auttaa laitoksia kohdentamaan oikeaa toimintaa oikeille vangeille
Kriminogeeniset riskitekijät NELJÄ SUURINTA RIKOLLISUUTTA ENNUSTAVAA YKSILÖTASON TEKIJÄÄ OVAT: Rikoksia suosivan vertaisryhmän tuki Nuorena henkilönä alkanut rikollinen toiminta Toiminnan kokeminen itselle myönteiseksi Ns. antisosiaalinen persoonallisuus
Kriminogeeniset riskitekijät Staattiset uusimisriskitekijät (SIR-R1) : ikä, sukupuoli, ikä rikollisen käyttäytymisen alkaessa, vankilakertalaisuus, karkaaminen, ehdonalaisen vapauden kumoaminen, rikosten määrä, laji, uhrien määrä Dynaamiset riskitekijät, joihin voidaan vaikuttaa: -> Selvitetään haastatellen ja asiakirjatietojen perusteella ajattelu, asenteet, heikot ongelmanratkaisutaidot, puutteet koulutuksessa ja/tai työhistoriassa, päihdeongelma, sosiaaliset sidokset (suojaavat / rikoksille altistavat)
Vankilakierteeseen joutuu sadasta vankilasta vapautuneesta ensikertalaisesta muutama. Yleinen käsitys vankilakierteeseen joutumisen suuresta todennäköisyydestä on väärä ja perustuu siihen, että vankiloissa olevista vangeista suurin osa on monta kertaa vankilaan palanneita. Hypén 2004
Yksilöllinen arviointi VANKEUSASETUKSESTA: Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon: 1) vangin aikaisempi rikollisuus, vangin tekemän rikoksen tai tekemien rikosten laatu ja tuomitun rangaistuksen pituus; 2) vangin sosiaaliset olosuhteet, yksilölliset tarpeet ja voimavarat; 3) arvio vangin työ- ja toimintakyvystä; 4) tekijät, jotka lisäävät todennäköisyyttä syyllistyä uusiin rikoksiin; 5) tekijät, joilla todennäköisyyttä syyllistyä uusiin rikoksiin voidaan vähentää; sekä 6) turvallisuuteen vaikuttavat tekijät.
Yksilöllinen arviointi Koulutukseen ja työhön liittyvien asioiden arviointi koulutustausta lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen liittyvät ongelmat oppimisvaikeuksien arviointi joissain tapauksissa erityisopetukseen osallistuminen työhistoria asenne koulutukseen asenne työhön, työllistymiseen ja työelämän perustaitoihin + muiden riskitekijöiden vaikutus koulutuksen ja työllisyyden osioon (esim. vankilakertaisuus, ikä, päihdeongelman tilanne)
WHAT WORKS -periaatteet 1) Riski: Toiminnan määrä ja intensiteetti sopeutetaan rikoksen uusimisriskiin käytetään enemmän ja järeämpiä keinoja mitä korkeampi rikoksen uusimisriski on 2) Tarve: Vaikutetaan kriminogeenisiin tekijöihin /dynaamisiin riskitekijöihin lisätään henkilön valmiuksia rikoksettomaan elämään, vahvistetaan olemassa olevia valmiuksia 3) Vastaavuus: a) Huomioidaan tekijät, jotka edistävät ja/tai estävät tehokkaan työskentelyn (esim. motivaation puute) b) käytetään menetelmiä, jotka on todettu tehokkaiksi uusintarikollisuuden alentamisessa
Koulutusasiat rangaistusajan suunnitelmissa Tavoitteena esimerkiksi: Opintomahdollisuuksien selvittäminen Ammattiin opiskelu Peruskoulun suorittaminen loppuun Suunniteltu toiminta esimerkiksi: M on kiinnostunut rakennusalan koulutuksesta. Koulutukseen hakeminen ja osallistuminen, mikäli tulee valituksi. Päihteisiin liittyvä rangaistusajan suunnitelman ensisijainen tavoite huomioitava opinnoista huolimatta. R on aloittanut monia koulutuksia, jotka ovat jääneet kesken. Koska kiinnostava ala on vielä epäselvä, ja ammatillinen koulutus puuttuu, on perusteltua aloittaa ammatinvalinnalliset keskustelut. R kertoo haluavansa ammatin, eivätkä työllistymismahdollisuudet vaikuta työhistorian ja haastattelussa kuullun perusteella hyviltä ilman ammatillisen koulutuksen käymistä.
Tarkoituksenmukainen laitossijoitus VL 6 luku 1 : avolaitokseen siirtämisen edellytykset 1) Avolaitokseen sijoittamisen tulee edistää rangaistusajan suunnitelmaa, 2) Vangin tulee soveltua avolaitoksessa järjestettävään toimintaan tai muuhun avolaitoksen hyväksymään toimintaan. 3) Vangin osalta tulee voida pitää todennäköisenä, että hän noudattaa avolaitoksen järjestystä, ei syyllisty rikokseen eikä poistu avolaitoksesta luvatta. 4) Vangin tulee sitoutua päihteettömyyteen.
Tarkoituksenmukainen laitossijoitus Avolaitokseen siirtämisen edellytykset (jatkoa): Rangaistusajan suunnitelman edistäminen - Ovatko ransun tavoitteet edenneet? - Edistääkö avolaitossijoitus ransun tavoitteiden toteutumista? - Mikäli uusimisriskiin ei voida avolaitossijoituksella vaikuttaa, ei avolaitokseen sijoittaminen edistä ransun toteutumista. = Vankeuslain mukainen edellytys avolaitossijoitukselle puuttuu.
Tarkoituksenmukainen laitossijoitus Avolaitokseen siirtämisen edellytykset (jatkoa): Todennäköisyys syyllistyä järjestysrikkomukseen tai rikokseen - Harkitaan kokonaistilannetta tarkastellen: kurinpitomerkinnät, rangaistusaikainen käyttäytyminen, yhteydenpito sekä muu vangin henkilöstä tai hänen aikaisemmasta rikollisuudestaan saatava tieto
Tarkoituksenmukainen laitossijoitus Avolaitokseen siirtämisen edellytykset (jatkoa) Vangin soveltuminen avolaitoksessa järjestettävään toimintaan (tässä tapauksessa koulutukseen): - Onko koulutukseen osallistuminen rangaistusajan suunnitelman mukaista? - Valitaanko vanki hakemaansa koulutukseen? - Täyttyvätkö muut vankeuslain edellytykset avolaitossijoitukselle?
Tarkoituksenmukainen laitossijoitus Koulutuksen huomioiminen laitossiirron yhteydessä: Avolaitossijoitusta voidaan harkita jo vuoden 2011 aikana, mikäli R tulee valituksi rangaistusajan suunnitelman mukaiseen koulutukseen ja mikäli sijoitukselle avolaitokseen ei ole turvallisuusesteitä. Laitosten kantaa tiedustellaan sekä avolaitokseen soveltuvuuden että koulutusvalinnan suhteen. Arviointikeskuksessa asia esitellään ja tehdään päätös asiasta.