ULMA NT Asennusohjeet

ULMA NT Vianilmaisinjärjestelmä Asennusohjeet ABB Industry Oy

ABB Industry Oy ULMA NT Asennusohjeet

HUOMAUTUS Tässä dokumentissa esitetyt tiedot saattavat muuttua ilman ennakkoilmoitusta, eivätkä ne sido ABB Industry Oy:tä. ABB Industry Oy ei vastaa tässä dokumentissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä. Missään olosuhteissa ABB Industry Oy ei ole vastuussa suorista, epäsuorista, erikois-, välittömistä tai välillisistä vahingoista, minkään luonteisista tai -laisista, jotka aiheutuvat tämän dokumentin käyttämisestä, eikä ABB Industry Oy ole vastuussa välittömistä tai välillisistä vahingoista, jotka johtuvat jonkun tässä dokumentissa kuvatun ohjelman tai laitteen käyttämisestä. Tätä dokumenttia tai sen osaa ei saa kopioida ilman ABB Industry Oy n kirjallista lupaa, eikä niiden sisältöä luovuttaa kolmannelle osapuolelle tai käyttää mihinkään tarkoitukseen johon ei ole erikseen saatu lupaa. Tässä dokumentissa kuvatut ohjelmat on toimitettu lisenssiehdoin, eikä niitä saa käyttää, kopioida tai paljastaa muuten kuin lisenssiehtojen mukaisesti. TAVARAMERKIT Adobe Acrobat on Adobe Systems Incorporated'in rekisteröity tavaramerkki. HP on Hewlett-Packard Company'n rekisteröity tavaramerkki. ULMA on ABB Industry Oy'n rekisteröity tavaramerkki. Windows NT on Microsoft Corp.'in rekisteröity tavaramerkki. Document No. Copyright 1998 ABB Industry Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

Asennusohjeet ULMA NT i SISÄLLYSLUETTELO 1. ENNEN KUIN ALOITAT... 1 1.1 ULMA dokumentit... 1 1.2 ULMA-järjestelmässä käytetyt termit... 1 2. ULMA JÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS... 3 3. YMPÄRISTÖVAATIMUKSET JA JÄRJESTELMÄN MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS... 4 3.1 Vaatimukset käyttöympäristölle... 4 3.2 Sähkösyötön erittelyt... 4 3.3 Tärinä... 4 3.4 Säilytys... 4 3.5 Kuljetus... 5 3.6 Sähköturvallisuus... 5 3.7 Koneiden käyttöturvallisuus... 5 3.8 Sähkömagneettiset häiriöt (EMC)... 5 3.9 Sähköstaattisille purkauksille (ESD) arkojen laitteiden suojaus... 5 4. MEKAANINEN ASENNUS... 6 4.1 Pakkausten purkaminen... 6 4.2 Palkkien ja palkin nostolaitteen asentaminen... 6 4.3 Teholähdekotelo... 7 4.4 Käyttäjän työasema... 7 4.4.1 Asennus valvomoon... 7 4.4.2 PC-yksikkö valvomon ulkopuolella... 7 4.4.3 Kaappimalli... 7 4.4.4 Monitori ja näppäimistö... 7 4.4.5 Virheraporttikirjoitin... 8 4.5 Teholähdekaappi... 8 4.6 Puhallin... 8 4.7 Värimerkitsin... 8 4.8 Huopakynä-värimerkitsin... 9 4.9 Pulssitakometri... 9 4.10 Äänihälytin ja merkkivalopaneeli... 9 5. KAAPELOINTI... 10 5.1 Yleistä... 10 5.2 Verkkoliitäntä... 10 5.3 Kaapelityypit... 11 5.3.1 Tehonsyöttökaapelit... 11 5.3.2 Instrumentointikaapelit... 11 5.3.3 Erikoiskaapelit... 11 5.3.4 Häiriöiden vaimentaminen... 11 5.4 Kaapeliliitännät... 12 5.4.1 Teholähdekaappi (GA2)... 12 5.4.2 Teholähdekotelo(GA3)... 13 5.4.3 Kamerapalkki(GA4)... 13 5.4.4 Valonlähdepalkki (GA5)... 13 5.5 Kauko-ohjausliitännät... 14 6. ASENNUSPIIRUSTUKSET... 15 liite a: valokaapelin asentaminen... 49

ii ULMA NT Asennusohjeet KUVAT Kuva 1. Esimerkki ULMA NT järjestelmän rakenteesta... 3 Kuva 2. Kaksi halkaistavaa ferriittirengasta... 10 Kuva 3. Teholähdekaapin pohjalevy... 12 Kuva 4. Pohjalevy sivulta... 12 Kuva 5. Kaapeli on kuorittava ennen puristimella liittämistä... 12 Kuva 6. Erillisen maadoituskaapelin kytkeminen... 13 Kuva 7. ULMA NT järjestelmä... 16 Kuva 8. Palkin nostolaitteen ohjauskotelo... 17 Kuva 9. Pneumatiikkakotelo... 18 Kuva 10. Pneumatiikkakaavio... 19 Kuva 11. Teholähdekotelon asentaminen... 20 Kuva 12. Käyttäjän työaseman asentaminen... 21 Kuva 13. Monitori, näppäimistö ja hiiri... 22 Kuva 14. Pää-PC:n asentaminen... 23 Kuva 15. Kirjoittimen asentaminen, HP LaserJet 6P... 24 Kuva 16. Teholähdekaappi... 25 Kuva 17. PC -laajennus CYBEX... 26 Kuva 18. Puhallin DG90... 27 Kuva 19. Puhallin DG100... 28 Kuva 20. 1-väri mustesuihkumerkitsin: pneumattinen, asennus... 29 Kuva 21. 1-väri mustesuihkumerkitsin: pneumattinen... 30 Kuva 22. 2-väri mustesuihkumerkitsin: pneumattinen, asennus... 31 Kuva 23. 2-väri mustesuihkumerkitsin: pneumattinen... 32 Kuva 24. 2-väri huopakynä: pneumattinen, asennus... 33 Kuva 25. 2-väri huopakynä: pneumattinen... 34 Kuva 26. 3-väri huopakynä: pneumattinen, asennus... 35 Kuva 27. 3-väri huopakynä: pneumattinen... 36 Kuva 28. 1-väri mustesuihkumerkitsin: mekaaninen, asennus... 37 Kuva 29. 1-väri mustesuihkumerkitsin: mekaaninen... 38 Kuva 30. 2-väri mustesuihkumerkitsin: mekaaninen, asennus... 39 Kuva 31. 2-väri mustesuihkumerkitsin: mekaaninen... 40 Kuva 32. Pneumattinen värimerkitsin: ohjauskotelo... 41 Kuva 33. Mekaaninen värimerkitsin: ohjauskotelo... 42 Kuva 34. Värimerkitsin: värisäiliö... 43 Kuva 35. Värimerkitsin: hukkavärisäiliö... 44 Kuva 36. Värimerkitsin: paineenalennusventtiili... 45 Kuva 37. Pulssitakometrin ja suojausyksikön asentaminen... 46 Kuva 38. Pulssitakometrin ja suojausyksikön asentaminen... 47 Kuva 39. Äänimerkkihälytys ja merkkivalopaneeli... 48

Asennusohjeet ULMA NT 1 1. ENNEN KUIN ALOITAT 1.1 ULMA dokumentit Tämä käsikirja (Asennusohje, 3BFS 2910 1981) käsittelee ULMA NT järjestelmän asennusta ja käyttöönottoa, ympäristövaatimuksia ja kaapelointiohjeita. Asiaan liittyvät vakiopiirustukset ovat käsikirjan lopussa. Lisätietoja saat seuraavista dokumenteista. Käsikirjat ovat saatavissa myös Adobe Acrobat PDF-muodossa. Dokumentti Kuvaus Asennusohjeet 3BFS 29103267R0101 Asennusohjeet ja ympäristövaatimukset Käyttöohjeet 3BFS 29101973 R0001 Peruskäsikirja järjestelmän päivittäiselle käytölle. Huolto-ohjeet 3BFS 29101965 R0001 Kunnossapito-, vianetsintä- ja huoltokasikirja Dokumenttikansio Asiakaskohtaiset piirustukset kustakin järjestelmästä 1.2 ULMA-järjestelmässä käytetyt termit Lyhenne Laite Kuvaus GA1 KÄYTTÄJÄN TYÖASEMA Käsittää PC:n, näyttöpäätteen ja näppäimistön GA2 TEHOLÄHDEKAAPPI Verkkosyöttö liitetään tähän. Syöttää koko ULMA-järjestelmään GA3 TEHOLÄHDEKOTELO Kameran teholähde GA4 ILMAISINPALKKI Kamerat asennetaan tähän GA5 VALOPALKKI Valonlähdepalkki GA6 PULSSITAKOMETRIN Suojauskortti, eristää takometrin jännitteet ULMA -järjestelmästä SUOJAUSYKSIKKÖ GB1 PULSSITAKOMETRI Pulssitakometri, tai takopulssit muusta lähteestä GH1 ÄÄNIHÄLYTIN Hälyttää ohjelmoinnista riippuen GH2 MERKKIVALOPANEELI Hälyttää ohjelmoinnista riippuen GH3 VÄRIMERKITSIMEN Sijaitsee värimerkitsimen lähellä OHJAUSKOTELO GH4 VÄRIMERKITSIN Merkitsee paperissa havaitut virheet GH5 PALKIN NOSTOLAITTEEN Sijaitsee palkin nostolaitteen lähellä OHJAUSKOTELO GH6.1 PALKIN NOSTOLAITE Nostaa valopalkkia paperia pujotettaessa, jos nostolaite kuuluu järjestelmään. GH6.2 PALKIN NOSTOLAITTEEN Pneumatiikkakoteloa käytetään jos pneumaattinen nostosylinteri PNEUMATIIKKAKOTELO GM1 JÄÄHDYTYSPUHALLIN Jäähdyttää valo- ja ilmaisinpalkkeja GQ1 TURVAKYTKIN Jäähdytyspuhaltimen turva/huoltokytkin

