Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016
Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä COM(2015) 340 Tiedonanto energian kuluttajien aseman vahvistamisesta COM(2015) 339 Työn tavoite on kartoittaa, miten Euroopan sähkömarkkinoiden ja sähköjärjestelmän kehitys vaikuttaa kuluttajan asemaan sähkön vähittäismarkkinoilla
Euroopan sähkömarkkinoiden nykytilanne Pohjoismaat, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Portugali, Espanja Vertailussa selvitettiin: Sähköenergian tuotantomuodot Markkinoiden vapautta, markkinaehtoisuuden toteutumista Markkinatoimijoiden määrää, markkinoiden keskittyneisyyttä Älymittareiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä Kuluttaja-arvioita Sähköenergian kuluttajahinta ja sen muodostuminen Huomionarvoisia maakohtaisia yksityiskohtia Tukimekanismien toiminta, rajasiirtoyhteydet, energiaköyhyys
Euroopan sähkömarkkinoiden nykytilanne Havaitut ongelmat Markkinoiden keskittyneisyys ja aidon kilpailun puute Hintasääntely estää markkinoiden tehokkaan toiminnan Läpinäkyvyyden puute sähköenergian hinnan muodostumisessa. Kuluttajat eivät tiedä, mistä maksavat Tukimekanismien luominen on osoittautunut monissa maissa ongelmalliseksi, ja mekanismit ovat vääristäneet markkinoita Uusiutuvien energiamuotojen tukimaksut nostavat erityisesti kotitaloussähkön hintaa Kuluttajien kyky vertailla ja ymmärtää eri sopimuksien ja tuotteiden sisältöjä ei ole riittävä
Euroopan sähkömarkkinoiden nykytilanne Kotitaloussähkön hinta 0,3500 0,3000 0,2500 0,2000 0,1500 0,1000 0,0500 0,0000 56,85 % 27,90 % 15,25 % 25,89 % 39,40 % 34,72 % 31,75 % 31,69 % 36,56 % 36,08 % 38,38 % 25,54 % 28,84 % 43,17 % 28,00 % 51,58 % 22,46 % 25,96 % 31,13 % 32,38 % 36,49 % 4,77 % 21,00 % 74,23 % 41,69 % 26,85 % 31,47 % 21,38 % 21,00 % 57,63 % Verot ja tukimaksut Sähkön siirto Sähköenergia Kotitaloussähkön hinta esimerkkimaissa vuonna 2014 (kulutus 2500-5000 kwh/vuosi) Lähde: Eurostat
Uusi teknologia avain kuluttajalähtöisille sähkömarkkinoille Älykäs mittaus Hajautettu tuotanto Pientuotanto Kysyntäjousto Aktiivinen kuluttaja!
Millainen on tulevaisuuden sähkönkuluttaja? Kolme kuluttajaprofiilia 1. Perinteinen kuluttaja Ei tahdo tai pysty osallistumaan kysyntäjoustoon Syitä passiivisuudelle voi olla monia: ei kannustimia, ei teknisiä valmiuksia osallistumiselle 2. Kysyntäjoustoon osallistuva kuluttaja Riittävät kannustimet ja tekniset valmiudet jouston tarjoamiseksi Ei välttämättä ole kiinnostunut seuraamaan sähkönhinnan kehitystä jatkuvasti, vaan ostaisi jouston palveluna 3. Kuluttaja-tuottaja Kuluttajat, joilla on omaa pientuotantoa tai mahdollisuus varastoida sähköä Voidaan olettaa olevan keskimääräistä aktiivisempia toimijoita, sillä haluavat maksimoida omistamiensa laitteiden tehokkaan käytön
Aktiivinen kuluttaja Mikä merkitys sillä on? Energiaunionista Tavoitteena kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, jonka ytimessä on turvallinen, kestävä, kilpailukykyinen ja edullinen energiajärjestelmä Kuluttaja Omaksuu ja hyödyntää uutta teknologiaa ja on aktiivinen markkinoilla Yritykset Laatu ja kustannustehokkuus paranevat Syntyy uusia tuotteita ja palveluita Energiajärjestelmä Toimitusvarmuus, kestävyys ja kilpailukyky Energiaunionin viisi peruspilaria Massat aktivoimalla energiajärjestelmän kehitys on nopeampaa
Sähkömarkkinoiden rakenne ja toiminta Vähittäismarkkinat Markkinarakenne Tukku- ja vähittäismarkkinoiden tiiviimpi yhteenkytkentä Vähittäismarkkinat Jouston palkitseva hintasignaali esim. dynaamiseen hinnoitteluun perustuvalla sähkösopimuksella Oman pientuotannon liittäminen verkkoon ja osaksi markkinaa Kolmen pilarin strategia kuluttajan aseman vahvistamiseksi Vaikutusmahdollisuudet Älykodit & -verkot Tiedonhallinta & tietosuoja
Edellytykset kuluttajalähtöiselle markkinalle Kuluttajan etu, kuluttajan kannustin Aktiivisuudesta saatu hyöty Aktiivisuudesta aiheutuva vaiva Hyötyjen on välityttävä vähittäismarkkinoiden kautta kuluttajalle asti Kuluttajan näkökulmasta avainasemassa on käytön helppous Jokaisella oltava pääsy riippumattoman toimijan ylläpitämään vertailutyökaluun Joustoon osallistumisesta ei saa tulla merkittävää lisätaakkaa Toteutus todennäköisesti automaatiolla Kuluttaja ilmoittaa joustovaransa kysynnänohjauksesta vastaavalle toimijalle
Edellytykset kuluttajalähtöiselle markkinalle Oikea tieto mahdollistaa oikeat valinnat Kuluttajilla oikeus saada tarkkoja mittaus- ja kulutustietoja Näin ei aina kuitenkaan ole, riidat ja epäselvyydet yleisiä Komissio haluaa selvittää keinoja kuluttajalaskujen selkeyden ja vertailtavuuden parantamiseksi Kulutuksen mukauttamiseksi oikeiden tahojen saatava kulutustiedot lähes reaaliajassa Kuluttajan kokemus markkinavaihtoehtojen ymmärtämisestä? Epätietoisuus passivoi?
