Kuopion yliopisto Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Opinto-opas 2009 2010
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Opinto-opas 2009 2010 Biotieteiden koulutusohjelma Fysiikan koulutusohjelma Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Ympäristötieteen koulutusohjelma Kansainväliset maisteriohjelmat
Posti- ja katuosoite Kuopion yliopisto, Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio Huom! 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Puhelin Faksi Sähköposti Internet Toimitus: Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit 0207 872211 * (vaihde) Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 040 355 2242 Opintoasioiden osasto (040) 355 2149, 355 2147, 355 2140 (017) 162 139 (tiedekunta) (017) 162 323 (opintoasioiden osasto) etunimi.sukunimi@uku.fi 1.1.2010 alkaen etunimi.sukunimi@uef.fi www.uku.fi www.uku.fi/opiskelu www.uku.fi/lyt opintoasiainpäällikkö Riikka Asikainen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen Tekninen toimittaminen ja taitto ma. viestintäsuunnittelija Tarja Jalonen Painopaikka Kopijyvä 2009 ISSN 1457-8514
Sisällys Lukijalle 7 1 Kuopion yliopisto 12 1.1 Esittely 12 1.2 Yliopiston hallinto 12 1.3 Itä-Suomen yliopisto 12 1.4 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 14 1.4.1 Yleistä 14 1.4.2 Tiedekunnan dekaanit ja kanslia 14 1.4.3 Tiedekunnan laitokset 15 1.4.4 Koulutusohjelmat 16 1.5 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt 17 1.6 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet 18 1.6.1 Opiskelijana 18 1.6.2 Opettajana 19 1.7 Opetuksen laadunhallintajärjestelmä 20 1.8 Perusopetuksen kehittämisohjelma 20 2 Opintojen ohjaus 21 2.1 Opintojen ohjausjärjestelmä 21 2.2 Neuvontapalvelut 25 2.2.1 Yleinen opintoneuvonta 25 2.3 Tiedekunnan neuvontapalvelut 28 2.4 Muut opiskelun tukipalvelut 29 2.4.1 Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) 29 2.4.2 Kielikeskus 30 2.4.3 Urapalvelut 31 2.4.4 Koulutus- ja kehittämiskeskus/aducate 31 2.4.5 Kesäyliopisto 31 2.5 Muut palvelut 31 3 Opiskelu 34 3.1 Opinto-oikeudet 34 3.1.1 Opiskeluoikeus Kuopion yliopistossa 34 3.1.2 Opiskelijavalinta 36 3.1.3 Päävalinnat 36 3.1.4 Erillisvalinnat 37 3.1.5 Opinto-oikeuden siirto 37 3.1.6 Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös 38 3.1.7 Yliopistojen valtakunnallinen sähköinen yhteishakujärjestelmä (YSHJ) 38 3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon 39 3.3 Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset 40 3.4 Lukujärjestykset 41 3.5 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin 41 3.6 HOPS 41 3.7 Opintojen korvaavuudet 42 3.8 Valmistuminen 43
4 Tutkintorakenneuudistus 44 4.1 Yleistä 44 4.2 Siirtymäajan päättyminen 44 5 Opetussuunnitelmat ja tutkintorakenteet 45 5.1 Biotieteiden koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle 2009 2010 45 5.1.1 Opintojen ohjaus ja HOPS opintojakso 46 5.1.2 Biotieteiden koulutusohjelman pääaineet, pääainemoduulit ja vastuuhenkilöt 47 5.1.3 Tutkintorakenne 51 5.1.4 Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen 60 5.1.5 Biotieteiden opiskelu Kuopion yliopistossa 60 5.2 Fysiikan koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle 2009 2010 61 5.2.1 Opintojen ohjaus ja HOPS -opintojakso 61 5.2.2 Linjat, vastuuhenkilöt ja tutkintorakennemalli 62 5.2.3 Tutkintorakenne 64 5.2.4 Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen 67 5.2.5 Fysiikan opiskelu Kuopion yliopistossa 67 5.3 Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opetussuunnitelmalukuvuodelle 2009 2010 69 5.3.1 Opintojen ohjaus ja HOPS -opintojakso 70 5.3.2 Pääaineet, vastuuhenkilöt ja tutkintorakennemalli 70 5.3.3 Tutkintorakenne 72 5.3.4 Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen 77 5.3.5 Teknis-luonnontieteellisellä koulutusohjelmalla opiskelu 77 5.4 Ympäristötieteen koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle 2009 2010 79 5.4.1 Opintojen ohjaus ja HOPS-opintojakso 80 5.4.2 Vastuuhenkilöt, opetussuunnitelmamalli ja pääainelinjat 80 5.4.3 Tutkintorakenne 84 5.4.4 Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen 90 5.4.5 Ympäristötieteen opiskelu Kuopion yliopistossa 91 5.5 Master s Degree Programs at the A. I. Virtanen Institute for Molecular Sciences 92 5.5.1 Aims of the Master s Degree Programs 92 5.5.2 Study guidance 92 5.5.3 Model of the curricula 93 5.5.3.1 Core competences of the Programs 93 5.5.3.2 Structure of the Master s Degree Programs 94 5.5.4 Development and assessment of the curricula 96 5.6 Master s Degree Programme in Atmosphere-Biosphere Studies (ABS) 96 5.7 Master s Degree Programme in Environmental Biology and Biogeochemistry 99 5.8 Master s Degree Program in Scientific Computing (SciComp) 102 5.9 Master s Degree Program in Medical Physics and Engineering (MedPhyEng) 104 5.10 Master s Degree Program in General Toxicology and Environmental Health Risk Assessment (Specialisation in Environmental Health) 106 5.11 Sivuainekokonaisuudet 108
