Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys ICT-selvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kunnat sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupungit 1
ICT-selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena on kuvata 1. Hallinto- ja tukipalvelupalvelurakenteen nykytila eri tehtäväalueilla 2. Kehittämistarpeet ja haasteet 3. Synergiavaikutukset, jotka kuntarakenteen muutoksella voidaan saada aikaan 2
Hallinto- ja tukipalvelupalvelurakenteen nykytila eri tehtäväalueilla
Yhteenvetoon liittyviä taustoja ja oletuksia Tämän yhteenvedon tiedot perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn annettuihin vastauksiin. Kuntien toimintameno- ja henkilöstömäärätiedot perustuvat lähtökohtaisesti v. 2012 tilinpäätöstietoihin. Asukasmäärät perustuvat v. 2012 lopun tietoihin. 4
Kuntien ICT-henkilöstö ja -kustannukset Tietohallinnon järjestämismallit Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Järjestelmä- ja toimittajakenttä Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja 5
Selvityksessä mukana olevat kunnat Vehmaa Henkilöstö: 178 ICT-henkilöstö: 0,5 ICT-budjetti: 30 k Mynämäki Henkilöstö: 260 ICT-henkilöstö: 1,5 ICT-budjetti: 655 k Nousiainen Henkilöstö: 247 ICT-henkilöstö: 1 ICT-budjetti: 302 k Rusko Henkilöstö: 205 ICT-henkilöstö: 1,5 ICT-budjetti: 423 k Pöytyä Henkilöstö: 575 ICT-henkilöstö: 4 ICT-budjetti: 451 k Taivassalo Henkilöstö: 90 ICT-henkilöstö: 1,5 ICT-budjetti: 15 k Aura Henkilöstö: 180 ICT-henkilöstö: 0,3 ICT-budjetti: 116 k Kustavi Henkilöstö: 43 ICT-henkilöstö: 0,3 ICT-budjetti: 31 k Tarvasjoki Henkilöstö: 140 ICT-henkilöstö: 1 ICT-budjetti: 57 k Masku Henkilöstö: 391 ICT-henkilöstö: 1,2 ICT-budjetti: 597 k Lieto Henkilöstö: 694 ICT-henkilöstö: 5 ICT-budjetti: 1408 k Raisio Henkilöstö: 1489 ICT-henkilöstö: 7 ICT-budjetti: 1130 k Paimio Henkilöstö: 522 ICT-henkilöstö: 4 ICT-budjetti: 470 k Naantali Henkilöstö: 1265 ICT-henkilöstö: 7 ICT-budjetti: 1114 k Selvitysalue yhteensä kuntien henkilöstö: 20578 työntekijää ICT-henkilöstö: 193,8 henkilöä ICT-budjetit: yhteensä 46,4 M Turku Henkilöstö: 12380 ICT-henkilöstö: 144 ICT-budjetti: 36873 k Kaarina Henkilöstö: 1768 ICT-henkilöstö: 12 ICT-budjetti: 2619 k Sauvo Henkilöstö: 151 ICT-henkilöstö: 2 ICT-budjetti: 97 k 6
Selvityksessä mukana olevien kuntien ICT-henkilöstön määrä 75 % kokonaisuudesta ICT-henkilöstö 193,8 144 7 7 5 4 4 2 1,5 1,5 1,5 1,2 1 1 0,5 0,3 0,3 12 7
Tietohallinnon kustannukset (budjetti v. 2014) 8
Tietohallinnon kustannukset (budjetti v. 2014) 9
Nykykustannusten suhteellinen taso (2014 budjetti vs. 2012 tiedot) 10
Kuntien ICT-henkilöstö ja -kustannukset Tietohallinnon järjestämismallit Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Järjestelmä- ja toimittajakenttä Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja 11
IT hallinnon sijoittuminen organisaatiossa Aura TALOUS HALLINTO Muu organisatorinen sijainti Kaarina Kustavi Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Pöytyä Raisio Rusko Sauvo Taivassalo Tarvasjoki Turku Vehmaa Kunnanjohtaja ja toimialajohtajat Palvelutuotannosta vastaava järjestelmäpäällikkö teknisen johtajan alaisuudessa Teknisen johtajan alaisuudessa Kunnanjohtajan & sivistystoimenjohtajan alaisuudessa Nimetty tietohallinnosta vastaava henkilö 12 12
