Venäjällä vienti hidastuu ja tuonti kiihtyy

5 2007 Venäjällä vienti hidastuu ja tuonti kiihtyy Venäjän ulkomaankaupan voimakas kasvu jatkuu edelleen. Tullihallinnon tilastojen perusteella kauppavaihdon arvo nousi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 107,6 miljardin dollarin suuruiseksi. Yhä tuontipainotteisemman kaupan tuloksena Venäjän perinteisesti suuri kauppataseen ylijäämä supistui 20,5 prosenttia ja oli nyt 33,6 miljardia dollaria. Tammi-maaliskuussa Venäjän ulkokaupan vaihto oli 91,5 miljardia dollaria, mikä merkitsi 17,7 prosentin vuosikasvua. Kauppa IVY-maiden kanssa oli suuruudeltaan selvästi pienempi jääden 16,3 miljardiin dollariin. Tämä sisäkauppa kasvoi kuitenkin 19,6 prosenttia vuositasolla. Venäjän viennin arvo oli 70,7 miljardia dollaria, joten vuosilisäys jäi 5,8 prosenttiin. Tuntipuolella meno oli sen sijaan kovaa, sillä Venäjälle tuotiin tavaroita 37,1 miljardin arvosta eli 51,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Energiatuotteet yhä vientilistan kärjessä Viennin kärjessä olivat edelleen energiatuotteet eli raakaöljy, öljyjalosteet, maakaasu, hiili ja sähkö. Ulkokaupassa öljyn ja kaasun vientiosuus oli 66.5 prosenttia, mutta kuitenkin 5,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna. Tullin mukaan nyt myös koneiden ja laitteiden, kemiantuotteiden ja terästuotteiden vienti osoitti selviä kasvun merkkejä. Raakateräksen ja terästuotteiden vientiosuus oli nyt peräti 16,4 prosenttia. Kolmas merkittävämpi viennin tavararyhmä oli kemianteollisuuden tuotteet, mutta sen osuus jäi vielä 5,8 prosenttiin. Länsiautojen kiihtyvä kysyntä dominoi tuotia Venäjän tavarantuontia dominoi ulkomaisten autojen yhä kiihtyvä kysyntä. Ajoneuvojen sekä niiden varaosien ja laitteiden osuus oli tammi-maaliskuussa jo 50,8 prosenttia koko tuonnista. Henkilöautojen tuonti kasvoi ajanjaksolla 63,3 prosenttia ja kuorma-autojen 56 prosenttia. Autojen ohella venäläiset huolehtivat myös ruokapöytiensä antimista. Lihan ja lihajalosteiden tuonti kasvoi, kohdistetuista tuontikielloista huolimatta, 20,1 prosenttia ja kalan sekä kalasäilykkeiden tuonnissa kasvu oli 29,8 prosenttia. Sokerin tuonnissa kasvu oli kokonaista 49 prosenttia. Myös alkoholijuominen tuonti lisääntyi puolella. Öljy ja kaasu hallitsivat myös vientiä IVY-maihin. Öljyn ja öljytuotteiden kohdalla kehitys oli kovatahtista, sillä niiden vientiarvo nousi vuositasolla 88,8 prosenttia. Samalla myös kivihiilen vienti hypähti 25,9 prosentilla. Muita tärkeitä tavararyhmiä olivat raakapuu, levyteräs, nikkeli, alumiini sekä henkilöautot ja kuorma-autot. Myös lihanvienti sai vauhtia ja sen arvo seitsenkertaistui. Kaupparyhmittymittäin tarkasteltuna EU menetti nyt markkinaosuuttaan IVY-maille. EU:n osuus Venäjän koko ulkomaankaupasta oli nyt 51,9 prosenttia oltuaan vuotta aikaisemmin 56,6 prosenttia. T Ä S S Ä N U M E R O S S A : Venäjällä vienti hidastuu ja tuonti kiihtyy...1 Jälleenvienti vääristää Suomen Venäjän-viennin tulosta...2 Venäjän talouskasvu kiihtyi alkuvuonna...3 Tuottajahintojen nousu hidastui Venäjällä...3 Käynnyköillä jo yli sadaan prosentin peitto Venäjällä...4 Venäjän Glonas-paikannus myös siviilikäyttöön...4 Wal-Mart varmisti brändiasiansa Venäjällä...5 Konsun taloushallintopalvelut laajenevat Kalugaan...5 Kalugan alue nousukiidossa...6 Hyvät yhteydet ja teollista osaamista Kalugassa...6 Finpro näkee Liettuan markkinakehityksen suotuisana...7 Johtava konsulttiyhtiö Bain & Company Ukrainaan...7 Virossa otetaan rauhallisesti Venäjän talouspakotteet...8 Latvia sääti inflaationtorjuntalain...9 Viron alkuvuoden talouskasvu ylitti ennusteen...9 Puola uskoo ulkomaisten investointien kiihtyvän...9 Latvian ja Venäjän rajasopimus enää duuman hyväksyntää vailla...9

