Turvallinen työskentely sähköistetyllä radalla
Johdanto Turvallinen työskentely sähköistetyllä radalla -opas on tarkoitettu turvallisuuskoulutuksen tueksi ja muistin virkistykseksi sähköistetyllä radalla tai sen läheisyydessä työskenteleville henkilöille, joita ei ole perehdytetty varsinaisiin sähköratatöihin. Opas perustuu seuraaviin julkaisuihin ja standardiin: Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO, Liikenneviraston ohjeita 1/2012) Sähkörataohjeet (Ratahallintokeskuksen julkaisuja B 22) Standardi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3
Sisällysluettelo 1 Suurjännite...5 2 Ratajohtojärjestelmä...6 3 Sähköradan käyttökeskukset...8 3.1 Käyttökeskusalueet...9 4 Olosuhteet sähköradalla...10 4.1 Työskentely sähköistetyllä radalla...10 4.2 Sähköjunien äänettömyys...13 4.3 Jännitekatko...14 4.4 Laiturit...15 4.5 Ratapihat...16 4.6 Työkoneiden käyttö ja työskentelyetäisyydet...17 4.7 Kuormaus ja lastaus...20 4.8 Tasoristeys...21 5 Varo ja varmista...22 5.1 Paluuvirtakisko...23 5.2 Suojamaadoitus...24 5.3 Käyttömaadoitus...26 5.4 Työmaadoitus...27 5.5 Hätämaadoitus...29 6 Toiminta hätä- ja vaaratilanteessa...30 7 Muistiinpanoja...31 4
1 Suurjännite Tehokas Näkymätön Vaarallinen Sähköradalla käytetty suurjännite mahdollistaa junien tarvitseman energiansaannin ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Sähköradan rakenteissa piilee näkymätön vaara! Hengenvaarallinen suurjännite Ajojohtimen 25 000 voltin jännite on niin suuri, että se voi loikata valokaarena 30 senttimetrin päähän ajojohtimen jännitteisistä osista, sääolosuhteista riippuen jopa kauemmas. Valokaaren hengenvaarallinen lämpötila saattaa olla jopa 5000 C. Se voi aiheuttaa pahoja sisäisiä sekä ulkoisia palovammoja. Vaaran huomioonottaminen Tämän oppaan turvallisuusohjeistusta noudattamalla suurjännitteen läheisyydessä työskentely ei kuitenkaan ole sen vaarallisempaa kuin muutkaan rakentamis- ja kunnossapitotyöt. Tärkeintä on muistaa pienin sallittu työskentelyetäisyys kaikkiin sähköratarakenteisiin, erityisesti johtimiin ja kääntöorsiin. Tämän etäisyyden tulee säilyä kaikissa työn vaiheissa. Myöskään mikään sähköä johtava esine ei edes hetkellisesti saa alittaa tätä etäisyyttä. 5
2 Ratajohtojärjestelmä Suomessa kaikilla sähköistetyillä radoilla on vaihtovirralla, 25 000 voltin jännitteellä ja 50 HZ taajuudella toimiva ratajohtojärjestelmä. Ratajohtoa syötetään kahdenlaisella järjestelmällä, joko 25 kv:n tai 2x25 kv:n syöttöjärjestelmällä. Turvaetäisyydet sekä 25 kv:n että 2x25 kv:n syöttöjärjestelmässä: Työhön opastetun henkilön pienin työskentelyetäisyys ajojohtimiin (kannatin, ajolanka, ripustin), kääntöorsirakenteisiin sekä paluujohtimiin ja 2x25 kv järjestelmän vastajohtimiin on 2 metriä. Kuvassa 1 on kuvattu 25 kv:n syöttöjärjestelmään liitetty ratajohto, ja kuvassa 2 on kuvattu 2x25 kv:n syöttöjärjestelmään liitetty ratajohto. Kannatin Y-köysi Ajolanka Ohjain Ripustin Kääntöorsi Paluujohdin M-johdin l-pylväs Pylvään suojamaadoitus KUVA 1. 25 kv:n syöttöjärjestelmän ratajohto 6
Kannatin Vastajohdin Y-köysi Ajolanka Ohjain Ripustin Kääntöorsi M-johdin l-pylväs Pylvään suojamaadoitus KUVA 2. 2x25 kv:n syöttöjärjestelmän ratajohto 2x25 kv:n syöttöjärjestelmä on käytössä seuraavilla rataosilla: Tuomioja Hirvineva Tuomioja Raahe Ruukki Oulu Rovaniemi Oulu Kontiomäki Iisalmi Kontiomäki Vartius Murtomäki Talvivaara Kerava Lahti Rovaniemi Kemijärvi (2013) Muilla rataosilla käytetään 25 kv:n syöttöjärjestelmää. Lisätietoa sähkörataa koskevista turvallisuusohjeista saat Liikenneviraston Internet-sivuilta Sähkörataohjeet (Ratahallintokeskuksen julkaisuja B 22) ja Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO, Liikenneviraston ohjeita 1/2012) -julkaisuista sekä sähkölaitteiston käytön johtajilta. 7
