TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

Ympäristömelu Raportti PR3507 Y01 Sivu 1 (14) Espoon kaupunki Heini Peltonen Turku 17.9.2015 TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 HELSINKI puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 www.promethor.fi promet@promethor.fi

Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 3 3 Melutason ohjearvot... 5 3.1 Ulkoalueiden ohjearvot... 5 3.2 Sisätilojen ohjearvot... 6 4 Melutasojen laskenta... 7 4.1 Laskentamenetelmät... 7 4.2 Maastomalli... 7 4.3 Liikennetiedot... 8 5 Ympäristömelun laskentatulokset... 11 6 Meluntorjunta... 12 7 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset... 12 8 Parvekkeiden lasitusvaatimukset... 13 9 Lisätietoa... 13 10 Kirjallisuus... 14 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykyisellä maankäytöllä ja nykyisellä liikenteellä (v. 2015). Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) suunnitellulla maankäytöllä ja ennustevuoden 2040 liikenteellä. Kehä II:n jatke on toteutettu. Ruuhkamaksuja ei oteta käyttöön. Raideliikenteen aiheuttama maksimiäänitaso L AF,maks ennustevuoden 2030 liikenteellä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset liikennemelua vastaan. Vaatimukset on laskettu keskiäänitasosta ja raideliikenteen maksimiäänitasosta. 2

Tie ja raideliikenteen meluselvitys Keran osayleiskaavan ehdotusvaihe, Espoo 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa Keran osayleiskaavan alu eella Espoossa. Meluselvitys toimii osayleiskaavan suunnittelun lähtöaineistona. Selvityksessä on huomi oitu tuleva kaupunkirata ja pikaraitiotie. Myös Kehä II:n jatko on huomioitu tilanteena, jossa ruuhkamaksuja ei ole otettu käyttöön. Alueelle ollaan suunnittelemassa asuinalueita ja työpaikkojen alu eita. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik CadnaA 4.5 käyttäen yhteispohjoismai sia tie ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2] sekä teollisuusmelumallia [3]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [4] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Melukarttojen me lualueiden perusteella maankäytön suunnittelussa voidaan arvioida alueet, joilla meluntorjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Selvityksessä on myös esitetty etäisyydet liikenneväylistä, joilla asuin ja vastaavilla rakennuksilla julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on 35 db ja 40 db. Selvityksen ovat laatineet Tero Virjonen ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tutkittava kohde sijaitsee Esposssa Kauniaisten rajan itäpuolella valtatien 1 ja Turuntien välissä. Alueen keskeltä kulkee Rantarata. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen likimääräinen rajaus. Alueen keskellä olevat Inex Partners Oy:n rakennukset puretaan pois. Kuvassa 2 on esitetty osayleiskaavakartan ehdotus. Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti. 3

Kuva 2. Osayleiskaavakartan ehdotus (kartta saatu tilaajalta 1.9.2015). 4

3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueiden ohjearvot Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db 1 50 db 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db. 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Ohjearvojen tulkinnasta Tarkasteltava kaava alue voidaan tulkita joko vanhaksi tai uudeksi alueeksi. Esimerkiksi ELY:n tulkinta uusista alueista on seuraava (OPAS 02 / 2013)[8]: Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Tarkasteltavalle alueelle ollaan tekemässä uutta laajaa kaavaa, mutta alue on kuitenkin jo pääosin rakennettu ja sillä on runsaasti asuinrakennuksia. Näin ollen yöajan ohjearvona käytetään nykyisille asuinalueille 50 db ja uusille asuinalueille 45 db A painotettuna keskiäänitasona. 5

3.2 Sisätilojen ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Taulukko 2. Sisätilojen keskiäänitason L Aeq ohjearvot Huoneen käyttötarkoitus A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuone, potilas ja majoitushuone 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistila 35 db Liike ja toimistohuone 45 db Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. [5] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. ELY keskuksen ohjeen [8] mukaan: Mitoitussuositukseksi voi ottaa, että maksimimelu ei ylitä sisällä öisin toistuvasti tasoa 45 db AFmax. 6