2 Jälleenvienti vääristää Suomen Venäjän-viennin tulosta Jälleenviennin osuus Suomen koko Venäjän-viennissä on kasvanut 2000- luvulla ja viime vuosina jo neljännes itäviennistämme on koostunut tuotteista, joita ei ole valmistettu tai edes prosessoitu Suomessa, toteavat Suomen Pankin BOFIT-tutkimuslaitoksen ekonomistit Simon-Erik Ollus ja Heli Simola tuoreessa Finnish reexports to Russia -julkaisussaan. Jälleenvienti johtuu osittain Suomen logistisesti edullisesta sijainnista ja kilpailukykyisistä logistiikkapalveluista. Peruste on tältä osin Tutkimussarjan 22. raportti. Toukokuu 2007. T I L A A! Suomalaiyritykset Venäjällä 1.2007 Toimintaolot odotukset aikeet Barometri vuodesta 1998 Arvioita Venäjän lähiajan talouskehityksestä Venäjän maariski ja liiketoimintaympäristö Suomen viennin kehitys Markkinatilanne Kilpailuolosuhteet Investoinnit ja paikallinen tuotanto Venäläinen henkilöstö Tiedustelut ja tilaukset: Klaus Lehmuskallio 09 492 854 klaus.lehmuskallio@compiler.fi sama kuin Suomen kautta perinteisesti kulkeneella Venäjän transitoliikenteellä. Muita syitä jälleenviennille ovat Venäjän tarjoamat laajat markkinat trading-yrityksille, suomalaisten yritysten hyvä Venäjän markkinoiden tuntemus, monikansallisten yritysten siirtohinnoittelu sekä valitettavasti myös kaksoislaskutusta hyödyntävä harmaa kauppa. Taloudellisesti jälleenviennin merkitys Suomelle on vähäinen, tutkijat toteavat. Koska vientituotteita ei ole valmistettu Suomessa, niiden työllisyysvaikutus on selvästi pienempi varsinaiseen vientiin verrattuna. Jälleenviennin tulovaikutus ohjautuukin lähinnä kuljetus- ja huolinta-alan yrityksille. Toisaalta jälleenvienti aiheuttaa ongelman, koska se tuo Venäjän vientitilastoomme ilmaa, mikä taas hankaloittaa todellisen vientimenestyksen seurantaa. Kun jälleenvientituotteiden vaikutus pudistetaan Suomen Venäjän-viennistä selviää, että Suomen markkinaosuus Venäjällä on ollut lievässä laskussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Nyt jälleenviennin kehitystä on vaikea ennakoida, sillä jälleenvienti reagoi hyvin nopeasti ja joustavasti liiketoimintaympäristön muutoksiin. Viime vuonna tapahtunut Venäjän-viennin kasvuvauhdin tuntuva hidastuminen johtui paljolti matkapuhelimien jälleenviennin hiipumisesta vaihtoehtoisten kuljetusreittien vahvistaessa asemiaan. Toimitus/ Markkinointia Idänkaupan Vientipalvelut/ Muut informaatiotuotteet 13. vuosikerta www.compiler.fi Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B 00660 Helsinki Puh. 09) 492 854 Fax (09) 454 0838 klaus. lehmuskallio@compiler.fi Klaus Lehmuskallio Kaija Pasila-Lehmuskallio Puh. (09) 492 854 Fax (09) 454 0838 Compiler Trade Web Site Compiler enews Idänkaupan Vientipalvelut -eextra Suomalaisyritykset Venäjällä -tutkimus

3 Venäjän talouskasvu kiihtyi alkuvuonna Kaikkien keskeisten tuotannonalojen vuosikasvu kiihtyi selvästi ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Talousministeriön alustavan arvion mukaan kokonaistuotanto kasvoi 7,9 %. Teollisuustuotannon kasvu oli 8 % ja sitä tuki erityisesti jalostavan teollisuuden 15 %:n kasvu, mutta myös kaivannaisteollisuuden kasvu kiihtyi 4 %:iin. Pitkään maltillisesti kasvaneen öljyntuotannon kasvu nopeutui sekin 4 %:iin. Kovaan kasvuun päästiin jalostavassa teollisuudessa, jossa mm. koneiden ja laitteiden, elektroniikan ja optiikan sekä kumi- ja muovituotteiden tuotanto kasvoi yli 20 %. Päätuotantoaloista vuosikasvu oli kuitenkin nopeinta rakentamisessa, joka lisääntyi 23 %. Vähittäiskauppa kasvoi 14 %, kuljetukset 3 % ja maataloustuotanto 2 %. Keskeisten tuotannonalojen nopea kasvu ei heijastunut Venäjän vientiin samassa tahdissa. Viennin kasvu hidastui ensimmäisellä neljänneksellä paljolti