2 ULMA NT Asennusohjeet GP1 NÄYTTÖPÄÄTE Pöydälle sijoitettava GP2 NÄPPÄIMISTÖ Pöydälle sijoitettava GP3 TULOSTIN Pöydälle sijoitettava GP4 ETÄLIINTÄNTÄYKSIKKÖ kauempana sijaitsevan näppäimistön, hiiren ja rinnakkaiskirjoittimen liittämistä varten

Asennusohjeet ULMA NT 3 2. ULMA JÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS ULMA on paperiradan laadunvalvontajärjestelmä, joka ilmaisee liikkuvalta paperiradalta virheet, kuten reiät, pilkut ja päällysteen naarmut ja luokittelee ne eri virheluokkiin. Tavallisimpia ULMAn käyttökohteita ovat paperikoneen kuiva pää, päällystyskone tai arkkileikkuri. Järjestelmää voidaan käyttää myös useissa päällystysasemissa ja superkalantereissa. Kuvassa 1 on esimerkki ULMA NT järjestelmän rakenteesta. Tehokas teollisuusmikrotietokone esittää virheet näyttöruudulla ja tulostaa rullaraportit. Järjestelmän ilmaisemat virheet radalla voidaan merkitä radan reunaan värimerkitsimellä. ULMA-järjestelmää voidaan käyttää valvomaan paperikoneen kuntoa, sekä analysoimaan ja raportoimaan tuotannon laatua. Lisäksi se mahdollistaa radan virheiden nopean poistamisen; konvertoiminen ei aiheuta keskeytyksiä ja virheellisten tuotteiden toimittaminen asiakkaille estyy. Paperiradan leveys ei aseta rajoituksia järjestelmälle. Myöskään neliöpaino tai koneen nopeus eivät ole ongelma, sillä ULMA soveltuu yhtä hyvin hitaisiin kondensaattoripaperikoneisiin kuin huippunopeisiin sanomalehtipaperikoneisiin. ULMA on suunniteltu helppokäyttöiseksi ja helposti huollettavaksi. Käyttäjältä ei edellytetä ohjelmoinnin tai mikroprosessorien tuntemista, eikä järjestelmää tarvitse säätää toistuvasti vaikka paperiradan ominaisuudet vaihtelevat. PALKIN NOSTOLAITTEEN OHJAUSKOTELO GH5 AANIHALYTIN GH1 PALKIN NOSTOLAITTEEN PNEUMATIIKKAKOTELO GH5 OHJAUSLOGIIKKA PAALLYSTYS PAALLA/POIS MERKKIVALOPANEELI GH2 JAAHDYTYS PUHALLIN GM1 KAMERAPALKKI GA4 PULSSI TAKOMETRI GB1 PULSSITAKOMETRIN SUOJAUSYKSIKKO GA6 RATAKATO KOSKETINTIETO TAMPURIN VAIHTO KOSKETINTIETO VARIMERKITSIN GH4 VALONLAHDEPALKKI GA5 TEHONSYOTTOKOTELO GA3 VARIMERKITSIMEN OHJAUSKOTELO GH3 TEHONSYOTTOKAAPPI GA2 TIETOKONELIITANTA ULMA ABS TEHONSYOTTO KAYTTAJAN TYOASEMA GA1 VALOKAAPELI Kuva 1. Esimerkki ULMA NT järjestelmän rakenteesta

4 ULMA NT Asennusohjeet 3. YMPÄRISTÖVAATIMUKSET JA JÄRJESTELMÄN MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS 3.1 Vaatimukset käyttöympäristölle Järjestelmän käyttöympäristön tulee olla ympäristöluokkayhdistelmän IE33 (IEC 721-3-3) mukainen. Poikkeukset on lueteltu seuraavassa: Lämpötila-alue: Kosteusalue: 10... 55 C (pöytämonitori 10... 35 C) 10... 90 % (kondensoitumaton) Alhaisemmat lämpötilat merkitsevät parantunutta luotettavuutta ja käytettävyyttä. Märkien elektrolyyttikondensaattorien ja useimpien puolijohteiden elinikä lyhenee huomattavasti jos sallitut maksimilämpötilat ylitetään. Jäähdytysilma ei saa sisältää syövyttäviä kaasuja eikä hiilipölyä. 3.2 Sähkösyötön erittelyt - Syöttöjännitteet 3-vaihe 400...600 V - Syöttöjännitteen vaihtelut ±10 % jatkuva, ±15 % hetkellinen - Nimellistaajuus 50 tai 60 Hz - Staattinen taajuuspoikkeama ±2 % - Dynaaminen taajuusalue 45... 65 Hz - Dynaaminen df/dt 17 % / s - Teholähdekaapin lämpöhäviöt ovat enimmillään n. 700... 1000 W tasasuuntaajamoduulien lukumäärästä (1 tai 2) riippuen. 3.3 Tärinä Tämä koskee varsinkin käyttäjän työasemaa, teholähdekaappia ja palkkeja. Tärinä tulee ottaa huomioon ilmaisinpalkkien sijoitusta päätettäessä. Kaappien on seisottava tukevalla lattialla, tasolla tai telineellä joka ei tärise. Jos järjestelmän laitteita asennetaan lähelle isoja koneita, kuten Pope-rullainta, jossa voimakasta tärinää esiintyy usein, laitteiden suojaksi saatetaan tarvita tärinänvaimentimia tai -tyynyjä. Tärinänvaimentimet suojaavat yleensä laitteet vähäisiltä tärinöiltä (havaittavilta mutta ei voimakkailta). Jos tärinät tai iskut aiheuttavat ongelmia, on niiden poistamiseksi ryhdyttävä tehokkaampiin toimenpiteisiin. 3.4 Säilytys Järjestelmä on säilytettävä säältä suojatussa tilassa, joka täyttää ympäristöluokkayhdistelmien IE11 (IEC 721-3-1) vaatimukset.

Asennusohjeet ULMA NT 5 3.5 Kuljetus Tehtaalta toimitettaessa järjestelmät pakataan kuljetustapa huomioon ottaen. Pakkaustapoja on kahta päätyyppiä: maa-/ilmakuljetus ja merirahti. Vastaavat ympäristöluokkayhdistelmät ovat IE21 ja IE22 (IEC 721-3-2). 3.6 Sähköturvallisuus Järjestelmä täyttää sähköturvallisuusdirektiivin 73/23/ETY vaatimukset. Vastaavat standardit ovat IEC 1010-1, IEC 664-1, ja IEC 529. 3.7 Koneiden käyttöturvallisuus Järjestelmä täyttää koneiden käyttöturvallisuutta koskevan direktiivin 89/392/ETY vaatimukset. Vastaavat standardit ovat EN 60204-1, EN 292-1, EN 292-2, EN 418 ja EN 563. 3.8 Sähkömagneettiset häiriöt (EMC) Järjestelmä täyttää sähkömagneettisia häiriöitä (EMC) koskevan direktiivin 89/336/ETYsuojausvaatimukset. Vastaavat standardit ovat EN 50081-2 ja EN 50082-2. 3.9 Sähköstaattisille purkauksille (ESD) arkojen laitteiden suojaus VAROITUS! Kaikki elektroniset laitteet ovat arkoja sähköstaattisten purkausten (ESD) vaikutuksille. Noudata seuraavia turvaohjeita: Estä staattisen sähkön purkaukset maadoittamalla itsesi ja työkalut ennen kuin käsittelet piirikortteja ja muita laitteiston osia. Käytä, jos mahdollista, maadoitettua ranneketta ja työalustaa käsitellessäsi järjestelmän osia. Rannekkeessa tulee olla sisäänrakennettu suojavastus. Käsittele piirikortteja varovasti, varsinkin sellaisia joissa on MOS-komponentteja jotka voivat vahingoittua staattisen sähkön purkauksista. Käytä, jos mahdollista, maadoitettua ranneketta käsitellessäsi kortteja jotka eivät ole sähköä johtavaa muovia olevassa pussissa. Se antaa parhaan suojan staattisen sähkön purkauksia vastaan. Pitele piirikortteja reunoista, älä koskettele tarpeettomasti komponentteja, johtimia, liittimiä tai folioa. Säilytä piirikortteja aina sähköä johtavaa muovia olevassa pussissa. Katkaise aina jännite ennen kuin irrotat kortin jota ei saa irrottaa jännitteisenä. Odota kondensaattorien purkautumista tarpeeksi kauan. Katkaise järjestelmän syöttöjännite ja vedä kaikkia kortteja ulos pitimestään vähintään 20 mm ennen kuin järjestelmän läheisyydessä aloitetaan sähköhitsaus. Viallisia elektroniikkakortteja tulee käsitellä yhtä huolellisesti.