Kuntien sijoittuminen ICT-toimintamallikartalle SUUNTAA ANTAVA Tietohallinnon johtaminen Oma tihaorganisaatio Ei omaa tihaorganisaatiota Kaarina Paimio Mynämäki Pöytyä Masku Turku Rusko Tarvasjoki Naantali Raisio Lieto Aura Nousiainen Vehmaa Taivassalo Sauvo Kustavi Tuotetaan itse ICT-palvelujen tuottaminen ja hankinta Ulkoistetut palvelut ICT-toimintamalli 13
Kuntien ICT-henkilöstö ja -kustannukset Tietohallinnon järjestämismallit Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Järjestelmä- ja toimittajakenttä Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja 14
Nimetyt kehitysprojektit arkkitehtuurialueen mukaan ryhmiteltynä Käynnissä olevat kehitysprojektit Suunnitteilla olevat kehitysprojektit ICT-infrastruktuuri 16 ICT-infrastruktuuri 13 Sovellusten hallinta- ja alustapalvelut 9 Sovellusten hallinta- ja alustapalvelut 5 Toimialakohtaiset ratkaisut 8 Toimialakohtaiset ratkaisut 5 Toiminnanohjauksen tuki 8 Toiminnanohjauksen tuki 5 Tiedolla johtaminen 4 Tiedolla johtaminen 1 Palvelukanavat ja sähköiset työpöydät 2 Palvelukanavat ja sähköiset työpöydät 6 Palvelu- ja asiointialusta 1 Palvelu- ja asiointialusta 2 15
Kuntien ICT-henkilöstö ja -kustannukset Tietohallinnon järjestämismallit Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Järjestelmä- ja toimittajakenttä Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja 16
Kuntien listaamat keskeiset sovellukset & päätelaitemäärät Asiakassovellukset, toimialoittain SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI OPETUS- ja SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI Hallintosovellukset Talous HR Muut Effica - 9 ProConsona - 9 Pegasos - 2 WinHit - 1 Primus - 11 Wilma - 9 Kurre - 5 Vaski - 15 ATP-Origo - 1 Axiell - 1 Mukana - 1 Hellevi - 1 Vesikanta - 6 MapInfo - 2 Rondo - 5 Pegasos - 5 Dynasty - 5 KuntaNet - 5 FACTA - 2 Abilita - 1 Aromi - 1 Intime - 4 Pro Economica - 4 Web Tallennus - 3 Populus - 3 Workflow - 2 Tane - 2 Microstation - 2 Net2-1 Budnett - 3 Titania - 4 Jamix - 2 KoKi - 2 Novapoint - 1 OpusCapita - 3 Personec R - 2 Triplan - 2 Autocad - 2 Xcity - 1 Raindance - 3 Personal Regime - 1 Basware - 1 Status - 3 Personec FK - 1 D360-1 Kuntarekry - 1 Digium - 1 Pro elaskutus - 2 Norlic - 1 Exchange - 1 SAP - 1 GoogleApps - 1 Joutsenet - 1 Webropol - 1 Päätelaitteet Työasemia yhteensä 21045 kpl Kannettavia yhteensä 7618 kpl Tabletteja yhteensä 2457 kpl Älypuhelimia yhteensä 3914 kpl 17
Merkittävimmät ulkoiset ICT-toimittajat alueella v. 2013 TOP10 (suurimmat eurot) ICT-toimittajille maksetut eurot Asiakaskuntien lkm toimittajittain Kunnat nimenneet yhteensä 49 eri toimittajaa Kokonaiskustannukset 10 merkittävimmälle ICT-toimijoille vuonna 2013 olivat n. 22,9 miljoonaa euroa Tämä on vajaa 50 % koko alueen vuosittaisista ICT-menoista/budjetista 18 18
Kuntien ICT-henkilöstö ja -kustannukset Tietohallinnon järjestämismallit Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Järjestelmä- ja toimittajakenttä Nykyisiä ICT-yhteistyömalleja 19