öljyn hinnan laskun johdosta. Ennakkoarvion mukaan viennin arvo kohosi vain muutaman prosentin vuodessa. Tuottajahintojen nousu hidastui Venäjällä Maaliskuussa teollisuuden tuottajahinnat nousivat 6 % vuotta aiemmasta, Viime viime vuoden vuosimuutos oli yli 15 %. Tuottajahintojen nousua on pitkään vetänyt kaivannaistuotannon ja erityisesti energiatuotannon kustannusten nousu. Tuottajahinnat kaivannaisteollisuudessa kuitenkin laskivat 5 % edellisestä vuodesta. Lasku selittyy osittain viime vuoden vertailuajankohdan kylmällä talvella sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan laskulla. Vuoden 2004 alusta tuottajahinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet energiakaivannaisten tuotannossa ja jalostuksessa. Sen sijaan tehdasteollisuuden tuottajahinnat ovat nousseet varovaisemmin, noin 50 % vuoden 2004 alusta. Maaliskuussa tehdasteollisuuden tuottajahinnat nousivat 11 % edellisvuotisesta. Nopeimmin tuottajahinnat ovat kolmivuotiskaudella nousseet öljyn ja kivihiilen jalostuksessa ja hitaimmin taas tekstiili-, nahka- sekä elintarviketeollisuudessa. (Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: Toimittaja Timo Harell. bofit@bof.fi)

Käynnyköillä jo yli saadaan prosentin peitto Venäjällä Itä-euroopan matkapuhelinmarkkinoita seuraava AC&M Consulting julkisti toukokuun puolivälissä tuoreimmat laskelmansa Venäjän ja Ukrainan tilanteesta. Vaikka puhelinten penetraatio ylittää jo 100 prosentin rajan vetävät markkinat edelleen hyvin. Konsulttiyhtiön mukaan käytössä olevin matkapuhelinten määrä nousi Venäjällä huhtikuussa 156,8 miljoonaa laitteeseen. Määrä lisääntyi edellisestä kuukaudesta 1,7 miljoonalla puhelimella eli runsaalla yhdellä prosentilla. Koko Venäjän osalta matkapuhelin penetraatio oli 108 prosenttia. Puhelinten käytössä oli tilastojen perusteella suuria alueellisia eroja. Moskovassa oli käytössä 27,5 miljoonaa puhelinta, mikä merkitsi 1,62 puhelinta asukasta kohden. Pietarissa puhelinten määrä oli 8,9 miljoonaa laitetta ja väestöpeitto vastaavasti 1,42 puhelinta. Venäjän muilla alueilla puhelinten kokonaismäärä nousi 120,3 miljoonaan. Myös alueilla penetraatio oli jo noussut korkeaksi, 98,7 prosenttiin. Ukrainassakin kännyköillä jo yli sadan prosentim peitto Ukrainassa AC&M sai matkapuhelinten kokonaismääräksi 51,3 miljoonaa laitetta, mikä merkitsee 100 prosentin väestöpeiton ylittämistä myös tässä maassa. Venäjän Glonaspaikannus myös siviilikäyttöön Venäjän presidentti allekirjoitti asetuksen, joka avaa vapaan pääsyn Venäjän Glonas-navigointijärjestelmään. Venäjällä kehitetty järjestelmä vastaa amerikkalaisperäistä Global Positioning Systemiä. Puolustusministeriön mukaan Glonas tulee myös siviilikäyttöön jo tämän vuoden loppupuollella. Ilmaista palvelua voivat Venäjällä käyttää myös ulkomaalaiset yksityishenkilöt ja ulkomaiset yritykset. Glonas on jo alunperin kehitetty palvelemaan sekä sotilas- että yksityiskäytön tarpeita. Navigointijärjestelmä pystyy paikantamaan kohteen yhden metrin tarkkuudella. 4 Verkosta kaupallista lisävoimaa Venäjällä Pietarilainen Allnet konsultoi ja toteuttaa markkinoinnin internet-ratkaisuja Venäjällä toimiville ulkomaisille yrityksille. Palveluihin sisältyvät: konsultointi ja konseptisuunnittelu tekninen toteutus ja design domain-rekisteröinnit yrityssivustojen toteutus varsinaisten portaalien rakentaminen verkkokaupparatkaisut muut asiakaskohtaisesti räätälöidyt sovellukset Suunnittelutiimillä korkeatasoinen ammatillinen pätevyys. Yrityksellä on myös suomalainen osakas. Ulkomaisia asiakasreferenssejä. Yhteydenotot venäjäksi ja englanniksi: Alexandra Yurepina, partner. email: alexandra.yurepina@allnet.ru

