Alajärven seudun elinkeinostrategia 2013
SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. TULOSKORTTI - BALANCED SCORECARD... 3 3. ELINKEINOSTRATEGIAN VALMISTELUPROSESSI... 3 3.1. Työn aloittaminen 3.2. Alajärven kaupunki 20-vuotta seminaari 3.3. Elinkeinostrategiatyö 3.3.1. Elinkeinostrategian Työseminaari 3.3.2. Alajärven elinkeinojen swot-analyysi 3.3.3. Alajärven elinkeinojen kehittämisen visio 2013 3.3.4. Työryhmätyöskentely 3.3.5. Keskeiset menestystekijät 3.3.6. Kaupungin johtoryhmätyöskentely 3.3.7. Elinkeinostrategian Päätösseminaari 4. ALAJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET...... 6 5. JOHTOPÄÄTÖKSET..... 9 6. SEURANTA. 10 7. ELINKEINOSTARTEGIA TARKISTAMINEN 10 LIITTEET Balanced Scorecard julkisella sektorilla Työryhmien kokoonpanot Elinkeinoneuvottelukunta ja työryhmien kokoonpanot Alajärven elinkeinojen swot-analyysi 13.3.2007 2
1. TAUSTAA Tämän ohjelmakirjan valmistuttua tulee 10 vuotta täyteen siitä, kun yrittäjien ja kaupungin laatima ensimmäinen yhteinen Alajärven elinkeino-ohjelma 1997 valmistui. Tuolloin työstetty, reilun vuoden työrupeaman ja satoja työtunteja vaatinut ohjelma herätti monien ulkopuolisten tahojen mielenkiintoa. Yrittäjien ja kaupungin yhteinen, pitkäjännitteinen alueen elinkeinopolitiikan suunnittelu on edelleen jatkunut säännöllisesti ja tämä nyt laadittu asiakirja on jo neljäs yhteinen. Vaikka erilainen seudullinen ja alueellinen ohjelmatyö on Suomen Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen tullut merkittäväksi lisäksi kaupungin työskentelyä, niin siitä huolimatta Alajärvellä on edelleen päätetty laatia oma elinkeinostrategia. Strategiatyö on mielletty yrittäjien ja kaupungin yhteiseksi prosessiksi, johon molemmat saavat osallistua ja vaikuttaa sekä tätä kautta myöskin sitoutuvat asiaan. Tällöin myös yhteiset näkemykset selkeytyvät ja ne tulevat kootuksi samaan asiakirjaan, jota voidaan siten perustellusti käyttää myöskin seudullisessa ja alueellisessa suunnittelussa. Kuten kaikkiin aikaisempiin ohjelmiin ja strategioihin, niin tähänkin on pyritty tuomaan jotain uutta. Tällä kertaa uutta oli Balanced Scorecard (tuloskortti) menetelmän käyttäminen työskentelyprosessissa. Koska menetelmän soveltaminen vaatii asian aikaisempaa tuntemusta, niin valmistelussa hyödynnettiin Jyväskylän Yliopistossa työskentelevän professori Marko Järvenpään ammattitaitoa. 2. TULOSKORTTI - BALANCED SCORECARD Balanced Scorecard (BSC), Suomessa yleisimmin nimellä tuloskortti, on syntynyt USA:ssa ja Kanadassa sijaitsevan kahdentoista suuryrityksen hankkeessa, joissa pyrittiin kehittämään yritysten suorituksen mittausta. BSC on kehittynyt käsitteenä viimeisen viidentoista vuoden aikana melkoisesti, johdon moniulotteisesta seuranta- ja hälytysjärjestelmästä johtamisjärjestelmäksi, jonka avulla strategia pyritään viemään jokapäiväisen toiminnan tasolle. Viime vuosina BSCmenetelmää on alettu soveltamaan myös julkisella sektorilla. Liitteenä 1 on professori Järvenpään esittämä prosessikaavio Balanced Scorecard julkisella sektorilla. 