Edellytykset kuluttajalähtöiselle markkinalle Automaatio mahdollistaa osallistumisen Älykotien ja verkkojen on edistettävä kuluttajan osallistumista Standardit ja yhteentoimivuus energianhallintajärjestelmän laitteiden välillä ratkaisevaa Helpottavat kysynnänohjausvalmiudella varustettujen laitteiden asentamista ja käyttöä Komissio aikoo seurata standardien täytäntöönpanoa ja arvioida vaikutuksia Suuret tietovirrat ja tietotekniikan integrointi synnyttävät yhä suuremman osan energiamarkkinoiden arvosta Tietosuojan ja kuluttajansuojan merkitys!
Käytännön toimet kuluttajan aktivoimiseksi Sähkönkuluttaja tulevaisuudessa Kuluttajalla halutaan olevan laajat toiminta mahdollisuudet Perinteinen kuluttaja, kysyntäjoustoon osallistuva, kuluttaja-tuottaja Tarvitaan selkeä kannustin kulutustapojen muuttamiseksi Taloudellisten hyötyjen on oltava merkittäviä Osallistumisen oltava riittävän vaivatonta suhteessa hyötyihin Aktiivinen kuluttaja vs. aktiivinen kulutus? Kuluttaja itse seuraa markkinahintaa ja säätää kulutustaan kotona Joku muu taho ohjaa kuluttajan kuormaa kuluttajan sallimissa rajoissa Täydellinen kotiautomaatio
Käytännön toimet kuluttajan aktivoimiseksi Mitä edellytetään alan toimijoilta? Keskeisintä on kuluttajan tietoisuuden ja kuluttajille kohdennetun tiedottamisen parantaminen Sähköyhtiöt uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäjinä Kysyntäjouston yleistyminen edellyttää tehokasta tuotteistamista Komissio peräänkuuluttaa vertailtavuutta sähkösopimuksissa Uhkana standardointi, joka tappaa kilpailun ja innovoinnin? Jakeluverkonhaltijan rooli muuttuu Uusiutuvat energiamuodot, tuotannon hajauttaminen, kysyntäjouston hyödyntäminen vaikuttavat sähköjärjestelmän ohjaukseen Jakeluverkonhaltijan on mahdollistettava uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen kaikille osapuolille markkinalähtöisesti
Käytännön toimet kuluttajan aktivoimiseksi Mitä edellytetään jäsenmailta? Nykyisen olemassa olevan lainsäädännön täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa Markkinoille tulon esteet ja säädellyt hinnat purettava Energiapolitiikan, kuten uusiutuvien energiamuotojen tukimaksujen kohdentuminen tasapuolisesti kuluttajille ja teollisuudelle Verot ja tukimaksut eivät saa heikentää hintasignaalia Seuraavien asennettavien sähkömittarien oltava tarkoituksenmukaisia Mahdollistettava kysyntäjousto Suomen kannalta: Säilytetään edelläkävijäasema Infrastruktuuri mahdollistaa kysyntäjouston Datahubin mallimaa?
Käytännön toimet kuluttajan aktivoimiseksi Epävarmuustekijät Mitä jos kuluttajat eivät halua aktivoitua? Komission mukaan ei saa rankaista Kysynnänohjauksesta kuormanohjaukseen? Kierrätettävät sähkökatkot? Poliittinen riski Jäsenmaiden sähköjärjestelmät eroavat toisistaan nykyisellään paljon Hyvätkin tavoitteet saattavat viedä edelläkävijöitä taaksepäin Teknologioiden kehitys Uusiutuva energia? Sähkön varastointi? Pientuotannon yleistyminen?
Lisätietoja: http://energia.fi/julkaisut/eun-sahkonvahittaismarkkinat Kiitos!