Esitelmä Kriminaalihuollon tukisäätiön 10-vuotisjuhlassa 25. lokakuuta 2011
|
|
- Kaisa Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Henrik Linderborg Esitelmä Kriminaalihuollon tukisäätiön 10-vuotisjuhlassa 25. lokakuuta 2011 Irti pyöröovesta lyhytaikaisvankien jälkihuollon tarpeet ja mahdollisuudet Lyhytaikaisvankeus on pysynyt vankeinhoidon kestohaasteena 1800-luvulta lähtien, jolloin vankeus yleistyi seuraamuskäytäntönä. Jo Lontoon kansainvälisessä vankeinhoitokonferenssissa vuonna 1872 pohdittiin mahdollisuutta korvata lyhyet vankeusrangaistukset vapaudessa suoritettavalla työpalvelulla. Ehdotusta perusteltiin sillä, että lyhytaikaisvankeus oli ajallisesti riittämätön myönteisen muutoksen käynnistämiseksi. Se oli kuitenkin riittävän pitkä rikollisen elämäntavan vahvistamiseksi ja siteiden katkaisemiseksi yhteiskuntaan ja perheeseen. Toistuessaan lyhytaikaisvankeudesta muodostuisi yhteiskunnalle kallis ja tehoton vaihtoehto jolla ei ollut sanottavampaa vaikutusta rikollisuuden vähenemiseen. Lontoon konferenssissa esitetty huoli lyhytaikaisvankeudesta toistuu lähes samankaltaisin painotuksin maaliskuussa 2011 The Times-lehdessä julkaistussa artikkelissa. Artikkelissa todetaan kuinka lyhytaikaisvangeille ei järjestetä tarkoituksenmukaista apua elämän kuntoon saattamiseksi (asunnon järjestämiseksi, ohjelmatoiminta päihteiden käytön ja rikollisuuden käsittelemiseksi). Vankila ei myöskään kykene vaikuttamaan uusintarikollisuuteen. Siksi keskimäärin 60 prosenttia lyhytaikaisvangeista uusii vuoden kuluttua vapautumisestaan. Joistain vankiloista vapautuneista lyhytaikaisista uusii Englannin oikeusministeriön tilastojen mukaan jopa yli 70 prosenttia. Samojen tilastojen mukaan lyhytaikaisvangeilla saattaa keskimäärin olla 16 aikaisempaa tuomiota taustallaan. Lyhytaikaisvankeutta on tutkittu jonkin verran mutta ei niin paljon ja systemaattisesti kuin ongelman laajuuden ja pysyvyyden kannalta olisi toivottavaa. Eri maissa eri aikoina tähän mennessä tehdyt tutkimukset osoittavat kuitenkin melko selkeästi, että toisiinsa kietoutuneet sosiaaliset ongelmat kuten työttömyys, asunnottomuus, ihmissuhdevaikeudet, päihteet sekä arkielämän hallitseminen yhdistyneinä yksilöllisiin ongelmiin ovat tyypillisiä lyhytaikaisvangeille samalla tavalla kuin pidempää tuomiota suorittavilla. Lyhytaikaisvankien kohdalla voidaan myös puhua rikoskäyttäytymisen pysyvyydestä eli persistenssistä samalla tavalla kuin pitkäaikaisvankien kohdalla. Myös heidän uusimisriskinsä on tästä johtuen arvioitu samantapaiseksi kuin pitkäaikaisvankien. Lyhytaikaisvankien melko yleisen profiilin kuvaamiseksi voidaankin käyttää amerikkalaisten kriminologien John Laubin ja Robert Sampsonin luonnehdintaa rikolliseen elämäntapaan juuttuneista miehistä. He kuvaavat rikollisuuteen juuttuneiden elämäntapaa levottomaksi muuttamiseksi paikasta toiseen niin, että vakiintuneita työ- ja perhe-elämän rutiineja ei pääse muodostumaan. Luonnehdinta tavoittaa myös suomalaisen lyhytaikaisvangin ominaispiirteet monessa suhteessa. Viimeaikaisiin useisiin lyhytaikaisiin vankeuksiin tuomitut ja varhain rikolliseen elämäntapaan kiinnittyneet ovat normaaliväestöön verrattuna huono-osaisempia monella mittarilla mitattuna niin, että voidaan puhua koko elämänkulun mittaisesta kielteisten käännekohtien ja tapahtumien kasaantumisesta. Heillä on jo lapsuudessaan ja nuoruudessaan normaaliväestöä heikommat ja rikkonaisemmat perheolosuhteet. Heillä on tästä johtuen myös enemmän kouluaikaisia erityistoimenpiteitä kuten