6 Opintoja koskevia ohjeita 113 6.1 Opintojen sisällyttäminen/korvaaminen 113 6.2 Harjoittelu 113 6.3 Luonnontieteiden kandidaatin tutkielma 114 6.4 Pro gradu -tutkielma 115 6.5 Kirjallinen kypsyysnäyte 118 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet 119 7.1 Kieli- ja viestintäopinnot 119 7.2 Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa 120 7.3 Avoin yliopisto-opetus ja erilliset opintokokonaisuudet 121 7.4 Kesäyliopisto 121 7.5 JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) 122 7.6 Lähde ulkomaille vaihtoon tai kansainvälisty Kuopiossa 123 7.7 Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot 124 7.8 Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot 125 7.9 Co-op Studies osuustoiminta ja yhteisötalous 125 7.10 Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu 126 7.11 Valtakunnalliset Aasian opinnot 126 7.12 Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) 127 7.13 Pohjois-Savon urheiluakatemia 128 7.14 Muut 128 8 Tutkintoasetus, Yliopistolain muutos, Maisteriohjelma-asetus 129 9 Ohjeet ja määräykset 145 9.1 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 145 10 Opiskelijan oikeusturva 156 10.1 Opintojen arviointi 156 10.1.1 Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö 156 10.1.2 Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva 158 10.1.3 Korvaavuudet ja hyväksilukeminen 159 10.1.4 Opintojen vanheneminen 159 10.2 Ohjeet plagioinnin ehkäisemiseksi ja toimenpiteiksi plagiointiepäilyssä 159 10.3 Suositus yliopistoon hakevia ja vammaisia opiskelijoita sekä erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä 160 10.4 Palautejärjestelmät 160 11 Jatko-opiskelijaksi 161 11.1 Tieteellinen jatkokoulutus 161 11.2 Tutkinnot, tutkintovaatimukset ja jatko-opintoihin hakeutuminen 161 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Opintojaksokuvaukset WWW-osoitteita Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita ja malleja Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset
Lukijalle Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa kykeneväksi palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. (Yliopistolaki 645/97). Opinto-opas on opiskelijan tärkeä työkalu. Eniten hyödyt siitä, kun tutustut ja syvennyt siihen jo heti opintojen alkuvaiheessa. Tämä opas on tarkoitettu oman alasi opiskelijoiden käsikirjaksi lukuvuodelle 2009 2010. Eri tiedekuntien opinto-oppaat ovat rakenteeltaan samanlaiset. Siten tieto on helposti löydettävissä tarvitessasi jonkin muun tiedekunnan opinto-opasta. Kaikki opinto-oppaat on julkaistu yliopiston www-sivulla www.uku.fi/opiskelu. Opinto-oppaaseen on koottu keskeisimmät opiskeluun liittyvät asiat mm. opintojen suunnittelu ja ohjausjärjestelmä, tutkintorakenteet, opiskelua koskevat ohjeet ja säännöt jne. Jotta siitä olisi Sinulle mahdollisimman paljon hyötyä... tutustu aluksi oppaan sisällysluetteloon lue tarkkaan myös kaikille opiskelijoille tarkoitetut yhteiset osat seuraa laitoksesi/tiedekuntasi ilmoitustauluja ja www-sivuja (www.uku.fi, 1.1.2010 alkaen www.uef.fi) käytä opasta hyödyksesi, palaa siihen aina uudelleen ja uudelleen, säästät omaa ja muiden aikaa älä siis unohda opasta kirjahyllyyn, siitä on hyötyä Sinulle koko opiskeluajaksi älä myöskään unohda opiskelun www-sivuja; www.uku.fi/opiskelu tarjoaa runsaasti ajankohtaista tietoa, käytä Internetiä rinnan opinto-oppaan kanssa (erityisesti opiskelijoiden Wossikka palvelu) Uusille opiskelijoille jaetaan johdantokurssin alussa syksyllä Uuden opiskelijan opas, joka on välttämätön tietolähde opintojen alussa; ellet ole sitä saanut, nouda omasi opintoasioiden osastosta. Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan kalenteri (KYY-kalenteri) on myös oivallinen tietolähde, saat myös sen opintojen alussa. Jollet löydä opinto-oppaasta tarvitsemaasi tietoa, älä epäröi ottaa selvää, Sinua neuvovat tiedekunnan opintoasiainpäällikkö/koulutuspäällikkö/hallintopäällikkö, opintoasioiden osasto yleisesti (ml. opintotukiasiat), opintoneuvojat, tuutori tai opiskelutoverit, opettajat (erityisesti tuutoriopettajat ja hops-ohjaajat) sekä urapalveluissa palvelupäällikkö ja uraohjaaja. Katso tärkeät yhteystiedot luvuissa 2.2 ja 2.3. Oppaassa on runsaasti käyttökelpoista ja ajankohtaista tietoa myöskin yliopiston opettajille ja muille opetuksen kanssa tekemisiin joutuville työntekijöille. Oman alan opinto-opas on ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille maksuton, muille maksullinen ja sitä on saatavilla opintoasioiden osastosta ja se on lisäksi luettavissa ja tulostettavissa www-sivulta www.uku.fi/opiskelu. Itä-Suomen yliopiston aloittaessa toimintansa myös opinto-oppaat uudistuvat vuodesta 2011 alkaen. Tuija Pasanen opiskelijapalvelun päällikkö Opinto-opas 2009 2010 7
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun ohjausjärjestelmä ja tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopion seudulla. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on Hopsin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa Hops-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikille opiskelijoille tehdään Hops opintojen alussa. Mikä on Hops ja Hopsista saamasi hyöty? Hopsilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). Hops mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. Hopsia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu Hopsin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja Hops-työskentelyn käynnistäjänä. Osallistu ja ole aktiivinen! Siten perehdyt samalla opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi, jolloin opintojen aloittaminen myös helpottuu. 8 Kuopion yliopisto