Pamela Anderson Moskovassa. PhotoXpress Markkinointiviestintää Venäjällä Suomalaisen Circes Oy:n kanssa yhteistyössä toimivat mainostoimisto Veres ja kuvatoimisto PhotoXPress palvelevat yritystänne Moskovassa ja sieltä myös laajemmin Venäjällä. Mainostoimisto Veres Mainospalveluja sekä kuluttajaettä yritysmarkkinointiin. Copywriting & Design. Lehdistötiedottaminen. Painotyötuotanto. Myös länsimaisten mainosaineistojen lokalisointia. Yhteys Moskovassa skvorts@rambler.ru tai Suomessa veronika.braithwaite@circes.fi. Kuvatoimisto PhotoXPress Pamela ja kymmeniä tuhansia muita eri aiheisia venäläisiä kuvia digitalisoituna. Parhaiden paikallisten kuvaajien otoksia. Kehittynyt hakujärjestelmä. Kuvien verkkotilaus ja -lähetys. Loistava kuva-aineisto mainonnan, tiedottamisen ja kustannustoiminnan tarpeisiin. Yhteys Moskovassa www.photoxpress.biz tai Suomessa veronika.braithwaite@circes.fi Wal-Mart varmisti brändiasiansa Venäjällä Venäjälle menoaan jo pitkään valmistellut markettijätti Wal-Mart on ottanut seuraavan askeleen rekisteröimällä perusteellisesti kaikki paikallisesti käytettävät tuotemerkkinsä. Perusmerkkinsä Wal-Martin ja Sam s Clubin yhtiö rekisteröi Venäjällä jo vuonna 2001. Nyt yhtiö rekisteröi yhteensä 42 tuotemerkkiään. Lisäksi se eräiden länsiyritysten ikävistä kokemuksista oppineena rekisteröi yhdeksän tärkeintä merkkiään myös kyrillisenä versiona. Niihin kuuluivat Ol Roykoiranruoat ja Simply Basic -vaatteet, Vedomosti-lehti kertoo. Tavaramerkkiasioissa ovat Venäjällä joutuneet hankaluuksiin muun Venäjällä taloushallintopalveluja tarjoavan Konsun toimitusjohtaja Pirjo Karhu luottaa Kalugan alueen vahvaan talouskehitykseen. Tästä syystä Konsu avaa kesäkuussa kolmannen Venäjän toimistonsa Obninskiin Kalugassa. Toimisto tarjoaa Pietarin ja Moskovan toimistojen tapaan sekä taloushallinnon ulkoistamispalveluita että myös juridista konsultointia. Karhun mukaan jo useat suomalaisyritykset ovat tehneet tuotannollisia investointeja Kalugan alueelle. Hän odottaa alueen edelleen kiinnostavan, koska Moskovan rajusti noussut kustannustaso ohjaa ulkomaisia yrityksiä pääkaupungin ulkopuolella sijaitseviin lähikohteisiin. Suomalaisten investointialttius on nyt kaikkiaan lisääntymässä. Viime muassa H&M ja Starbucks. Näistä jälkimmäinen joutui ostamaan oman logonsa 600 000 dollarilla venäläiseltä keinottelijalta, joka oli rekisteröinyt logon omiin nimiinsä. The Moscow Timesin haastattelema Soyuzpatentin edustaja tunsi hyvin tämän tyyppiset hämäräyrittäjät. Hänen mukaansa nimenhaltijat vaativat joko huomattavia kertakorvauksia tai sitten he kiristävät itselleen muita etuja, kuten esimerkiksi alueellisen myyntiedustuksen yksinoikeudella. Wal-Mart aikoo tulla markkinoille yritysostojen kautta. Sen tiedetään olevan kontaksissa ainakin Lentaan ja Carouselliin. Konsun taloushallintopalvelut laajenevat Kalugaan vuonna autoimme noin 30 suomalaisyritystä etabloitumaan Venäjälle, mutta tänä vuonna pääsimme jo ensimmäisellä neljänneksellä samaan määrään, Pirjo Karhu toteaa. Asiakasmäärän ja toimeksiantojen kasvun myötä Konsu on tuntuvasti laajentanut organisaatiotaan ja palkannut vuoden kuluessa 20 uutta työntekijää Pietariin ja Moskovaan. Venäjällä 15 vuoden ajan toimineella Konsulla on tällä hetkellä Venäjällä 105 työntekijää. Suomessa yrityksen Lappeenrannan ja Helsingin toimistoissa työskentelee yhteensä 12 henkilöä. Konsun tämän vuoden liikevaihtotavoitteena on 4,2 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 35 prosentin vuosikasvua. 5