2 2 sijoituksia tarkkailuluokalle sekä lastensuojelun väliintuloja taulukon esittämällä tavalla. Seuraavassa erään lyhytaikaisvangin haastattelusta otettu sitaatti kuvaa kuitenkin taulukkoa tarkemmin sitä, mitä näiden erityistoimenpiteiden takana oli. Sitaattia voi pitää edustavan esimerkkinä siitä, millaista suhtautuminen kouluun oli kaikkien muidenkin varhain rikollisen toiminnan aloittaneen lyhytaikaisvangin elämässä. Varhain rikosuransa aloittaneet lyhytaikaisvangit kokivat normaaliväestöä huomattavasti vaikeammaksi myös aikuisuuteen siirtymisen. Erityisiä vaikeuksia heillä oli jatkokoulutukseen ja työelämään kiinnittymisessä joka näkyy tavassa, jolla he vastasivat kysymyslomakkeen kysymyksiin. Vastaukset heijastavat samalla sitä, kuinka lyhytaikaisvangeista useat yleensäkin ovat kokeneet vaikeaksi pitkäjänteisen kiinnittymisen tavanomaisen elämän instituutioihin kuten työ- ja perhe-elämään. Siitä on konkreettisena osoituksena myös seuraavan haastattelusitaatti, jota voi pitää melko tyypillisenä tämän ryhmän edustajille. Tietyssä elämänvaiheessa joka päivä samanlaisena toistuvat työelämän rutiinit eivät tunnu houkuttelevalta ja kiehtovalta kuten lyhytaikaisvanki itsekin toteaa. Kiinnittyminen rikolliseen elämäntapaan ja siihen kuuluvaan päihteiden käyttöön selittääkin paljolti sitä, miksi varhain rikosuransa aloittaneiden elämäntapaa yleensäkin leimaa erilaisten kielteisten käännekohtien kasaantuminen taulukon esittämällä tavalla. Irtisanomiset, perhe- ja ihmissuhteiden katkonaisuus, asunnottomaksi joutuminen, toimeentulotuen varassa eläminen sekä mielenterveysongelmat ovat rakentaistaneet lyhytaikaisvankien elämänkulkua pitkän kehityskulun tuloksena normaaliväestöä merkittävämmin. Seuraava haastattelukatkelma antaa taas hyvän kuvan siitä, millaiseksi yritykset rakentaa elämää perheen varassa muotoutuivat. Tyypillistä perheelämälle oli toimeentulon ja asumisen epävarmuudesta johtuva riitaisuus ja epävarmuus sekä suhteen päättyminen eroon. Tämä on hyvin tyypillistä lähes kaikille varhain rikosuransa aloittaneille. On vaikea sanoa mistä tämä perhesiteisiin kiinnittymisen vaikeus johtuu. Joka tapauksessa sitoutuminen vaikeus heijastui myös muilla tavanomaisen elämän alueilla, kuten edellä on jo todettu. Millä tavalla lyhytaikaisvankien tilanteeseen sitten voi vaikuttaa jollain tavalla vankeusaikana? Suurin lyhytaikaisvankien pelko on vapautumisen jälkeinen päihteisiin repsahtaminen kuvion esittämällä tavalla. Tätä selitetään usein tyhjän päälle joutumisena sekä arkielämän jäsentymättömyytenä seuraavassa esitetyn haastattelukatkelman kuvaamalla tavalla. Haastattelussa kuvataan melko elävästi, kuinka aikaisemmasta elämäntavasta tutut tilanteet tulevat suurella todennäköisyydellä toistumaan siitä huolimatta, että elämään haluttaisiin myönteistä muutosta. Ryhtyminen vanhaan toimintatapaan eli kiinnittyminen päihteiden hallitsemaan elämäntapaan on monelle kuitenkin helpoimmalta tuntuva pikaratkaisu haastattelukatkelmassa esitetyllä tavalla tilanteessa, jossa mitään muutakaan kestävää ja pitkäaikaista sekä vangin elämäntilanteen huomion ottavaa vaihtoehtoista toimintamallia ei ole tarjolla. Elämässä ei ole muutenkaan tapahtunut sellaisia myönteisiä käännekohtia (kuten uusi ihmissuhde, avioliitto, työpaikka tai asunto) joka innostaisi pysymään kaidalla tiellä. Vankeusaika ei sinänsä aina olekaan lyhytaikaisvangille ongelmallisin jakso. Vankilan rutiinit ja päiväohjelmat saattavat monelle lyhytaikaisvangille tuoda jonkinlaista selkeyttä kaoottiseen arkielämään vapaudessa. Vankeudessa pyritään myös yhä enemmän vaikuttamaan erilaisilla kuntouttavilla toimenpiteillä ja ohjelmilla sekä keskusteluilla ja ohjauksella vankien tilanteeseen. Ongelmana lyhytaikaisvankien kohdalla on edelleen se, että toimenpiteet eivät aina kohdistu tarkoituksenmukaisella tavalla juuri oikeille henkilöille ja oikeaan aikaan kuten seuraavasta taulukosta ilmenee.
