SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OY

SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 y-tunnus: 2238752-5 Posti-/käyntiosoite: Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo Kotipaikka: Espoo

2 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.2014 31.12.2014 Sisältö Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. 31.12.2014... 4 Toimintaympäristö... 4 Säästöpankkiryhmä... 5 Sp Keskuspankin liiketoiminta... 6 Taloudellinen asema... 7 Osakkeet ja oma pääoma... 9 Riskienhallinta... 9 Vakavaraisuuden hallinta... 11 Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä... 13 Sp Keskuspankin hallinto ja henkilöstö... 14 Palkitsemisjärjestelmä... 14 Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot... 15 Yhteiskuntavastuu... 15 Tilikauden jälkeiset tapahtumat... 16 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015... 16 Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä... 16 :n IFRS-tilinpäätös 2014... 18 Laaja tuloslaskelma... 18 Tase... 19 Rahavirtalaskelma... 20 Oman pääoman muutokset... 21 Laskelmat muutoksista... 22 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 28 Liite 1. Tietoja raportoivasta yhtiöstä ja kuvaus Säästöpankkiryhmästä... 28 Liite 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 29 Liite 3. Harkinnan ja arvioiden käyttö... 35 Riskienhallinta... 36 Liite 4: Riskienhallinta ja hallinnointiperiaatteet... 36 Liite 5. Vakavaraisuuden hallinta... 39 Tuloslaskelman liitetiedot... 42 Liite 6. Korkotuotot ja -kulut... 42 Liite 7. Palkkiotuotot ja -kulut... 42 Liite 8. Rahoitusinstrumenttien tuloserät... 43 Liite 9. Liiketoiminnan muut tuotot... 43 Liite 10. Henkilöstökulut... 43 Liite 11. Liiketoiminnan muut kulut... 44 Liite 12. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä... 44

3 Liite 13. Tuloverot... 45 Varoja koskevat liitetiedot... 46 Liite 14. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu... 46 Liite 15. Käteiset varat... 46 Liite 16. Lainat ja saamiset... 47 Liite 17. Sijoitusomaisuus... 48 Liite 18. Aineelliset hyödykkeet... 49 Liite 19. Aineettomat hyödykkeet... 50 Liite 20. Verosaamiset ja velat... 51 Liite 21. Muut varat... 51 Velkoja ja oma pääomaa koskevat liitetiedot... 52 Liite 22. Velat luottolaitoksille ja asiakkaille... 52 Liite 23. Liikkeeseen lasketut velkakirjat... 52 Liite 24. Muut velat... 52 Liite 25. Oma pääoma... 53 Muut liitetiedot... 54 Liite 26. Annetut ja saadut vakuudet... 54 Liite 27. Taseen ulkopuoliset sitoumukset... 54 Liite 28. Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti... 55 Liite 29. Muut vuokrasopimukset... 57 Liite 30. Lähipiiritiedot... 57 Liite 31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat... 57 Pilari III liitetiedot... 57

4 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. 31.12.2014 (jäljempänä Sp Keskuspankki) on suomalaisten säästöpankkien omistama pankki. Sp Keskuspankki tuottaa säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita, kuten maksuliikkeeseen, maksukorttien liikkeellelaskuun ja yhteenliittymän varainhankintaan liittyvät palvelut. Sp Keskuspankki kuuluu säästöpankkien yhteenliittymään. Toimintavuoden aikana Sp Keskuspankin toiminnan pääpaino oli keskuspankkirooliin kuuluvien tehtävien haltuunoton suunnittelussa, käyttöönottojen valmistelussa sekä tuotantoon siirtymisessä. Aktia Pankki Oyj:n hoitamat Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut siirrettiin onnistuneesti Sp Keskuspankin hoidettavaksi vaiheittain vuoden aikana, suurimmat käyttöönotot painottuivat loppuvuoteen. Aktia Pankki Oyj hoiti säästöpankkien keskusluottolaitostoimintoja vuodesta 1996 alkaen. Sp Keskuspankki siirtyi suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä (FAS) kansainväliseen IFRSkäytäntöön (International Financial Reporting Standards) 1.1.2014. IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2013. Siirtyminen IFRS-raportointiin muutti tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä tilinpäätöslaskelmia. Siirtymällä ei kuitenkaan ole huomattavaa vaikutusta Sp Keskuspankin tulokseen eikä taseeseen tilikautena 2014 eikä vertailuvuonna 2013. Muutoksia on kuvattu tarkemmin jäljempänä IFRS tilinpäätöksen liitetiedoissa. Sp Keskuspankin ensimmäisen keskusluottolaitosvuoden tilikauden tulos oli 80 tuhatta euroa voitollinen ja taseen loppusumma 714 miljoonaa euroa. Toimintaympäristö Vuonna 2014 maailmantalouden epävarmuustekijät säilyivät ennallaan, mutta sijoitusmarkkinoille vuosi osoittautui erittäin hyväksi. Kasvunäkymissä eri mantereiden välillä on havaittavissa eriytymistä. Yhdysvalloissa talouskasvu ja työllisyystilanne osoittavat merkittävää parantumista, kun taas Euroopan talouden ongelmaksi on muodostunut hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Euroalueen matala inflaatio ja talouskasvun hidastuminen johtivat Euroopan keskuspankin muuttamaan rahapolitiikkaansa aikaisempaa elvyttävämmäksi, mikä osaltaan laski korkoja Euroopassa. Geopoliittiset jännitteet Euroopan itärajalla ja sitä seuranneet Venäjään kohdistuneet talouspakotteet osaltaan heikensivät odotuksia talouden elpymisestä Euroopassa, mutta erityisesti Suomessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa ja työttömyysaste nousi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki teki päätöksen aloittaa arvopaperien osto-ohjelman, jonka avulla Euroopan keskuspankki pyrkii kasvattamaan taseensa kokoa ja sitä kautta nostamaan inflaatio-odotuksia euroalueella. Poliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet siihen, että Euroopan keskuspankki on vasta nyt reagoinut deflaation uhkaan mittavampien toimenpiteiden muodossa. Samanaikaisesti euroalueen rakenteelliset ongelmat, työmarkkinoiden joustamattomuus ja julkisen sektorin alijäämä ovat osaltaan hidastaneet euroalueen talouden elpymistä. Myös markkinoiden näkökulmasta EKP on toiminut verrattain hitaasti ja toimenpiteiden laajuus ei ole ollut riittävä. EKP:n mahdollisuudet toteuttaa julkistetut toimenpiteet ovat kyseenalaisia ja perinteisten rahapolitiikan keinojen ollessa tehottomia on olemassa merkittävä riski siitä, että euroalue ajautuu entistä vaikeampaan tilanteeseen. Merkittävänä riskitekijä tulevan vuoden osalta on, miten EKP:n ilmoittamat toimenpiteet likviditeetin lisäämiseksi tullaan toteuttamaan ja mitä vaikutuksia tällä on reaalitalouteen. Korkotaso sekä yrityslainojen riskimarginaalit ovat jo hyvin alhaisella tasolla ja korkotason laskulla nykyiseltä tasoltaan tulee olemaan marginaalinen vaikutus reaalitalouteen. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi Euroopan keskuspankkia nopeammin elvyttävän rahapolitiikan osalta ja on onnistunut kääntämään talouden kasvu-uralle mittavien toimenpiteiden myötä. Yhdys-