3 Sähköradan käyttökeskukset Sähköradan kaukovalvonta ja -käyttö hoidetaan käyttökeskuksista. Käyttökeskukset ja niiden valvonta-alueet on esitetty kuvassa 3. Käyttökeskukset toimivat 24 tuntia vuorokaudessa. Niiden tehtävänä on sähköteknisten järjestelmien käytön valvonta sekä jännitekatkojen ja kytkentöjen suorittaminen. Käyttökeskukset auttavat sähköradan sähköturvallisuuteen ja sähkölaitteistojen käytettävyyteen liittyvissä asioissa. 8
3.1 Käyttökeskusalueet Sähköradan käyttökeskusalueet ja käytön johtajat 1.1.2013 alkaen HELSINKI puh. 030 721 333 kayttokeskus.helsinki@vr.fi Arto Malin puh. 040 311 4846 TAMPERE puh. 030 730 333 kayttokeskus.tampere@vr.fi Arto Malin puh. 040 311 4846 KOUVOLA puh. 030 734 333 kayttokeskus.kouvola@vr.fi Juha Salovaara puh. 040 863 7340 OULU puh. 030 745 304 kayttokeskus.oulu@vr.fi Markku Granlund puh. 020 637 3875 Oulun käyttökeskus Tampereen käyttökeskus Kouvolan käyttökeskus Helsingin käyttökeskus KUVA 3. Käyttökeskusalueet 9
4 Olosuhteet sähköradalla Ajolangassa sekä sitä kannattavissa johtimissa ja kääntöorsissa on 25 000 voltin hengenvaarallinen jännite. Sähköradan jännitteisiin osiin on säilytettävä 2 metrin turvaetäisyys. Etäisyys on arvioitava ennen töiden aloittamista. Etäisyyttä ei tule mitata. Ajolanka on normaalisti asennettu 6,15 metrin korkeuteen kiskon pinnasta. Ajolanka voi kuitenkin olla alimmillaan 5,60 metrin korkeudella esimerkiksi siltojen alla ja tunneleissa, mikä rajoittaa suurinta sallittua työskentelykorkeutta. Kun ajolanka on asennettu alle 6 metrin korkeudelle, on se merkitty kuvan 4 mukaisin punavalkoisin merkein. Merkit on asennettu sähköratapylväisiin tai tunnelin suuaukolle. Muista säilyttää turvaetäisyys! AJOLANGAN KORKEUS ALLE 6,0 m KUVA 4. Ajolangan korkeus alle 6,0 m -merkki 4.1 Työskentely sähköistetyllä radalla Sähköistetyllä radalla ja sen läheisyydessä työskentelevien henkilöiden tulee olla perehdytetty sähköratajärjestelmään. Rautatiealueella työskentely ilman Liikenneviraston lupaa on kielletty. Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO) sisältää ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimukset sekä ohjeet turvallisesta ratatyöskentelystä. Työntekijöiden tulee käyttää standardin SFS-EN 471 mukaista, CE-merkittyä, luokan 2 tai 3 varoitusvaatetusta. 10
Tehtävään opastetun henkilön pienin työskentelyetäisyys ratajohdon jännitteisistä osista on esitetty kuvassa 5. KUVA 5. Suojaetäisyydet radalla 11
Vältä käyttämästä sähköistetyillä radoilla pitkiä sähköä johtavia työvälineitä (kuva 6). Metallisten mittanauhojen käyttö on kielletty. Erityistä varovaisuutta on noudatettava käsiteltäessä kiskoja ja teräslankoja. Jos kuitenkin joudut työssäsi käyttämään tällaisia välineitä, huomioi tällöin pienin työskentelyetäisyys. Työvälineet eivät missään työn vaiheessa tai niitä siirrettäessä saa ulottua 2 metriä lähemmäksi jännitteisiä osia. 2,0 m KUVA 6. 12 Pitkien työvälineiden käytön huomioiminen