3 3 Vankeusrangaistuksen tavoitteeksihan on Suomessa määritelty uuden vankeuslain mukaan rikoksettoman elämäntavan edistäminen vankeusrangaistuksen aikana ja sen jälkeen. Tämän turvaamiseksi vangille laaditaan yksilöllinen suunnitelma joka kattaa koko rangaistusajan vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen. Vangille tulee suunnitelman mukaan tarjota sellaista toimintaa, joka tukee hänen rikoksettoman elämäntavan omaksumistaan. Lisäksi häntä tulee tukea ja auttaa vankeusaikana niin, että rangaistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Yksi keskeisistä tavoitteista on vapauteen siirtyminen hallitusti ja suunnitelmallisesti niin, että ransusta ilmenee, millaisia suunnitelmia ja toimenpiteitä vangin varalle on tehty. Seuraavasta taulukosta ilmenee, että yli puolella lyhytaikaisvangeista ei ollut rangaistusajan suunnitelmaa tehtynä. Tehdyistä suunnitelmista suuri osa oli pelkästään paperiversioita eli vanki ei ollut itse mukana niiden laadinnassa. Vuorovaikutus vankien kanssa on muutenkin ollut vähäistä, mikä ilmenee esimerkiksi keskustelu- ja muun avun vähäisyytenä. Tämä saattaa osaltaan johtua menettelytavoista, joilla avun hakeminen on useiden vankien mielestä tehty byrokraattiseksi ja monimutkaiseksi. Useat vangit saattavat kokea helpommaksi jättää avun hakemisen sikseen eli passivoitua kuten seuraavan haastattelukatkelman vanki, joka kuvaa turhautumistaan ja siitä johtuvaa alistumistaan tilanteeseen eli luopumistaan yrityksistä parantaa tilannettaan henkilökuntaan turvautumalla. Haastattelukatkelmaa voi samalla pitää hyvänä esimerkkinä siitä, minkä takia lyhytaikaisvankeudessa ei aina voida ja ehditä kiinnittää tarpeeksi huomiota lyhytaikaisvankeihin tavalla jota the Times-lehden alussa esitetyssä artikkelissa peräänkuulutettiin. Viime vuosina kriminologiassa yhä vahvemman aseman saanut ns. desistanssi-tutkimus (eli rikollisuudesta irtaantumista kuvaava tutkimus) on osoittanut rikollisuuteen kiinnittymisen ja siitä irtaantumisen tapahtuvan erilaisten sosiaalisten ja yksilöllisten tekijöiden monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Päätös irtaantua rikollisuudesta ja päihteistä sekä siihen liittyvästä elämäntavasta kehittyy pitkän ajan kehitysprosessin tuloksena. Yleisesti voidaan sanoa, että ikä melko selkeästi korreloi irtaantumispyrkimysten voimakkuuden kanssa. Siltikin irtaantumispyrkimykset noudattavat aina omia yksilöllisiä kehityspolkujaan ja vaatisivat esimerkiksi vankilan henkilökunnalta tämän takia erityistä sensitiivisyyttä sen suhteen, että he osaavat arvioida oikealla tavalla, missä elämäntilanteessa vanki on ja millaiseksi hänen suhteensa rikolliseen elämäntapaan on muotoutunut. Nykyisessä tilanteessa tähän ei kaikkien lyhytaikaisvankien kohdalla edelleenkään päästä siitä huolimatta, että heidän tilanteensa ongelmallisuus on tiedostettu ja siihen on yritetty saada parannusta. Esimerkkinä siitä, kuinka henkilökunnan taholta tuleva toimenpide voi osua oikea-aikaisesti yhteen moneen kertaan tuomiota istuneen lyhytaikaisvangin irtaantumishalukkuuden kanssa on seuraava haastattelukatkelma. Kyseessä on intensiivisen päihteiden käytön ja rikollisen elämäntavan jo alle 15-vuotiaana aloittanut vanki, joka kertoo pyrkineensä useaan otteeseen irtaantumaan 30:nnestä ikävuodesta lähtien. Irtaantumispyrkimykset olivat aina ennemmin tai myöhemmin kaatuneet siihen, että hänet oli vanhojen päihde- ja rikoskumppaneiden myötävaikutuksella saatu houkuteltua takaisin vanhaan elämäntapaan jopa sellaisissa tapauksissa kun hän oli muuttanut paikkakuntaa päästäkseen eroon rikollisista sosiaalisista verkostoista. Kyseessä tässä tapauksessa oli siis amfetamiinia ja muita voimakkaita huumeita alkoholin ohella pitkään käyttänyt vanki, joka selittää sen, että rikolliset verkostot hänen kohdallaan olivat melko voimakkaita. Vangin halu päästä eroon päihteistä oli kuitenkin lukuisista repsahtamisista huolimatta pysynyt vireillä. Siksi päihdetyöntekijän aloitteellisuus ja ripeys viimeisimmän vankeusrangaistuksen aikana tuli juuri oikeaan aikaan. Vanki kertoi mahdollisuuden päästä vankilan ulkopuoliseen