valloissa BKT:n kasvu on ylittänyt odotukset ja työttömyysaste on palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhdysvaltojen reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuonna 2015. Suomen tilannetta heikentää vientikysynnän merkittävä hidastuminen ja erityisesti Venäjän pakotteiden tuomat muutokset vienninrakenteeseen. Toimenpiteet rakenteellisten uudistusten osalta ovat edenneet hitaasti ja tämä on johtanut Suomen luottoluokituksen laskuun syksyllä 2014. Työmarkkinoiden kehitys on vuoden 2014 aikana ollut muuta euroaluetta heikompi ja nopeaa muutosta työmarkkinoiden elpymiseen ei ole nähtävissä tulevana vuonna. Suomen kannalta merkittävä tekijä on tulevan hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi. Epävarmuus talouden kehityksestä ei kuitenkaan heijastunut osakemarkkinoille. Osakekurssit nousivat vuoden aikana merkittävästi kaikilla päämarkkinoilla. Keskuspankkien elvyttävä raha-politiikka ylläpitää likviditeettiä ja korkotaso tulee pysymään alhaisena vielä jatkossa. Tämä osaltaan tulee tukemaan osake- ja yrityslainamarkkinoita myös tulevana vuonna. Näkymät Yhdysvaltojen taloudessa ovat positiiviset vuoden 2015 osalta. Tällä saattaa olla vaikutuksia vientikysyntään Euroopassa ja yhdessä heikentyvän euron kanssa nämä tekijät edesauttavat Euroopan mahdollisuuksia saada talous kasvu-uralle. Säästöpankkiryhmä Sp Keskuspankki kuuluu säästöpankkien yhteenliittymään, joka on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Sp Keskuspankin merkittävät omistajat ovat yhteenliittymään kuuluvat 25 säästöpankkia sekä yksi yhteenliittymän ulkopuolinen säästöpankki. Säästöpankkiryhmä kertoi elokuussa 2013 julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa 2013 päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Sp Keskuspankin osalta vastaava päätös tehtiin maaliskuussa 2014. Yhteenliittymän keskusyhteisö muodostettiin Säästöpankkiliitosta, jolle Finanssivalvonta myönsi keskusyhteisön toimiluvan 16.10.2014. Toiminta yhteenliittymänä aloitettiin 31.12.2014. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Sp Keskuspankki jäsenluottolaitoksena on 5