6 ULMA NT Asennusohjeet 4. MEKAANINEN ASENNUS ULMA-järjestelmän pääosat nimineen on esitetty yleiskuvassa "ULMA NT Järjestelmä" (piirustus 2910 1922). 4.1 Pakkausten purkaminen Laitteet on pakattu kuljetusmuotoon sopivalla tavalla. Noudata varovaisuutta kuormaa purettaessa ja laitteita siirrettäessä. Tavallisesti käytetään kuormalavoja, joten haarukkatrukki tai käsinostin soveltuvat yleensä parhaiten asennuspaikalla siirtoihin. Kaapeissa on nostosilmukat nosturilla siirtämistä varten. Jos pakkaus avataan vastaanottotarkastusta varten, sulje se uudelleen ellei kaappeja asenneta välittömästi. Vältä tarrojen kiinnittämistä maalatuille pinnoille. Jos ne ovat paikallaan liian kauan, pinta saattaa kärsiä. 4.2 Palkkien ja palkin nostolaitteen asentaminen Valonlähdepalkin (GA5), kamerapalkin (GA4) ja palkin nostolaitteen mitat on esitetty piirustuksissa "ULMApalkkien asentaminen". Järjestelmän piirustukset on koottu asiakaskohtaiseen kansioon. Palkit tulee asentaa niin että niitä päästään huoltamaan. Kamerapalkin ovien tulee avautua esteettömästi. Henkilöstön pitää päästä vaihtamaan lamput ja puhdistamaan valonlähdepalkin lasit. Kamerapalkkiin tulisi päästä käsiksi myös koneen käydessä. Sitä varten on tarvittaessa asennettava hoitosilta. Palkkeja siirrettäessä on käytettävä nostoliinoja, jotka pitää poistaa asentamisen jälkeen. Kaikki palkkiin kuuluvat osat on pakattu samaan laatikkoon palkin kanssa; katso pakkausluetteloa. Palkkilaatikot sisältävät valonlähdepalkin lasit (erikseen pakattuina), ilmalaipat, asennustarvikkeet (pultit) ja palkin nostolaitteen. Koneen rungon kiinnityspultit eivät sisälly toimitukseen; ne sisältyvät tilaajan hankintaan. Järjestelmän muut osat on pakattu erikseen. Jokaisen laatikon ulko- ja sisäpuolella on pakkausluettelo. HUOM! Varo erityisesti vahingoittamasta valonlähdepalkin laseja. Jos valonlähdepalkin lamput tai heijastimet ovat likaantuneet kuljetuksen aikana, palkki pitää puhdistaa ennen lasien kiinnittämistä. Puhdistamiseen saa käyttää ainoastaan öljytöntä paineilmaa. Lasit asennetaan vasta kun valonlähdepalkki on lopullisesti paikallaan koneessa. Lasit asennetaan sileä puoli ulospäin silikonitiivisteiden ollessa pitkillä sivuilla. Laseja asennettaessa tulee erityisesti huolehtia siitä että ne eivät vahingoitu ja että pinnoille ei jää rasvaa tai tahroja. Palkin päällä seisominen tai käveleminen on ehdottomasti kiellettyä! Palkkien ilma- ja sähköliitännät tehdään tavallisesti käyttöpuolella. Haluttaessa voidaan sähköliitännät sijoittaa hoitopuolelle. Palkin nostolaitteen pneumatiikkakotelo (GH6) sijoitetaan mahdollisimman lähelle nostosylinteriä ja ohjauskotelo asennetaan niin että se näkyy palkin nostolaitteelle. Toimitukseen sisältyy 10 m paineilmaletkua, jonka ulkohalkaisija on 8 mm. Letkut tuli kuitenkin pitää mahdollisimman lyhyinä painehäviöiden pienentämiseksi. Palkin nostolaitteen ohjauskotelo (GH5) asennetaan niin että se näkyy palkin nostolaitteelle. Paineilmatoimisen palkin nostolaitteen paineilma (4.5 10 bar, 450 1000 kpa) syötetään letkulla pneumatiikkakotelon pikaliittimen kautta. Nipan ulkohalkaisija on 11,3 mm. Hela sulkeutuu automaattisesti kun paineistettu letku irrotetaan pneumatiikkakotelosta. Paineilma voidaan syöttää myös jäykällä putkella suoraan pneumatiikkakotelon sulkuventtiiliin. Tällöin pikaliittimen tilalle on vaihdettava sopiva hela (ei sisälly toimitukseen). Katso pneumaattisen palkin nostolaitteen kytkennät piirustuksesta 2908 3541 Pneumatiikkakaavio.

Asennusohjeet ULMA NT 7 Letku pannaan huolellisesti heloihin, jolloin liittimet lukkiutuvat automaattisesti. Vedä letkua ulospäin varmistaaksesi että liitos on kunnollinen. Kun letku irrotetaan, paina liittimen ulkoholkkia sisäänpäin ja vedä samalla letkusta. 4.3 Teholähdekotelo Teholähdekotelon (GA3) mitat on esitetty piirustuksessa 5264 5158. Teholähdekotelo asennetaan samalle puolelle konetta kuin palkin sähkökytkennät. Maksimi kaapelointipituus ilmaisinpalkilta on noin 10 metriä. Teholähdekotelo pitää asentaa niin, että ovi on huoltoa varten esteettömästi avattavissa. 4.4 Käyttäjän työasema Käyttäjän työasemalla on kaksi vaihtoehtoista kokoonpanoa: 1) Torni PC-yksikkö, monitori ja näppäimistö sijoitetaan valvomoon (oletus) 2) Kookas kaappi, jossa PC-yksikkö, monitori ja näppäimistö sijaitsevat Yksi PC määritetään masteriksi ja jopa 10 muuta yksikköä voidaan liittää ala-asemina yhteiseen Ethernetverkkoon. Kaappimalli asennetaan tavallisesti paperikoneen hoitopuolelle (piirustus 2906 8712). Valokaapelien maksimikaapelointimatkat ovat: Käyttäjän työasema - palkki 1/ palkki 2 Käyttäjän työasema - teholähdekaappi 500 metriä 500 metriä Valokaapelit kytketään niiden pakkausten mukana toimitettuja ohjeita noudattaen. Katso jakso 5.3.3 Erikoiskaapelit. 4.4.1 Asennus valvomoon Tornimallinen teollisuus-pc sijoitetaan valvomopöydän alle tai taakse, lähelle näyttöpäätettä ja näppäimistöä (<1,5 m). HUOM! Katso kaapelien taivuttamista koskevat ohjeet jaksosta 5.3.3 Erikoiskaapelit. Tehonsyöttö saadaan valvomon UPS-järjestelmästä. 4.4.2 PC-yksikkö valvomon ulkopuolella Maksimikaapelointimatka käyttäjän työasemasta vastaanottosovittimeen (GP4) on noin 107... 188 metriä; katso piirustus 2901 2155 PC-laajennus Cybex. 4.4.3 Kaappimalli Kaappimallisen käyttäjän työaseman (GA1) mitat ovat piirustuksessa 2906 8712. Kaappi asennetaan tavallisesti paperikoneen hoitopuolelle. Kaappia voi nostaa nostoliinoilla. Liinat poistetaan asentamisen jälkeen. Kiinnitystavaksi suosittelemme pulttikiinnitystä lattiaan. Jos kaapin yläpuolella/-osassa tehdään asennustöitä, on korttiteline ja muut järjestelmän laitteet suojattava putoilevilta metallilastuilta ja muilta jätteiltä. 4.4.4 Monitori ja näppäimistö Monitori (GP1) ja näppäimistö (GP2) voidaan asentaa myös erilleen PC-yksiköstä, esim. pöydän päälle valvomoon. Mitat on esitetty piirustuksessa 2901 2201 " Monitori, näppäimistö ja hiiri" (monitorin mitat voivat vaihdella). Maksimikaapelointimatka PC:ltä käyttölaitteisiin (monitori, näppäimistö ja hiiri) on noin 107