Irtotavaroiden siirtely nosturilla ja avoveden käsittely on kiellettyä jännitteisen ajojohtimen alla. Päätoteuttajan on huolehdittava, että sähköradan läheisyydessä tapahtuvien nostojen valvojaksi on nimetty sähköturvallisuushenkilö. Jännitteisen ratajohdon yläpuolella työskentely ilman käytön johtajan lupaa on kielletty. 4.2 Sähköjunien äänettömyys Pelkkään kuulohavaintoon ei pidä luottaa työskenneltäessä rautatiealueella. Sähköjunat liikkuvat lähes äänettömästi ja erittäin nopeasti (esimerkiksi 220 km/h nopeudella juna etenee 500 metriä 8 sekunnissa). Taulukossa 1 on esitetty junien kulkemia matkoja eri nopeuksilla. TAULUKKO 1. Junien matka - nopeusvertailu Nopeus (km/h) Nopeus (m/s) Junan käyttämä aika 500 metrin matkalla (s) 80 22 22 100 28 18 120 33 15 140 39 12 13
4.3 Jännitekatko Työaikainen sähkötyöturvallisuus on varmistettava Sähkörataohjeiden (Ratahallintokeskuksen julkaisuja B 22) mukaisesti, jos työ alittaa vähimmäisetäisyydet. Työn edellyttäessä jännitekatkoa, on urakoitsijan hyvissä ajoin, ennen varsinaista työtä, valittava sähköurakoitsija, jolla on vaadittavat pätevyydet tehdä jännitekatko. Sähköurakoitsija vastaa koko jännitekatkoprosessista Sähkörataohjeiden (Ratahallintokeskuksen julkaisuja B 22) mukaisesti, ja tekee jännitekatkopyynnön kahta viikkoa ennen aiottua työtä. 14
4.4 Laiturit Laiturialueilla työskenneltäessä on huomioitava: Laiturin korkeus pienentää työskentelyetäisyyden sähköradan jännitteisiin osiin (laitureiden korkeudet vaihtelevat) Sähköveturin tai -junan katolla olevien rakenteiden osat ovat jännitteisiä kuvan 7 mukaisesti - niissä on 25 000 voltin hengenvaarallinen jännite myös veturin tai junan seistessä Jos tehtävässä työssä joudutaan alittamaan pienin työskentelyetäisyys, työ edellyttää jännitekatkoa. KUVA 7. Kaluston katolla olevat 25 000 voltin jännitteiset osat 15
4.5 Ratapihat Kuorman päälle ei saa kiivetä, jos avovaunun kuorma on yli 1,7 metriä korkea kiskon yläpinnasta mitattuna. Työkoneiden ja vaunujen katolle kiipeäminen on kielletty, koska tuolloin alitetaan 2 metrin suojaetäisyys. Kuvassa 8 on havainnollistettuna suojaetäisyydet. KUVA 8. Suojaetäisyydet ratapihalla 16
4.6 Työkoneiden käyttö ja työskentelyetäisyydet Nostokorkeuden rajoittimella varustettujen työkoneiden työskentelyetäisyydet löytyvät sähkörataohjeista. Ilman rajoitinta käytettävien koneiden pienin työskentelyetäisyys ajojohtimen alapuolella on kuvan 9 mukaisesti 2 metriä ja sivusuunnassa AINA 3 metriä. Jännitteisen ajojohtimen yläpuolella saa työskennellä vain sähkölaitteiston käytön johtajan luvalla. Työkoneiden pienin työskentelyetäisyys ratajohdon jännitteisistä osista, syöttöjärjestelmä 2x25 kv KUVA 9. Työkoneiden työskentelyetäisyydet 17
Päätoteuttajan suorittamassa työkoneen käyttöönottotarkastuksessa on tarkastettava muun muassa työkoneen nostokorkeuden rajoittimet sekä niiden toimintakunto. Käyttöönottotarkastuksista laaditaan tarkastuspöytäkirja, jota säilytetään työmaalla. Työkoneen maadoittaminen Työkoneen runko maadoitetaan työn ajaksi paluuvirtajärjestelmään vähintään yhdellä 25 mm 2 Cu-johtimella, jos työkone tai sen taakka voi työkoneen rikkoutumisen, kaatumisen, vaijerin katkeamisen (vaijerin katkeamisesta ja sinkoutumisesta aiheutuvaan vaaraan on kiinnitettävä huomiota) tai jonkin toisen syyn vuoksi ulottua vähimmäisetäisyyksiä lähemmäksi ratajohdon jännitteisiä osia. Tällaisia koneita ovat esimerkiksi paalutuskone ja torninosturi. Maadoituksen teko kuuluu tehtävään opastetulle henkilölle. 18