osaltaan velvollinen osallistumaan tukitoimiin tarvittaessa yhdessä muiden jäsenluottolaitosten kanssa yhteenliittymälain ja keskusyhteisön määräysten mukaisesti. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Lisätietoja Säästöpankkiryhmän uudistumisesta ja muodostamisesta on saatavissa Säästöpankkiryhmän vuosikertomuksesta, josta jäljennös on saatavissa internet osoitteesta www.saastopankki.fi tai Säästöpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Linnoitustie 9, 02600 Espoo. Sp Keskuspankin liiketoiminta Sp Keskuspankki vastaa keskusluottolaitospalveluiden tuottamisesta säästöpankeille. Sp Keskuspankin toiminnan painopiste on ollut keskuspankkirooliin kuuluvien tehtävien, sekä säästöpankkien Aktia Pankki Oyj:stä irtaantumisen haltuunoton suunnittelussa, niiden projektisoinneissa ja käyttöönotoissa. Tehtävät on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä säästöpankkien, Aktia Pankin, eri palvelutoimittajien sekä muiden Suomessa toimivien pankkien kanssa. Keskusluottolaitospalveluiden tuottamiseen siirryttiin vaiheittain toimintavuoden aikana. Säästöpankkien Suomen Pankille välitettävien vähimmäisvarantojen hoitopalvelu käynnistyi toukokuussa 2014. Sp Keskuspankki huolehtii asiakaspankkien valtuuttamana välittäjänä talletusvelvollisuudesta Suomen Pankille. Säästöpankkien maksujenvälitys siirtyi Sp Keskuspankin hoidettavaksi 1.11.2014 alkaen. Sp Keskuspankki välittää säästöpankkien euro- ja valuuttamääräiset maksut. Joulukuussa siirrettiin myös SEPA-suoraveloitustapahtumat Sp Keskuspankin kautta välitettäviksi. Valtion tukemien erikoislainojen tukipalvelujen tuottaminen säästöpankeille alkoi marraskuussa 2014. Sp Keskuspankki luopui vähittäispankkipalveluiden tuottamisesta tilikauden aikana. Keskusluottolaitospalveluiden siirto Aktia Pankista oli laaja hanke, jolla oli vaikutuksia monien eri sidosryhmien toimintaan. Palvelujen siirto onnistui erityisen hyvin ja muutokset säästöpankeissa ja heidän loppuasiakkaiden palveluissa jäivät suunnitellun mukaisesti vähäisiksi. Onnistumista varmisti tarkka projektityöskentely ja koordinointi yhdessä palvelutoimittajien ja muiden tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Projektien edistymistä seurattiin Sp Keskuspankin johtoryhmässä sekä hallituksessa säännöllisesti. Maksuliikevolyymit kasvoivat merkittävästi uusien keskusluottolaitospalveluiden johdosta vuoden lopulla. Joulukuussa SEPA-maksutapahtumia oli 3,8 miljoonaa kappaletta (vuonna 2013 vastaava tapahtumamäärä 0,0). Vastaavasti verkkolaskujen osalta Sp Keskuspankin omat yritysasiakkaat välittivät vuoden 2014 aikana hieman yli 5 miljoonaa verkkolaskua. Tämän lisäksi 1.11.2014 alkaen myös säästöpankkien asiakkaiden verkkolaskut on välitetty Sp Keskuspankin kautta. Treasury- ja jälleenrahoitustoimintaa on kehitetty voimakkaasti toimintavuoden aikana. Maksuliikkeen likviditeetinhallinnan organisointi ja käyttöönotto toteutettiin maksuliikkeen siirron yhteydessä. Säästöpankkiryhmässä oikeus keskuspankkirahoitukseen on Sp Keskuspankilla. Myös koko säästöpankkien yhteenliittymän tase- ja likviditeetinhallintaa palvelevan treasury-järjestelmän käyttöönotto aloitettiin vaiheittain toimintavuoden aikana ja sitä jatketaan vuoden 2015 aikana. Loppuvuodesta otettiin käyttöön yhteenliittymäpankeille tarjotut Liquidity Coverage Ratio (LCR) tilit, joiden kautta pankkien on mahdollista hoitaa tulevaa LCR vaateensa talletusmuotoisesti. Jälleenrahoitustoiminnan puolella merkittävin kehitystoimenpide oli Euro Medium Term Note (EMTN) ohjelman valmistelun käynnistäminen rinnan rating prosessin kanssa. 6

7 Sp Keskuspankki on toimintavuoden aikana valmistellut korttien liikkeellelaskupalveluiden aloittamista, tarkoituksenaan siirtää korttien liikkeellelasku ja luottokortteihin liittyvä luottokanta Sp Keskuspankkiin vuoden 2015 aikana. Sp keskuspankille myönnettiin toimintavuoden aikana Visa Europen Principal Member jäsenyys. Taloudellinen asema Tulos Sp Keskuspankin tilikauden voitoksi muodostui 80 (-2 979) tuhatta euroa. Tilikauden tuloksen muutos edellisiin tilikausiin nähden johtui Sp Keskuspankin toiminnan muutoksesta, eivätkä tilikausien tulokset siten ole suoraan vertailukelpoisia. Sp Keskuspankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti (taulukon luvut miljoonia euroja): 12/2014 12/2013 12/2012 Korkokate 0,2 0,1 0,2 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 0,7 0,9 1,6 Liiketoiminnan muut tuotot 3,5 0,0 0,0 Nettotuotot (Meur) 4,4 1,0 1,9 Henkilöstökulut -1,9-2,1-2,4 Muut hallintokulut -1,3-1,3-4,2 Poistot ja arvonalentumiset -0,2 0,0 - Liiketoiminnan muut kulut -0,8-0,6-0,5 Arvonalentumistappiot luotoista - 0,0 - Tulos ennen veroja 0,1-3,0-5,2 Tuloverot 0,0 0,0 - Tilikauden voitto/-tappio (Meur) 0,1-3,0-5,2 Sp Keskuspankin korkokatteeksi muodostui 154 (101) tuhatta euroa. Korkotuottojen määrä oli 496 (149) tuhatta euroa. Korkotuotoista vuonna 2014 merkittävimmän osan muodostivat korkotuotot saamisista luottolaitoksilta sekä saamistodistuksista. Korkotuottoja painoi yleinen alhainen korkotaso ja keskuspankkitalletusten negatiivinen korko. Korkokulut olivat 342 (48) tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa veloista luottolaitoksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 718 (869) tuhatta euroa. Tästä palkkiotuottojen osuus oli 903 (936) tuhatta euroa ja palkkiokulujen 185 (67) tuhatta euroa. Palkkiotuotoista vuonna 2014 merkittävimpiä olivat palkkiotuotot maksuliikenteestä sekä verkkolaskujen välitystoiminnasta. Keskusluottolaitostoiminnan aloittamisen vuoksi luvut eivät ole vertailukelpoisia vuosien välillä. Liiketoiminnan muut tuotot 3 489 (6) tuhatta euroa muodostuvat suurimmaksi osin asiakaspankeilta saaduista keskusluottolaitospalveluiden kehittämiseen liittyvistä asiantuntijapalveluiden myyntituotoista. Tarkastelukauden liiketoiminnan kokonaiskulut olivat 4 256 (3 930) tuhatta euroa. Henkilöstökulut muodostuivat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 1 915 (2 117) tuhatta euroa. Muut hallintokulut olivat 1 279 (1 239) tuhatta euroa. Muut kulut, 1 062 (803) tuhatta euroa, käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista

8 hyödykkeistä sekä muut liiketoiminnan kulut. Poistojen määrä oli 243 (10) tuhatta euroa. Arvonalentumisia ei kirjattu tilikaudella 2014. Tase Sp Keskuspankin tase kasvoi merkittävästi ja oli 714 067 (56 327) tuhatta euroa. Taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti (taulukon luvut miljoonia euroja): 12/2014 12/2013 12/2012 Käteiset varat 513,5 27,6 0,2 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 141,7 10,0 0,4 Lainat ja saamiset asiakkailta 0,3 0,0 - Sijoitusomaisuus 54,9 18,0 17,0 Aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1 - Aineettomat hyödykkeet 1,4 0,3 - Laskennalliset verosaamiset 0,0 0,0 - Muut saamiset/varat 2,2 0,3 0,1 Varat yhteensä (Meur) 714,1 56,3 17,7 Velat luottolaitoksille 653,1 42,9 - Velat asiakkaille 0,7 1,7 5,1 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 13,0 - - Verovelat 0,1 0,1 0,0 Varaukset ja muut velat 0,9 0,5 1,6 Osakepääoma 40,0 5,0 5,0 Rahastot 19,1 19,0 16,0 Kertyneet voittovarat -12,8-12,8-10,0 Oma pääoma 46,3 11,2 11,0 Velat yhteensä (Meur) 714,1 56,3 17,7 Taseen kasvuun merkittävimmin vaikuttivat säästöpankkien vähimmäisvarantotalletusten välittäminen ja maksuliikenteen siirtyminen Aktia Pankki Oyj:ltä Sp Keskuspankin hoidettavaksi. Sp Keskuspankin varat on käteisen likviditeettivarannon lisäksi pääsääntöisesti sijoitettu keskuspankkirahoitukseen oikeuttaviin saamistodistuksiin 54 872 (17 984) tuhatta euroa. Vuoden lopussa säästöpankeille myönnettyjä luottoja oli 141 697 (10 014) tuhatta euroa. Vuoden lopussa Sp Keskuspankilla ei ollut uusia järjestämättömiä tai nollakorkoisia saamisia eikä saamisten arvonalentumisia kirjattu vuonna 2014. Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 5 195 (3) tuhatta euroa koostuvat myönnetyistä nostamattomista luotoista.

9 Muut keskeiset tunnusluvut: 12/2014 12/2013 12/2012 Kulu/tuotto-suhde 1,0 4,1 3,8 Oman pääoman tuotto % 0,2-26,7-47,2 Koko pääoman tuotto % 0,0-8,0-35,4 Omavaraisuusaste % 6,5 19,8 62,1 Osakkeet ja oma pääoma Sp Keskuspankilla on yhteensä 17 391 kappaletta osakkeita ja pankin osakepääoma on 39 999 618,60 euroa. Sp Keskuspankin hallussa ei ole omia osakkeita. Oman pääoman määrä 31.12.2014 oli 46 306 (11 162) tuhatta euroa ja se luetaan kokonaan ydinpääomaan. Kesäkuussa Sp Keskuspankki vahvisti hallituksen päätöksellä, joka perustui yhtiökokouksen hallitukselle antamaan valtuutukseen, omaa pääomaa yhteenliittymään kuuluville säästöpankeille suunnatussa osakeannissa. Liikkeelle laskettiin 12 391 uutta osaketta ja osakeannilla korotettiin Sp Keskuspankin osakepääomaa 34 999 618,60 eurolla. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Sp Keskuspankilla on liiketoiminnoista riippumaton riskienvalvonta toiminto. Sp Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita, kuten maksuliikkeeseen, yhteenliittymän varainhankintaan sekä jatkossa myös korttien liikkeellelaskuun liittyvät palvelut. Sp Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä Sp Keskuspankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Sp Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Vuonna 2014 Sp Keskuspankki altistui toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei kykene täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja joh-

dannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja limiiteistä. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista strategian mukaisesti asiakaspankeille ja rajoitetusti muille säästöpankkiryhmän strategisille yhteistyökumppaneille. Sp Keskuspankin varainhankinnasta, joka on vuonna 2014 muodostunut pääosin säästöpankkien talletuksista tai maksuliike- ja vähimmäisvarantotilivaroista, pääosa on käteisvarantona sekä myönnettyinä luottoina yhteenliittymään kuuluville säästöpankeille. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Maksuvalmiusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Vuoden 2014 aikana Sp Keskuspankissa on toiminnan luonteen merkittävästi ja nopeasti muuttuessa pidetty suurta likviditeettipuskuria. Sp Keskuspankki on hankkinut tilikauden 2014 aikana tarvitsemansa jälleenrahoituksen pääosin talletuksina asiakaspankeiltaan. Sp Keskuspankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja laajentaa rahoituspohjaa yhteenliittymäpankkien tarpeiden mukaisesti. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Tilikaudella 2014 Sp Keskuspankilla oli markkinariskeistä vain korkoriskiä alla kuvatusti. 10 Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvoon ja korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Sp Keskuspankki ei tilikaudella 2014 taserakenteensa johdosta ole soveltanut suojauslaskentaa eikä käyttänyt johdannaisia. Sp Keskuspankki käytti tilikaudella 2014 korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvomenetelmää. Korkoriskin hallitsemiseksi tilikaudella 2015 Sp Keskuspankki ottaa lisäksi käyttöön tuloriskimenetelmän, jossa ennustetaan tulevaa korkokatetta valitulla aikahorisontilla markkinakorkojen muuttuessa. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Sp Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Sp Keskus-

pankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan Sp Keskuspankin hallituksen strategia- ja liiketoimintasuunnitelmien avulla. Arvio liiketoimintariskeistä sisältyy hallituksen hyväksymään pääomanhallintasuunnitelmaan. Sisäinen valvonta Sp Keskuspankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on Sp Keskuspankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, riskienvalvonta, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut Sp Keskuspankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle vuosittain tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on Sp Keskuspankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Sp Keskuspankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Vakavaraisuuden hallinta Sp Keskuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Sp Keskuspankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Sp Keskuspankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi Sp Keskuspankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää riskienhallintaa. Omat varat ja vakavaraisuus Euroopan Unionin uusi vakavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin 27.6.2013. Uusi sääntely tuli voimaan 1.1.2014 ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen voimaan tulon myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumottiin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Sp Keskuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 prosentin vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisä-pääomavaatimus 2,5 prosenttia sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat 11