4 4 päihdekuntoutuslaitokseen olleen hänelle todellakin tarpeen ja auttaneen häntä suunnittelemaan vapauden jälkeistä elämää uudelta pohjalta. Lyhytaikaisvangit ovat edelleen Suomessa ongelmaryhmä, joka tarvitsee erilaisia intensiivisiä jälkihuollon toimenpiteitä selviytyäkseen vankilan jälkeisessä vapaudessa. He ovat monella mittarilla mitattuina marginaalinen ja sosiaalisesti huono-osainen ryhmä. Heidän keskuudessaan on huomattavasti enemmän työttömiä, asunnottomia, matalan koulutustason omaavia ja talousvaikeuksista kärsiviä kuin samanikäisessä väestössä keskimäärin. Huono-osaisimman ryhmän muodostavat nuorena rikolliseen elämäntapaan ja päihteisiin kiinnittyneet lyhytaikaisvangit. He ovat myös Suomessa ryhmä, jossa erilaiset ongelmat ovat kasaantuneet. Tämä lisää entisestään yksilöllisen, räätälöidyn, palveluohjauksellisen jälkihuollon tarvetta monen eri viranomaisen yhteistyönä, mikäli uusintarikollisuuden riskiin halutaan pyrkiä vaikuttamaan. Uusintarikollisuuden ehkäisyn tärkeyden jälkihuollon toimenpitein osoittaa tässä esitelmässä kuvatusta lyhytaikaisvankien populaatiosta tehty ( ja piakkoin julkaistava) seurantatutkimus. Uusintarikollisuus on ollut tässä populaatiossa melko korkeata. Koko lyhytaikaisvankien populaatiosta (n = 327) oli uuteen tuomioon johtaneen rikoksen tehnyt 40 prosenttia vuoden kuluttua vapautumisesta. Uusiminen erosi ikäryhmittäin niin, että vuotiailla se oli 57 prosenttia, vuotiailla 38 prosenttia ja yli 40-vuotiailla 25 prosenttia. Tulos on yhteneväinen niiden tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan ikä on voimakkaassa tilastollisessa yhteydessä rikosintensiivisyyden vähenemisen ja irtaantumismotivaation voimakkuuden kanssa. Myös useat pitkään rikollisessa elämäntavassa olleet iäkkäämmät lyhytaikaisvangit kokevat suuria vaikeuksia tavanomaiseen elämään siirtymisessä ja tarvitsevat siksi monipuolista jälkihuollollista apua yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja sosiaalisen rakenteen uudelleen hahmottamisessa. Millaista tämän jälkihuollollisen avun tulisi sitten olla. Millä tavalla jälkihuolto turvattaisiin lyhytaikaisvangeille. Millaisia haasteita se asettaa vapauttamisvaiheen työskentelylle. Läpäisyperiaatteella toimivan jälkihuollon (thoroughcare) ongelmallisuus on Suomessa yleisemminkin kaikkia vapautuvia koskeva ongelma. Siihen on pyritty myös pitkään etsimään rakenteellisesti pysyviä ratkaisuja, joilla turvattaisiin joustava siirtyminen vankilasta vapauteen niin, että rikoksentekijän tarpeet olisi huomioitu tarpeeksi monipuolisesti. Lyhytaikaisvangit ovat Suomessa tässäkin suhteessa väliinputoajan asemassa ja samalla syrjäytyneitä siitä jälkihuollollisesta työstä, jota nykyresurssein tarjotaan ehdonalaisen vapauden valvonnan puitteissa. Tutkimukset osoittavat lyhytaikaisvankien jälkihuollon kohtaavan haasteita monilla eri alueilla. Jälkihuollon tarvetta on pyritty turvaamaan esimerkiksi muuttamalla se lainsäädännöllä pakolliseksi tietyn mittaisten tuomioiden kohdalla kuten esimerkiksi Englannissa ja Walesissa, jossa se on pakollinen yli 12 kuukauden tuomiosta vapautuville. Jälkihuollon ulkopuolelle jäävät kuitenkin edelleen alle 12 kuukauden vankeutta suorittavat, jotka viimeaikaisten tietojen mukaan ovat pysyneet brittiläisen vankeinhoidon suurimpana ongelmalapsena. Alle vuoden mittaisia vankeustuomioita suorittavien uusintarikollisuus on edelleen korkeinta, kun sitä vertaa koko vankipopulaatioon. He muodostavat myös taloudellisesti suuren rasitteen kansantaloudelle ja veronmaksajille ilman mainittavaa hyötyä rikollisuuden laskussa, kuten alussa jo todettiin. Sama ongelma on todettu myös Skotlannissa, jossa sosiaalityön ja sosiaalihuollon jälkihuollollista palvelua on tarjottava neuvonnan, ohjauksen ja avustamisen muodossa yhdyskuntaan asettumiseen liittyvissä asioissa kaikille vankilasta vapautuville tuomion pituudesta riippumatta.