Vastauksissa kuvatut lähiyhteistyömallit 11 1 1 4 1, 2 3 5 8 6 7 7 7, 9 9, 10 1. Perusturvakuntayhtymä Akseli 2. Yhteisiä sovelluksia ja perustietotekniikkaa 3. Yhteisiä sovelluksia ja henkilöresursseja 4. Tietohallintoyhteistyö 5. Sote-yhteistyö 6. Ympäristöpalveluiden Teklasovellukset 7. Kouluhallinto-ohjelmien tekninen ylläpito 8. Härkätie/yhteinen potilastietojärjestelmä 9. Palvelin- ja verkkoyhteistyö 10. Yhteisen terveyskeskuksen järjestelmät 11. Wilma/Primus -yhteistyötä Laajat seudulliset yhteistyörakenteet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Vaski-kirjastojärjestelmä SeutuICT 20
Yhteistyö muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa Kuntien Tiera Kunnan Taitoa Medbit Valtionhallinto Kuntaliittokonserni Selvitysalueen ulkopuoliset kunnat Yhteistyöalue Perustietotekniikka Aura X X Ydintoiminnan sovellukset Kaarina X X X Hallinto/tukitoiminnon sovellukset Kustavi X Tietohallinto Lieto X X X Masku Mynämäki X X Naantali X X X X Nousiainen X X Paimio X X X Pöytyä X X Raisio X X X Rusko Sauvo X Taivassalo X X Tarvasjoki Turku X X X X X X Vehmaa X
Kehittämistarpeet ja haasteet
Esityksen sisällöstä Tähän esitykseen on koottu keskeisiä haasteita ja kehittämistarpeita kuntien toimittamien vastausten ja kommenttien pohjalta. Kooste on esitetty asiakokonaisuuksittain: Kuntien ICT-henkilöstö ja kustannukset Tietohallinnon järjestämismallit Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit Järjestelmä- ja toimittajakenttä ICT-yhteistyömallit 23
Haasteet ja kehittämistarpeet 1/5 Kuntien ICThenkilöstö ja kustannukset Turun kaupungin palveluksessa on 75% alueen kuntien ICThenkilöstöstä. Taloudellisten ja henkilöresurssien vähyys on yleisesti ottaen kunnissa merkittävä haaste. Myös osaamisessa on puutteita, esimerkkeinä kokonaisarkkitehtuuri ja toiminnan prosessit. Voimavarat eivät riitä osaamisen ylläpitämiseen. Eläköityminen uhkaa rapauttaa osaamis- ja resurssipohjaa entisestään, jos uuden henkilöstön palkkaaminen ei ole mahdollista. ICT-käyttömenot ovat kokonaisuutena linjassa valtakunnallisiin keskiarvoihin nähden. Suurempien kuntien toimintojen hoitaminen vaatii laajempia tietoteknisiä ratkaisuja, mikä nostaa näiden kuntien käyttömenojen suhteellista osuutta. 24
Haasteet ja kehittämistarpeet 2/5 Tietohallinnon järjestämismallit ICT-palveluita järjestetään hyvin monilla eri malleilla, seudullisesti yhtenäistä järjestämistapaa ei ole. Useimmilla kunnilla tietohallinto on osa yleishallintoa. Varsinkaan pienemmillä kunnilla ei ole edellytyksiä panostaa omaan tietohallintoon. Pääosin palveluita pyritään toteuttamaan omin voimin, joskin ICT-palvelujen hankinta on kasvusuunnassa. 25
Haasteet ja kehittämistarpeet 3/5 Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämisprojektit 1/3 kehittämishankkeista kohdistuu perustietotekniikkaan ja siihen liittyviin palveluihin. Kun resursseja on vähän, perustietotekniikan järjestäminen vie pääosan ajasta. Toiminnan prosessien kehittäminen vähäistä ja sitä tehdään lähinnä hallinnon prosesseissa, erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnossa. Myös toiminnan prosessien kehittämisosaamista puuttuu. Toimialojen palvelutuotannon kehittämiseen ja sitä kautta saavutettaviin merkittäviin tuottavuushyötyihin ei kyetä panostamaan riittävästi. 26