tarvittaessa asettaa 0-2,5 prosentin tasolle. Sp Keskuspankin kokonaisvakavaraisuudelle on asetettu sisäiseksi seurannan alarajaksi 13,5 prosenttia, jolla on varauduttu tulevaan lisäpääomavaatimukseen. Sp Keskuspankin pääomasuunnittelussa keskeisimmät riskimittarit ovat luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus ja pankin pääomasuunnitelman (ICAAP) ylittävälle omien varojen määrälle eli riskipuskurille asettama kolmen (3) miljoonan euron alaraja. Sp Keskuspankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Sp Keskuspankki on julkistanut vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa on julkistettu keskeiset vakavaraisuustiedot. Sp Keskuspankin omat varat olivat yhteensä 44 882 (10 915) tuhatta euroa, kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 2 463 (1 236) tuhatta euroa. Ydinpääoma (CET1) muodostui kokonaan ensisijaisesta pääomasta ja sen määrä oli 44 816 tuhatta euroa. Oma pääoma koostuu pääosin ensisijaisista rajoituksettomista omista varoista sekä ydinpääomasta. Sp Keskuspankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Sp Keskuspankkiin. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on saatavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa tai Säästöpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Linnoitustie 9, 02600 Espoo Sp Keskuspankin vakavaraisuussuhde oli korkealla tasolla ollen vuoden lopussa 145,55 prosenttia. Korkea vakavaraisuusluku johtuu toiminnan käynnistämisvaiheesta sekä toiminnan luonteesta johtuvista muista vähimmäispääomavaateista. 12

13 VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat 2014 2013* Ydinpääoma ennen vähennyksiä 46 305 917,30 10 915 927,10 Osakepääoma 39 999 618,60 5 000 000,00 Kertyneet voittovarat -12 837 630,48-10 012 850,89 Tilikauden tulos 79 715,22-3 084 271,16 Vähennyksen ydinpääomasta -1 489 554,13 0,00 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 44 816 363,17 10 915 927,10 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä 44 816 363,17 10 915 927,10 Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 65 669,12-636,28 Vähennykset toissijaisesta pääomasta 0,00 0,00 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 65 669,12-636,28 Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä 44 882 032,29 10 915 290,82 Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski 26 288 769,82 13 219 769,68 Taseessa olevat erät 23 773 943,79 13 218 222,69 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 514 826,03 1 546,99 Vastuun arvonoikaisuriski Markkinariski 0,00 0,00 Valuuttariski 0,00 0,00 Operatiivinen riski 4 501 373,92 2 224 139,50 Riskipainotetut vastuut yhteensä 30 790 143,74 15 443 909,18 Omien varojen vähimmäisvaatimus 2 463 211,50 1 235 512,73 Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä 42 418 820,79 9 679 778,09 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 145,55 70,68 Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 145,55 70,68 Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 145,77 70,68 * Luvut pohjautuvat Basel II:een Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Sp Keskuspankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset Sp Keskuspankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee Sp Keskuspankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä Sp Keskuspankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita Sp Keskuspankille toimitusjohtaja. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Sp Keskuspankin toimitusjohtaja hoitaa Sp Keskuspankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen

ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Sp Keskuspankin hallinto ja henkilöstö Sp Keskuspankin varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.3.2014. Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokouksessa valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi Pirkko Ahonen Risto Sundqvistin tilalle. Sp Keskuspankin hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet: Nimi asema Kämäri, Pasi jäsen, puheenjohtaja Ahohen, Pirkko jäsen, 14.3.2014 alkaen Bondén, Hans jäsen Hakala, Jussi jäsen, varapuheenjohtaja Huupponen, Juhani jäsen Laiho, Immo jäsen, erosi 10.11.2014 Saustila, Matti jäsen Sundqvist, Risto jäsen, 14.3.2014 saakka Hallituksen jäsenet ovat rahoitusalan johtotehtävissä toimivia. Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä kolmetoista (13) kertaa. Sp Keskuspankin hallitus on valvonut uusien toimintojen käyttöönottoja osana hallituksen kokonaisvalvontaa. Sp Keskuspankin toimitusjohtajana on tilikauden aikana toiminut Hannu Lanteri ja toimitusjohtajan sijaisena Head of Treasury Kai Brander. Sp Keskuspankin henkilöstömäärä vahvistui uusien palveluiden vaatimalla tavalla ja Sp Keskuspankin palveluksessa oli tarkastelukauden päättyessä 31.12.2014 kaksikymmentä (20) henkilöä, jotka kaikki olivat kokoaikaisia. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Nieminen. Finanssivalvonta teki tarkastuksen Sp Keskuspankin toimintaan vuoden 2014 alkupuolella. Sp Keskuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut KPMG Oy. Lähipiirillä tarkoitetaan Sp Keskuspankissa johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja heidän perheenjäseniään. Sp Keskuspankin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Tilikauden aikana tapahtuneet muutokset liittyvät hallitusten jäsenten muutoksiin sekä päävastuullisen tilintarkastajan vaihtumiseen. Sp Keskuspankki ei ole myöntänyt lähipiirilainoja eikä sillä ole lähipiiriliiketoimia. Palkitsemisjärjestelmä Sp Keskuspankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita, suosituksia ja Suomen Corporate Governance sääntöjä. Sp Keskuspankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Sp Keskuspankissa ei kuitenkaan sovelleta luottolaitoslain 8. luvun 9, 11 ja 12 :ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä 50 tuhatta euroa, eikä ylitä 100 prosenttia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. 14