5 5 Tutkimusten mukaan jälkihuollon tarve voidaan jakaa seuraaville alueille, joita ovat: Asuminen Työllisyys ja koulutus Toimeentuloon ja talouteen liittyvät asiat (velkaneuvonta, sosiaalietuuksien järjestely yms.) Päihdekuntoutus Perhesuhteet ja muut sosiaaliset verkostot Mielenterveysongelmat ja muut terveysongelmat Rikollisuuteen liittyvät ajattelutavat ja asenteet Yllä olevat ongelma-alueet ovat relevantteja jälkihuollon ongelma-alueita myös suomalaista lyhytaikaisvankipopulaatiota ja heidän uusintarikollisuuttaan ajatellen. Näitä palveluja tulisi tarjota keskitetysti monen eri toimijan (sekä julkisen että kolmannen sektorin) välisenä yhteistyönä. Esimerkiksi Britanniassa on otettu käyttöön läpäisyperiaatteella toimivia keskuksia (one stop throughcare), joissa pyritään keskittämään integroidulla tavalla lyhytaikaisvangin kannalta tärkeiden toimijoiden tuottamat palvelut (yhteistyössä rikosseuraamuslaitoksen, julkisen sekä kolmannen sektorin kanssa) niin, että vapautuminen ja yhteisöön uudelleen asettuminen sujuisi uusintarikollisuuden riski minimoiden. Tällaisia jälkihuollollisia palveluja ovat esimerkiksi transitio- eli siirtymävaiheen intensiiviset jälkihuollon toimenpiteet (through gate support, transition support) (jotka sijoittuvat moniammatillisena yhteistyönä vapautumisen kriittiseen vaiheeseen eli tilanteeseen, jossa ylitetään vankilan ja vapauden välinen psykososiaalinen muuri ja yritetään palauttaa mieleen sosiaalisen rakenteen muisti) sekä mentorointi ja palveluohjauksellinen työ, jolla pyritään takaamaan vapautuneelle kokonaisvaltainen tuen ja avun saanti.
Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella
Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari 12.9.2019 Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos
LisätiedotArviointikeskuksen toiminta
Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen
LisätiedotHyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind
Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa 9.5.2019 Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos osallistuu hallituksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaan
LisätiedotVanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta
Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi
LisätiedotYHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija
YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen
LisätiedotVankilasta kotiin vai kavereille. Minttu Rautio Erityisohjaaja Ylitornion vankila
Vankilasta kotiin vai kavereille Minttu Rautio Erityisohjaaja Ylitornion vankila 1 Tulovaiheen havainnot : Vangeilla on huonot taidot hoitaa talouttaan Kela saattaa katkaista tulot vankeuden alussa Ei
LisätiedotMonitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa. yhtymäkohtia LAPEEn
Monitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa yhtymäkohtia LAPEEn Tiina Vogt-Airaksinen Erityisasiantuntija Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikök Rikosseuraamuslaitos muodostuu keskushallinnosta,
LisätiedotRIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYHANKE (AUNE)
RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYHANKE 2016 2019 (AUNE) Nii, siis kyllähän tää on vaan mahdollistanu, että ku on se asunto ja tukipaikka. Ni sitte sen jälkeen niinku pystyy, tai se
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotKohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä
Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotNimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio
Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio Verkostoryhmä Kuntouttava asuminen Erityisteema / kohderyhmä Vapautuvat vangit Aika ja paikka Espoo 13.5.2001 Koordinoija / puheenjohtaja Kaijus Varjonen Pääalustus
LisätiedotToimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,
LisätiedotRikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asiakkaana!
Rikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asiakkaana! Rise-Sote-yhteistyö OM:n ja Risen tulossopimus 2018-2021: Rikosseuraamuslaitos laatii maakuntien ja sotealueiden kanssa tehtävälle yhteistyölle
LisätiedotMuurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä
Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen päätösseminaari 25.5.2012 Jenni Mäki ja Sampo Järvelä T A M P E R E E N K A U P U
LisätiedotRIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1
RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 20.4.2017 Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1 Rikosseuraamuslaitos (RISE) on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten
LisätiedotKoulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa
Teemu Kaskela & Tuuli Pitkänen Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 28.-29.11.2018 Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa 5.12.2018
LisätiedotRikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne
Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus rikosseuraamuksissa
Sosiaalinen kuntoutus rikosseuraamuksissa Sosiaalinen osallisuus tulee, oletko valmis? Sosiaalisen kuntoutuksen ensiaskeleita hanketyössä 7.10.2015 Tuula Tarvainen Sisältö Rikosseuraamukset Rikosseuraamusten
LisätiedotVIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA YHDYSKUNTASEURAAMUKSET
VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA 29.3.2017 YHDYSKUNTASEURAAMUKSET RIKOSSEURAAMUSLAITOS: arvot Arvot Rise sitoutuu toiminnassaan suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeinä pidettyihin
LisätiedotVanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016
Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vankeus vaikuttaa vangin koko perheeseen Arviointikeskuksen rooli ja vanhemmuuden arviointi
LisätiedotYhdessä tukien osaamista jakaen Hankkeen vaikutukset
Yhdessä tukien osaamista jakaen 2016-2017 Hankkeen vaikutukset Yhdessä tukien osaamista jakaen -hankkeen loppuseminaari 14.12.2017, Helsinki Anna Leppo, Projektikoordinaattori, Kriminaalihuollon tukisäätiö
LisätiedotToimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Oulussa 6.9.2017 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto & Yhdessä tukien, osaamista
Lisätiedot1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi
1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä
LisätiedotLuottamus on tekoja Elämä on suloista ja haikeaa, kun pitkin maailmaa se meitä kuljettaa
Luottamus on tekoja Elämä on suloista ja haikeaa, kun pitkin maailmaa se meitä kuljettaa Luottamus yhteiskunnan voimavarana seminaari 16.5.2018 Esa Vesterbacka EUROOPAN MAIDEN VANGIT 100 000 ASUKASTA KOHDEN
LisätiedotOIKEUS KUNTOUTUMISEEN KUULUU KAIKILLE KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS RIKOSTAUSTAISILLA HENKILÖILLÄ SOILE KUITUNEN
OIKEUS KUNTOUTUMISEEN KUULUU KAIKILLE KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS RIKOSTAUSTAISILLA HENKILÖILLÄ SOILE KUITUNEN Design: Kuntoutussäätiön tutkimus- ja digipajalaiset Mitä on kuntoutus? Kuntoutuskomitean mietinnön
LisätiedotRikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asukkaana!
Rikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asukkaana! 3 Miksi kannattaa tehdä yhteistyötä rikostaustaisten kuntouttamiseksi ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi: Syrjäytymisen ehkäisyyn panostaminen
LisätiedotKrits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia
Krits Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia 2019 2021 Tehtävä Visio Kriminaalihuollon tukisäätiön perustehtävä Kriminaalihuollon tukisäätiö tukee rikostaustaisia ja heidän läheisiään, edistää heidän hyvinvointiaan
Lisätiedot1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin!
Manifestissa nostetaan esille keskeisiä vankien syrjäytymistä ja köyhyyttä lisääviä epäkohtia ja mitä näille ongelmille voitaisiin tehdä. Asiat manifestiin on koottu asiantuntijatyönä sekä vankien kuulemisen
LisätiedotKriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies
MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä
LisätiedotRikostaustainen palvelun käyttäjänä. Monialaiset palvelut tulevaisuuden maakunnissa seminaari Minna-Kaisa Järvinen
Rikostaustainen palvelun käyttäjänä Monialaiset palvelut tulevaisuuden maakunnissa seminaari 12.6.2018 Minna-Kaisa Järvinen Erityistä Rikostaustaiset paljon palveluita tarvitsevia kuntalaisia, erityisen
LisätiedotLYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA. Helsingin vankilassa
LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA Helsingin vankilassa LYVA Osaston toiminta alkanut lokakuussa 2013 Osastolla 19 vankipaikkaa Tuomioiden pituudet keskimäärin 1-4kk Mikäli osastolla on ollut tilaa, on sinne
LisätiedotRisen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet
Risen strategiakartta Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle -2021 Vuoden toimenpiteet Arvot Perustehtävä Keskeiset tavoitteet Visio Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kulmakivet Valmennamme rikoksettomaan
LisätiedotKRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ
Lisätiedot1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin!
Manifestissa nostetaan esille keskeisiä vankien syrjäytymistä ja köyhyyttä lisääviä epäkohtia ja mitä näille ongelmille voitaisiin tehdä. Asiat manifestiin on koottu asiantuntijatyönä sekä vankien kuulemisen
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotKristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto
Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia
LisätiedotLAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ YHDYSKUNTASEURAAMUSTEN TÄYTÄN- TÖÖNPANOSTA JA VANKITERVEYDENHUOLLON YKSIKÖSTÄ ANNETTUJEN LAKIEN MUUTTAMISESTA
10.8.2018 EOAK/3413/2018 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen Esittelijä: Esittelijäneuvos Anu Rita LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ YHDYSKUNTASEURAAMUSTEN TÄYTÄN- TÖÖNPANOSTA JA VANKITERVEYDENHUOLLON
LisätiedotKohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotToimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä
Toimivat yhteistyömallit rikosseuraamustaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-verkoston tapaaminen Seinäjoella 7.9.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja
LisätiedotLänsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.
Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.2011 Vantaa Vapauttamisyksikköpalvelussa palvelun tilaajana on Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen
LisätiedotOIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 248 RIKOSSEURAAMUSVIRASTON JULKAISUJA 2/2009
OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 248 RIKOSSEURAAMUSVIRASTON JULKAISUJA 2/2009 Janne Kivivuori & Henrik Linderborg LYHYTAIKAISVANKI Tutkimus lyhytaikaisvankien elinoloista, elämänkulusta
LisätiedotAsunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset
Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus
LisätiedotLAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento
LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien
LisätiedotRikoksia tekevien asumisen erityispiirteet
Rikoksia tekevien asumisen erityispiirteet Kokemuksia ja havaintoja rikosseuraamusasiakkaiden asumisen erityispiirteistä hajasijoitetussa asuntokannassa 2018 2020 STEA tukema osatoimijahanke, jonka tavoitteena
LisätiedotVANGIN MAHDOLLISUUS OSALLISTUA PÄÄSYKOKEESEEN RANGAISTUSAJAN SUUNNITELMAN ESTÄMÄTTÄ
8.6.2016 Dnro 2468/4/15 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä: Esittelijäneuvos Anu Rita VANGIN MAHDOLLISUUS OSALLISTUA PÄÄSYKOKEESEEN RANGAISTUSAJAN SUUNNITELMAN ESTÄMÄTTÄ
LisätiedotVankilasta vapauteen
Vankilasta vapauteen Tutkimus vapauttamissuunnitelmien tekemisen kehittämiseksi Sanaksenaho, Tuula 2012 Tikkurila 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Vankilasta vapauteen Tutkimus vapauttamissuunnitelmien
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
25 MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Hallitusneuvos Paulina Tallroth 20.3.2017 HE 268/2016 vp Eduskunnan lakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
Lisätiedotymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:
LisätiedotPäätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä
Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan
Lisätiedot-> vankeuslain mukaan vankilan olot on järjestettävä niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa yleensä vallitsevia elinoloja
Normaalisuusperiaate Lähtökohdat määritellään sekä kansainvälisissä suosituksissa että kansallisessa lainsäädännössä Euroopan ministerikomitean vuonna 2006 antamien suositusten mukaan vapautensa menettäneet
LisätiedotHAKEMUS KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN
HAKEMUS KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa Tällä
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotVankien kokemuksia lyhytaikaisvankiosaston toiminnasta
Vankien kokemuksia lyhytaikaisvankiosaston toiminnasta Mäkinen, Karoliina 2016 Laurea Vankien kokemuksia lyhytaikaisvankiosaston toiminnasta Karoliina Mäkinen SRV11N Opinnäytetyö Joulukuu, 2016 3 Sisällys
LisätiedotSAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015
ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT
LisätiedotEtuustärppi. Toimeentulotuki. Katja Heikkilä Suunnittelija Toimeentulotukiryhmä
Etuustärppi Toimeentulotuki Katja Heikkilä Suunnittelija Toimeentulotukiryhmä Vankien toimeentulotuki Hakeminen Liitteet: vankilan maksukortin tiliote tai tilikortti, vankilan ansiokortti, siviilitiliotteet
LisätiedotTurkuun vapautuvan asumisen tuki
Turkuun vapautuvan asumisen tuki Oletko vapautumassa vankilasta Turun alueelle, ja sinulla ei ole tiedossa asuntoa? Turkuun vapautuvien asumisen tuki voi auttaa juuri sinua! Mikä on TVAT? Tukiverkosto,
LisätiedotYhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015
Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma
LisätiedotNuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana
Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:
LisätiedotViite: HE 268/2016 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
1 Timo Ojala LAUSUNTO Hovioikeudenneuvos, Osastonjohtaja Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki tel. 02956 40501 email. timo.j.ojala@oikeus.fi 29.3.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Viite:
LisätiedotVankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa
Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,
LisätiedotMUISTIO: VAPAUTUVIEN ASUMISEN TUEN VERKOSTON (VAT) YHTEISTYÖPÄIVÄT VAASASSA
MUISTIO: VAPAUTUVIEN ASUMISEN TUEN VERKOSTON (VAT) YHTEISTYÖPÄIVÄT VAASASSA 5.-6.9.2018 VAT-verkoston järjestämän seminaarin 5.9. Vaasa-opistolla avasi VAT-verkoston puheenjohtaja Markku Rautiainen, joka
LisätiedotTurvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa
Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa on kaikessa toiminnassa mukana oleva tekijä. Turvallisuus on samalla myös vaade jonka vaarantuminen aiheuttaa rajoituksia. Perusteet:
LisätiedotEsityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa
Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan
LisätiedotSeinien takana paljon työtä
Seinien takana paljon työtä Selvitys vankilasta vapautuvien vaikeasti asutettavien tukimahdollisuuksista Hannakaisa Ryynänen KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ Raportteja 1/2010 Sisältö Tiivistelmä... 3 Alkusanat...