3. ELINKEINOSTRATEGIAN VALMISTELUPROSESSI 3.1. Työn aloittaminen Yrittäjien, maataloustuottajien ja kaupungin yhteisen toimielimen elinkeinoneuvottelukunnan kokouksessa 17.2.2006 päätettiin, että EUohjelmakauden 2007-2013 alkaessa valmistellaan yhdessä uusi Alajärven seudun elinkeinostrategia. Kokouksessa päätettiin lisäksi, että tulevaa elinkeinostrategiaa täydennetään aikaisempaan asiakirjaan nähden seuraavilla asioilla: asuminen, kuntayhteistyö, viihtyisyys ja vetovoimaisuus sekä kaupungin muiden osa-alueiden (hallintokuntien) mukanaolo kehittämisessä. Elinkeinoneuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa 23.3.2006 strategiatyötä jatkettiin siten, että valmisteluun nimettiin jäsenet (liite 2) seitsemään työryhmää seuraavasti: 3
- kaupanala - matkailu - teollisuus - yrityspalveluala - maaseutu - hoiva- ja palveluala - ympäristö ja viihtyisyys Edellisestä elinkeinostrategiasta poiketen nyt valittiin edustajat aikaisempien kaupanala, matkailu, teollisuus ja maaseutu ryhmien ohella myöskin kahdelle muulle eli yrityspalvelualalle sekä hoiva- ja palvelualalle. Näin aikaisemmin ollut IT-ala ryhmä korvattiin hieman laajemmalla palvelualan edustuksella. Lisäksi perustettiin nimellä ympäristö ja viihtyisyys työryhmä, jonka tehtäväksi määriteltiin paneutua nimensä mukaisten asioiden kehittämiseen huomioiden muissa työryhmissä aiheesta tehty pohjatyö. Elinkeinostrategiatyön johtamista koordinoi aikaisemmin hyväksi todettuun tapaan elinkeinoneuvottelukunta, jonka kokoonpanoa kokouksissa täydennettiin työryhmien puheenjohtajilla ja kokoonkutsujilla (liite 3). Strategiatyöskentelyssä päädyttiin käyttämään Balanced Scorecard menetelmää (kts. kohta 2), jonka soveltamisessa eri vaiheissa hyödynnettiin professori Marko Järvenpään asiantuntemusta ja kokemusta. 3.2. Alajärven kaupunki 20-vuotta Elinkeinoseminaari Alajärven seudun elinkeinostrategia 2013 työskentely käynnistettiin juhlavasti 5.5.2006 Alajärven kaupunki 20-vuotta Elinkeinoseminaari -nimissä Järviseudun ammatti-instituutin (JAMI) Alajärven toimipisteessä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 37 henkilöä. Seminaarin luennoitsijoiksi oli kutsuttu toiminnanjohtaja Yrjö Westling Kuntaliiton yhteydessä toimivasta SEKES r.y.:stä ja hallituksen puheenjohtaja Esko Reinonpoika Alanko MicroMedia Oy:stä. 3.3. Elinkeinostrategiatyö Edellisen strategian valmistelun kokemusten pohjalta päädyttiin siihen, että ennen työryhmävaiheen käynnistymistä, niiden työskentelyn linjaamiseksi elinkeinoneuvottelukunnan tulee valmistella Alajärven elinkeinojen swot-analyysin ja vision 2013. Tämän jälkeen työryhmien tuotosten yhteisten nimittäjien pohjalta elinkeinoneuvottelukunnalla on sitten hyvä pohja valmistella Alajärven kaupungin keskeiset menestystekijät. 3.3.1. Elinkeinostrategian Työseminaari Aloitusvaiheiden jälkeen varsinaisen strategiatyön pohja luotiin Työseminaarissa 7.11.2006 samaisessa paikassa JAMI:lla kuin kohdan 3.2. elinkeinoseminaari. Tilaisuudessa ulkopuolisena luennoitsijana oli strategiatyöskentelyyn osallistuva professori Marko Järvenpää. Seminaariin osallistuvien 23 osallistujan voimin työstettiin swot-analyysiä pohjaksi tulevalle strategiavalmistelulle. 4