15 Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkiöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaavat pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on linjassa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää Sp Keskuspankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy Sp Keskuspankin hallitus. Hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille ei ole toimintavuonna maksettu kuukausi- tai kokouskohtaisia palkkioita. Sp Keskuspankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään 3 kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Pankilla ei ole käytössä eläke- tai muita vastaavia järjestelyitä. Palkitsemisen perusteena oleva kokonaiskompensaatio jakautuu kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan. Muuttuva palkanosa käsittää sekä lyhyen että pitkän aikavälin palkitsemisen. Sp Keskuspankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa Sp Keskuspankille merkittävää taloudellista riskiä. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on saatavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla osoitteesta www.saastopankki.fi tai Säästöpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Linnoitustie 9, 02600 Espoo. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Sp Keskuspankin pankkijärjestelmä on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Sp Keskuspankin kirjanpito on hoidettu Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Sp Keskuspankin sisäinen tarkastus oli vuonna 2014 ulkoistettu KPMG:lle vahvistettujen tarkastussuunnitelmien pohjalta. Loppuvuonna suoritettiin maksujenvälitystoiminnan sisäinen tarkastus. Sp Keskuspankin sisäinen valvonta perustuu hallituksen vahvistamaan sisäisen valvonnan ohjeeseen. Talletussuoja Sp Keskuspankki kuului vuonna 2014 talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Sp Keskuspankin toiminta keskittyy säästöpankeille tarjottaviin keskusluottolaitospalveluihin, joten talletussuojarahaston merkitys on vähäinen. Yhteiskuntavastuu Säästöpankkiryhmän yhteiskuntavastuu on selostettu Säästöpankkiryhmän toimintakertomuksessa. Sp Keskuspankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan Sp Keskuspankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Toimimalla säästöpankkien keskusluottolaitoksena Sp Keskuspankki omalta osaltaan tukee paikallisten säästöpankkien yhteiskuntavastuuta.

16 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Sp Keskuspankissa pidettiin tilikauden päättymisen jälkeen ylimääräinen yhtiökokous 21.1.2015, jossa päätettiin yhtiön yritysmuodon muuttamisesta osakeyhtiöstä julkiseksi osakeyhtiöksi. Sp Keskuspankki on muuttunut julkiseksi osakeyhtiöksi 30.1.2015. Lisäksi Sp Keskuspankki on jatkanut suunnitelmien mukaan keskuspankkirooliin kuuluvia tuotanto- ja kehitystehtäviä. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015 Arvioimme, että Sp Keskuspankin toiminta laajenee vuoden 2015 aikana merkittävästi nykyisestään ja sekä Sp Keskuspankin välittämät maksuliike- ja korttitapahtumat että tase tulevat kasvamaan merkittävästi toimintavuoden aikana. Sp Keskuspankin treasury-toimintoja yhteenliittymäpankeille laajennetaan merkittävästi. Vuoden 2015 aikana Sp Keskuspankki ryhtyy Säästöpankkiryhmän credit- ja debit-korttien liikkeellelaskijaksi, sekä ostaa credit-kortteihin liittyvän luottokannan Nets Oy:ltä Sp Keskuspankin taseeseen. Lisäksi Sp Keskuspankki suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia yhteenliittymäpankkien liiketoimintaa tukevia hankkeita. Sp Keskuspankin toiminnan voimakas kasvu edellyttää riittävää panostusta resursseihin, riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan. Maksujenvälityksen keskusluottolaitostoiminnoissa uudistetaan valuuttamaksujenvälityksen ratkaisu. Treasury-palveluja tullaan kehittämään siten, että ne tukevat jatkossa mahdollisimman hyvin yhteenliittymään kuuluvien säästöpankkien jälleenrahoitusta. Treasury-palvelujen laajentamisella pyritään vahvistamaan säästöpankkien yhteenliittymän kilpailukykyä ja Sp Keskuspankin tavoitteena on tarjota lyhyttä ja pitkäaikaista vakuudetonta rahoitusta yhteenliittymäpankeille. Kilpailukykyisen jälleenrahoituksen varmistamiseksi Sp Keskuspankki hakee yhteistyössä yhteenliittymän keskusyhteisön kanssa kansainvälistä luottoluokitusta vuoden 2015 alussa. Sp Keskuspankille hankittavan luottokelpoisuusluokituksen myötä tullaan laskemaan liikkeelle Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelmaan perustuvia joukkovelkakirjalainoja. Keskusluottolaitospalveluiden rakentaminen ja treasury-toiminnan laajentaminen tulevat rasittamaan Sp Keskuspankin tulosta edelleen vuonna 2015. Vuoden 2015 tuloksen ennakoidaan muodostuva hieman voitolliseksi. Sp Keskuspankki on tehnyt Verohallinnolle hakemuksen aikaisempien vahvistettujen tappioiden vähentämisestä. Tilinpäätöshetkellä eri tilikausilta kertynyt kumulatiivinen tappio on yhteensä 13 097 tuhatta euroa. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä Sp Keskuspankin jakokelpoiset varat ovat 6 242 084,74 euroa. Sp Keskuspankin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 79 715,22 euroa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin, eikä osinkoa jaeta.