6 Kalugan alue nousukiidossa Moskovan tuntumassa sijaitseva Kalugan alue on päässyt kovaan nousukierteeseen. Viime vuonna alueelle investoitiin 420 miljoonan dollarin arvosta, mutta tänä vuonna jo suurimman yksittäisen teollisuusinvestoinnin loppusumma nousee 600 miljoonaan dollariin. Kalugaan parhaillaan asettumassa oleva ulkomainen autoteollisuus on viemässä Pietarilta Venäjän Detroitin aseman. Kalugan nousu toimialan ykköseksi varmistui Volkswagenin valittua huolellisen harkinnan jälkeen Kalugan Venäjän tehtaansa sijaintipaikaksi. Volkswagen aloittaa tuotannon jo ensi syksynä Volkswagen asettuu Kalugassa kahden teollisuuspuiston tuntumaan. Maa-aluevaraus käsittää 400 hehtaaria, josta puolet tulee omaan käyttöön ja toinen puoli tarjotaan tuotannollisten yhteistyökumppaneiden käyttöön. Tuotantokompleksin rakennustyöt ovat jo käynnissä ja autojen valmistus on tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Valmistus aloitetaan Skodilla ja Passateilla ja vuonna 2009 ohjelmaan tulee myös Polo. Täyteen tuotantoon laitos pääsee vuonna 2009, jolloin tavoitteena on valmistaa yhteensä 115 000 autoa. Tähän vaiheeseen pääseminen edellyttää Volkswagenilta noin 600 miljoonan dollarin suuruisia investointeja. Autoelektroniikkaa Siemensiltä ja pakoputkia Bosalilta Siemens Automotive AG on puolestaan esitellyt oman suunnitelmansa autoelektroniikkaa valmistavan tuotantolaitoksen perustamisesta Kalugaan. Noin 30 miljoonaa euroa maksavasta laitoksesta tulee tuotantohaaransa suurin yksikkö Venäjällä. Siemens toimittaa jo entuudestaan elektroniikkaa Volkswagenille. Autoteollisuutta samoin edustava hollantilainen Bosal on varannut Kalugasta 20 hehtaarin tontin. Maailman johtaviin pakoputkistojen valmistajiin lukeutuva Bosal aikoo rakentaa paikalliseen teknologiapuistoon 27 000 neliömetrin suuruisen tehtaan. Volvon tuotanto voisi alkaa vuonna 2009 Myös seuraava suuri autoteollisuuden investointi on edennyt jo pitkälle. Volvon on tarkoitus allekirjoittaa aivan lähiaikoina investointisopimus aluehallinnon kanssa. Volvolle on luvattu tuotantolaitosta varten 40 hehtaarin suuruinen tontti. Mikäli sopimus toteutuu, aloittaa Volvon heti kokoonpanontehtaan rakentamisen. Hankkeen olisi määrä valmistua vuonna 2009 ja sen investointisumma on noin 100 miljoonaa euroa. Tehdas on suunniteltu Volvon ja Renaultin kuorma-autojen kokoamiseen ja tuotannon kokonaistavoitteena on valmistaa 15 000 ajoneuvoa vuodessa. Panimojättikin tulossa Hyvät yhteydet ja teollista osaamista Autoteollisuuden ulkopuolelta oleva suuri ulkomainen investoija on eteläafrikkalainen panimojätti SAB Miller. Jo toiminnassa olevan Kalugan panimon kapasiteetti on nyt nostettu kolmeen miljoonaan hehtolitraan. SABMIllerin myynti Venäjällä on kasvanut kolmanneksen tahtiin vuosittain. Moskovasta noin 180 kilometriä lounaiseen sijaitseva Kaluga kuuluu Venäjän Federaation keskusalueeseen. Lääni on suhteellisen pieni, vain 29 900 neliökilometrin kokoinen. Väestömäärä on hieman yli miljoonan, mutta kaupungistumisaste on korkea nousten noin 70 prosenttiin. Kalugan kaupunki on tärkeä rautateiden solmukohta ja sen jokisatama tarjoaa hyviä kuljetusyhteyksiä myös vesireittejä myöten. Lisäksi alueen läpi kulkee kansainvälinen Moskova-Kaluga-Bryansk-Kiev-Lvov-Varsova-tieyhteys. Vahvasti teollistuneella alueella jalostava metalliteollisuus sekä kone- ja laitevalmistus ovat avainasemassa. Tällä sektorilla on toimii yli 900 yritystä, joista suuria tai keskikokoisia on 59. Tällä hetkellä myös elektroniikkateollisuus on selvässä kasvuvaiheessa. Aluejohto on omasta puolestaan toiminut määrätietoisesti Kalugan vetovoiman lisäämiseksi. Hallinto on pyrkinyt hankkimaan uusia kotimaisia ja ulkomaisia investointeja etenkin metallitehdasteollisuuteen ja elektroniikkateollisuuteen, mutta nyt uutena painopistealueena on myös metsäteollisuus. Alueellista lainsäädäntöä on kehitetty investointeja suosivaksi. Toimiin sisältyvät muun muassa investointisuoja ja määräaikaiset verohelpotukset.