3.3.2. Alajärven elinkeinojen swot-analyysi Joulukuun 13. päivä 2006 Punaisen Tuvan Viinitilalla pidetyssä elinkeinoneuvottelukunnan kokouksessa Alajärven elinkeinojen swot-analyysi valmisteltiin liitteen 4 mukaiseksi. Analyysin pohjana on pitkälti edellisessä ohjelmassa kirjatut asiat, mutta joiltakin osin tuli ajankohtaisia asioita mm. mahdollisuuksiin työperäinen maahanmuutto, josta ollaan tällä hetkellä hakemassa osittaista helpotusta vallitsevaan työvoimapulaan. Maaliskuun kokouksessa swotanalyysiä tarkennettiin siten, että sana matkailu lisättiin mahdollisuuksiin. 3.3.3. Alajärven elinkeinojen kehittämisen visio 2013 Vuoden 2007 ensimmäisessä elinkeinoneuvottelukunnan kokouksessa 10. tammikuuta, kahden kokoontumisen jälkeen sekä laajan keskustelun pohjalta ja monipuolisten kannanottojen myötä saatiin Alajärven elinkeinojen visio alla olevaan muotoon. Kuten swot:ssa, niin myöskin visiossa, maaliskuun kokouksessa huomioitiin matkailun lisääminen ja se sijoitettiin vision ensimmäiseen lauseeseen. Kasvava Alajärvi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet asumiseen, työntekoon, vapaa-aikaan ja matkailuun. Alajärvi tunnetaan voimakkaasti kehittyvästä, kansainvälisestä ja valtakunnallisesta lamellihirsi-, alumiini- ja ohutlevyteollisuudesta sekä tietoliikenteestä. Kehityshakuisena ja yhteistyökykyisenä paikkakuntana olemme monikulttuurinen ja viihtyisä asioimiskeskus. 3.3.4. Työryhmätyöskentely Elinkeinoneuvottelukunnan valmisteltua Alajärven elinkeinojen swot-analyysin ja vision 2013 oli vuorossa kuuden työryhmän, kaupanala, matkailu, teollisuus, yrityspalveluala, maaseutu sekä hoiva- ja palveluala, työskentelyjakso. Pääosin ryhmät kokoontuivat kaksi kertaa vuoden 2007 alussa, tammi- ja helmikuun aikana. Viranhaltijoiden kokoonkutsusta lähes täysin yrittäjistä koostuvat ryhmät analysoivat swot-analyysia sekä visiota ja näiden sekä oman alansa laajan tuntemuksen pohjalta laativat luettelon tavoitteista, jotka nähtiin merkittävimmiksi Alajärven kehittymisen ja oman toimialan edistämisen kannalta. Edellisten kuuden työryhmän tuotosten pohjalta seitsemäs ja uusin työryhmä, ympäristö ja viihtyisyys, teki oman esityksensä tavoitteista. Ryhmän nimen mukaisesti tavoitteiden asettaminen painopisteenä oli paikkakunnan ympäristöä ja viihtyisyyttä edistävät toimet. 5