8 ULMA NT Asennusohjeet... 188 metriä; katso piirustus 2910 2155 PC-laajennus Cybex. Näppäimistön ja hiiren liitäntäkaapelien pituus on noin 1,5 metriä. 4.4.5 Virheraporttikirjoitin ULMA-järjestelmä voidaan varustaa kirjoittimella (GP3), joka liitetään sarja- tai rinnakkaisporttiin. Kirjoitin sijoitetaan pöydälle valvomoon. Jos kirjoitin tilataan ULMA-järjestelmän mukana, se on tavallisesti HP LaserJet 6P tai muu Windows NT-yhteensopiva kirjoitin, joka liitetään rinnakkaisporttiin. Rinnakkaisliitäntäkaapelin pituus on 3 m. Jos kirjoitinta ei voi sijoittaa tälle etäisyydelle, esim. Ethernet-kirjoitin, voidaan käyttää sovitinta. 4.5 Teholähdekaappi Teholähdekaappi (GA2) asennetaan joko erilliseen sähkötilaan tai paperikoneen käyttöpuolelle. Mitat on esitetty piirustuksessa 2909 7852. Kun käyttö asennetaan seinää vasten, on kaapin ja seinän väliin jätettävä vähintään 100 mm vapaata tilaa, samoin silloin kun kaappeja asennetaan selät vastakkain. Kaappi kiinnitetään pulteilla lattiaan. Maksimikaapelointimatkat käyttäjän työaseman kaapilta ja valonlähdepalkilta ovat noin 150 metriä. Huom!! Teholähdekaapin pääkytkimen pitää olla asennossa 0 (POIS) ennen kuin kaapin oven voi avata. 4.6 Puhallin Palkkien jäähdytyspuhallin (GM1) asennetaan käytön puolelle paperikonetta. Tuloilman lämpötilan tulee olla + 10 C... + 40 C. Puhaltimen imuaukon tulee olla siten sijoitettu että ilma on puhdasta ja virtaus on esteetön. Hyvä ilman laatu merkitsee lisääntynyttä järjestelmän luotettavuutta ja käyttöikää. Puhallin asennetaan alustaansa siten että suodatin on helppo vaihtaa. (Huomaa pöly ja vaurioitumismahdollisuus jos se asennetaan lattiatasoon..) Toimitukseen sisältyy erillinen turvakytkin (GQ1) suodattimen vaihtoa ja moottorin huoltoa varten. Turvakytkin on sijoitettava siten että se näkyy puhaltimelle. Jäähdytysilma siirretään pilariin yhdellä 6 letkulla tai suoraan palkkeihin kolmella 3.5 letkulla. Letkut tulee pitää mahdollisimman lyhyinä ja asennettaessa on vältettävä jyrkkiä taivutuksia. Toimitukseen sisältyy 10 metriä ilmaletkua. Ennen kuin asennat ilmaletkun palkkiin, poista pölyt letkusta käynnistämällä puhallin. Jos ULMA'n omaa puhallinta ei käytetä, tarvitava ilman paine (P) ja määrä (V) ovat seuraavat (palkin pituudesta L riippuen): L < 5500 mm P = 1.5 kpa V = 1000 m 3 /h 5500 mm < L < 7500 mm P = 2 kpa V = 2500 m 3 /h 7500 mm < L P = 2.5 kpa V = 3500 m 3 /h HUOM! Suodatinta tulee käyttää sekä ULMAn omaa että muuta puhallinta käytettäessä. Minimi hyväksyntäluokka EU4. 4.7 Värimerkitsin Värimerkitsin (GH4) asennetaan paperiradan reunaan välittömästi ilmaisinpalkin jälkeen niin että aukirullaajan hoitaja näkee merkin auki rullattaessa. Kuitenkin pujotusköydet saattavat estää värimerkitsimen hoitopuolelle asentamisen. Eräissä tapauksissa, kun pujotusköydet eivät estä sitä, voidaan asentaa kaksi värimerkitsintä; toinen käyttöpuolelle, toinen hoitopuolelle. Sekä 1- että 2-väri merkitsintä/merkitsimiä voidaan käyttää. Värimerkitsimen asennuspiirustukset

Asennusohjeet ULMA NT 9 käsittävät 12 kuvia. Kuvat 20, 21, 28, 29 koskevat 1-väri merkitsimiä, kuvat 22, 23, 30, 31; 2- värimerkitsimiä. Muut kuvat (ohjauskotelon, värisäiliön, hukkavärisäiliön ja paineenalennusventtiilin asentaminen) koskevat molempia värimerkitsintyyppejä. Värimerkitsin asennetaan pystyasentoon, sillä merkitsimen suutinta voidaan kallistaa ± 45 astetta radan vaatimusten mukaan. Reunan seuranta-anturi asennetaan värimerkitsimen päälle kohti perälaatikkoa, jolloin mahdollinen hukkaväri ei tahri anturia. Värisäiliö sijoitetaan aina niin että sen kansi ja merkitsimen suutin ovat samalla korkeudella. Värimerkitsimen paineenalennusventtiili liitetään paineilmaverkkoon (4,5-10 bar, 450-1000 kpa). Paineenalennusventtiilin ulostulopaine on 4,5 bar (450 kpa). Värimerkitsimen ohjauskotelo (GH3) sijoitetaan siten että se näkyy merkitsimelle. Liitäntäkaapelien pituus on 2,5 m. 4.8 Huopakynä-värimerkitsin Huopakynä-värimerkitsimessä voi olla kaksi tai kolme kenttää monivärimerkintää varten. Asennuspiirustukset ovat liitteenä. Piirustukset 24 ja 26 esittävät 2-väri- ja vastaavasti 3-värimerkitsimen mittoja. Huopakynä-värimerkitsimen ohjauskotelon asennus on esitetty piirustuksessa 32. Huopakynä-värimerkitsin (GH4) asennetaan välittömästi kamerapalkin jälkeen sille paperin reunalle jolta värimerkinlukija voi lukea auki rullattaessa tai josta käyttäjä voi nähdä merkin. Kuitenkin pujotusköydet saattavat estää värimerkitsimen hoitopuolelle asentamisen. Kun pujotusköydet eivät estä sitä, voidaan asentaa kaksi värimerkitsintä; toinen käyttöpuolelle, toinen hoitopuolelle. Värimerkitsin asennetaan vaakasuoraan, sillä merkintäpäätä voidaan kallistaa ± 40 astetta. Paperin reuna-anturi voidaan asentaa jommalle kummalle puolelle värimerkitsintä. Suosittelemme sen asentamista sille puolelle jolta paperi tulee, jolloin huovista mahdollisesti irtoava väri ei tahri anturia. Värisäiliöt asennetaan siten että niiden kannet ja merkitsimen suutin ovat samalla korkeudella kuin merkintäpään kuppien yläpinta silloin kun merkintäpäät ovat ala-asennossa. Paineenalennusventtiili liitetään letkulla paineilmaverkkoon, jonka paine on alueella 4,5... 10 bar (450... 1000 kpa). Venttiilin lähtöpaine pitää säätää alueelle 4... 6 bar (400... 600 kpa). Huopakynä-värimerkitsimen ohjauskotelo (GH3) asennetaan niin että se näkyy värimerkitsimelle. Liitäntäkaapelien pituus on noin 2,5 m. 4.9 Pulssitakometri ULMA'n pulssitakometri (GB1), joka antaa 1024 tai 2048 impulssia/kierros, asennetaan palkkien lähellä olevaa telaa pyörittävän moottorin akselille. Rullan pitää olla sellainen että rata ei luista sillä. Pulssitakometrin suojausyksikkö (GA6) asennetaan lähelle pulssitakometriä; liitäntäkaapelin pituus on 1,5 metriä. Katso asennusohjeet piirustuksesta 5261 6557/ 1-2. Impulssit voidaan ottaa myös sähkökäytöstä tai olemassa olevasta takometristä. ULMAa varten tulisi mieluiten käyttää erillistä kanavaa ja laitteiston pitäisi olla galvaanisesti eristetty. Maksimipulssitaajuus on 30 khz. 4.10 Äänihälytin ja merkkivalopaneeli Laitteet asennetaan palkkien käyttäjän puolelle ja siten että käyttäjä voi nähdä paneelin selvästi ja kuulee hälytysmerkin. Asennus on esitetty piirustuksessa 2908 3444 "Äänihälyttimen ja merkkivalopaneelin asennus".

10 ULMA NT Asennusohjeet 5. KAAPELOINTI 5.1 Yleistä Kaapelointi asennetaan asiakaskohtaisen kaapelointikaavion mukaisesti. Toimitukseen sisältyvät kaapelit on merkitty kaapelointikaavioon ja pituudet on esitetty kaapeliluettelossa. Kaapelit kytketään asiakaskohtaisten johdotusluetteloiden mukaisesti. Toimitukseen sisältyvät kaapeleihin asennettavat ferriittirenkaat ovat ns. halkaistua tyyppiä, jotka voidaan asentaa myös jälkikäteen (ks. Kuva 2). a) b) Kuva 2. Kaksi halkaistavaa ferriittirengasta Ennen kuin aloitat kaapelointia, varmista että teholähdekaapin turvakytkin on asennossa 0 (POIS). Pääkytkintä ei saa sulkea ennen kuin kytkennät on tarkastettu. Tämän tekee tavallisesti käyttöönoton suorittava henkilö. 5.2 Verkkoliitäntä Järjestelmä liitetään 50 tai 60 Hz kolmivaiheverkkoon, jonka jännite on alle 600 V. Teholähdekaapin päävarokkeet ovat yleensä kooltaan 63A/690V. Verkosta tulevien häiriöiden eliminoimiseksi suosittelemme liittämistä valaistusverkkoon. Jos se ei ole mahdollista, käyttäjän työasema pitäisi liittää UPS-syöttöön. UPS'in tulee olla jatkuvasti päällä olevaa tyyppiä ja teholtaan 600 VA. Järjestelmän ottama maksimiteho on esitetty kaapelointikaaviossa.