7 Finpro näkee Liettuan markkinakehityksen suotuisana Maailmanpankin raportin mukaan yritystoiminnan harjoittaminen Liettuassa on lähes yhtä helppoa kuin Suomessa ja helpompaa kuin Virossa tai Latviassa. Pankin 175 maata käsittäneessäa Liettua sijoittuu vertailussa sijalle 16 eli vain kaksi sijaa Suomen jälkeen. Ero esimerkiksi Venäjään on suuri, sillä itänaapurimme joutuu tyytymään sija kuuluun 96. Liettuan tekee kiinnostavaksi myös maan toimivat liike- ja logistiikkayhteydet Valko-Venäjälle, Kaliningradiin ja Ukrainaan. Finpro järjestääkin kesäkuun puolivälissä Vilnassa Projects and Their Finance in Lithuania, Belarus and Kaliningrad -seminaarin. Suomalaisia yrityksiä on etabloitunut Liettuaan vajaat 190. Suomalainen paikallinen yritysrintama on kuitenkin tällä hetkellä kapeampi kuin tanskalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten tai venäläisten. Liettua tarjoaa suomalaisyrityksille hyviä jatkonäkymiä. Sen talouskasvu sijoittuu Keski- ja Itä-Euroopan maiden kärkipäähän yli seitsemän prosentin vuosivauhdillaan. Myös EU-rahoitus nopeuttaa maan talouskehitystä. Uuden ohjelmakauden rahoitusallokaatio vuosille 2007-2013 on yhteensä 6,67 miljardia euroa, eli kahdeksankertainen verrattuna edelliseen kauteen 2004-2006. Finpron mukaan tärkeitä hankkeita on luvassa muun muassa energia, ympäristö-, liikenne- ja terveyssektoreille. Suomalaisilla vankka asema rakennus- ja kiinteistömarkkinoilla Rakentaminen kasvaa Liettuassa tällä hetkellä 10 prosentin vuosivauhdilla eli bruttokansantuotetta nopeammin. Alan suomalaisyrityksistä YIT:llä, Lemminkäisellä, Parocilla, Maxitilla ja Ruukilla on jo vahva markkina-asema. Lisäksi Liettuaan on tullut menestyksekkäästi joukko pienempiä rakennusalan yrityksiä. Viime vuonna valmistui uusia asuinhuoneistoja 7 300 ja kysyntää löytyisi vielä huomattavasti laajemmalle tuotannolle. Jatkoa ajatellen tärkeätä on se. että ykityisomisteiset rakennukset hyväksyttiin uudella ohjelmakaudella ensimmäistä kertaa EU-tukien piiriin, mikä merkitsee lähtölaukausta neuvostoaikaisten betonilähiöiden kunnostamiselle. Näissä lähiöissä sijaitsee yli 60 prosenttia koko asuntokannasta. Liettuan nopeasti kasvava vähittäiskauppa kiihdyttää puolestaan toimitilarakentamista. Kaupan volyymin kasvu edellyttää supermarkettien, kauppakeskusten, varastojen ja varsinaisten logistiikkakeskusten rakentamista. Myös ajanmukaisista toimistotiloista on maassa kova puute. Vaikka pääkaupunki Vilna on tärkein kaupallinen keskus, aktiviteettia ohjautuu enenevästi maakuntiin, missä suuria kauppakeskuksia ei vielä ole ehditty rakentaa. Samoin logistiselta sijainniltaan edulliset kaupungit, kuten Kaunas, Panevezys ja Elektrinai hyötyvät kasvavista investoinneista. Rakennustoiminta ja kiinteistömarkkinoiden hyvä tuotto houkuttelee Liettuaan myös ulkomaisia sijoittajia ja kiinteistöliiketoiminnan ammattilaisia. Suomesta peliin mukaan ovat lähteneet jo Evli, Citycon, Ovenia ja YIT Building Systems. Suomalaisyritykset ovat tehneet tuntuvampia panostuksia myös energia- ja ympäristöalalla. Yrityksiämme on osallistunut sähkö- ja kaukolämpöverkkojen sekä voimaloiden kattiloiden uusimiseen. Myös jätteenkäsittelyssä suomalaiselle osaamiselle on ollut kysyntää. Johtava konsulttiyhtiö Bain & Company Ukrainaan Edelleen sekavassa poliittisessa tilanteessa oleva Ukraina koetaan silti kiinnostavaksi markkina-alueeksi. Tunnetuista kansainvälisistä toimijoista uusimpina tulokkaina Ukrainaan ovat asettuneet liikkeenjohdon konsulttiyhtiö Bain & Company sekä Kiovassa edustuston avannut Credit Suisse -pankki. Bostonissa pääkonttoriaan pitävällä Bainilla on nyt 36 toimistoa 22 eri maassa. Yhtiön palvelumuotoja ovat strategioiden luominen, operatiivinen, organisatorinen ja teknologinen konsultointi sekä yrityskaupat. Bain päätti avata toimiston Kiovassa, koska seitsemän vuotta jatkunut talouskasvu on saanut kovaan vauhtiin rahoitusalan, rakentamisen ja aivan viime aikoina myös kulutustavaratuotannon sekä vähittäiskaupan. Bain uskoo saavansa nopeasti hyvän jalansijan Ukrainassa, koska sen kilpailijat McKinsey & Company ja Boston Consulting Group hoitavat Ukrainan asiakkaitaan Moskovasta käsin. Bain & Companylla oli itselläänkin toimisto Moskovassa, mutta sen toiminta lopetettiin 1990-luvun lopulla. Credit Suissen toimisto aloittaa rahoitusalan neuvontapalveluilla. Se voi paikallisesti tukea Ukrainassa toimivia ulkomaisia yrityksiä sekä kansainvälistymään pyrkiviä ukrainalaisyrityksiä. Se tarjoaa Kiovasta käsin myös varainhoitopalveluja Sveitsissä.