Lukijalle Oppaassa käytettyä sanastoa Bologna-prosessi ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnot JOO-opinnot korkeakoulututkinto koulutusala koulutusohjelma 1.8.2005 voimaan tullut tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofian lisensiaatti) ja FT (filosofian tohtori) tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. Opinto-opas 2009 2010 9
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta on opetuksen mitoituksen peruste uuden 1.8.2005 voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työ- korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt opintopiste Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. 10 Kuopion yliopisto
Lukijalle määrän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti 31.7.2008 saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede 31.7.2010 saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (filosofian maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. Opinto-opas 2009 2010 11
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion Kuopion yliopistossa on 31.12.2009 saakka viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n. 6000 opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n. 1600. Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston voimassaoleva hallintojohtosääntö tuli voimaan 1.1.2007 (www.uku.fi/hallinto/laki/hallintojohtosaanto.pdf ). Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta 1.1.2010 (ks. kohta 1.3). 1.2 Yliopiston hallinto Tulevassa Itä-Suomen yliopistossa hallinnosta vastaavat yliopistolain mukaan hallitus, rehtorit, yliopistokollegio, tiedekuntaneuvostot ja dekaanit. Käytännön hallintotehtäviä varten yliopistossa on hallintokeskus ja hallintopalvelukeskukset. Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosääntö on valmisteltavana ja se tulee voimaan 1.1.2010. Uudessa hallintojohtosäännössä säädetään myös em. toimielimien tehtävät. Hallintojohtosääntö on luettavissa www.uef.fi. 1.3 Itä-Suomen yliopisto Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta 1.1.2010. Uuden yliopiston rakentamisen lähtökohtana on ollut kahden tasavertaisen yliopiston yhteistyö. Vuonna 2010 toimintansa aloittava Itä-Suomen yliopisto on kansainvälinen, monialainen ja yksi johtavista suurista tiedeyliopistoista maassamme. Uusi yliopisto Joensuun ja Kuopion pääkampuksien muodostama kokonaisuus, jolla on sivukampus Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopiston ytimen muodostavat tutkimuksen ja koulutuksen vahvat osaamisalat. Tavoitteena on yksi tehokas toiminnallinen kokonaisuus tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Itä-Suomen yliopistoon tulee neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Lisätietoja: www.uef.fi 12 Kuopion yliopisto
1 Kuopion yliopisto Itä Suomen yliopiston organisaatio Hallitus Yliopistokollegio Keskushallinto Johtava rehtori, rehtori Hallinto ja talousyksikkö Filosofinen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskus Humanistinen osasto Biologian laitos A.I.Virtanen instituutti Suomen kieli ja kulttuuritieteet Vieraat kielet ja käännöstiede Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Erityispedagogiikka Kasvatustiede, aikuiskasvatus ja ohjaus Psykologia Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Joensuu Kuopio Teologian osasto Läntinen teologia Ortodoksinen teologia Harjoittelukoulut Joensuussa ja Savonlinnassa Ekologian tutkimusinstituutti Kasvitieteellinen puutarha Botania Biotieteiden laitos Fysiikan ja matematiikan laitos Kemian laitos Metsätieteiden osasto Tietojenkäsittelytieteen laitos HIS Ympäristötieteen laitos Mekrijärven tutkimusasema BioMater 1 InFotonics Center 1 SMARC 1 Bioteknologia ja molekulaarinen lääketiede Neurobiologia Farmasian laitos Hoitotieteen laitos Lääketieteen laitos Biolääketiede Kansanterveystiede ja kliininen ravitsemustiede Kliininen lääketiede Valtakunnallinen koe eläinkeskus Kehittämisyksikkö Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Hallintopalvelukeskus Historia ja maantieteiden laitos Kauppatieteiden laitos Oikeustieteiden laitos Sosiaali ja terveysjohtamisen laitos Yhteiskuntatieteiden laitos Karjalan tutkimuslaitos Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos tki it 1 BioMaterin, i InFotonics Centerin ja Smarcin sijottumisesta i ta ei päätetä tässä yhteydessä. Tiedekuntaan perustetaan yhteinen koordinaatioelin kartoittamaan yhteisen infrastruktuuriyksikön perustamista. Apteekki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate Kielikeskus Kirjasto Oppimiskeskus Tietotekniikkakeskus UEF/Viestintä 1.6.2009 21 Opinto-opas 2009 2010 13