4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.5 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja sekä teollisuusmelumallia. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan digitaalisena tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina tie ja raideliikennetietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m, julkisivut 5 m 1000 m Tien pinta 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli Tarkasteltavan alueen maastomalli sekä tiedot rakennusten käyttötarkoituksista hankittiin Maanmittauslaitokselta. Maastokäyrät on esitetty kartoissa vain havainnollisuuden vuoksi, laskentaohjelman mallissa maasto on rakennettu korkeuspisteillä. Melukartoissa on lisäksi esitetty kaupungin toimittaman kantakartan aineisto (rakennukset vastaavat hyvin Maanmittauslaitoksen aineistoa). Lisäksi tilaajalta saatiin kaupunkiradan ja pikaraitiotien sijainnit. Melukartoissa rakennukset on merkitty eri värein perustuen Maanmittauslaitoksen aineistoon: asuinrakennukset mustalla muut rakennukset harmaalla. Nyky ja ennustetilanteen melukartoissa on lisäksi huomioitu nykyinen ja kaupunkiradan suunnittelun yhteydessä suunniteltu meluntorjunta. Meluesteiden paikat ja korkeudet saatiin Espoon kaupungilta. Kaupunkiradalle suunniteltua meluntorjuntaa ei ole suunnittelualueella, mutta on aivan sen läheisyydessä. 7

4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Taulukoissa 4 5 on laskennassa käytetyt tieliikennetiedot (KAVL= keskimääräinen arkivuorokausiliikenne). Tiedot perustuvat Espoon kaupungin toimittamiin tietoihin. Liikenteen osalta on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan. Taulukko 4. Liikennetiedot nykytilanteessa (v. 2014) Tie/katu KAVL liikennemäärä [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Valtatie 1, liittymistä itään 78700 5 80 Valtatie 1, liittymistä länteen 63300 6 100 1 Turuntie, Kehä II itään 18000 6 50 Turuntie, Kehä II länteen 21000 6 50 Kehä II, vt 1 etelään 62800 4 60 Kehä II, vt 1 pohjoiseen 14500 4 60 Kauniastentien/Sinimäentie 12200 3 50 Nihtisillantie 11100 11 50 Karantie 3000 10 50 Lansantie 3000 5 50 Nuijalantie 3000 10 40/50 Karanniityntie 3200 9 30 1 Raskaan liikenteen suurin nopeus on 80 km/h. 8

Taulukko 5. Liikennetiedot ennustetilanteessa (v. 2040), Kehä II on jatkettu (ei ruuhkamaksuja) Tie/katu KAVL liikennemäärä [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Valtatie 1, liittymistä itään 88400 5 80 Valtatie 1, liittymän alue 45000 5 80 Valtatie 1, liittymistä länteen 69000 6 100 1 Turuntie, Kehä II itään 14200 6 50 Turuntie, Kehä II länteen 13800 6 50 Turuntie, Kehä II länteen Karaniitynt. 15600 6 50 Kehä II, vt 1 etelään 70000 4 60 Kehä II, vt 1 Karapellontielle 28200 4 60 Kehä II, vt 1 Karapellontie Turuntie 23600 4 60 Kauniastentien/Sinimäentie (Kehä II:sta länteen) 12100 Kauniastentien/Sinimäentie (Kehä II Nihtisillantie) 10700 Kauniastentien/Sinimäentie (Nihtisillantiestä etelään) 19600 3 50 3 50 3 50 Nihtisillantie (Kutojantielle) 13800 7 50 Nihtisillantie (Kutojantieltä pohj.) 9000 7 50 Karantie 4000 7 40 Lansantie 6000 7 50 Nuijalantie 6300 7 40/50 Karaniityntie (Karaportista etelään) 3400 7 30 Karaniityntie (Karaportista pohj.) 8000 7 30 Kutojantie 4500 7 30 Karapellontie 4500 7 30 1 Raskaan liikenteen suurin nopeus on 80 km/h. 9

Raideliikenne Laskennassa käytetyt Rantaradan liikennetiedot on esitetty taulukossa 6. Junaradan liikennetiedot perustuvat VR Track Oy:lta 12.5.2015 saatuihin tietoihin. Nykytilanteen junamäärät on jaettu niille raiteille, missä junat nykyisin kulkevat. Ennustetilanteessa junat on jaettu tasaisesti kaikille neljälle raiteelle. Ennusteessa on huomioitu kaupunkiradan rakentaminen ja tämän mahdollistama liikenteen kasvu. Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien pienempi ajonopeus aseman kohdalla. Pikaraitiotie on suunniteltu kulkemaan Kutojantien tiealueella, mutta tarkkaa sijaintia ei vielä ole suunniteltu. Pikaraitiotien arvioidut liikennemäärät on esitetty taulukossa 7. Uuden raitiovaunutyypin melupäästöt on saatu viitteen [7] selvityksestä (suora ajo ja kaarteet). Selvityksen mukaan raitiovaunun (50 km/h) aiheuttama melupäästö A painotettuna on 111 db suoralla ajolla ja luokkaa 123 db kaarteissa ja risteyksissä. Taulukko 6. Rantaradan liikennemäärätiedot Tyyppi Selite Sm1/2 Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Nykyinen v. 2015 Ennuste v. 2030 Pituus [m] Päivä [kpl] Yö [kpl] Päivä [kpl] Yö [kpl] Nopeus [km/h] 44 5 67 8 107 40 80 1 Pen Pendolino (Sm3) 3 1 3 1 162 120 Sm5 IC2 Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr2 veturin vetämät ICvaunuista koostuvat junat 1 Pysähtyvät asemalle, jolloin nopeus pienempi. 147 22 221 34 75 40 80 1 28 2 28 2 136 120 Taulukko 7. Pikaraitiotien liikennemäärätiedot ennustetilanteessa Tyyppi Selitys Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] ARTIC Uusi raitiovaunu 220 40 28 50 Liikennemääräarvio perustuu yleissuunnitelmassa esitettyyn arvioon, että raitiotiellä vuoroväli on ruuhkatunteina 5 min, päiväaikaan 10 min ja muuna aikana 15 20 min. Yöllä on arvioitu olevan noin 4 5 tunnin jakso, jolloin radalla ei liikennöi vaunuja. 10