8 Virossa otetaan rauhallisesti Venäjän talouspakotteet Venäläisen sotamuistomerkin siirtäminen Tallinnassa on johtanut yllättävän koviin ja nopeisiin reaktioihin Venäjällä. Venäjä on uhannut Viroa talouspakotteilla ja on osin myös toteuttanut niitä. Tähän mennessä Venäjä on ainakin rajoittanut raskaiden kuormaautojen liikennettä Narvan sillalla, siirtänyt öljyn ja lannoitteiden transitokuljetuksia Virosta muille reiteille sekä ilmoittanut Pietarin ja Tallinnan välisen junahenkilöliikenteen loppuvan kannattamattomana. Viimeksi mainitun tiedon tosin kiisti Venäjän valtionrautateiden edustaja, joka totesi liikenteen keskeytyvän vain tilapäisesti radanparannustöiden takia. Virolaisten tuotteiden ostoboikotti on sen sijaan vaikeammin toteutettavissa, koska useimmissa Venäjälle vietävissä kuluttajatuotteista ei ilmoiteta alkuperämaata. Lisäksi vientiä voidaan hoitaa jälleenvientinä Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta, kuten jo kalasäilykkeiden kohdalla tapahtuu. Maahantuojien boikotti on jo vakavampi asia Vakavampia asia olisi kuitenkin maahantuojien ja jälleenmyyjien yhtyminen tuoteboikottiin. The Baltic Timesin mukaan lihanjalostaja Noo Lihatoostusin venäläiset jälleenmyyjät ilmoittivat vetävänsä virolaistuotteet pois myynnistä. Varmemmaksi vakuudeksi Venäjän elintarvikeviranomaiset keskeyttivät virolaisten ruokatuotteiden maahantuonnin hygieniavaatimuksiin tukeutuen. Pahimman iskun on kuitenkin kokenut Viron johtava makeisvalmistaja Kalev, jonka venäläiset edustajat ilmoittivat irtisanovansa jälleenmyyntisopimuksen, TBT jatkaa. Pääministeri rauhoittelee - transiton supistumisesta kärsivätkin venäläiset operaattorit Tuotanto- ja konsulttipalveluita itäisessä Euroopassa Buslink Oy tarjoaa teollisuudelle omia tuotantopalveluita, alihankintapalveluita sekä konsulttipalveluita itäisen Euroopan kaupassa. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Pietarissa ja Kaunasissa Liettuassa. Venäjän ja Baltian maiden ohella meillä monivuotinen kokemus myös Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Lars Sonckin tie 3 E, 00570 Helsinki Telefax: 09-4548 878 Tutustu tarkemmin palveluihimme ja tuotteidemme kuvastoon: www.buslink.fi Viron pääministeri Andrus Ansip on toisaalta rauhoitellut mielialoja Virossa. Hänen mukaansa ei esimerkiksi transiton supistumisella ole mainittavampia vaikutuksia Viron talouteen. Itse asiassa sen vaikutukset kohdistuvat pahiten Virossa transitoa operoiviin venäläisyrityksiin ja venäläisiin liikemiehiin. Muita menetyksiä kärsiviä ovat lähinnä Viron rautatiehallinto ja Tallinnan satamat. IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT Sähköiset numerot vuodesta 2001 http://www.compiler. fi/idankaupan/uutisia/ vientipalvelut-muut.htm Buslink - ulkoistamispalveluita vaativiin tarpeisiin

Viron alkuvuoden talouskasvu ylitti ennusteen Keskuspankin maaliskuun lopulla antaman ennusteen mukaan Viron koko tämän vuoden talouskasvuksi tulisi 8,4 prosenttia. Toukokuun puolivälissä julkistetun tiedon mukaan Virossa päästiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä selvästi parempaan, 9,9 prosentin kasvuun. Hieman tuoreemmassa, Nordean Baltic Rim Outlook -raportisaan antamassa ennusteessa tyydytään keskuspankin ennustetta hieman varovaisempaan arvioon. Pankin ekonomistit odottavat Viron bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 7,9 prosenttia. Keskuspankki on varautunut siihen, että talouskasvu alkaa