Asennusohjeet ULMA NT 11 5.3 Kaapelityypit 5.3.1 Tehonsyöttökaapelit Tehonsyöttökaapelit sisältyvät yleensä toimitukseen (katso kaapelointisuunnitelmaa). Tehokkaan häiriöiden vaimennuksen takia suositellaan yhteisellä suojavaipalla varustettuja kaapeleita. Tämä ei kuitenkaan ole vaatimus. Kaapeleita valittaessa on otettava huomioon järjestelmän tehontarpeet ja jännitteet. Tasasuuntaajassa on elektroninen ylikuormitussuojaus (aktiivinen virranrajoitus) jossa valitaan valopalkin suurin sallittu virtakuormitus. Jos valonlähdepalkki on varustettu palkin nostolaitteella, on käytettävä taipuisaa palkin liitäntäjohtoa kaapelin mekaanisen vaurioitumisen estämiseksi. HUOM! Korkein valonlähdepalkkiin syötettävä tasajännite on yhtä suuri kuin 3-vaihepääjännite x 1,35. Jos esimerkiksi järjestelmän syöttöjännite on 500 V, on U DC = 500 V * 1.35 = 675 V DC. 5.3.2 Instrumentointikaapelit Nämä kaapelit eivä tavallisesti sisälly toimitukseen (katso kaapelointisuunnitelmaa). Häiriöiden eliminoimiseksi tulee käyttää pari- ja vaippasuojattuja parikierrettyjä kaapeleita. Instrumentointi- ja koaksiaalikaapelit tulee asentaa vähintään 300 mm etäisyydelle saman suuntaisista tehonsyöttökaapeleista, esim. erilliselle arinalle. 5.3.3 Erikoiskaapelit Toimitukseen sisältyy valokaapeli, joka katkaistaan kahdeksi kaapeliksi.; GA1-W2 teholähdekaapin (GA2) ja käyttäjän työaseman (GA1) välille, sekä GA4-W5 teholähdekaapin (GA2) ja kamerapalkin (GA4) välille. Valokaapeli toimitetaan tavallisesti kelalla. Liittimet ja kytkentäohjeet sisältyvät toimitukseen HUOM! Kaapelin pienin sallittu taivutussäde on 100 mm, ja suurin sallittu kiristysvoima 500 N. 5.3.4 Häiriöiden vaimentaminen Sähköhäiriöiden vaaran minimoimiseksi tulee eri tyyppiset kaapelit erotella; tehonsyöttökaapelit, signaalikaapelit ja tietoliikennekaapelit, sekä videokaapelit on pidettävä omina ryhminään. Etäisyyden tehonsyöttökaapeleista muihin pitää olla vähintään 300 mm. Tämän lisäksi pitää kaapin sisäisen johdotuksen olla erillään ulkoisesta johdotuksesta. Kaapelikanavia tulee käyttää aina kun se on mahdollista. Vältä pitkiä teho- ja ohjauskaapelien samansuuntaisia vetoja. Käytä kierrettyjä ja parikohtaisesti suojattuja kaapeleita, parikierretty kaapeli antaa hyvän suojan magneettikenttiä vastaan.

12 ULMA NT Asennusohjeet 5.4 Kaapeliliitännät 5.4.1 Teholähdekaappi (GA2) Sekä tehonsyöttö- että instrumentointikaapelit liitetään teholähdekaappiin. Instrumentointikaapelien johtimet on pidettävä erillään tehonsyöttökaapeleista. Kuva 3. Teholähdekaapin pohjalevy Kuva 3 esittää lattian alta tuleville kaapeleille varattua tilaa. Teholähdekaapin kaksiosaisessa pohjalevyssä on kaapelitiiviste (4), jossa on metallisukka (ks. Kuva 4). Myös takalevyssä on taivutetut puristusliittimet (5). Kunnollisen staattisten purkausten eliminoinnin ja riittävän pölytiiviyden saamiseksi on pohjalevyt maadoitettava ja kiinnitettävä kunnolla normaalikäyttöä varten. Kuva 4. Pohjalevy sivulta Kun kaapelissa on maadoitusvaippa, kaapeli kuoritaan (n. 60 mm) tiivisteen kohdalta siten että kun tiiviste kiristetään, punosten välillä on kunnollinen kosketus. Pohjalevyssä on esiporatut reiät puristusliittimien asentamista varten. Kaapeli kuoritaan seuraavassa kuvassa (Kuva 5) esitetyllä tavalla puristusliitosta varten. Suojavaippaa ei kuitenkaan yhdistetä muihin liittimiin. 60 Kuva 5. Kaapeli on kuorittava ennen puristimella liittämistä

Asennusohjeet ULMA NT 13 Parisuojattujen kaapelien suojajohtimet kytketään koteloon johdotuskaavioissa esitetyllä tavalla. Suojajohtimen kuorintapituus tulee kuitenkin pitää mahdollisimman lyhyenä(< 5 cm). Erillinen maadoituskaapeli GA1-W2 (16 mm² GNYE) kuoritaan tiivisteen kohdalta ja kytketään omalla maadoitusjohtimellaan pohjalevyyn (Kuva 6). Kaapeli liitetään kaapin maadoituskiskoon (PE). 5.4.2 Teholähdekotelo(GA3) Ferriittirengas asennetaan tehonsyöttökaapeliin GA3-W1 kotelon sisäpuolelle mahdollisimman lähelle kaapelitiivistettä (katso Kuva 2 b). 5.4.3 Kamerapalkki(GA4) Palkkiin tulevaan kaapeliin GA3-W5 asennetaan 3 ferriittirengasta. Ferriittirenkaat puristetaan kaapelin päälle mahdollisimman lähelle kaapelitiivistettä (katso Kuva 2 a). Kuva 6. Erillisen maadoituskaapelin kytkeminen 5.4.4 Valonlähdepalkki (GA5) Pt100-kaapeli GA5-W5 palkin sisällä varustetaan 2 ferriittirenkaalla; katso Kuva 2 a). Verkkosyöttökaapelissa pitää olla yhteinen suojavaippa. Jos käytetään kaapelia jossa on 3 johdinta ja suojavaippa, käyttämätön johdin tulee kytkeä kaapin suojamaahan (PE) ja toinen pää jättää avoimeksi.

14 ULMA NT Asennusohjeet 5.5 Kauko-ohjausliitännät ULMA-järjestelmän tulee saada rullanvaihto- ja katkos-signaalit. Edellisten lisäksi järjestelmään voidaan lisävarusteena liittää seuraavat signaalit: mittaus PÄÄLLE/POIS (MITTAUS ON/OFF) päällystys PÄÄLLE/POIS (PÄÄLLYSTYS ON/OFF) hälytyksen kuittaus (KUITTAUS) pituuden nollaus (NOLLAUS) ULMA PÄÄLLÄ (ON) ULMA POIS (OFF) radan pujotus (PÄÄN VIENTI) ei jatkoksen ilmaisua (JATKOS (KARVI)) Jokaista edellä mainittua toimintoa varten tarvitaan potentiaalivapaa signaali sulkeutuvalta koskettimelta, kestoltaan 0,1...10 s (radan katkos-signaali on päällä niin kauan kuin rata on poikki). Koskettimien tekniset tiedot ovat: jännite 30 V virta 50 ma

Asennusohjeet ULMA NT 15 6. ASENNUSPIIRUSTUKSET Vakio-asennuspiirustukset on esitetty seuraavissa kuvissa. Asiakaskohtaiset piirustukset ovat toimitukseen kuuluvassa piirustuskansiossa, mm.: - Kaapelointikaavio - Kaapeliluettelo - Johdotusluettelo - Palkkien asentaminen - Palkin nostolaitteen asentaminen

16 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 7. ULMA NT järjestelmä

Asennusohjeet ULMA NT 17 Kuva 8. Palkin nostolaitteen ohjauskotelo

18 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 9. Pneumatiikkakotelo

Asennusohjeet ULMA NT 19 Kuva 10. Pneumatiikkakaavio

20 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 11. Teholähdekotelon asentaminen

Asennusohjeet ULMA NT 21 Kuva 12. Käyttäjän työaseman asentaminen

22 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 13. Monitori, näppäimistö ja hiiri

Asennusohjeet ULMA NT 23 Kuva 14. Pää-PC:n asentaminen

24 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 15. Kirjoittimen asentaminen, HP LaserJet 6P

Asennusohjeet ULMA NT 25 TEHONSYÖTTÖKAAPPI Kuva 16. Teholähdekaappi

26 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 17. PC -laajennus CYBEX

Asennusohjeet ULMA NT 27 Kuva 18. Puhallin DG90

28 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 19. Puhallin DG100

Asennusohjeet ULMA NT 29 Kuva 20. 1-väri mustesuihkumerkitsin: pneumattinen, asennus

30 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 21. 1-väri mustesuihkumerkitsin: pneumattinen

Asennusohjeet ULMA NT 31 Kuva 22. 2-väri mustesuihkumerkitsin: pneumattinen, asennus

32 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 23. 2-väri mustesuihkumerkitsin: pneumattinen

Asennusohjeet ULMA NT 33 Kuva 24. 2-väri huopakynä: pneumattinen, asennus

34 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 25. 2-väri huopakynä: pneumattinen

Asennusohjeet ULMA NT 35 Kuva 26. 3-väri huopakynä: pneumattinen, asennus

36 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 27. 3-väri huopakynä: pneumattinen

Asennusohjeet ULMA NT 37 Kuva 28. 1-väri mustesuihkumerkitsin: mekaaninen, asennus

38 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 29. 1-väri mustesuihkumerkitsin: mekaaninen