3.3.5. Keskeiset menestystekijät Kaikissa työryhmien kokouksissa mukana olleena professori Marko Järvenpää esitteli 13.3.2007 elinkeinoneuvottelukunnalle yhteenvedon työryhmien työskentelystä. Esitykseen oli koostettu ryhmien moninaisten esitysten pohjalta kolmen keskeisen menestystekijän, yrittäjyys ja osaaminen, asuminen ja vapaaaika sekä yhteistyö ja kehityshakuisuus, toteuttamiseksi tähtäävät yhteiset tavoitteet. Elinkeinoneuvottelukunnan kokoukseen 11.4.2007 Järvenpää oli jatkovalmistelut edellisen kokouksen ja työryhmien aineistojen pohjalta elinkeinostrategian valmistelua. Kolmen keskeisen menetystekijän saavuttamiseksi hän oli asettanut neljä strategista päätavoitetta seuraavasti: 1) Viihtyisyys, keskustan alueiden nivominen yhteen, ydinkeskustan katujen kunnostuksen toteuttaminen sekä maankäytön suunnitelmallinen kehittäminen. 2) Tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen. 3) Monitoimihallin rakentaminen keskustan alueelle. 4) Markkinoinnin resurssointi ja markkinoinnin kehittäminen toimialastrategioiden toteuttamiseksi. 3.3.6. Kaupungin johtoryhmätyöskentely Balanced Scorecard menetelmän lisäksi toisena merkittävä uutena toimintana elinkeinostrategian valmisteluun saatiin kaupungin johtoryhmätyöskentely. Johtoryhmä valmisteli kaupungin näkökulmasta strategisia päätavoitteita kahdessa kokouksessaan 23.4. ja 7.5. aikatauluttaen, vastuuttaen ja resurssoiden ne. 3.3.7 Elinkeinostrategian Päätösseminaari Reilun vuoden työrupeaman jälkeen elinkeinostrategiatyöskentelyn päätteeksi toukokuun viimeisen päivän iltana 2007 pidettiin Päätösseminaari Jamilla. Tilaisuuden pääluennoitsijaksi oli kutsuttu Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät r.y.:n alajärveläislähtöinen puheenjohtaja Jorma Luoma. Seminaarissa todettiin strategiatyöskentelyn koostuneen tässä vaiheessa 7 elinkeinoneuvottelukunnan kokouksesta, 2 seminaarista, 11 työryhmien kokouksesta, joihin on ollut kutsuttuna 42 yrittäjää sekä 2 kaupungin johtoryhmän kokouksesta. 4. ALAJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET Laajan elinkeinostrategian valmistelun jälkeen Alajärven kaupungin strategiset päätavoitteet ovat seuraavat neljä: 1) Kuntakuvan ja vetovoimaisuuden vahvistaminen 2) Tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen 3) Markkinoinnin kehittäminen 4) Elinkeinopoliittiset investoinnit osana elinkeinostrategiaa Strategiset päätavoitteet alatavoitteineen, toimenpiteineen, vastuutahoineen, aikataulutuksineen ja euromäärineen ovat tarkemmin esiteltynä seuraavassa. 6
1) Kuntakuvan ja vetovoimaisuuden vahvistaminen (1/ 2) Alatavoite Toimenpide Kuka tekee Milloin t Keskustan katujen kunnostuksen toteuttaminen 1) Keskuskatu - rakennustyöt Pentti Yli-Olli 2009 300 460 2) Korttelit 308 ja 309 (S-market Keskipiste) - suunnitelma (6 t : : yritykset/ kaupunki) - kaavoitus - liikennesuunnittelu - liikennejärjestelyjen toteutus - kiinteistörakentaminen Pekka Isotalo Pentti Yli-Olli Yritykset 2007 2009 4/ 2 5 15 30 100 Keskustan alueiden yhteen nivominen 1) Paavolan koulun, urheilualueen ja Maxin liikennejärjestelyt - liikenneselvitys (6 t : yritykset/ kaupunki) - kaavoitus - suunnittelu - liikennejärjestelyjen toteutus (810 t ) (kiertoliittymä 620 t + Pitkäkankaantie 190 t ) Pekka Isotalo Pentti Yli-Olli 2007 2009 2010 2/ 4 10 20 500 310 2) Keskustan opastuksen ja viitoituksen kuntoon saattaminen (Alajärventie & keskusta) - toteutus