Haasteet ja kehittämistarpeet 4/5 Järjestelmä- ja toimittajakenttä Kokonaisuutena järjestelmäkenttä on alueella hyvin hajanainen ja erityisesti erilaisia hallinnon sovelluksia on suuri määrä. Kun kokonaisarkkitehtuuriosaamista puuttuu, järjestelmähankinnat ovat tyypillisesti pistemäisiä. Tämä lisää riskiä toimittajariippuvuudesta. Sotessa ja opetustoimessa on paljon samoja sovelluksia, mutta kuntakohtaisina asennuksina. Tämä mahdollistaa toimittajille kuntakohtaisen veloituksen sovellusylläpidosta ja -kehittämisestä. Toimittajakenttä on myös hajanainen, nimettyjä ICT-toimittajia oli lähes 50. Järjestelmä- ja palveluhankintoja ei tehdä koordinoidusti kuntien kesken ja tästä johtuen hankinnoissa on päällekkäisyyksiä. Kun yhteinen toimittajahallinta puuttuu, erityisesti pienten kuntien neuvotteluvoima on heikko ja volyymiedut eivät toteudu hankinnoissa. 27
Haasteet ja kehittämistarpeet 5/5 ICT-yhteistyömallit Alueellista yhteistyötä ei tehdä suunnitelmallisesti, vaan lähinnä yksittäisten kuntien kesken ja yksittäisillä sovellusalueilla. Poikkeuksena on Vaski-järjestelmä, joka on käytössä 15 kunnassa. Yhteistyön taustalla on yleisimmin resurssien puute strategisen suunnittelun sijaan. Suuremmat kunnat tekevät enemmän ja laajempaa julkishallinnon yhteistyötä, pienemmillä kunnilla ei ole samalla tavalla resursseja osallistua. Valmiita yhteistyöalustoja on olemassa, mutta niiden hyödyntäminen on vielä vähäistä. 28
Synergiavaikutukset, jotka kuntarakenteen muutoksella voidaan saada aikaan
Esityksen sisällöstä Tässä esityksessä kuvataan synergiavaikutuksia, jotka on johdettu selvityksessä mukana olevien kuntien tunnistamista keskeisistä haasteista ja kehittämiskohteista. Synergiavaikutuksia on arvioitu Valtiovarainministeriön toimeksiannon mukaisesti kuntarakenteen muutosten näkökulmasta muut mahdolliset yhteistyömuodot ovat tarkastelun ulkopuolella. Mahdollisiin kuntakokoonpanoihin tai organisoitumismalleihin ei oteta kantaa, tunnistetut synergiaedut ovat sovellettavissa näistä riippumatta. 30
Tarkastelussa mukana olevat näkökulmat ICT-strategia Kokonaisarkkitehtuuri Merkittävimmät tarkastelussa esiin nousseet synergiaedut kohdistuvat kuvan mukaisille osaalueille. ICT-toimittajahallinta ja -hankinnat ICT-palvelutuotanto 31
Yhteinen tietohallinto ja organisointi 1/4 ICT-strategia Koko aluetta palveleva yhteinen tietohallintostrategia, -budjetti ja -hallinto tukee alueen ICT-palvelujen kehittämistä kokonaisuutena osaoptimoinnin sijaan. Keskitetty johtaminen vauhdittaa päätöksentekoa sekä yhteisten toimintatapojen ja periaatteiden juurruttamista käytännön toimintaan. Toimintakulttuurin ja -tapojen yhtenäistäminen vaatii kuitenkin aikaa ja pitkäjänteistä johtamista. 32
Yhteinen tietohallinto ja organisointi 2/4 Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuria koskeva päätöksenteko on suoraviivaisempaa. Järjestelmäkartan yksinkertaistaminen vähentää päällekkäisiä ratkaisuja ja pienentää kokonaiskustannuksia. Ylläpito ja jatkokehittäminen tehostuu - kehitetään kerran, hyödynnetään koko alueella. Osaamisen keskittämisen kautta kyky tukea toiminnan kehittämistä paranee. Valtakunnallisen yhteistyön kautta suunniteltuja ratkaisuja saadaan hyödynnettyä nopeammin ja laajemmin. 33