Asennusohjeet ULMA NT 39 Kuva 30. 2-väri mustesuihkumerkitsin: mekaaninen, asennus

40 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 31. 2-väri mustesuihkumerkitsin: mekaaninen

Asennusohjeet ULMA NT 41 Kuva 32. Pneumattinen värimerkitsin: ohjauskotelo

42 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 33. Mekaaninen värimerkitsin: ohjauskotelo

Asennusohjeet ULMA NT 43 Kuva 34. Värimerkitsin: värisäiliö

44 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 35. Värimerkitsin: hukkavärisäiliö

Asennusohjeet ULMA NT 45 Kuva 36. Värimerkitsin: paineenalennusventtiili

46 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 37. Pulssitakometrin ja suojausyksikön asentaminen

Asennusohjeet ULMA NT 47 Kuva 38. Pulssitakometrin ja suojausyksikön asentaminen

48 ULMA NT Asennusohjeet Kuva 39. Äänimerkkihälytys ja merkkivalopaneeli

Asennusohjeet ULMA NT Liite A Sivu 49 3BFS 29101981 R0005 Liite A. Valokaapelin asentaminen Avioptics ja HCS ovat Ensign-Bickford Optics Company'n rekisteröityjä tavaramerkkejä. HCS on SpecTran Specialty Optics Company'n rekisteröity tavaramerkki. Kevlar on Dupont 'in rekisteröity tavaramerkki. ST on AT&T'n a rekisteröity tavaramerkki. JOHDANTO Kuituoptiikka tarjoaa teollisuus- ja tietoliikennesovelluksissa järjestelmän tai projektin suunnittelijalle etuja jotka ulottuvat sähkömagneettisten ja radiotaajuisten häiriöiden siedosta suurempiin kaapelointipituuksiin. Ensign-Bickford Optics Company (EBOC)'n kaapelointiosasto tarjoaa yksimuotokuitu-, asteittaiskuitu- ja HCS askelkuitu- monimuotovalokaapeleita eri rakenteisina täyttäen valokaapelia tarvitsevan asiakkaan tarpeet. Tämän Asennusoppaan tehtävänä on antaa tarvittavat perustiedot taidoista ja menetelmistä valokaapelin tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Tätä opasta ei ole tarkoitettu vaihe-vaiheelta asennusohjeeksi. Kulloisetkin menetelmät saattavat vaihdella kaapelityypistä ja asennuskohteesta riippuen. KAAPELIRAKENTEET A-Sarja (Leikkauskuva) V- kaapelin tekniset tiedot Type HCP-M0200T-A02EB- (tai vastaava) Johtimen halk. 200±4 µm Tukilangan halk. 230+4/-10 µm Vaipan halk. 2.2±0.1 mm Kaapelin vaimennus aallonpit. 650nm tyypille HFBR-15x7 12dB/km (-40 C to +85 C) 10 db/km (0 C to +70 C) Taivutuskertoja >50000 Hetkellinen taivutussäde 9 mm Pitkäaikainen taivutussäde 15 mm Säilytys- ja käyttölämpötila -40 C... +85 C Puristuksen kesto 1125 N/cm Iskunkestävyys Täyttää MIL FOTP-25 vaatimukset HUOM! Kaapelin minimitaivutussäde on 100 mm, ja suurin sallittu kiristys on 500 N. ASENNUSMENETTELYT Yleistä Aloitamme EBOC -valokaapelien sijoittamista koskevilla yleisohjeilla. Vaikka ne ovat luonteeltaan perusohjeita, ne ovat mainitsemisen ja muistiin painamisen arvoisia ja varmistavat helpon asennuksen ja hyvät lopputuloksen. 1. Turvallisuus ensin Kouluta henkilöstö käyttämään laitteita joita EBOC valokaapelien asentamisessa tarvitaan. Niihin voi kuulua käsityökaluja, kireysmittareita, optisen tehon mittareita, sekä erilaisia puhdistus- ja liima-aineita. Noudata kaikkia paikallisia ohjeita ja määräyksiä. Ne saattavat käsittää henkilökohtaisia suojavälineitä ja ohjeita niiden käytöstä. Hävitä aina kuitujätteet. Tämä tapa auttaa välttämän lasihiukkasten joutumisen vaatteisiin, sormiin tai silmiin. 2. Perehdy kaapelin teknisiin tietoihin. Ennen asennuksen aloittamista, tarkista kaapelin tiedot ja sellaiset EBOCkaapelitiedot kuin rakenne, ulkovaipan materiaali, vetoelementin materiaali, suurin sallittu vetojännitys ja minimitaivutussäde kuormitettuna. 3. Huomaa kaapelin suurin sallittu vetojännitys. Älä koskaan vedä suoraan valokuidusta. Kaapelia ei koskaan pidä vetää suurinta sallittua vetojännitystä suuremmalla voimalla. Taivuttamisesta tai vetämisestä aiheutuvat ylikuormitukset voivat vaurioittaa kuitua. Juoksevan köyden kireysmittaria tulisi käyttää kaapeliin kohdistuvan vetojännityksen mittaamiseen koko kaapelinvedon ajan. 4. Kaapeliin ei missään vaiheessa saa tulla tiukkoja silmukoita, solmuja, sikkuroita tai jyrkkiä taivutuksia. Kaapelia ei pidä vetää kireänä mutkista joiden säde on alle 20 kertaa kaapelin halkaisija, tai löysänä alle10 kertaa kaapelin

Liite A Sivu 50 ULMA NT Asennusohjeet halkaisija. Metallisien vetorasioiden tulo- ja lähtöaukkojen pitää olla sileitä ettei kaapelin vaippa vahingoittuisi. Yleistä kaapelinvedosta Koska kuidun suojaaminen kuormituksilta tulee vaikeammaksi liittimien asentamisen jälkeen, on parasta vetää valokaapeli ennen liittimien asentamista. Liitin voidaan asentaa valmiiksi toiseen päähän ja jättää toinen pää vapaaksi vetämistä varten jos veto on suunniteltu tehtäväksi vain yhteen suuntaan. Jos kaapeli joudutaan asentamaan liittimineen, on ryhdyttävä toimenpiteisiin liittimellisten päiden vaurioilta suojaamiseksi. Aluksi on tunnistettava kaapelista vetoelementti ja optinen kuitu. Kun tämä on tehty, voidaan valita kumpaa kahdesta suositeltavasta vetotavasta käytetään-- suoraa vai epäsuoraa kiinnitystä--jotta voidaan varmistua tehokkaasta vedosta ja kuidun ehjänä säilymisestä. Suorassa kiinnityksessä kaapelin vetoelementti kiinnitetään suoraan vetosilmukkaan (ks. Kuva 1). Koska lasikuituepoksiset vetoelementit ovat liian jäykkiä solmittaviksi, ne voidaan kiinnittää vetosilmukkaan kireällä puristimella tai ruuveilla. Epäsuorassa kiinnityksessä vetolaite, tavallisesti vetosukka, kiinnitetään kaapelin ulkovaippaan, jolloin vetovoimat jakautuvat kaapelin ulko-osalle (ks. Kuva 2). Tällä menetelmällä aiheutetaan vähiten rasitusta kaapeleissa joiden lujiteosa on heti ulkovaipan alla. Vetosukkaa ei suositella kaapeleille, joiden vetoelementti on keskellä kaapelia. Vedosta aiheutuvien voimien minimoimiseksi tulisi kaapelit voidella ennen kuin ne pujotetaan kanaviin tai asennusputkiin. Näiden kitkavoimien pienentämiseen on tarjolla monen tyyppisiä voiteluaineita. sellaisia ovat vahat, vaseliinit, saviseokset ja vesipohjaiset geelit. Valokaapelien vaippamateriaalit sietävät useimpia näistä. Suosittelemme että uusia asennusputkia käytettäessä ne liukastetaan ennen vetoa, varsinkin jos niissä on runsaasti mutkia. Asentaminen putkeen ja kanavaan Valokaapelien asennusmenettelyt putki- ja kanava-asennuksessa ovat hyvin samanlaisia kuin sähköjohtoja asennettaessa. On syytä huolehtia että kaapelia ei kiskota, piiskata tai kierretä käden ympärille, mistä saattaisi aiheutua turhaa kiristymistä. Ohuiden valokaapelien päällä ei saa kävellä eikä niitä saa altistaa puristukselle. Seuraavaa menettelyä suositellaan putki- ja kanava-asennuksessa. 1. Kiinnitä vetonaru kaapeliin kuten edellisessä jaksossa neuvotaan. 2. Järjestä riittävä viestiyhteys kaapelin syöttöpisteen, mahdollisten välikevennyspaikkojen ja vetopisteen välille. 3. Harkitse seuraavien apukeinojen käyttöä kanava- ja arina-asennuksissa: - kiristyksensäätökytkimellä varustettu vinssi tai vastaava - jatkuvanäyttöinen kireyden valvontajärjestelmä - sopiva kitkan minimoiva vetonaru/köysi - oma kanavaputki, varsinkin maanalaisiin kanaviin vedettäessä - kaapelin päätetulpat märissä tai tuntemattomissa putkistoissa ja kaapelin päiden tiivistämiseen vetämisen jälkeen. 4. Sijoita kaapelikela ja purkuteline vetoa varten. Pane kaapelikela purkulaitteelle siten että kaapeli purkautuu päältä. Tällä eliminoidaan kaapelin joutuminen lattialle. Kun vetokiinnike on kiinnitetty kaapeliin, aseta kela niin että sen päädyt ovat kohtisuorassa lattiaan tai purkutelineen jalustaan nähden. Säädä sen asentoa niin että kaapeli on helppo syöttää putkeen tai arinalle. Kiinnitä purkuteline lujasti, niin että se ei pääse liikkumaan vedon aikana, mikä saattaisi aiheuttaa kaapelivaurion tai vaaratilanteita. 5. Ennen vedon aloittamista, ilmoita jokaiseen vetopisteeseen ja tyhjennä alue sivullisista. 6. Kun veto alkaa, auta kaapelin purkautumista käsin ja pidä aina sen verran löysää, että kaapeli ei joudu kosketuksiin laitetelineiden, arinoiden kannattimien, tikkaiden yms. kanssa. ÄLÄ päästä löysiä kierroksia syntymään kaapelikelalle; ne voivat aiheuttaa sotkun. Vedä hitaasti ja tasaisesti. 7. Kun veto tehdään mutkaiseen kanavaan, rajoita yhden vetovälin kaikkien mutkien ja taittojen yhteismäärä 360 :en. Esim. älä tee yhdellä vedolla enempää kuin kolme (3) 90 mutkaa (yht. 270 ), yksi (1) 30 mutka ja yksi 60 mutka; joiden summa on 360. Ennen