Pentti Yli-Olli 20 15.5.2007 1) Kuntakuvan ja vetovoimaisuuden vahvistaminen (2/ 2) Alatavoite Toimenpide Kuka tekee Milloin t Monitoimihallin rakentaminen keskustaan - valmisteluvaiheen käynnistys - tilaselvitys ja suunnitelmat - rakentaminen Kaupunki/ Kirsti Kivelä Kaupunki/ Pentti Yli-Olli, Kirsti Kivelä, Mika Kamunen Kaupunki/ 2007 2009 2010 0 15 Maankäytön suunnitelmallinen kehittäminen - työnjaon tarkistaminen - toiminnan nopeuttaminen Aimo Lehtomaa 2007 0 Tonttitarjonnan kehittäminen - tonttipörssi kaupungin kotisivuille (mukana myös yksityiset tontit) - kaavoitetaan eritasoisia tontteja kaupungin omistamille maille Raimo Syväoja Pekka Isotalo 0 0 Pihakilpailu - omakotitaloille omakotiyhdistys 15.5.2007 7
2) Tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen Tavoite Toimenpide Kuka tekee Milloin t Kehittämis ja innovaatiopalvelukeskuksen perustaminen (K&I palvelumalli hanke käynnissä Järviseudun alueella 1.1.-31.12.2007) Rahoitus ja perustamistoimet: - osakepääoma/ 1. vuoden toiminta Kunnat (Alajärvi, Soini, Vimpeli (ASV)), josta Alajärvi/ Kalevi Moisio, Jouko Etula Yritykset SeAmk 50/ 50 30/ 30 50/ 50 3/ 0 Kehittämis ja innovaatiopalvelukeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen Rahoitus ja toiminta: - pysyvä toiminta/ konsultointi yms. Kunnat (ASV), josta Alajärvi/ Kalevi Moisio, Jouko Etula Yritykset 2009=>/ v. 50/ 50 30/ 30 50/ 50 Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n toiminnan laajentaminen Rahoitus ja perustamistoimet: - osakepääoman korottaminen/ 1. vuoden toiminta Kunnat (ASV), josta Alajärvi/ Kalevi Moisio, Jouko Etula 30/ 300 18/ 180 - pysyvä toiminta Kunnat (ASV), josta Alajärvi/ Kalevi Moisio, Jouko Etula 2009=>/ v. 300 180 Tutkimus- ja koulutuspalvelu Maakuntakorkeakoulu Koulutuspalvelut SeAmk Jami =>/ v. 100 50 15.5.2007 3) Markkinoinnin kehittäminen Tavoite Toimenpide Kuka tekee Milloin t Kuntamielikuvan kehittäminen - viestintästrategian tarkistaminen (yrityselämän yhteyden huomioiminen) - uudistetun viestintästrategia toteuttaminen - kaupungin ja yritysten yhteinen viestintäkoulutusprojekti Pertti Väänänen Kaupunki / yritykset/ EU Pertti Väänänen, Jouko Etula, Jukka Kuoppala 2007 0 0 5/ 5/ 40 Alueellisen markkinoinnin kehittäminen - siirretään kuntien (ASV) yhteisen Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n tehtäväksi Kalevi Moisio, Jouko Etula Yritysten yhteismainonta Töitä Alajärveltä 15.5.2007 8
4) Elinkeinopoliittiset investoinnit osana elinkeinostrategiaa 15.5.2007 Hankkeet käsitellään tapauskohtaisesti. teollisuushankkeet elinkeinostrategian vahvuuksien tukeminen kaupunki yrityskohtaisesti mukana ainoastaan kerran kaupunki pyrkii luopumaan omistuksestaan mahdollisimman pian kasvu- ja työllisyysnäkökulma 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Alajärvi malli eli alajärveläisten yrittäjien ja kaupungin tapa tehdä alueen elinkeinoelämän suunnittelua tiiviissä yhteistyössä vuodesta 1997 lähtien on saanut jälleen jatkoa ja uusia ulottuvuuksia. Alajärven seudun elinkeinostrategia 2013 on valmistunut reilun puolentoista vuoden ajan ja mittavan työmäärän saattelemana. Toimintaan perustetut uudet työryhmän toivat prosessiin laajuutta sekä uutta näkökantaa ja asiantuntemusta. Kaupungin johtoryhmän osallistuminen valmisteluun loi linkin kaupungin muihin hallintokuntiin ja on jatkotoimissa erittäin tärkeä yhteys strategia toteutuksessa ja seurannassa. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen toi uutta sykettä työskentelyyn ja antoi lisäksi uuden ulottuvuuden suunnitelmien saattamiseksi käytäntöön ja jokapäiväisen toiminnan tasolle. Elinkeinostrategian valmistelussa hyödynnetty Tuloskortti Balanced Scorecard -menetelmä täydensi asiakirjaan edellisestä strategiasta osittain puuttuneen ulottuvuuden, eli suunnitelmista löydettävän selkeän yhteyden käytännön toteutukseen. Käytettävässä menetelmässä strategiset päätavoitteisiin jaettiin alatavoitteisiin ja toimenpiteisiin, vastuutettiin sekä resurssoitiin ajallisesti ja euromääräisesti, lisäksi seuranta nivottiin tiivisti oleellisena osana prosessiin. Aikaisemmissa suunnitelmissa lähtökohtina olivat swot-analyysin vahvuudet ja mahdollisuudet, tällä kertaa tartuttiin myöskin heikkouksiin ja uhkiin. Uusi näkökanta toikin strategisiin päätavoitteisiin kaksi kohtaa neljästä, eli kuntakuvan ja vetovoimaisuuden vahvistaminen sekä markkinoinnin kehittäminen. Tulos vastasikin hyvin elinkeinoneuvottelukunnan päätöstä täydentää aikaisempia strategioita. 9
Strategian valmistelussa nousi vahvasti esille täysin uusi asia, osaavan työvoiman saatavuus. Osassa alajärveläisissä yrityksissä se on jo arkipäivää, mutta ongelman paheneminen lähitulevaisuudessa koettiin alueen elinkeinoelämän kehittämisen kannalta erittäin merkittäväksi. Kahtena keinona ja strategisena päätavoitteena asian ratkaisemisessa nähtiin osaamisen vahvistaminen koulutuksen avulla sekä Alajärven kuntakuvan ja vetovoimaisuuden vahvistaminen pääasiassa infrastruktuuriin satsaamalla. Vaikka EU-aika on tuonut tullessaan erilaisten ohjelmien ja suunnitelmien laatimisen paljouden, on Alajärven seudun oma elinkeinostrategia koettu tarpeelliseksi. Työskentelyyn osallistuva laaja yritysjoukko ja runsas osallistuminen valmistelun eri vaiheisiin on tae siitä, että prosessi koetaan yhteiseksi tekemiseksi ja strategian kautta uskotaan mahdollisuuteen olla vaikuttamassa alueen kehittymiseen ja kilpailukyvyn säilyttämiseen tulevaisuudessa. Yhteistyössä valmisteltujen strategisten näkemysten selkeyttäminen antaa myös taustaa ja uskottavuutta osallistua ja vaikuttaa laajempaan, seudulliseen ja maakunnalliseen ohjelmatyöhön. 