5 YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty tiivistetysti melutasojen laskentatulokset. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Päiväajan keskiäänitason ohjearvo asuinrakennusten, päiväkotien ja muiden hoitolaitosten pihaalueille on 55 db ja yöajan ohjearvo on 45 tai 50 db A painotettuna riippuen siitä, onko kyseessä olemassa oleva vai uusi alue. Koulujen piha alueilla päiväajan keskiäänitason ohjearvo on 55 db A painotettuna. Teollisuusrakennusten, toimistorakennusten ja liikerakennusten piha alueiden melutasolle ei ole annettu ohjearvoa. Laadittujen melukarttojen perusteella voidaan määrittää meluntorjuntaa mahdollisesti tarvitsevat alueet ja siten alueet, joissa rakennusmassoittelua kannattaa käyttää mahdollisimman paljon meluesteenä erillisten meluesteiden rakennusmäärän minimoimiseksi. Meluntorjunnan tarve ja ratkaisut tulee kuitenkin selvittää kohdekohtaisesti maankäyttösuunnittelun myöhemmissä vaiheissa rakennusmassojen sijoittumisen ollessa tiedossa (tai ollessa suunnitteilla). Yöajan keskiäänitaso on noin 7 db päiväaikaa pienempi liikenteen jakaumasta aiheutuen. Näin ollen nykyisillä alueilla päiväajan keskiäänitason ohjearvo 55 db A painotettuna on meluntorjuntatarvetta mitoittava, kun taas uusilla alueilla yöajan keskiäänitason A painotettu ohjearvo 45 db on mitoittava. Päivä ja yöajan keskiäänitaso: Melukarttaliitteissä 1A ja 1B on esitetty päivä ja yöajan keskiäänitasot nykyisellä maankäytöllä ja liikenteellä. Melukartoista huomataan, että selvästi meluisin alue on heti valtatien 1 läheisyydessä. Myös Turuntiestä, Kehä II:sta ja Rantaradasta aiheutuu oleellista melua. Nykyisten asuinrakennusten piha alueilla on pääsääntöisesti ainakin pieni alue, jolla melutason ohjearvot toteutuvat. Melukarttaliitteissä 2A ja 2B on esitetty päivä ja yöajan keskiäänitasot osayleiskaavaehdotuksen maankäytöllä ennusteliikenteellä. Tilanteessa Kehä II on jatkettu, mutta uusia tulevia rakennusmassoja ei ole huomioitu (osa nykyisistä rakennuksista on purettu). Melukarttojen perusteella: valtatien 1, Nuijatien, Nihtisillantien ja Kehä II:n rajaama alue on lähes kokonaisuudessaan päivällä yli 55 db:n melualuetta ja yöaikaan yli 45 db:n melualuetta A painotettuna Rantaradalla päiväajan keskiäänitason A painotettu 55 db:n raja ulottuu noin 60 m etäisyydelle lähimmästä raiteesta ja yöajan keskiäänitason A painotettu 45 db:n raja yli 120 m etäisyydelle lähimmästä raiteesta Kehä II:n ja Turuntien ympäristössä melualueet ulottuvat kymmenien ja suurimmillaan lähes 200 m etäisyydelle tiestä virkistys ja puistoalueilla päivä ja yöajan keskiäänitasot ovat oleellisin osin melutason ohjearvoja pienempiä. Junaradan aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso: Melukarttaliitteessä 3 on esitetty Rantaradan ja raitiotien aiheuttama hetkellinen A painotettu maksimiäänitaso L AF,maks laskentakorkeudella 5 m maan pinnasta. Rantaradalla 80 db:n A painotettu hetkellinen maksimiäänitaso ulottuu noin 40 m etäisyydelle junaraiteista. Raitiotien aiheuttamat hetkelliset A painotetut äänitasot ovat huomattavasti junarataa pienempiä. Raitiotien aiheuttama 80 db:n A painotettu hetkellinen maksimiäänitaso (kirskahdus) ulottuu kuitenkin kaarteissa ja vaihteissa noin 20 m etäisyydelle raiteesta. Ulkoalueiden maksimiäänitasolle ei ole ohjearvoa. 11

