Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry
Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä, viittomakielisinä Yhteiset kokemukset, historia ja elämäntapa Suomessa syntyy 25-30 kuuroa vuosittain n. 0,8 promillea väestöstä
Kuurous voi johtua perinnöllisyydestä, raskauden aikaisista komplikaatioista tai olla seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta Lääketieteellinen näkökulma: kuulovamman asteen mukaan määrittely yhteiskunnan palvelut Yhteiskunta: kuulovamma, kuurot: kuuro
Mitä on viittomakieli? Suurimmalle osalle kuuroista viittomakieli on äidinkieli Viittomakielellä ajatellaan, nähdään unia ja haaveillaan Viittomakieli voi olla myös kuulevan henkilön äidinkieli Kirjoitettu suomi on viittomakielisille toinen kieli
. Kuurojen Liitto ry:n oma arvio: n. 4000-5000 kuurolle viittomakieli on äidinkieli Kuurosokeat Viittomakielessä käsien liikkeet, ilmeet, suun ja vartalon liikkeet = ilmaisun kieliopillisia osia Viittomakielessä murteita, arki- ja juhlatyylejä sekä slangeja niin kuin suomenkielessäkin
Mitä viittomakieli on? Viittomakieli on tunnustettu Suomessa vuonna 1995 perustuslaissa Viittomakieli ei ole kansainvälistä! Suomalaisen viittomakielen perussanakirja : suvi.viittoma.net
Suomenruotsalaiset kuurot Suomenruotsalaisia viittomakielisiä on noin 300, heistä n. puolet kuuroja. He asuvat pääasiassa Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla Suomenruotsalainen viittomakieli, toisena kielenä ruotsi
Mitä kuurojen kulttuuri on? Kuurojen kulttuuri on alun perin englanninkielestä Deaf Culture. Amerikassa ja Englannissa on korostettu, että kuurojen kulttuuri kuuluu kuuroille Deaf deaf
Kuurojen kulttuuri Suomessa Viittomakielisen yhteisön kuurojen kulttuurihistoria alkoi Carl Oscar Malmista joka perusti kuurojen opetuksen Suomeen vuonna 1846 Suomen viittomakielisessä yhteisössä on eri kulttuuriryhmiä esim. suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat ja homoseksuaaliset
Kuurojen kulttuuri Kuurojen historia Elämäntavat Tapahtumat Vitsit Merkittävät kuurot Arjen ongelmien ratkaisutavat
Kuurojen kulttuuri Suomessa käsitettä kuurojen kulttuuri alettiin käyttää vasta 1950 luvulla kuurojen kulttuuripäivien perustamisen yhteydessä Silloin kuurojen kulttuurin erityispiirteitä alettiin selvittää ja määritellä 1970 luvulla Kuurotietoisuusliike
Kuurojen kulttuuri Raija Niemisen ote eräästä kulttuurin määritelmästä: Kulttuuria ovat ne tiedot, mielikuvat, uskomukset, tunneilmaisut, arvostukset, normit ja tavat, jotka symbolien avulla siirtyvät ihmisiltä toisille ja jotka täten myös saattavat yhdistää saman yhteiskunnan jäseniä.
Kuurojen kulttuuri Kuurojen Pohjoismainen kulttuurifestivaali Norjassa 1982 julkaistiin kuurojen kulttuurin määritelmä : Kuurojen kulttuuri on elämäntapa, jonka pohjana on visuaalinen kieli, viittomakieli.
Kuurojen kulttuuri Perheet Koulut Kuurojen liitto Sosiaaliset tapahtumat (kulttuuripäivät, teatteri, festivaalit) Vapaa-ajan tapahtumat (yhdistykset, urheilu, leiritoiminta ym.) Kansainväliset tapahtumat
Viittomakielinen kulttuuri Kuurojen kulttuuri perustuu lähinnä kuurojen omaehtoisiin kulttuurikäytänteisiin ja kulttuuriseen identiteettiin Viittomakielinen kulttuuri on lähinnä viittomakielisten tuottamaa kulttuuria Viittomakieli on väline, jolla kulttuuri siirretään, jolla ilmaistaan ajatuksia ja tunteita, usein taiteen muodossa Kulttuuria on se kaikki mitä syntyy ihmisten inhimillisen vuorovaikutuksen, työn ja vapaan luovuuden tuloksena
Hyvä tietää Visuaalinen saavutettavuus Kosketus Tunne Kaikki näkee toisensa Hyvä valaistus Järjestetyt tulkkauspalvelut