Asennusohjeet ULMA NT Liite A Sivu 51 putkitukseen vetoa, suunnittele mistä veto tapahtuu. Jos mutkien yhteismäärää ei voida rajoittaa 360 :en niin että vetolaite voidaan sijoittaa kätevästi, valmistaudu käsin auttamiseen ainakin yhdessä kohdassa vetoreittiä. 8. Joskus voidaan joutua aloittamaan keskeltä kanavareittiä ja vetämää molempiin suuntiin. Kun vedetään ensimmäiseen suuntaan, voidaan hyödyntää kelaa ja purkutelinettä. Toiseen suuntaan vedettäessä joudutaan kaapeli kuitenkin purkamaan rummulta ja kelaamaan se varovasti lattialle. Puhdista ennen sitä koko alue huolellisesti, sillä pöly, lika ja roskat voivat kasvattaa vetorasituksia huomattavasti. Kun toinen veto alkaa, syötä kaapeli käsin kanavaan. 9. Sijoita vinssi vetopisteessä siten ettei kanavasta tai arinalta tulevaan kaapeliin synny jyrkkää mutkaa. Seuraa kaikista muista vetopisteistä tulevia viestejä. SEURAA VETOKIREYSLUKEMAA HUOLELLA. ÄLÄ YLITÄ VALOKAAPELILLE ILMOITETTUA SUURINTA SALLITTUA VETOKIREYTTÄ. 10. Kun veto on valmis, jätä riittävä työvara laitehyllylle vientiä varten ja riittävästi varaa tulevia korjauksia varten. Katkaise sitten vetosilmukan mukana ensimmäinen metri kaapelin päätä ja asenna liittimet. 11. Mittaa ja merkitse muistiin kaapelin optiset häviöt käyttäen joko OTDR (Optical Time Domain Reflecto- meter) tai optista koestuslaitetta. 12. Tiivistä kaapelin päät päätytulpilla kunnes liittimet asennetaan. Asennus ilmajohtona Useimmat pyöreät, tiukkavaippaiset ja väljävaippaiset kaapelit lenkiksi sitomisen, puristimilla tai sitomalla kiinnittämisen ja ne voidaan asentaa samoin menetelmin kuin sähkökaapelit. Seuraava menettelytapa kuvaa menetelmää, jossa vedettäessä käytetään paikallaan pysyvää kelaa. 1. HUOM: kannatinköyden ja kaapelin erilaisten venymis- ja paksunemisominaisuuksien takia suositellaan riippuasennuksessa kaapelin tukena käytettäväksi 3/8" (9-10 mm) kannatinköyttä. 2. Harkitse seuraavien apuvälineiden käyttämistä riippuasennuksessa: - kiristyksensäätökytkimellä varustettu vinssi tai vastaava - jatkuvanäyttöinen kireyden valvontajärjestelmä - sopiva vetonaru/köysi, joka minimoi kitkan väliplokeissa - jarrulla varustettu aukikelauslaite. Tällä jarrujärjestelmällä voidaan ylläpitää PIENTÄ kiristystä riippuasennuksen aikana. 3. Asenna kaapelikela purkulaitteeseen niin, että kaapeli purkautuu päältä. Tämä pienentää sitä mahdollisuutta että kaapeli raahautuu maata pitkin ja naarmuttuu tai takertuu kiinni. Vältä valokaapelin vetämistä minkään sellaisen esineen yli tai ympäri, joka voisi vaurioittaa ulkovaippaa. 4. Päätä kumpaan suuntaan kaapeli vedetään. Vedä kaapeli "ylämäkeen" jos mahdollista. Sijoita purkulaite tasaiselle pinnalle ja samaan linjaan kannatinköyden kanssa aina kun se on mahdollista. 5. Sijoita kannatinplokeja 1 pitkin kannatinköyttä. Valokaapeli voidaan sitoa kiinni olemassa olevaan kaapeliin. Kannatinplokit tulee panna paikoilleen kannatinköyteen ennen vedon aloittamista. Älä sijoita plokeja harvempaan kuin 15 m välein. Sijoita ensimmäinen ploki mahdollisimman lähelle ensimmäistä pylvästä. 6. Lisäplokeja tulee käyttää seuraavasti: - Yksi kulman molemmille puolille - Sinne missä tarvitaan vapaata alituskorkeutta, kuten ajokäytävien ja teiden kohdille jne. 7. Kiinnitä kaapelinohjain kannatinköyteen puristimella ensimmäisen plokin jälkeen. Kaapelinohjaimen tehtävä on ohjata kaapeli samansuuntaiseksi kannatinköyden kanssa kun se tulee purkulaitteelta. Jos veto aloitetaan päätypylväältä, sijoita kaapelinohjain n. 50 cm pylvään jälkeen. Jos veto aloitetaan pylväiden puolivälistä, sijoita ensimmäinen ploki 30 cm päähän kaapelinohjaimesta. 8. Kaapelin vetoköysiksi suosittelemme seuraavia: - Hamppuköysi (vähintään 1/4" (6 mm)) - Kevlarköysi - Nostinköysi (falli-) - Päällystetty vinssiköysi 9. Yksikehräinen ploki tai heittoploki tulisi sijoittaa vetopäässä n. 30 cm ennen pylvästä. Tämä ohjaa vetoköyden takaisin maahan vinssille. Sijoita vinssi niin, ettei köyden lähtökulma viimeiseltä plokilta muodostu jyrkäksi. 1 käytä heitto- tai sivusta avattavaa plokia