6 MELUNTORJUNTA Asuinrakennusten piha alueiden meluntorjuntatarve tarkentuu tulevissa suunnitteluvaiheissa rakennusten massoittelujen ja piha alueiden sijaintien ollessa tiedossa. Rakennusmassat voivat toimia meluesteinä, jolloin muunlaisen meluntorjunnan tarve vähenee tai sitä ei tarvita lainkaan. Meluntorjunnan alustavan tarvearvioinnin voi kuitenkin tehdä melukarttaliitteiden 2A 2B perusteella. Jos piha alueita suunnitellaan alueelle, jolla melutason ohjearvo ylittyy, tulee meluntorjunta hoitaa jollakin tavalla. 7 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena tai julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 mukaisia sisä äänitason ohjearvoja ja ELY keskuksen ohjetta [8] noudattaen 45 db:n A painotettua maksimiäänitasoa yöaikaiselle junamelulle. Normaalisti raideliikenteen maksimiäänitasoa sovelletaan asuinhuoneistoille pelkästään raidemelulle yöaikaan, koska suurin osa ihmisistä nukkuu tällöin. Koska kaava alueen massoittelu ei vielä ole tiedossa, ei toteutuviin julkisivuihin kohdistuvia melutasoja ole voitu tarkkaan määrittää. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tuleekin määrätä tarkemmin tulevissa suunnitteluvaiheissa. Melualueiden leviäminen laskettiin ennustetilanteessa 5 m korkeuteen maan pinnasta julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia varten. Tässä tilanteessa uusia rakennusmassoja alueelle ei ole tehty ja osa vanhoista rakennuksista on purettu. Tuloksesta laskettiin julkisivujen ääneneristävyysvaatimusalueet (35 db ja 40 db) Rantaradan ja teiden ympäristössä. Alueet on esitetty liitekartassa 4. Ilman melun leviämistä estäviä esteitä 35 db:n vaatimus asuinrakennukselle ulottuu noin 100 150 m etäisyydelle valtatiestä 1 ja 50 m etäisyydelle Rantaradasta. Riippuen rakennusten massoittelusta vaatimus voi tietyllä etäisyydellä tiestä/radasta olla huomattavastikin pienempi. Vaatimukset on laskettu asuinrakennuksille ja niitä vastaaville rakennuksille. Toimisto ja liiketiloille vaatimukset ovat 10 db pienemmät teiden varsilla. Radan varrella vaatimuksia ei ole toimisto ja liiketiloille. Vaatimusten vaikutukset asuinrakennuksen julkisivurakentamiseen on esitetty taulukossa 8 [6]. 12

Taulukko 8. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteen rakennuksen julkisivuun aiheuttaman melutason ja sisämelutason erotus on vähintään x db A painotettuna. 8 PARVEKKEIDEN LASITUSVAATIMUKSET Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen voidaan laatia niin, että parvekkeella saavutetaan ulkoalueiden päiväajan A painotettu ohjearvo 55 db ja yöajan ohjearvo 50 db. Melukarttaliitteestä 2A nähdään likimain pienimmät etäisyydet teihin ja Rantaradalle, jolloin A painotettu päiväajan keskiäänitaso ei ylitä ohjearvoa 55 db. Tätä lähemmäs tehtäville parvekkeille, jos tien/radan ja parvekkeen välissä ei ole toista rakennusta, tulee tehdä parvekelasitus. Parvekelasituksien tarve tulee tarkastella tarkemmin kohdekohtaisella selvityksellä maankäyttösuunnitelmien laadinnan myöhemmissä vaiheissa. 9 LISÄTIETOA Jani Kankare Tero Virjonen Promethor Oy Promethor Oy puh. 040 574 0028 puh. 040 082 3557 sp. jani.kankare@promethor.fi sp. tero.virjonen@promethor.fi 13

10 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s 3. Kragh J, Andersen B & Jacobsen J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby 1982. 54 s. + liitt. 35 s. 4. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 5. Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 6. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009. 7. Akukon, Artic raitiovaunun melupäästömittaukset, 143066 2, 8.12.2014. 8. Airola Hannu, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Elinkeino. liikenne ja ympäristökeskus, OPAS 02/2013. 14