Torni- ja kumipyöränosturin käyttö sähköradan läheisyydessä Nosturin käytössä on otettava huomioon seuraavat asiat: Jos nosturin työskentelyalue ulottuu 5 metriä lähemmäksi 25 000 voltin jännitteisiä rakenteita tai paluujohdinta, nosturin käytölle on haettava lupa käytön johtajalta. Lupa voi sisältää rautatieliikenteestä ja paikallisista olosuhteista johtuvia sekä työalueen rajaamista koskevia ohjeita ja rajoituksia. Nosturin liikeradat ja työskentelyalueet, taakat mukaan luettuna, eivät saa ulottua 3 metriä lähemmäksi 25 000 voltin jännitteistä osaa eivätkä 2 metriä lähemmäksi paluujohdinta. Nostotaakkoja ei saa viedä jännitteisen ratajohdon yläpuolelle. Tarvittaessa nosturin työskentelyalue on rajattava suojapuomeilla, kaiteilla, köysillä, suojaseinämillä tms. Nosturi on maadoitettava sähköradan paluukiskoon vähintään yhdellä 25 mm 2 Cu-johtimella. 19
4.7 Kuormaus ja lastaus Kuormaamisessa ja lastaamisessa on huomioitava sivuetäisyys jännitteisiin osiin kuvan 10 mukaisesti. Tarkemmat ohjeet kuormauksesta löydät Liikenneviraston Internet-sivuilta. Autonosturin käyttö on kielletty jännitteisen ajojohtimen alapuolella. Nostotyön etäisyydestä riippumatta, on ajojohtimeen ja muihin 25 000 voltin jännitteisiin osiin varmistettava vähintään 3 metrin sivuetäisyys. PIENIN TYÖSKENTELYETÄISYYS LASTAUKSESSA RATAJOHDON JÄNNITTEISISTÄ OSISTA HENGENVAARA 3,0 m 25 000 volttia! 2,0 m PALUU- JOHDOT AJOJOHDIN 3,0 m nimelliskorkeus 615 cm KUVA 10. Pienin työskentelyetäisyys lastauksessa 20
4.8 Tasoristeys Suurin sallittu ajoneuvokorkeus maantieliikenteessä on 4,2 metriä. Kuormat, jotka ulottuvat enintään 4,5 metrin korkeuteen kiskon selästä, saavat kulkea tasoristeyksessä sähköradan poikki ilman erillisjärjestelyjä kuvan 11 mukaisesti. Jos suurin sallittu 4,5 metrin alikulkukorkeus ylittyy, on otettava yhteys sähkölaitteiston käytön johtajaan tai kunnossapitäjään. PALUUJOHDOT M-JOHTO HENGENVAARA 25 000 volttia! AJOJOHDIN + 25 000 V 3,0 m alituskorkeus 450 cm KUVA 11. Suurin sallittu alikulkukorkeus 21
5 Varo ja varmista Ajojohtimeen on suhtauduttava aina kuin se olisi jännitteinen. Ajojohtimen jännitteettömyyteen voi luottaa, kun kaikki seuraavat toimenpiteet on tehty: se on hätä- tai työmaadoitettu, turvallisen työskentelyalueen rajat on selvitetty ja työskentelylupa on saatu maadoituksen teosta vastaavalta henkilöltä Katkenneeseen ajojohtimeen täytyy aina suhtautua kuin jännitteiseen, hengenvaaralliseen johtimeen. Jos johdin ulottuu maahaan asti, voi maassa esiintyä hengenvaarallinen askeljännite. 20 metriä lähemmäksi maadoittamatonta, katkennutta maassa olevaa suurjännitejohdinta ei saa mennä. Katkennut ajojohdin voi roikkua vapaasti ilmassa, mutta se ei tarkoita sitä, että katkennut johdin olisi jännitteetön. Johdin on kierrettävä mahdollisimman kaukaa. Muita alueella liikkuvia on varoitettava katkenneesta ajojohtimesta. Tee katkenneesta ajojohtimesta välittömästi ilmoitus käyttökeskukseen tai hätäkeskukseen. 22
5.1 Paluuvirtakisko Paluuvirtakisko on osa sähköistysjärjestelmää ja sen virtatietä. Jos paluuvirtakisko joudutaan katkaisemaan (esimerkiksi kiskonvaihto), on ennen katkaisua huolehdittava siitä, että katkaisukohdan ohi asennetaan ohitusjohdin kuvan 12 mukaisesti. Ohitusjohdolla estetään vaarallisten jännitteiden muodostuminen katkoskohtaan. KUVA 12. Paluuvirtakiskon ohitusjohdin 23