6. SEURANTA Strategiatyöskentelyssä käytetyn tuloskorttimenetelmän yksi oleellisista ominaisuuksista on seurannan nivominen prosessiin. Sen lisäksi, että seurannan myötä suunnitelluista toimenpiteistä pidetään kiinni, niin tärkeää on myös se, että esille tulleisiin asioihin reagoidaan ja ne kytketään jatkotoimiin. Alajärven elinkeinostrategian seurantaa tehdään kahdella tavalla: a) Elinkeinoneuvottelukunnan kokouksessa seuraavan vuoden suunnittelua valmistellessa tarkastellaan (paimennetaan) strategisten päätavoitteiden etenemistä, tarvittaessa pyritään edistämään toimenpiteiden toteuttamista. Kaupungin johtoryhmässä, vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä käydään läpi strategiset päätavoitteet ja huomioidaan niiden toteutuminen hallintokuntien budjeteissa ja toiminnassa. b) Jälkiseuranta tehdään vuosittain kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä, viimeistään huhtikuulla. Kaupungin johtoryhmän valmistelun pohjalta elinkeinoneuvottelukunta arvioi elinkeinostrategian toteutumista ja toimittaa johtopäätöksensä kirjallisesti yrittäjien ja kaupungin hallituksille. Strategian seurannassa asioita tarkastellaan kahdella tasolla: a) Käytettävissä olevien virallisten tilastojen (asukasluku, uudet yritykset, työpaikkamäärä, työllinen työvoima, vienti, vähittäiskaupan liikevaihto ja verotus) pohjalta seurataan Alajärven kehittymistä useamman vuoden ajalta. b) Toisena seurataan strategisten päätavoitteiden toteutumista siten, että ne ovat karkealla tasolla (tehty/ valmis, ollaan tekemässä (%-taso) ja ei/ ei ole aloitettu) osoitettavissa. Seurannan havainnollistamiseksi valmistellaan omat taulukot. 7. ELINKEINOSTRATEGIAN TARKISTAMINEN Vuoden 2010 alussa, tarkistusjaksona EU-ohjelmakauden loppu vuoden 2013 loppuun saakka. 10
Liite 1 BALANCED SCORECARD julkisella sektorilla Resurssit ja talous Toiminnan tehokkuus Budjetin saavuttaminen Saatu rahoitus Resurssien kohdentaminen Vaikuttavuus/asiakas Alueellinen vaikuttavuus/ tyytyväisyys Asiakkaiden (opiskelijoiden/ potilaiden tyytyväisyys yms.) VISIO JA STRATEGIA Sisäiset prosessit Prosessien tehokkuus Prosessien laatu Henkilöstö, kasvu ja oppiminen Henkilöstön tyytyväisyys Henkilöstön aikaansaannokset Henkilöstön osaaminen Aloitteet, Poissaolot, Vaihtuvuus Lähde: Professori Marko Järvenpää 11
TYÖRYHMIEN KOKOONPANOT (henkilömäärä, kokoonkutsuja): Kaupanala (6 henkilöä, Jouko Etula) Tuomo Pollari, pj Alajärven Halpa-Halli Matleena Saukko, vpj Muodin TOP-Piste Maija-Liisa Kokko Sisustus Kokon Jouko Salmenautio Alajärven Kalustepiste Ky Mika Ainonen S-Market Alajärvi Pentti Joensuu K-Supermarket Alajärvi Liite 2 Matkailu (6 henkilöä, Jouko Etula) Jorma Keijonen, pj Risto Saarela, vpj Inga Yli-Sikkilä Kirsi Kalmu Leena Passi Päivi Höykinpuro Teollisuus (6 henkilöä, Jouko Etula) Reijo Virtanen, pj Esko Mäkelä, vpj Erkki Salmenautio Esko Rintamäki Mikko Pokela Tapani Niskakangas Punaisen Tuvan Viinitila Tulivuorikeskus Gemstone Café Tilausliikenne T.J. Yli-Sikkilä Kanavan Kevari Nelimarkka -museo Isoniemen Lomamökit Honkarakenne Oyj Mäkelä Alu Oy Saltex Oy Finnlamelli Oy Al-Men Oy Niskakankaan Terästuote Oy Yrityspalveluala (6 henkilöä, Jukka Kuoppala) Timo Rintala, pj Aniita Tallbacka, vpj Janne Lager Jarmo Seppälä Martti Matintupa Pekka Berg Insinööritoimisto Rintala Oy Nordea Pankki Copro Tietojärjestelmät