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1.4 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1.4.1 Yleistä Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan vahvuusalueina ovat biotieteet, fysiikka ja tekniikka sekä ympäristötiede. Vahvuusalojen opetus ja tutkimustoiminta on suuntautunut terveyden, ympäristön ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja edistämiseen. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta -nimike otettiin käyttöön vuonna 1989. Koulutusta fysiikan, kemian ja biokemian sekä ympäristötieteen/-hygienian aloilla on annettu noin 30 vuotta. Filosofian maistereita on tässä ajassa valmistunut noin 1500 ja filosofian tohtoreita noin 300. Kuopion yliopiston ja Joensuun yliopiston yhdistyessä 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen yliopistoksi, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta muodostaa yhdessä informaatiotekniikan ja kauppatieteiden tiedekunnan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sekä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen sekä Joensuun yliopiston biotieteiden tiedekunnan, metsätieteellisen tiedekunnan ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan. 1.4.2 Tiedekunnan dekaanit ja kanslia Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa 31.12.2009 saakka dekaanina toimii ympäristötieteiden laitoksen professori Juhani Ruuskanen s-posti: juhani.ruuskanen@uku.fi). Ensimmäisenä varadekaanina on biotieteiden laitoksens professori Atte von Wright, s-posti: atte.vonwright@ uku.fi) ja toisena varadekaanina on professori Jari Hämäläinen, s-posti: jari.hamalainen@uku.fi). Tiedekunnan hallintopäällikkönä ja pääesittelijänä toimii Arja Hirvonen, s-posti: arja.hirvonen@uku.fi. Arja hoitaa myös jatko-opiskeluihin liittyvät asiat. Opintoasiainpäällikkönä ja tiedekunnan toisena esittelijänä toimii Riikka Asikainen, puh. 040-355 2242, s-posti: riikka.asikainen@uku.fi (virkavapaalla 1.8.2009 7.6.2010). Riikka hoitaa kaikki perusopiskeluun liittyvät asiat. Hallintoamanuens sina toimii Paula Poutiainen, puh. 040-355 2122, s-posti: paula.poutiainen@uku.fi, joka hoitaa opinto asioiden osalta mm. pro gradu -tutkielmaan liittyviä hallinnollisia asioita. Kanslian osastosihteerinä toimii Anna-Leena Nylund, s-posti: anna-leena.nylund@uku.fi. Käyntiosoite Savilahdentie 9, Snellmania-rakennus, 2. krs (B-sisäänkäynti) Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Faksi (017) 16 2139 Internet http://www.uku.fi/lyt/ 14 Kuopion yliopisto Opinto-opas 2005 2006 14
1.4.3 Tiedekunnan laitokset 1 Kuopion yliopisto Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on 31.12.2009 saakka biotieteiden, fysiikan ja ympäristötieteen laitokset. Laitosten päätehtävät ovat tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva perus- ja jatkokoulutus. Niiden henkilöstö koostuu professoreista, yliassistenteista, lehtoreista, dosenteista, assistenteista, tutkijoista sekä tutkimusta ja opetusta avustavasta henkilökunnasta. Hallintoasioiden hoitamiseksi jokaisella laitoksella on johtaja, varajohtaja, koulutussuunnittelutoimikunta sekä käytännön asioiden hoitoa varten kanslia, jonka puoleen voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Laitoksen johtaja päättää laitosta koskevista asioista (mm. laitoksen hankinnoista ja varainkäytöstä, valvoo käsiteltävien asioiden valmistelua) ja toimii puheenjohtajana laitoksen henkilökunnan kokouksissa. Opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa koulutusohjelman opetushenkilökunnalla on paras asiantuntemus. Laitoksen johtajan samoin kuin laitoksen kanslian puoleen voi kääntyä kaikissa laitosta koskevissa asioissa. Monista opiskelijoita koskevista asioista tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla. Biotieteiden laitos Koulutusohjelma Käyntiosoite Postiosoite Internet Fysiikan laitos Koulutusohjelma Käyntiosoite Postiosoite Internet Biotieteiden koulutusohjelma Savilahdentie 9, 70210 Kuopio (opetuskanslia Snellmania -rakennuksessa) PL 1627, 70211 Kuopio http://www.uku.fi/ biotieteet/ Fysiikan koulutusohjelma Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Savilahdentie 9, 70210 Kuopio (Melania- rakennus) PL 1627, 70211 Kuopio http://venda.uku.fi/ Ympäristötieteiden laitos Koulutusohjelmat Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Ympäristötieteen koulutusohjelma Käyntiosoite Savilahdentie 9, 70210 Kuopio (kansliat Snellmania -rakennuksessa) Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Internet http://www.uku.fi/ympti/ Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 1.1.2010 alkaen on kaksi Kuopion kampuksella toimivaa laitosta biotieteiden ja ympäristötieteen laitokset, kaksi Joensuun kampuksella toimivaa laitosta biologian ja kemian laitokset, yksi Joensuun kampuksella toimiva osasto metsätieteiden osasto sekä kaksi molemmilla kampuksilla toimivaa laitosta fysiikan ja matematiikan laitos sekä tietojenkäsittelytieteen laitos. Lisäksi tiedekunnassa toimii Mekrijärven tutkimusasema. Opinto-opas 2009 2010 15
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1.4.4 Koulutusohjelmat Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan koulutusohjelmia ovat 31.12.2009 saakka biotieteiden, fysiikan, teknis-luonnontieteellinen ja ympäristötieteen koulutusohjelmat. Koulutusohjelmat on jaettu pääaineisiin ja linjoihin. Biotieteiden koulutusohjelman pääaineena luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa on biotieteet, filosofian maisterin tutkinnossa joko biokemia tai biotekniikka. Filosofian maisterin tutkinnossa biokemian pääaine jakautuu kolmeen pääainemoduuliin: biokemia, molekulaarinen bioinformatiikka ja biotieteellinen kemia; biotekniikan pääaine neljään pääainemoduuliin: eläinbiotekniikka, kasvibiotekniikka, ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka ja soveltava eläintiede. Fysiikan koulutusohjelman pääaineena on fysiikka, filosofian maisterin tutkinnossa pääaine jakautuu lääketieteellisen fysiikan ja ympäristöfysiikan linjoihin. Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma on fysiikan laitoksen ja ympäristötieteen laitoksen yhteinen koulutusohjelma. Teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa on neljä pääainetta: teknillinen fysiikka, laskennallinen tekniikka, lääketieteellinen tekniikka ja ympäristötekniikka. Ympäristötieteen koulutusohjelman pääaineena on ympäristötiede, filosofian maisterin tutkinnossa pääaine jakautuu ympäristöterveyden, ympäristöbiologian ja ympäristöanalytiikan linjoihin. Tiedekunnassa on 31.12.2009 saakka viisi kansainvälistä maisteriohjelmaa Master s Degree Programme in Atmosphere - Biosphere Studies, Master s Degree Programme in Environmental Biology and Biogeochemistry, Master,s Degree Program in Medical Physics and Engeneering, Master s Degree Program in Scientific Computing ja Master s Degree Programme in General Toxicology and Environmental Health. Lisäksi tiedekunnassa on yhteistyössä Kuopion yliopiston A. I. Virtanen -instituutin kanssa filosofian maisterin tutkintoon johtavat kansainväliset Molecular Medicine and Biotechnology - ja Neurobiology maisteriohjelmat. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on 1.1.2010 alkaen biologian, biotieteiden, fysiikan, kemistin, kemistitutkijan, matematiikan, metsätieteiden, tietojenkäsittelytieteen ja ympäristötieteen koulutukset. Lisäksi tiedekunnassa tulee toimimaan 11 erilaista kansainvälistä maisteriohjelmaa. Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma tulee jatkossa, siirtymäajan jälkeen, sulautumaan osaksi fysiikan koulutusta. Vuonna 2009 ja sitä ennen aloittaneet teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijat voivat halutessaan joko siirtyä fysiikan koulutukseen tai jatkaa maisteriksi teknisluonnontieteellisellä koulutusohjelmalla. 16 Kuopion yliopisto
1 Kuopion yliopisto 1.5 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Kuopion yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään sekä opiskeluun että opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunta on siis opiskelijan oma edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki läsnäoleviksi kirjoittautuneet perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Yliopistoon ilmoittautumisen yhteyteen (ks. kohta 3.2) kuuluu pakollinen jäsenmaksu, jonka myötä opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan eli KYY:n jäsen. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Ylioppilaskunnan muodostavat opiskelijat itse demokratian pelisääntöjä noudattaen. Joka toinen vuosi pidetään ylioppilaskunnan edustajiston vaalit, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi. Seuraavat vaalit järjestetään vuonna 2011. Kuopion ja Joensuun yliopistojen ylioppilaskunnat yhdistyivät Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnaksi (ISYY) 1.1.2010 alkaen. Lisää tietoa yhdistymisestä ja ISYY:stä mm. KYY:n nettisivuilta. KYY:n jäseniä eli omistajia on Kuopion kampuksella n. 5000. Lukuvuodelle 2009 2010 jäsenmaksu on 109 eur sisältäen YTHS:n maksun, joka oikeuttaa ilmaisiin yleislääkärin ja edullisiin erikoislääkärin palveluihin. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on 56 eur/lukuvuosi (ei oikeuta YTHS:n palveluihin). Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan joka vuosi. Opiskelijakortti tilataan netin kautta Lyyrasta (www.lyyra.fi). HUOM! Opiskelijakortti on uudistunut. Lisätietoja em. www-sivulta sekä ylioppilaskunnasta. KYY:n toimisto sijaitsee kampusalueen keskellä Studentiassa. Toimisto on avoinna ma klo 12-15, ti ja to klo 9-15 sekä pe klo 9-12 ja ke suljettu. KYY:n pääsihteerinä toimii Janne Mertanen. Postiosoite KYY:n toimisto, PL 1627, 70211 Kuopio Käyntiosoite Studentia-rakennus, Yliopistonranta 3 Puhelin 044 576 8419 Internet www.kyy.fi S-posti toimisto@kyy.fi Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat opiskelijoiden etujärjestöjä tiedekunnissa. Niiden toiminnan päätavoitteita ovat opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, opiskelijoiden vaikutusvallan lisääminen opetuksen sisältöä ja tekniikkaa määriteltäessä sekä erilaisten palvelujen kehittäminen. Ainejärjestöillä on myös runsaasti opiskelijoiden vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvää toimintaa ja tempauksia. Kuopion yliopistossa toimivia ainejärjestöjä ovat: Fortis (farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat), Hyeena (ympäristötieteen, soveltavan eläintieteen, fysiikan ja ympäristönsuojelutekniikan opiskelijat), Kulti (biotieteiden opiskelijat), KuoLO (lääketieteen opiskelijat), LiiKE (liikuntalääketieteen, kansanterveystieteen ja ergonomian opiskelijat), Pooli (paikallistalouksien kehittämisen ko:n opiskelijat), Preemio (kauppatieteiden opiskelijat), Retikka (ravitsemustieteen opiskelijat), Serveri (tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), Socius (sosiaalitieteiden opiskelijat), Terho (yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden opiskelijat). Lisätietoja ainejärjestöistä: www.uku.fi/jarjestot. Opinto-opas 2009 2010 17