5.2 Suojamaadoitus Suojamaadoitusjohdin suojaa maadoitettavaa kohdetta vikatapausten kosketusjännitteiltä. Alle 5 metrin etäisyydellä raiteen keskilinjasta sijaitsevat maadoittamattomat ratajohtopylväät, muut sähköä johtavat esineet tai rakenteet ovat hengenvaarallisia, jos niihin osuu esimerkiksi katkennut ajojohdin. Sähköä johtavat paikallaan olevat esineet, jotka sijaitsevat 5 metriä lähempänä sähköistetyn raiteen keskilinjasta, on maadoitettava kuvan 13 mukaisesti yhdistämällä ne paluuvirtajärjestelmään (kiinteät laitteet, suoja-aidat, työmaan suoja-aidat, ponttilevyt tms.). KUVA 13. 24 Sähköratapylvään suojamaadoitus
Tilapäinen suojamaadoitus Jos suojamaadoitus joudutaan irroittamaan työn ajaksi, on ennen irroittamista tehtävä luotettava tilapäinen suojamaadoitus maadoitetun kohteen ja paluuvirtakiskon välille. Tilapäisen suojamaadoituksen saa tehdä tehtävään opastettu henkilö. Kuvassa 14 on esitettynä tilapäinen suojamaadoitus. KUVA 14. Tilapäinen suojamaadoitus Suojamaadoituksen lopullisen korjauksen tekee sähköalan ammattihenkilö. 25
5.3 Käyttömaadoitus Käyttömaadoitettu pylväs on kuvan 15 mukaisesti merkitty maastoon maalaamalla sininen 30 senttimetriä leveä rengas 2 metrin korkeuteen perustuksen pinnasta. Käyttömaadoitetun pylvään vioittuneet maadoitusjohtimet ovat hengenvaarallisia. Ne saa korjata vain sähköalan ammattihenkilö. KUVA 15. Käyttömaadoitettu sähköratapylväs 26
5.4 Työmaadoitus Jos työtehtävää ei voida suorittaa sallittujen työskentelyetäisyyksien rajoissa, työturvallisuus on varmistettava jännitekatkolla. Sähköradan jännitekatkon saa suorittaa sähköurakoitsija, jolla on vaadittavat pätevyydet tehdä jännitekatko. Jännitekatkon periaatteena on, että työskentelyalueeseen vaikuttava ajojohdin erotetaan jännitteestä. Yleensä tämä toimenpide suoritetaan sähköradan käyttökeskuksen toimesta. Työalue suojataan molemmin puolin sijoitetuilla päätyömaadoituksilla kuvan 16 mukaisesti sekä työmaadoituksilla. Niillä estetään johtimien jännitteisiksi tuleminen työaikana. Työmaadoittaminen on tärkeä turvallisuustoimenpide. Muista varotoimenpiteistä huolimatta työkohteeseen saattaa päästä jännite seuraavista syistä: eristyksen pettäminen erehtyminen johtimien keskinäinen kosketus muu syy Työmaadoituksen saa suorittaa vain tehtävään riittävästi opastettu sähköalan ammattihenkilö. Maadoitusvälineiden täytyy olla virallisesti hyväksyttyjä. 27
KUVA 16. 28 Työalueen päätyömaadoitus
5.5 Hätämaadoitus Sähköalan ammattihenkilö tai tehtävään koulutettu pelastuslaitoksen yksikkö, veturimiehistö, työkoneenkuljettaja tai rautatieyrityksen pelastusyksikkö tekevät ajojohtimeen hätämaadoituksen niin vauriokuin hätätilanteissakin. Kuvassa 17 on esitetty maadoituksessa tarvittavia välineitä. KUVA 17. Työmaadoitusvälineet 29
6 Toiminta hätä- ja vaaratilanteissa Hätä- ja vaaratilanteessa toimitaan työmaakohtaisen turvallisuussuunnitelman, perehdytyksen ja työmaaoppaan ohjeiden mukaisesti. Työmaakohtaisten yhteystietojen puuttuessa soita hätänumeroon 112 ja toimi seuraavien ohjeiden mukaan: 1. SOITA HÄTÄPUHELU ITSE, JOS VOIT 2. KERRO, MITÄ ON TAPAHTUNUT 3. KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTA 4. VASTAA SINULLE ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN 5. TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAAN 6. LOPETA PUHELU VASTA SAATUASI SIIHEN LUVAN Opasta auttajat paikalle. Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu. 30
7 Muistiinpanoja 31
Yhteystietoja Liikennevirasto Käyntiosoite: Opastinsilta 12 A, 00520 HELSINKI Postiosoite: PL 33, 00521 HELSINKI puh. 020 637 373 www.liikennevirasto.fi 1/2013