17 Tunnuslukujen laskentakaavat: Korkokate: Korkotuotot-korkokulut Nettopalkkiotuotot: Palkkiotuotot-palkkiokulut Muut tuotot: Liiketoiminnan muut tuotot Kulu-tuottosuhde: Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut Korkokate + nettopalkkiotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Oman pääoman tuotto (ROE), %: Tilikauden tulos * 100 Oma pääoma Koko pääoman tuotto (ROA), %: Tilikauden tulos * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde, %: Omat varat yhteensä * 100 Riskipainotetut erät yhteensä

:n IFRS-tilinpäätös 2014 18 Laaja tuloslaskelma LIITETIETO 01.01.2014-31.12.2014 01.01.2013-31.12.2013 Korkotuotot 495 654,61 148 977,49 Korkokulut -342 042,77-48 457,77 Korkokate 6 153 611,84 100 519,72 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 7 717 815,57 869 241,88 Liiketoiminnan muut tuotot 9 3 488 773,07 6 273,25 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 4 360 200,48 976 034,85 Henkilöstökulut 10-1 914 870,75-2 116 737,32 Liiketoiminnan muut kulut 11-2 098 486,58-1 803 015,58 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 12-242 925,61-10 375,18 Liiketoiminnan kulut yhteensä -4 256 282,94-3 930 128,08 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista 16 0,00-10 245,49 Tulos ennen veroja 103 917,54-2 964 338,72 Tuloverot 13-24 202,32-14 786,89 TILIKAUDEN TULOS 79 715,22-2 979 125,61 Muut laajan tuloksen erät: Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Käyvän arvon rahaston muutos Käypään arvoon arvostamisesta 25 64 850,24-636,28 Yhteensä 64 850,24-636,28 TILIKAUDEN LAAJATULOS 144 565,46-2 979 761,89

19 Tase LIITETIETO 31.12.2014 31.12.2013 1.1.2013 Varat Käteiset varat 15 513 508 949,05 27 573 986,68 184 788,71 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 16 141 697 495,56 10 014 160,45 418 150,08 Lainat ja saamiset asiakkailta 16 304 827,33 11 906,03 0,00 Sijoitusomaisuus 17 54 871 525,20 17 984 148,66 16 974 173,49 Aineelliset hyödykkeet 18 89 101,47 96 371,29 0,00 Aineettomat hyödykkeet 19 1 423 885,01 308 053,00 204 432,00 Verosaamiset 20 363,79 451,44 0,00 Muut varat 21 2 170 723,83 338 338,52 119 944,70 Varat yhteensä 714 066 871,24 56 327 416,07 17 901 488,98 Velat ja oma pääoma yhteensä Velat Velat luottolaitoksille 22 653 095 634,21 42 910 207,19 0,00 Velat asiakkaille 22 700 316,62 1 724 865,88 5 064 868,54 Liikkeeseenlasketut velkakirjat 23 12 978 970,13 0,00 0,00 Verovelat 20 105 492,48 65 165,26 50 091,13 Varaukset ja muut velat 24 880 540,50 465 444,52 1 645 018,40 Velat yhteensä 667 760 953,94 45 165 682,85 6 759 978,07 Oma pääoma yhteensä Osakepääoma 39 999 618,60 5 000 000,00 5 000 000,00 Rahastot 19 064 213,96 18 999 363,72 16 000 015,80 Kertyneet voittovarat -12 757 915,26-12 837 630,50-9 858 504,89 Oma pääoma yhteensä 25 46 305 917,30 11 161 733,22 11 141 510,91 Velat ja oma pääoma yhteensä 714 066 871,24 56 327 416,07 17 901 488,98

20 Rahavirtalaskelma 1-12/2014 1-12/2013 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 79 715,23-2 979 125,61 Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta 245 859,02 43 909,40 Laskennallisen veron muutos 5 543,31 14 786,89 Maksetut tuloverot 18 659,01 0,00 Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta 349 776,57-2 920 429,32 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -166 491 862,57-11 274 625,52 Myytävissä olevat rahoitusvarat -37 805 544,99-15 189 304,09 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta -127 557 308,81-10 000 000,00 Lainat ja saamiset asiakkailta -292 921,30-22 151,52 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat, lisäys 0,00-15 162 482,31 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat, vähennys 996 297,84 29 317 706,22 Muut varat -1 832 385,31-218 393,82 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 622 554 943,87 38 390 630,65 Velat luottolaitoksille 610 185 427,02 42 910 207,19 Velat asiakkaille -1 024 549,26-3 340 002,66 Liikkeeseenlasketut velkakirjat 12 978 970,13 0,00 Muut velat 415 095,98-1 179 573,88 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 456 412 857,87 24 195 575,81 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 351 487,80-210 367,47 Investointien rahavirta yhteensä -1 351 487,80-210 367,47 Rahoituksen rahavirta Osakepääoman lisäykset 34 999 618,60 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 0,00 3 000 000,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä 34 999 618,60 3 000 000,00 Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta Arvonalentumiset rahoitusvaroista 0,00 10 245,49 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja ainettomista hyödykkeistä 242 925,61 10 375,18 Muut oikaisut 2 933,41 23 288,73 Tuloverot 24 202,32 14 786,89 Yhteensä 270 061,34 58 696,29 Rahavarojen muutos 490 060 988,67 26 985 208,34 Rahavarat tilikauden alussa 27 588 147,13 602 938,79 Rahavarat tilikauden lopussa 517 649 135,80 27 588 147,13 Rahavarat muodostuvat seuravista eristä: Käteiset varat 513 508 949,05 27 573 986,68 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 4 140 186,75 14 160,45 Rahavarat yhteensä 517 649 135,80 27 588 147,13 Saadut korot 368 341,17 123 889,58 Maksetut korot 320 098,34 47 683,52

21 Oman pääoman muutokset Kertyneet Osakepääoma Muut rahastot voittovarat Yhteensä 1.1.2013 5 000 000,00 16 000 015,80-9 858 504,89 11 141 510,91 Tilikauden voitto -2 979 125,61-2 979 125,61 Tilikauden muut laajan tuloksen erät -636,28-636,28 Tilikauden laaja tulos 0,00-636,28-2 979 125,61-2 979 761,89 Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien tekemät sijoitukset ja varojen jaminen näille yht. 2 999 984,20 0,02 2 999 984,22 31.12.2013 5 000 000,00 18 999 363,72-12 837 630,50 11 161 733,22 1.1.2014 5 000 000,00 18 999 363,72-12 837 630,50 11 161 733,22 Tilikauden voitto 79 715,22 79 715,22 Tilikauden muut laajan tuloksen erät 64 850,24 64 850,24 Tilikauden laaja tulos 0,00 64 850,24 79 715,22 144 565,46 Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien tekemät sijoitukset ja varojen jaminen näille yht. 34 999 618,60 0,02 34 999 618,62 31.12.2014 39 999 618,60 19 064 213,96-12 757 915,26 46 305 917,30