Liite A Sivu 52 ULMA NT Asennusohjeet 10. Pujota vetonaru viimeisen plokin, väliplokien ja kaapelinohjaimen läpi riippukaapeliksi asennettavan kaapelin pään luokse. 11. Katso kohtaa "Yleistä kaapelinvedosta", jossa on ohjeet vetoköyden kiinnittämisestä valokaapeliin. Kun irrotat vetoköyden kiinnityksen kaapelista vedon jälkeen, katkaise samalla myös vetopäästä 1 m kaapelia. 12. Järjestä riittävät viestiyhteydet kaapelin purkupään, mahdollisten väliasemien ja vetoaseman välille. 13. Vedä kaapelia käyttäen vetoköyttä ja vinssiä. Hidas vetonopeus on paras. SEURAA VETOKIREYSLUKEMAA HUOLELLISESTI. ÄLÄ YLITÄ KYSEISELLE VALOKAAPELILLE ILMOITETTUA SUURINTA SALLITTUA VETOKIREYTTÄ. 14. Kun veto on tehty loppuun ja vetopää on kiinnitetty lujasti, kierrä kaapelikelaa käsin takaisin päin poistaaksesi turhat löysät plokien väleiltä. Kiristä purkujarru pitääksesi tämän kireyden. ÄLÄ YLITÄ KYSEISELLE VALOKAAPELILLE ILMOITETTUA SUURINTA SALLITTUA KÄYTTÖKIREYTTÄ. 15. Mittaa ja merkitse muistiin kaapelin optiset häviöt käyttäen joko OTDR (Optical Time Domain Reflecto- meter) tai optista koestuslaitetta. 16. Kiinnittäminen tulisi aloittaa vetopäästä mahdollisimman pian kaapelin vetämisen jälkeen. 17. Ennen kiinnittämistä: kiristä pylväissä sen kannatinköyden kiinnityspuristimet, johon kaapeli on määrä sitoa. Tällä estetään peräkkäisten jännevälien kannatinköysien epätasainen kiristyminen. 18. Aina kun voit, vedä kaapelinsitojaa kohti purkupäätä. 19. Kaapelin sitojan etenemisestä johtuvat sitomattomiin väleihin syntyvät löysät tulee poistaa kiertämällä purkukelaa käsin hitaasti taaksepäin. 20. Poista plokit sitä mukaa kun sitoja etenee kohti purkukelaa. 21. Kun sitoja siirtyy jänneväliltä toiselle, kiinnitä kannatinköysi kunnolla estääksesi sen löystymisen edellisen sidotun välin suuntaan. 22. Jatka sitomista kunnes jokainen väli on sidottu valmiiksi. 23. Kun sitominen on tehty loppuun, jätä ylimääräistä kaapelia kanavaan tai arinoille vientiä varten. Jätä valmiiksi kaapelia myös tulevia korjauksia varten. 24. Asenna päätytulpat kaapelin päihin, kunnes liittimet asennetaan. Asentaminen kaapeliojaan Heavy-Duty ja Armored (armeeratut) kaapelit voidaan asentaa suoraan kaapeliojaan. Kun kaapeli upotetaan 1,0...1,2 metrin syvyyteen, voidaan välttää ympäristöstä aiheutuvia vaaroja, kuten jäätyvän veden, kivisen maaperän, roudasta tai rakennustöistä aiheutuvan maan liikkumisen ja jyrsijöiden aiheuttamia. Lisäsuojana voidaan käyttää kaksikuori-rakennetta, hyytelötäytettä, metallivaippaa ja armeerausta. Suoraan maahan upotukseen suositellaan väljävaippaisia kaapelirakenteita silloin kun epätasaiset kiristysvoimat voivat aiheuttaa ongelmia. Seuraavat ohjeet koskevat kaapelin vetoa avokaivantoon. 1. Kaapelin auraupotusvälineet on valittava huolella. Kaapelin kohdistuvat kiristysvoimat sen kulkiessa ohjausrullien yli ja ohjaimen läpi on pidettävä mahdollisimman pieninä. ÄLÄ vedä kaapelia suuremmalla voimalla kuin mitä sille sallitaan. 2. Kun kaapelireitti kulkee sellaisten esteiden kuten jalkakäytävien, katujen, maaleikkausten yms. poikki, on syytä harkita muita asennustapoja kuin maahan auraaminen, esim. alittaminen poraamalla tai putkien/kanavien asentaminen. 3. Silloin kun armeerattu valokaapeli joudutaan vetämään lähelle olemassa olevaa tehonsiirtokaapelia, suositellaan niiden väliseksi etäisyydeksi vähintään 1 metri. Tällä estetään virran indusoituminen voimakaapelista valokaapeliin, mikä saattaisi aiheuttaa turvallisuusriskin. 4. Jos riittävän paksua maakerrosta ei saada kaapelin peitoksi, suositellaan mekaanista suojausta valokaapelin ympärille. Tällaisen suojan voi muodostaa kaapelikourut, metallitai betoniputket tms. 5. Joskus voidaan maahan veto joutua aloittamaan keskeltä suunniteltua ojitusreittiä. Vedä ensin ensimmäinen vetosuunta loppuun asti. Toisen suunnan vetoa varten jäljellä oleva kaapeli on purettava rullalta ja kiepitettävä huolellisesti maahan. Huolehdi siitä että kaapeli lasketaan maahan niin että se ei takertele kasveihin, kiviin, esteisiin tms. kun toisen suunnan veto alkaa. Kun veto aloitetaan uudelleen, ohjaa kaapeli käsin avoimeen kaapeliojaan. 6. Aloita kaapelin veto mahdollisimman pian ojan avaamisen jälkeen. Tällä varmistetaan

Asennusohjeet ULMA NT Liite A Sivu 53 että avoin oja ei sorru ja täyty. Joskus voi paikallisista olosuhteista johtuen olla edullisinta että kaapelinvetovaunu kulkee ojaa avaavan kaivurin perässä. 7. Kun valokaapelia vedetään avo-ojaan, huolehdi että olet valinnut vetovaunun jossa on säädettävä jarrujärjestelmä ja riittävän isot rullat. Huolehdi ettei valokaapeli jää puristuksiin, hankaannu tai mene kaksinkerroin vetovaunusta purkaantuessaan. ÄLÄ taivuta kaapelia tiukemmalle kuin sen minimitaivutussäde sallii, äläkä ylitä sen vetolujuutta. Kaapeli on syytä ohjata ojaan käsin. 8. Kun kaapelioja täytetään, työ tulisi aloittaa mahdollisimman pian kaapelin vetämisen jälkeen. Tällä vältetään kaapelille ja sivullisille aiheutuvat vaaratilanteet. Järjestyssäännöissä saattaa olla ojien avaamista ja täyttöä koskevia määräyksiä. 9. Ole erittäin huolellinen kun valokaapeli peitetään. Vältä täytettäessä suuria jäätyneitä kokkareita, isoja kiviä, rakennusjätteitä yms. Ne saattavat aiheuttaa epäjatkuvuuskohtia maahan upotettuun kaapeliin ja heikentää sen ominaisuuksia. 10. Alueilla joilla löysä maaperä on ongelmana, tai jota on äskettäin kaivettu ja joilla on vaarana maaperän kuluminen tai pois huuhtoutuminen suositellaan täyttömaan koneella tiivistämistä. Käytä kaikkia tarvittavia varotoimia estääksesi maahan upotetun kaapelin paljastuminen. 11. Mittaa ja merkitse muistiin kaapelin optiset häviöt käyttäen joko OTDR (Optical Time Domain Reflecto- meter) tai optista koestuslaitetta. 12. Tiivistä kaapelin päät sulkutulpilla kunnes liittimet asennetaan. Asennus pystysuoraan Valokaapeli voidaan asentaa pystysuoraan arinalle, kuiluun ja mastoihin. Ukkosen sietokykynsä takia täys-dielektrisiä kaapeleita suositaan yleensä korkeissa pystyasennuksissa, kuten esim. radiomastoissa. Pystyasennuksissa on otettava huomioon seuraavaa. 1. Pystyyn vedettävät kaapelit on kiinnitettävä lujasti jääkuorman ja tuulen pieksämisen estämiseksi ja kantamaan kaapelin paino tasaisesti. Ympäristö määrää kiinnitysvälit, jotka voivat olla niinkin lyhyet kuin 1 metri ulkotilassa tai jopa 15-30 metriä sisätiloissa. 2. Pystyyn vedetty valokaapeli ei katkea omasta painostaan. Väljävaippaisissa rakenteissa kuitu saattaa kuitenkin siirtyä alaspäin muodostaen ahtautumista alapäässä ja mahdollisesti vaimennuksen kasvamista varsinkin alhaisissa lämpötiloissa. Alaspäin valumista voidaan pienentää tekemällä n. 1 metrin läpimittaiset silmukat ylä- ja alapäähän, sekä niiden välille 150 metrin välein. 3. Kaapelireitti tulee suunnitella niin että siinä on mahdollisimman vähän mutkia. 4. Kun kaapelit menevät seinien ja lattioiden läpi, poraa koko reitille niin isot reiät, että niihin mahtuu teräsholkit. 5. Teräsholkin sisähalkaisijan tulisi olla 4 kertaa asennettavan kaapelin halkaisija. Holkin sisähalkaisijan tulisi olla vähintään 5 cm (2 ). 6. Jos kaapeli vedetään paloseinän läpi, on käytettävä teräsholkkia ja noudatettava paikallisia rakennemääräyksiä. 7. Pystysuoriin kuiluihin asennettavat kaapelit kiinnitetään tavallisesti kiinnikkeillä suoraan kuilun seinään. 8. Kun kaapeleita asennetaan hissikuiluihin, on noudatettava paikallisia rakenne- ja asennusmääräyksiä sekä turvallisuusvaatimuksia. 9. Kaapeleita tukemassa on tavallisesti ripustusköysi joka ripustetaan hissikuilun kattoon. Ripustusköysi tulee kiinnittää seinään tihein välein, sekä kuilun pohjaan. 10. Kaapeli kiinnitetään tihein välein ripustusköyteen ennen kuin niitä aloitetaan vetää ylös kuiluun. 11. Mittaa ja merkitse muistiin kaapelin optiset häviöt käyttäen joko OTDR (Optical Time Domain Reflecto- meter) tai optista koestuslaitetta. 12. Tiivistä kaapelin päät sulkutulpilla kunnes liittimet asennetaan.

Liite A Sivu 54 ULMA NT Asennusohjeet V-PIN Liittimet VPIN200S Säilytys- ja käyttölämpötila on -40 C to +85 C. Päätejärjestelmä HCS liitinjärjestelmä on tarkoitettu 200µm valokaapeleille ja purista-ja-halkaise SMA- ja ST-liittimille. Purista-ja-halkaise päätteet Ensimmäinen vaihe purista-ja-halkaise menetelmässä on liittimen puristaminen kuidun/kaapelin päällä; epoksia ei tarvita. Seuraavaksi työkalu halkaisee valokuidun. Kun työkalun liipaisinta vedetään, työkalu tekee samanaikaisesti kolme asiaa - kuitupuristin siirtyy pitämään kuorittua kuitua paikallaan; huolellisesti kalibroitu jousi kiristää kuitua venyttäen sitä; timanttiterä tekee sitten piirron kuituun ja alustaa näin halkeaman. Tämä toimenpide on täysin mekaaninen ja käyttäjästä riippumaton.

ABB Industry Oy Pulp & Paper Vianilmaisinjärjestelmät PL 94 00381 Helsinki Finland Puhelin: 010 22 2000 Telefax: 010 22 22842