Oy Kuljetusliike Heikki Seppälä Ky Alajärven Kirjanpitopalvelu Oy Semio Oy Maaseutu (6 henkilöä, Jukka Kuoppala) Jussi Keski-Sikkilä, pj Jukka Joensuu, vpj Jussi Takala Maija Yliaho Marko Viitasaari Raine Ihamäki Hoiva- ja palveluala (6 henkilöä, Jukka Kuoppala) Aimo Joensuu, pj Juha Pippola, vpj Lea Tarnanen Pekka Yli-Juuti Risto Joensuu Seppo Välisaari Aimo Joensuu Oy Neste Hoiskonportti Oy Hoivakoti Tuulikki Oy Hieroja Pekka Yli-Juuti Järviseudun OP-kiinteistökeskus Oy Parturi-kampaamo Välisaari Seppo Ympäristö ja viihtyisyys (6 henkilöä, Pertti Väänänen) Jyrki Tuomela, pj Arkkitehtitoimisto Tuomela Ky Petteri Karvinen, vpj Järviseudun Ammatti-instituutti Anne-Mari Mansikka-aho Hajaska -hanke, Soini Antti Nelimarkka Nelitek Pentti Yli-Olli Alajärven kaupunki Tuula Karjanlahti Kurejoen Puutarha 12
ELINKEINONEUVOTTELUKUNTA JA TYÖRYHMIEN PUHEENJOHTAJAT Elinkeinoneuvottelukunta (varahenkilö) Reijo Virtanen Jouko Salmenautio Jorma Keijonen Sakari Joensuu Marko Viitasaari Tapio Höykinpuro Arvo Hannula Kalevi Moisio Jukka Kuoppala Jouko Etula (Mikko Pokela) (Antti Nelimarkka) (Risto Saarela) (Timo Rintala) (Onni Levijoki) (Pauli Pitkäkangas) (Kirsti Joensuu) (Pertti Väänänen) Työryhmien puheenjohtajat (varapuheenjohtaja) Tuomo Pollari Jorma Keijonen Reijo Virtanen Timo Rintala Jussi Keski-Sikkilä Aimo Joensuu Jyrki Tuomela (Maija-Liisa Kokko) (Risto Saarela) (Esko Mäkelä) (Aniita Tallbacka) (Jukka Joensuu) (Juha Pippola) (Petteri Karvinen) Pertti Väänänen (Ympäristö ja viihtyisyys -ryhmän kokoonkutsuja) Liite 3 13
ALAJÄRVEN ELINKEINOJEN SWOT-ANALYYSI 13.3.2007 Liite 4 V A U H D I T T A J A R A J O I T T A J A T SISÄINEN ANALYYSI Organisaatio yksikkönä VAHVUUDET Sisäiset voimatekijät, jotka vievät kehitystä eteenpäin - osaamiskeskittymät; alumiinija hirsitaloteollisuus - lähialueensa palvelukeskus - monipuolinen perheyrittäjyys ja pk-yritystoiminta - sitoutuva työvoima ja korkea työmoraali - vientiteollisuus - ICT-ala - maaseudun raaka-aineiden korkea laatu (mm. pelto, puu, turve) HEIKKOUDET Sisäiset alivoimatekijät, jotka vaikeuttavat toimintaa ja hidastavat kehitystä. - koulutustaso - tulotaso - nuorten aikuisten viihtyvyys - vapaa-ajan palvelut - maankäytön suunnittelu YMPÄRISTÖANALYYSI Organisaatio ympäristössä MAHDOLLISUUDET Ulkoiset tekijät, jotka auttavat saavuttamaan päämäärät ja vievät kehitystä eteenpäin tulevaisuudessa - alumiinin käytön lisääntymisen - jalostusasteen nosto - verkostoituminen - yrityspalvelut - koulutus (toinen aste ja maakuntakorkeakoulu) - kaupan keskus - ympäristörakentaminen - hyvinvointiyrittäjyys (mm. hoiva-ala) - logistiikka - matkailu - luonto (mm. vesistöt. Pyhävuori) - etätyö - työperäinen maahanmuutto - kehittämis- ja innovaatioyksikkö - investoiva teollisuus UHAT Ulkoiset tekijät, jotka vaikeuttavat päämäärien saavutettavuutta ja ovat riski kehitykselle tulevaisuudessa - muuttoliike ja ikärakenteen muutos - julkisten palvelujen rahoitus - keskittämispolitiikka - osaavan työvoiman saatavuus 14