22 Laskelmat muutoksista Siirtyminen IFRS-tilinpäätökseen (IFRS 1) FAS 31.12.2012 Kirjaamis- ja arvostusmuutokset Luokittelumuutokset IFRS 1.1.2013 viite VARAT Käteiset varat 184 788,71 184 788,71 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 418 150,08 418 150,08 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä a) 0,00 0,00 Lainat ja saamiset asiakkailta a) 0,00 0,00 Saamistodistukset a) 16 974 173,49-16 974 173,49 0,00 Sijoitusomaisuus a) 0,00 16 974 173,49 16 974 173,49 Verosaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset/varat 119 944,70 119 944,70 Aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Aineettomat hyödykkeet b) 0,00 204 432,00 204 432,00 Varat yhteensä 17 697 056,98 0,00 0,00 17 901 488,98 VELAT JA OMA PÄÄOMA Velat luottolaitoksille a) 0,00 0,00 Talletukset luottolaitoksilta a) 0,00 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille a) 5 064 868,54-5 064 868,54 0,00 Talletukset asiakkailta a) 0,00 5 064 868,54 5 064 868,54 Verovelat c) 5,13 50 086,00 50 091,13 Varaukset ja muut velat 1 645 018,40 1 645 018,40 Velat yhteensä 6 709 892,07 50 086,00 0,00 6 759 978,07 Tilinpäätössiirrot d) 0,00 0,00 Perus-/osakepääoma 5 000 000,00 5 000 000,00 Kertyneet voittovarat -10 012 850,89 154 346,00-9 858 504,89 Rahastot 16 000 015,80 16 000 015,80 Oma pääoma yhteensä e) 10 987 164,91 154 346,00 0,00 11 141 510,91 Oma pääoma ja velat yhteensä 17 697 056,98 204 432,00 0,00 17 901 488,98

23 FAS 31.12.2013 Kirjaamis- ja arvostusmuutokset Luokittelumuutokset IFRS 31.12.2013 viite VARAT Käteiset varat 27 573 986,68 27 573 986,68 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 10 014 160,45 10 014 160,45 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä a) 11 906,03-11 906,03 0,00 Lainat ja saamiset asiakkailta a) 0,00 11 906,03 11 906,03 Saamistodistukset a) 17 984 148,66-17 984 148,66 0,00 Sijoitusomaisuus a) 0,00 17 984 148,66 17 984 148,66 Verosaamiset 451,44 451,44 Muut saamiset/varat 338 338,52 338 338,52 Aineelliset hyödykkeet 96 371,29 96 371,29 Aineettomat hyödykkeet b) 0,00 308 053,00 308 053,00 Varat yhteensä 56 019 363,07 0,00 0,00 56 327 416,07 VELAT JA OMA PÄÄOMA Velat luottolaitoksille a) 42 910 207,19-42 910 207,19 0,00 Talletukset luottolaitoksilta a) 0,00 42 910 207,19 42 910 207,19 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille a) 1 724 865,88-1 724 865,88 0,00 Talletukset asiakkailta a) 0,00 1 724 865,88 1 724 865,88 Verovelat c) 292,37 64 872,89 65 165,26 Varaukset ja muut velat 465 444,52 465 444,52 Velat yhteensä 45 100 809,96 64 872,89 0,00 45 165 682,85 Tilinpäätössiirrot d) 16 311,44-16 311,44 0,00 Perus-/osakepääoma 5 000 000,00 5 000 000,00 Kertyneet voittovarat -13 097 122,05 259 491,55-12 837 630,50 Rahastot 18 999 363,72 18 999 363,72 Oma pääoma yhteensä e) 10 902 241,67 259 491,55 0,00 11 161 733,22 Oma pääoma ja velat yhteensä 56 019 363,07 308 053,00 0,00 56 327 416,07

24 Tuloksen täsmäytyslaskelma tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 viite FAS 1.1.- 31.12.2013 Kirjaamis- ja arvostusmuutokset IFRS 1.1.- 31.12.2013 Korkokate 100 519,72 100 519,72 Palkkiotuotot ja -kulut 869 241,88 869 241,88 Liiketoiminnan muut tuotot 6 273,25 6 273,25 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 976 034,85 976 034,85 Henkilöstökulut -2 116 737,32-2 116 737,32 Liiketoiminnan muut kulut b) -1 906 636,58 103 621,00-1 803 015,58 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -10 375,18-10 375,18 Liiketoiminnan kulut yhteensä -4 033 749,08-3 930 128,08 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista -10 245,49-10 245,49 Tilinpäätössiirrot d) -16 311,44 16 311,44 0,00 Tulos ennen veroja -3 084 271,16 16 311,44-2 964 338,72 Tuloverot c) 0,00-14 786,89-14 786,89 Tilikauden tulos -3 084 271,16 1 524,55-2 979 125,61 Laaja tuloslaskelma: Tilikauden tulos -2 979 125,61 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Myytävissä olevat rahoitusvarat f) -652,08 Tilikauden laaja tulos yhteensä -2 979 777,69 IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutus Keskuspankin kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2013 31.12.2013 Kertyneet voittovarat FAS:n mukaan -10 012 850,89-13 097 122,05 Oikaisut: Poistoeron purku (sis.laskennallinen vero) 0,00 13 048,80 Aineettomat hyödykkeet (sis.laskennallinen vero) 154 346,16 246 442,40 Kertyneet voittovarat IFRS:n mukaan -9 858 504,73-12 837 630,85