Yhteinen tietohallinto ja organisointi 3/4 ICT-toimittajahallinta ja -hankinnat Kokonaisjohtaminen parantaa toimittajahallinnan edellytyksiä ja mahdollistaa toimittajariskin pienentämisen. Laajempi hankintaosaaminen pienentää hankintoihin liittyviä riskejä erityisesti monimutkaisissa tietojärjestelmähankinnoissa. Volyymietuja pystytään hyödyntämään täysimittaisesti hankinnoissa. Suurempien volyymien kautta vaikutusmahdollisuudet toimittajien suuntaan kasvavat myös yleisemmin. 34
Yhteinen tietohallinto ja organisointi 4/4 ICT-palvelutuotanto Resursseja ja osaamista yhdistämällä palvelutuotannon kapasiteetti ja palvelukyky kasvavat.* Osaamisen jatkuvuuteen ja resurssien riittävyyteen liittyvät riskit ovat kokonaisuutena paremmin hallittavissa.* Päällekkäisyyksien poistuminen vapauttaa resursseja toiminnan kehittämiseen. Olemassa olevia yhteistyöalustoja saadaan laajemmin ja kustannustehokkaammin hyödynnettyä palvelutuotannossa *Tiimit, sijaisjärjestelyt. 35
Lisämateriaali
Liite 1: Tärkeimmät käynnissä olevat ICTkehitysprojektit (1/2) Kehityskohde Projektien lkm Kehityskohde Projektien lkm Sovellusten hallinta- ja alustapalvelut 9 earkiston käyttöönotto 4 AD-migraatio / SCCM / Lync 3 Koulupuolen pilvisähköposti / AD 1 Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen 1 Palvelukanavat ja sähköiset työpöydät 2 Intranet ja/tai extranet 2 Palvelu- ja asiointialusta 1 Sähköinen asiointi ja toiminnan sovellukset 1 Toimialakohtaiset ratkaisut 8 Toiminnanohjauksen tuki 8 Palkka- ja henkilöstöhallinnon ohjelmiston vaihto 4 elaskutuksen käyttöönotto 2 Tietohallinnon tuotannonohjauksen tietojärjestelmän käyttöönotto SAP kehittäminen 1 Tiedolla johtaminen 4 Kokonaisarkkitehtuuri, 1. osa 1 Tihastrategia 1 Tietohallinnon tuotteistamisen kehittäminen 1 Palvelustrategia 1 1 Kotihoidon toiminnanohjauksen käyttöönotto 3 Sähköinen oppimisympäristö erikoisuudesta arjeksi 1 Sähköiset kirjat osaksi tabletteja 1 Lupapiste.fi pilotti 1 Lukio: sähköiset yo-kirjoitukset 1 Palveluseteli 1 37
Liite 1: Tärkeimmät käynnissä olevat ICTkehitysprojektit (2/2) Kehityskohde Projektien lkm ICT-infrastruktuuri 16 Konesali-integraatio 3 Työasemien & servereiden käyttöjärjestelmä-päivitykset 2 Varmuuskopiointiympäristön uusiminen 1 Virustorjuntaympäristön päivittäminen 1 Tablettilinjaus konsernille 1 Tietoteknisen palvelinjärjestelmän uusiminen (palvelimet ja tallennusjärjestelmä) 1 Työasemien asennusympäristön uusinta 1 Yhtenäiskoulun tietoverkot 1 Tietoliikenneohjelma 1 Infran yhtenäistäminen 1 Potilastietojärjestelmän siirto käyttöpalveluksi 1 LAN-laitteet / WLAN 1 Valokuituverkon käyttöönottaminen 1 38
Liite 2: Tärkeimmät suunnitteilla olevat ICTkehitysprojektit (1/2) Kehityskohde Projektien lkm Kehityskohde Projektien lkm Sovellusten hallinta- ja alustapalvelu 5 Asianhallintajärjestelmän hankinta; suunnitteilla 2 Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen; suunnitteilla. 