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1.6 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet Yliopiston tehtävä on antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta ja edistää sivistystä ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Yliopisto pyrkii tukemaan opiskelijoittensa kasvua itsenäisiksi, kriittisiksi ja suvaitsevaisiksi toimijoiksi. Onnistuakseen tehtävässään yliopisto pyrkii luomaan hyvän oppimis- ja työympäristön opiskelijoilleen, opettajilleen, tutkijoilleen sekä muulle henkilökunnalle. Eettisessä toiminnassa korostuu jokaisen omakohtainen sitoutuminen asiaan. Sen vuoksi opiskelijoiden ja opettajien eettiset ohjeet on kirjoitettu minämuotoon. Tavoitteena on luoda luottamusta, tasa-arvoa ja yhteistyötä arvostava ilmapiiri, jossa kaikkien osapuolten on hyvä toimia. Eettiset ohjeet ovat keskeinen osa yliopiston opiskelun ohjausjärjestelmää ja niiden tarkoituksena on edistää omalta osaltaan kaikkien yliopistotoimijoiden hyvinvointia. Yliopiston strategian mukaan yliopiston henkilöstö ja opiskelijat sisäistävät ja toteuttavat korkean virkamies- ja ammattietiikan arvoja ja periaatteita sekä hyvän tieteellisen tutkimuskäytännön periaatteita. Tutkimusetiikan osalta yliopistomme noudattaa valtakunnallisen tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimaa ohjeistoa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002). Sen lisäksi yliopiston Rehtori on opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (ARVIKE) esityksestä hyväksynyt Opetusta koskevat eettiset ohjeet (23.10.2007), joita sekä henkilökunta että opiskelijat sitoutuvat noudattamaan. Ohjeet ovat voimassa 31.12.2009 saakka. Itä-Suomen yliopiston rakentamisen yhteydessä opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet valmistellaan yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa. 1.6.1 Opiskelijana I Kannan vastuun omasta opiskelustani. Haluan opiskella, tavoitteeni on oppia. Edistän omalla toiminnallani sekä omaa että opiskelutovereideni oppimista. II Olen tietoinen roolistani omassa tiede yhtei sössäni. Toimin vastuullisesti ja olen es i kuva opiskelu tovereilleni. III Olen vastuussa itsestäni ja kyvystäni opiskella. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään myös yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. IV Toimin rehellisesti. Tunnustan muiden tekemän työn arvon ja edistän kriittisyyttä, totuu den mukai suutta, yhteisöllisyyttä ja puolueettomuutta. Sen vuoksi tiedeyhteisön jäsenenä sopeudun siihen, että annettuja pelisääntöjä on myös minun noudatettava, en lunttaa enkä toimi muutoinkaan vilpillisesti opetus- ja tenttitilanteissa, opiskeluun liittyvät tuotokseni (kurssi-, seminaari- ja opinnäytetyöt) ovat itse laatimiani, ellei kyse ole pari- tai ryhmätyöstä, jolloin yhteistyö käy ilmi tekijäluettelosta tai muulla tavoin, ilmoitan käyttämäni lähteet aina enkä ota omiin nimiini esimerkiksi Internetistä saatavaa tietoa, tunnistan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja minulla on oikeus huomauttaa opiskelija - toveriani hänen tekemästään vilpistä esim. lunttauksesta tai plagioinnista; voin harkintani mukaan viedä havaintoni opettajan tietoon siten kuin yliopiston ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu. 18 Kuopion yliopisto
1 Kuopion yliopisto V Opetus- ja tenttitilanteessa en häiritse käytökselläni muiden oppimista ja työskentelyä. VI Arvostan ja kunnioitan opettajieni opetus- ja tutkimustyötä. Siksi osallistun opetustilanteisiin olemalla aktiivinen ja vastuullinen, annan asiallista palautetta opetuksesta, työskentelen opettajieni antamien ohjeiden mukaisesti ja edistän opetustilanteiden positiivista ilmapiiriä. 1.6.2 Opettajana I Opiskelijoiden oppimisen edistäminen on tavoitteeni. Siksi kehitän itseäni tutkijana ja opettajana, kohtelen opiskelijoita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ja arvioin asiallisesti heidän oppimistaan, annan tunnustusta silloin kun siihen on aihetta, tiedostan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja edistän niiden toteutumista opetuksessani, puutun välittömästi ja asianmukaisesti vilppiin, esimerkiksi plagiointiin tai lunttauksen siten kuin yliopiston hyväksymässä ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu, kehotan ja kannustan opiskelijaa muuttamaan työskentelytapaansa, jos se vaikeuttaa hänen omaa oppimistaan tai häiritsee muiden oppimista. II Arvostan ja kehitän työtäni opettajana sekä edistän opetustyön arvostusta yksikössäni ja yliopistossani. III Olen tietoinen roolistani omassa tiedeyhteisössäni. Toimin rehellisesti sekä vastuullisesti ja olen positiivinen esikuva opiskelijoilleni ja kollegoilleni. IV Pidän itsestäni ja työkyvystäni huolta. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. V Opiskelijat ovat yhteisömme jäseniä ja olen kiinnostunut heidän oppimisestaan. Kunnioitan ja kuuntelen heidän näkemyksiään ja hyödynnän työssäni heidän antamaansa asiallista palautetta. Tunnustan heidän tekemänsä työn arvon ja ansion. Opinto-opas 2009 2010 19