hidastua ensi vuodesta lähtien. Ennusteina ovat tässä vaiheessa 6,5 prosentin kasvu vuonna 2008 ja 5,6 prosentin kasvu vuonna 2009. Nordea on antanut oman ennusteensa vasta vuoden 2008 osalta ja sen mukaan kasvu jopa piristyisi nousten 8,3 prosenttiin. Latvia sääti inflaationtorjuntalain Latviassa jo lähes kansalliseksi ongelmaksi noussut inflaatio ei hellittänyt huhtikuussakaan. Kuluttajahinnat nousivat kuukausivertailussa 0,9 prosenttia ja vuositasolla 8,9 prosenttia. Inflaatioprosentti oli korkein kymmeneen vuoteen. Latvian makrotalous kehittyy yhä epävakaampaan suuntaan. Samalla kun Latvialla on EU:n paras talouskasvu on sillä myös talousalueen korkein inflaatio. Nyt Latviassa haetaan nopeita talouspoliittisia keinoja. Maan parlamentti hyväksyikin jo viime viikolla lain, joka sisältää toimenpideohjelman inflaation torjumiseksi. Latvian ja Venäjän rajasopimus enää duuman hyväksyntää vailla Latvian parlamentti ratifioi toukokuun puolivälissä omalta osaltaan Latvian ja Venäjän välisen rajasopimuksen. Lain läpimeno vahvistui 70 edustajan kannatuksella 25 parlamentin jäsenen vastustaessa sitä. Rajasopimusta on työstetty maiden välillä vuodesta 1997 lähtien vaihtelevalla menestyksellä. Rajasopimuksen allekirjoittivat aiemmin Latvian pääministeri Aigars Kalvitis ja Venäjän pääministeri Mihail Fradkov maaliskuun 27. päivä Moskovassa. Sopimuksen voimaantulo edellyttää kummankin maan parlamenttien hyväksyntää. Latvian johdon mukaan Kreml on vakuuttanut, ettei liioin duuman hyväksynnän kanssa tulla viivyttelemään. Latvian osalta rajasopimuksen ratifioinnissa edellytettiin, että sopimusteksti vastaa maan jäsenvastuita Euroopan turvallisuus. ja yhteistyöjärjestön OSCE:n suhteen. Myös Latvian EU-jäsenyyssopimus asettaa vaatimuksia unionin ja Venäjän välisen rajahallinnon hoitamiselle. Rajasopimus kruunaa tässä vaiheessa sen liennytyskehityksen mitä maiden välillä on viime aikoina kaikessa hiljaisuudessa tapahtunut. Samalla myös maiden välinen liiketoiminta ja kauppa ovat kääntyneet parempaan suuntaan. Puola uskoo ulkomaisten investointien kiihtyvän Makrotaloudeltaan vakaa ja kestävän talouskasvun uralle päässyt Puola nauttii parhaillaan investointibuumista. Viime vuonna kotimaiset ja ulkomaiset investoinnit kasvoivat 16,7 prosenttia, kun vuonna 2005 sijoitusten kasvu jäi 6,5 prosenttiin. Keskuspankin arvioiden mukaan tänä vuonna investoinneissa päästään vieläkin parempaan tulokseen, mahdollisesti jopa 20 prosentin lisäykseen. Suorien ulkomaisten osalta voidaan jo puhua menestyksestä. Viime vuonna Puolaan investointiin ulkomailta 11,1 miljardin euron verran. Summa ylitti 44 prosentilla vuonna 2005 kertyneet 7,7 miljardin euron suuruiset investoinnit. Puola on myös päässyt niskan päälle itäisen Keski-Euroopan sisäisessä kilpailussa. Ulkomaisten investointien kasvu on nyt selvästi nopeampaa kuin kilpailijamaissa Unkarissa, Tshekissä ja Slovakiassa. Viime vuonna valtion investointivirasto PAlilZ kätilöi 43 ulkomaista investointiprojektia. Toimialoittain laskettuna kärkeen nousivat elektroniikka-alan tuotantohankkeet, joita oli 11 kpl. Ne ylittivät määrällisesti aikaisemmin johtopaikkaa pitäneet autoteollisuuden investoinnit. Autoteollisuudenkin investointeja saatiin viime vuonna useita eli kaikkiaan kahdeksan. Tälle vuodelle investointivirasto on priorisoinut tutkimukseen ja kehitystoimintaan liittyvät hankkeet, palvelukeskukset ja hyvään vaiheeseen päässeet elektroniikkainvestoinnit. 9