1 Sähköisen arkistoinnin projekti 1 Kulunvalvonta 1 Palvelukanavat ja sähköiset työpöydät 6 Intranet 4 Terveyskeskuksen intranet-migraatio 1 Extranet -päivitys 1 Palvelu- ja asiointialusta 2 dturku ja sähköinen asiointi 1 Luottamushenkilöiden sähköinen työtapa 1 Toimialakohtaiset ratkaisut 5 Kotihoidon ja päivähoidon mobiiliohjausjärjestelmät; suunnitteilla Oppimisympäristön uusiminen ja siirtyminen 1:1 malliin Potilastietojärjestelmäpalvelun siirtäminen medbitille, Kanta hanke Varhaiskasvatuksen sähköinen palvelu 1 Kanta ja earkisto 1 Toiminnanohjauksen tuki 5 Taloushallinnon kehittämisprojekti 1 Työajanseurantajärjestelmän hankkiminen 1 Palkkahallinnon järjestelmäpäivitys 1 Sapin sähköisen laskujen käsittelyjärjestelmän käyttöönotto Omaisuudenhallinta 1 1 1 1 1 Tiedolla johtaminen 1 Potilastietojärjestelmän raportointijärjestelmän vaihto 1 39
Liite 2: Tärkeimmät suunnitteilla olevat ICTkehitysprojektit (2/2) Kehityskohde Projektien lkm ICT-infrastruktuuri 13 MS System Center tuoteperheen täysimääräinen käyttöönotto Keskitetyn infotv -järjestelmän käyttöönotto 1 Tietoliikenneverkon laajentaminen 1 2 Laitteen (ja sen ohjelmistojen) asennusprosessin tehostaminen 1 Tietoturvasuunnitelma 1 Päiväkodin/ Palvelukeskuksen tietoverkkojen parannus 1 Liikuntahallin tietoverkkojen rakentaminen 1 Taloushallinnon konesalisiirto 1 Mobiilipuhelinvaihde 1 Opetusverkon laajentaminen 1 Konesalin siirto Turkuun 1 Data/teleoperaattorin kilpailutus 1 40
Liite 3: Yhteistyö julkishallinnon toimijoiden kanssa (1/2) Yhteistyötaho Mainintojen lukumäärä Yhteistyömuodot Kuntien Tiera Oy 8 Tukipalvelut (service desk, lähituki, osa etähallintapalvelua) Konesalipalvelut/-integraatio Asiantuntijapalvelut Kotihoidon toiminnanohjaus sovellus Sähköpostipalvelut Osakkuus Valtionhallinto 8 earkisto Väestörekisteri Asiointitili Kansalaisaloite Lupapiste.fi-pilotti Edilex Katso-tunnukset IACS Eläintenpitäjärekisteri Oiva elintarvikevalvonta Kuti II ja Yhti II tiedonsiirto yms. 41
Liite 3: Yhteistyö julkishallinnon toimijoiden kanssa (2/2) Yhteistyötaho Mainintojen lukumäärä Yhteistyömuodot Kunnan Taitoa Oy 5 Taloushallinnon järjestelmät palveluna Palkkahallinto SaaS-palveluna Osakkuus Medbit Oy 4 ekanta-palvelut Potilastietojärjestelmä eresepti Kuntaliitto-konserni 4 Kuntahankinnat Kuntarekry Selvitysalueen ulkopuoliset kunnat 4 Taivassalo: Medatri-potilastietojärjestelmä (Uusikaupunki); KuntaToimisto (Laitila) Kustavi: Medatri-potilastietojärjestelmä (Uusikaupunki); Vakka- Suomen seutuverkko (Uusikaupunki & seutukunnat) Tarvasjoki: Yhteinen IT-suunnittelija (Koski, Marttila) Turku: kuusikko-kaupungit, Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä 42
Liite 4: Havainnollistava esimerkki osaamisen keskittämisen vaikutuksista Osaamisalue Nykytila (htv) Muutoksen jälkeen ICT-strategia Kunta 1: 0,1 Kunta 2: 0,1 Kunta 3: 0,3 Kunta 4: 0,5 Kokonaisarkkitehtuuri ICTtoimittajahallinta ja - hankinnat Kunta 1: 0,1 Kunta 2: 0,1 Kunta 3: 0,3 Kunta 4: 0,5 Kunta 1: 0,1 Kunta 2: 0,1 Kunta 3: 0,3 Kunta 4: 0,5 ICT-palvelutuotanto Kunta 1: 0,6 Kunta 2: 0,6 Kunta 3: 0,8 Kunta 4: 3,0 Kunta x: 1 Kunta x: 1 Kunta x: 1 Kunta x: 5 Tekemisen pirstaloitumisen sijaan kullekin osaamisalueelle voidaan kohdistaa täysipäiväinen resurssi. Henkilöiden osaaminen voidaan hyödyntää sillä osaamisalueella, johon se parhaiten soveltuu. Esimerkissä tekemisen määrän on oletettu pysyvän samana, mutta todennäköisesti myös tuottavuus paranisi. 43