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1.7 Opetuksen laadunhallintajärjestelmä Kuopion yliopisto on suomalaisten yliopistojen laatutyön edelläkävijä. Hyvällä syyllä Kuopion yliopistoa voidaankin sanoa Laatuyliopistoksi. Laatutyön tarkoituksena on ylläpitää jatkuvaa ja systemaattista opetus- ja tutkimustoiminnan sekä hallinnon ja muiden tukipalveluiden kehittämistä ja taata opiskelijoille ja henkilökunnalle hyvät mahdollisuudet osallistua kehittämiseen. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa ja laitosten laatukäsikirjoissa. Se on vahvasti mukana myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ja yliopiston strategiassa. Laatutyöstä ja laadunhallintajärjestelmästä löytyy runsaasti lisätietoa kampusnetista osoitteesta https://www.kampus.uku.fi/intra/laatu/ Laatutyöhön kuuluu, että yliopisto altistaa laatujärjestelmänsä sekä opetuksen ja tutkimuksen myös ulkoisten arvioijien tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. Kuopion yliopisto on omaksunut kansainvälisen ISO9001:2000- standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän strategisen johtamisensa tueksi ja toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi kaikilla toiminnan tasoilla. Yliopiston opetustoiminnon laadunhallintajärjestelmä on saanut kansainvälisen sertifikaatin 21.11.2006. Sertifikaatti on voimassa vuoden 2009 loppuun saakka. Yliopisto on ollut mukana ESMU:ssa eli Euroopan yliopistojen johtamisen benchmarkaus-projektissa. KKA:n seuraava arviointi kohdistuu uuteen Itä-Suomen yliopistoon syksyllä 2010. Laatujärjestelmään kuuluu toimintayksiköissä tehtäviä sisäisiä auditointeja eli laatujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen tähtääviä, opastavia vierailuja. Myös opiskelijat voivat osallistua auditoijille järjestettäviin koulutuksiin ja toimia auditoijina ja saada tästä erillisen todistuksen. Tarjolla on myös vapaavalintainen Laatuajattelun perusteet opintojakso (ks. opintojaksokuvaukset oppaan lopussa). Jokainen opiskelija voi osallistua yliopiston ja sen opetuksen kehittämiseen monin eri tavoin sekä antaa palautetta opintojaksoista ja opetuksesta. 1.8 Perusopetuksen kehittämisohjelma Kuopion yliopiston opetuksessa keskeinen periaate on tutkimuksen ja opetuksen tiivis yhteys sekä elinikäistä oppimista että opiskelijoiden hyvinvointia tukevien periaatteiden toteuttaminen. Perusopetuksen kehittämisohjelma 2006-2010 (POKS) (http://www.uku.fi/hallinto/poks.pdf). Itä- Suomen yliopiston uusi perustutkintokoulutuksen strategia ja toimenpideohjelma tulevat voimaan 1.1.2010 alkaen. Lisätietoja www.uef.fi. 20 Kuopion yliopisto
2 Opintojen ohjaus 2 Opintojen ohjaus 2.1. Opintojen ohjausjärjestelmä Muutokset mahdollisia Itä-Suomen yliopiston organisoituessa 1.1.2010 alkaen Toimiva opintojen ohjausjärjestelmä on perusta sille, että opiskelijalla on käytettävissään riittävästi ohjauspalveluja oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi ja että palvelut ajoittuvat sopivasti opiskelun eli opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Ohjauksen kysyntää voidaan hahmottaa niiden kysymysten kautta, joita opiskelija kohtaa yksilöllisen opinto-ohjelmansa aikana. Opinto-ohjelmaa voidaan jäsentää vaiheittain opiskelijan polkuna (Vuorinen 1998, 50). 1. ohjaus- ja neuvontatoiminta ennen opintojen alkua (opiskelijarekrytointi) 2. opiskelijavalinta ja ohjaus opintojen alussa (opiskelijavalinta ja alkuvaiheen ohjaus) 3. ohjaus ja neuvonta opintojen edetessä (opintojen ja opiskelun varsinainen ohjaus ml. Hops) 4. ohjaus opintojen päättövaiheessa (uraohjaus, kandidaattitutkielman-, gradu- ym. opintojen loppuvaiheen ohjaus) 5. ohjaukseen liittyvät tuki-, palaute- ja seurantajärjestelmät Aloittelijasta asiantuntijaksi - perusopiskelijan opintopolku Kuopion yliopistossa (1.1.2010 alkaen Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella) http://www.uku.fi/opk/opiskelijat/opintopolku/opintopolku.shtml Opiskelijoiden ohjaus Kuopion yliopistossa Opintoasioiden osasto yleinen opintoneuvonta, opiskelijapalvelut, urapalvelut, opintopsykologi Opiskeluoikeus ja tutkintovaatimukset Korvaavuudet Opintotuki Opinnot käytännössä Opintojen suunnittelu OPISKELIJAN HYVINVOINTI Harjoittelu Opiskelu ulkomailla Oppisisällöt Uraohjaus Opinnäytetyö Valmistuminen Tiedekuntien kansliat Laitos-/oppiainekohtainen opintoneuvonta Opettajatuutori, Hops-ohjaaja, Amanuenssi, Koordinaattori, Opetushoitaja Vertaistuutori Opettajat Oppimiskeskus YTHS Kansainvälisten asioiden osasto Kielikeskus Ylioppilaskunta Avoin yliopisto Kirjasto Tietotekniikkakeskus Yliopistopappi Ainejärjestöt Opinto-opas 2009 2010 21
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Kokonaisvaltaisella opiskelijoiden ohjauksella tarkoitetaan sitä, että kaikki ohjauksen osa-alueet, opiskelun ohjaus, uravalinnan ohjaus ja opiskelijan persoonallisuuden kasvun tukeminen, otetaan ohjauksessa riittävästi huomioon. Näin voidaan turvata se, että opiskelija saa omasta kehityksestään riittävän monipuolista ja yksilöllistä palautetta opintojensa eri vaiheissa. Tämän lisäksi edellytetään ohjaushenkilöstöltä verkottumista ja jaettua asiantuntijuutta sekä opiskelijan yksilöllisyyden huomioimista. Opiskelijoilta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omiin opintoihinsa. Yliopiston sisäisen ohjauksellisen verkostoyhteistyön lisäksi verkostoituminen yliopiston ulkopuoliseen yhteiskuntaan ja työelämään korostuu. Keskushallinnon taso Opintoasioiden osasto vastaa seuraavista ohjaus- ja neuvontatehtävistä: Yleinen opintoneuvonta opiskelun yleinen opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut opintoasioiden opinto-oppaiden ja yhteisten lukujärjestysten koordinointi opiskelijarekrytointiin ja opiskelijavalintaan (hakijapalvelut) liittyvä tiedotus ja neuvonta JOO-opintojen ja opiskelun alkuvaiheen tuutoritoiminnan koordinointi