LisätiedotYhteistyö uuden lainsäädännön valossa
Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki
LisätiedotSosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja
Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen
LisätiedotKorkean uusimisriskin asiakkaisiin keskittyvä EU-hanke loppusuoralla
Marraskuu 2014 JCN UUTISKIRJE Suomen uutiskirje nro 5 Korkean uusimisriskin asiakkaisiin keskittyvä EU-hanke loppusuoralla PÄÄTÖSKONFERENSSI PIDETTIIN SAKSAN WARNEMÜNDESSÄ SYYSKUUSSA 2014 Päätöskonferenssiin
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
Lisätiedoto / u Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntönne OM 3/61/2010 Lausunto
HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 1.7.2016 ;/. o / u Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntönne
LisätiedotVANGIN RANGAISTUSAJAN SUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN EDISTÄMINEN
17.11.2015 Dnro 4640/4/14 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Esittelijäneuvos Anu Rita VANGIN RANGAISTUSAJAN SUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN EDISTÄMINEN 1 KANTELU Kantelija pyysi 24.10.2014
LisätiedotPAAVO II Starttiseminaari
PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma
LisätiedotKansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa
KRIMINOLOGIAN & RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKIMUSPÄIVÄT 2018 Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa YTM Titta Räsänen Tampereen yliopisto Rikokseen syyllistyneiden ihmisten poliittisia
LisätiedotViidakkokujan tuetun asumisen
Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille
LisätiedotKoulutuksen merkitys Rikosseuraamuslaitoksen strategiassa
Koulutuksen merkitys Rikosseuraamuslaitoksen strategiassa Toimintaympäristön muutos Rikosseuraamuslaitoksen strategia ja vaikuttavat palvelut Tulevaisuuden haasteet Avain rikoksettomaan elämään ja osallisuuden
LisätiedotLISÄVASTINE HE 268/2016 vp Kriminaalipoliittinen osasto Hallitusneuvos Paulina Tallroth Erikoissuunnittelija Tuuli Herlin
LISÄVASTINE HE 268/2016 vp Kriminaalipoliittinen osasto Hallitusneuvos Paulina Tallroth 30.5.2017 Erikoissuunnittelija Tuuli Herlin OIKEUSMINISTERIÖN LISÄVASTINE LAKIVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ
LisätiedotVast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).
SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan
LisätiedotTäytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)
1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotArvoisat ministeri Suvi Lindén
Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan
LisätiedotOpintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
Lisätiedot1.8.2010-31.12.2013. www.kiipula.fi/tekemallaoppii
1.8.2010-31.12.2013 www.kiipula.fi/tekemallaoppii Projektipäällikkö Kirsi Ek, Kiipulan ammattiopisto kirsi.ek@kiipula.fi 050 420 4209 Projektityöntekijä Sirpa Rintala, Ammattiopisto Tavastia sirpa.rintala@kktavastia.fi
LisätiedotRikostaustaisten asunnottomuuden vähentäminen
Rikostaustaisten asunnottomuuden vähentäminen Paneelikeskustelu VAT-verkoston seminaari 22.11.2018 Helsingissä Heli Norolahti - Rikosseuraamuslaitos, Asunnottomuuden ennaltaehkäisyohjelma (AUNE),hankekoordinaattori
Lisätiedotwww.lapsiasia.fi 21.4.2010
Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien
LisätiedotLänsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus
Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Vankeuslaki 1:2 Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista
LisätiedotKRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012
KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT
LisätiedotVähentävätkö vankitoiminnot uusintarikollisuutta?
Vähentävätkö vankitoiminnot uusintarikollisuutta? Sasu Tyni & Peter Blomster Johdanto Vankitoiminnot eli vankilan järjestämä vankityö, vankien koulutus sekä toiminta- ja päihdeohjelmat ovat vankeinhoidon
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotVelkaantuminen yhteiskuntaan integroitumisen esteenä Tutkimus vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien velkatilanteesta
Velkaantuminen yhteiskuntaan integroitumisen esteenä Tutkimus vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien velkatilanteesta 13.6.2003 Tutkimuspäällikkö Sakari Kainulainen, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino
LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen
LisätiedotVALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS
VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS Taustaa KRIS-Tampereella VST-hanke aloitettu v. 2008, nyt meneillään VST II Helsingissä VST-hanke aloitettiin 1.9.2011 Tampereella hankkeessa työskentelevät
LisätiedotValvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue
-- VKV Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuonna 2014 Lähtökohtana: 1) Koevapauteen sijoitettujen lisääminen vastuullisesti: ---) Valvontavastuun
LisätiedotR I SE RIKOSSEURAAMUSLAITOS
R SE RKOSSEURAAMUSLATOS 17.10.2012 17/011/2012 RKOSSEURAAMUSLATOKSEN TULOSSOPMUS VUODELLE 2013 Käyntiosoite Albertinkatu 25 00180 HELSNK Postiosoite PL319 00181 HELSNK Puhelin 0295688500 Telekopio 0295688440
LisätiedotOpintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta
Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja
LisätiedotTYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA
TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä
LisätiedotVANKEUSAJAN MERKITYS LYHYTAIKAISVANKIEN SOSIAALISESSA SELVIYTYMISESSÄ
VANKEUSAJAN MERKITYS LYHYTAIKAISVANKIEN SOSIAALISESSA SELVIYTYMISESSÄ Et se todellinen rangaistus alkaa vasta sitten ku pääsee siviiliin. Et siellä se vasta alkaa se taistelu elämän kanssa. Sanna Piispanen
LisätiedotRIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2010 TALOUSARVIOEHDOTUS
RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN TALOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Selvitysosa: itu toiminnan laajuus Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrissä ei lähivuosina ilman uusien yhdyskuntaseuraamusten
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
Lisätiedot