Rekisterit opiskeluun, opetukseen ja tutkintoihin liittyvät tietojärjestelmät (opiskelijarekisterit, rekisteriselosteet) ja tilastointi tutkintotodistukset opiskelijavalintaan liittyvät tietojärjestelmät (hakemusten tallentaminen) ja opiskelijavalinnan tulokset ja niistä tiedottaminen opiskelijoiden ilmoittautuminen Opintotuki Kuopion yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat Opintohallinto opintohallinnollisten päätösten valmistelu ja toimeenpano Urapalvelut opiskelijoiden ura- ja työelämäpalvelut (ohjaus ja neuvonta) HOPS-käytäntöjen edistäminen opiskelijoiden ohjauksessa Kansainväliset opiskelijapalvelut osasto vastaa opiskelijoille tarjottavista palveluista ulkomaille vaihtoon lähtemiseen, kotikansainvälistymiseen omassa yliopistossa sekä Kuopion yliopistoon saapumiseen liittyen. Kuopion yliopiston opiskelijat: tiedotusta ja infotilaisuuksia ulkomaille vaihtoon lähtemisen mahdollisuuksista opiskelijoiden henkilökohtainen neuvonta sopivan kansainvälistymismahdollisuuden kartoittamiseksi ulkomaille vaihtoon hakemisessa tukeminen vastuu niiden vaihto-ohjelmien hakuprosesseista, joissa yliopisto on mukana lähtö- ja paluuorientaatioiden järjestäminen Minäkö kansainvälinen? - kotikansainvälistymiskurssin järjestäminen vuosittain 22 Kuopion yliopisto
2 Opintojen ohjaus Yliopistoon saapuvat opiskelijat: yliopistoon hakevien ulkomaisten opiskelijoiden neuvonta ennen Kuopioon saapumista hakuprosessissa sekä asunto- ja käytännön asioissa vaihto-opiskelijoiden hakuprosessin koordinointi ja maisteriopiskelijoiden hakemusten koostaminen kv-tuutoreiden kouluttaminen ja Orientation Week:in järjestäminen saapuville opiskelijoille lukukausien alussa opiskelijoiden neuvonta vaihdon aikana muissa kuin akateemisiin opintoihin liittyvissä asioissa vaihto-opiskelijoiden rekisteröityminen ja todistusten lähettäminen Rector s International Reception, Christmas Glog ja Welcome to Kuopio University -tilaisuuksien järjestäminen sekä ystäväperhetoiminnan koordinointi Tiedekuntataso Tiedekuntien (tiedekuntahallinnon) osuus yliopiston ohjaus- ja neuvontajärjestelmässä on erittäin tärkeä. Yleensä tiedekunnan ohjaus- ja neuvontapalveluista huolehtivat opintoasiainpäälliköt. He keskittyvät pääasiassa opiskeluun liittyvään neuvontaan, jossa käsitellään yleisiä tiedekunnassa opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Kyseiset henkilöt ovat avainhenkilöitä, jotka vastaavat tiedekunnan opiskelijahallintoon liittyvistä esittelytehtävistä. Heillä on kiinteät yhteydet oman tiedekuntansa laitoksiin, keskushallintoon ja yliopiston muihin ohjaus- ja neuvontayksiköihin. Tiedekuntatasolla valmistellaan ja hyväksytään myös koulutusohjelmien, pääaineiden opetussuunnitelmien lisäksi tutkintorakenteet ja niiden muutokset, opetusta ja opiskelua koskevat pysyväismääräykset ja muut määräykset ja ohjeet, vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset, ohjataan opiskelijoita tutkintorakenteiden ja HOPSien laadinnassa, hyväksytään tutkintorakenteet ja HOPSit, koordinoidaan ja avustetaan laitoksia opetussuunnitelmatyössä ja osallistutaan vuotuiseen opinto-oppaiden ja koulutusesitteiden toimitustyöhön. Opiskelijaohjauksen lisäksi tiedekuntataso antaa myös ohjausta opetushenkilökunnalle. Tiedekunnat osallistuvat myös opiskelijoiden rekrytointiin, päättävät mm. opiskelijavalintaperusteet ja tekevät päätökset valittavista opiskelijoista. Laitostaso Ns. alakohtaisesta oppiaineeseen liittyvästä opintoneuvonnasta vastaavat laitokset. Monissa yliopiston laitoksissa ohjauksesta ja neuvonnasta vastaa amanuenssi tai tehtävään erikseen määrätty henkilö (opettaja/opettajatuutori, assistentti, ohjaaja, koulutussuunnittelija). Erillisrahoitteisilla maisteriohjelmilla on omat opintojen ohjauksesta vastaavat koordinaattorinsa. He osallistuvat opiskelijoiden Hops -työskentelyyn ja antavat yksityiskohtaisia tietoja aineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista ja ohjaajana toimivan omaan erikoisalaan liittyvistä kysymyksistä. Laitosten antama ohjaus tulisi olla myös yhteisöllisyyttä tukevaa ja kasvattavaa toimintaa. Osa laitoksista on viime vuosina kehittänyt voimakkaasti omaa opiskelijarekrytointiaan sekä opettajatuutorointiaan osana opiskelun ohjaustoimintaa. Opettajatuutorilla tarkoitetaan sellaista opiskelijalle/opiskelijoille nimettyä henkilöä, johon voi olla yhteydessä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa ja joka toimii yhteyshenkilönä opiskelijoiden ja laitosten välillä. Muita ohjaus- ja neuvontatahoja: Ylioppilaskunnalla on monenlaista opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontatoimintaa. Erityisesti järjestösihteeri, koulutuspoliittinen sihteeri, sosiaalipoliittinen sihteeri ja kansainvälisten asioiden sihteeri ovat keskeisimmät toimijat ohjauksen saralla sekä tärkeimmät linkit yliopiston hallintoelimiin ja ohjaustahoihin. Opiskelijatuutoritoiminta: Kaikille uusille opiskelijoille on varattu mahdollisuus osallistua pienryhmäohjaukseen, ns. tuutoriohjaukseen tai tarvittaessa ns. faktatuutorointiin. Tuutoripienryhmäohjauksessa ns. laitoksen vanhemmat opiskelijat ohjaavat uusia opiskelijoita 10-15 henkilön pienryhmissä. Tuutorit opastavat ryhmänsä jäseniä kaikissa opintojen aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Opinto-opas 2009 2010 23