Tilapäisen kotihoidon sääntökirja
Sisällys Tilapäinen kotihoito... 3 Sääntökirja palvelusetelipalvelujen tuottamisesta yleinen osa... 3 1. Soveltamisala... 3 2. Määritelmät... 3 3. Asiakkaan asema... 4 4. Palveluntuottajan velvoitteet... 6 5. Kuntayhtymän velvoitteet... 10 6. Verotus... 11 7. Valvonta ja sääntökirjan muuttaminen... 11 Sääntökirja palvelusetelipalvelujen tuottamisesta - erityinen osa... 13 8. Palvelusetelijärjestelmän mahdolliset asiakkaat ja potilaat... 13 9. Palvelun tuottajan henkilökunnan pätevyysvaatimukset... 14 10. Palvelun sisältövaatimukset... 14 11. Palvelusetelin arvo ja myöntäminen... 14 12. Asiakkaan ostamat lisäpalvelut... 15 13. Sopimusehdot palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen... 15 14. Reklamaatio ja palaute... 16 15. Palvelun laskutus... 17 16. Laadun hallinta ja valvonta... 18 17. Salassapitovelvollisuus... 18 18. Verotus... 19 19. Sääntökirjan muuttaminen... 19 20. Sääntökirjan voimassaoloaika... 19 21. Noudatettava sovellettava lainsäädäntö... 19 2
Tilapäinen kotihoito Sääntökirja palvelusetelipalvelujen tuottamisesta yleinen osa 1. Soveltamisala Tätä sääntökirjaa noudatetaan, kun Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää tilapäisen kotihoidon palveluita asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisesti. Sääntökirjassa kuntayhtymäyhtymä asettaa palvelusetelilain 5 :ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuottajalle. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen velvoittaa, että palveluntuottajat noudattavat sääntökirjan määräyksiä. Jäljempänä sääntökirjassa mainitulla kuntayhtymällä tarkoitetaan Kuntayhtymä Kaksineuvoista. 2. Määritelmät Tässä sääntökirjassa 1. Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelun järjestämisvastuussa olevan kuntayhtymän tilapäiseen kotihoitoon oikeutetulle kunnan asukkaalle myöntämää sitoumusta (esimerkiksi kyseiseen tarkoitukseen painettua maksuvälinettä, sähköistä korttia tai viranomaispäätöstä), jonka mukaan se korvaa palveluntuottajan palvelusetelissä mainitun palvelun kustannukset kuntayhtymän ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa kuntayhtymän hyväksymä palvelun tuottaja. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) säätelee palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelilakia sovelletaan palvelusetelin käyttämiseen kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lakia sovelletaan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankkimiseen. Palvelusetelijärjestelmässä kuntayhtymäyhtymä ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palvelun tuottajan välinen sopimus. 2. Kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaan kotona tapahtuvaa henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä terveydenhoitoon ja sairaudenhoitoon liittyvää palvelua niille vanhuksille, vammaisille, pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat apua ja tukea pystyäkseen asumaan 3
omassa kodissa sekä lapsiperheille, jotka tarvitsevat tukea ja apua erilaisissa tilanteissa, kun perhettä kohtaa akuutti elämänkriisi. Kuntayhtymä voi yhdistää sosiaalihuoltolakiin (710/1982) perustuvan kotipalvelun ja kansanterveyslakiin (66/1972) perustuvan kotisairaanhoidon kotihoidoksi, jos kuntayhtymä itse tuottaa sekä sosiaalitoimen että perusterveydenhuollon palvelut. 3. Asiakkaalla asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 :n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 :n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta. 4. Kiinteähintaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvoksi on määritelty hinta, joka on aina sama asiakkaan tuloista riippumatta. 5. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palvelun tuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kuntayhtymän myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. 6. Palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityistä palveluntuottajaa, joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä tervey-denhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Kuntayhtymä hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 4 :n mukaisesti palveluntuotta-jan tilapäisen kotihoidon palveluntuottajaksi. 7. Sääntökirjalla, jolla kuntayhtymä asettaa palvelusetelilain 5 :ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palvelun tuottajille. Kuntayhtymä velvoittaa palvelun tuottajat jatkuvasti noudattamaan sääntökirjan määräyksiä. Yksityinen palvelun tuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palvelun tuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien sosiaali- tai terveyspalve-lujen tuottajaksi. Itse palvelua tuotettaessa sitä koskevan sopimuksen osapuolina ovat palvelun tuottaja ja asiakas. Sopimuksen sitoumukset ja vastuut eivät kohdistu kuntayhtymään. Se, mitä säädetään kunnasta, soveltuu myös kuntayhtymäyhtymään. 8. Lisäpalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kuulumattomia palveluita, jotka asiakas hankkii omaehtoisesti ja myös maksaa itse. 9. Palvelujärjestelmässä kuntayhtymä ei tule sopimusosapuoleksi. Kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus. 3. Asiakkaan asema Kuntayhtymä voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle, joka täyttää tilapäiseen kotihoitoon pääsyn kriteerit. Kun asiakas on saanut palvelusetelin, hänen tulee ottaa yhteyttä kuntayhtymän hyväksymään palvelusetelituottajaan. Asiakas tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun hankkimisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeudet ja sopimusoikeuden säännökset sekä oikeusperiaatteet. 4
Asiakas antaa palveluntuottajalle kuntayhtymältä saamansa palvelusetelipäätöksen. Kuntayhtymäyhtymän on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajan hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus. Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain kuntayhtymän hyväksymän palvelutuottajan tuottamien, tämän sääntökirjan tarkoittamien palvelujen maksamiseen. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelin ylittävältä osalta (omavastuuosuuden) sekä hankkimiensa lisäpalveluiden maksut palveluntuottajalle heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti. Mikäli kuntayhtymäyhtymä lopettaa palvelusetelijärjestelmän, asiakkaan oikeus tilapäiseen kotihoitoon säilyy. Tällaisessa tapauksessa asiakas ohjataan kuntayhtymäyhtymän muihin palveluihin. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kuntayhtymäyhtymän tulee ohjata hänet kuntayhtymäyhtymän muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. Palvelusetelin saanut asiakas tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun hankkimisesta. Erimielisyystilanteessa asiakkaan tule ensisijaisesti ottaa yhteys palveluntuottajaan asian selvittämiseksi. Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja kuntayhtymälle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimusta koskevan erimielisyyden saattamisesta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi säädetään kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa. Asiakkaan asemaan sovelletaan palvelusetelilakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia. Palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä sovelletaan kuluttajansuojalakia. Lain mukaan elinkeinonharjoittaja ei muun muassa saa kulutushyödykettä tarjotessaan käyttää sopimusehtoa, jota hyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa. Seuraamuksiin kuuluvat kuluttajan oikeus pidättyä maksusta, virheen oikaisu, hinnanalennus, kaupan purku ja vahingonkorvaus. Palveluseteliä käyttävä asiakas voi saattaa sopimussuhdettaan koskevan erimielisyyden kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Potilaslain mukaan potilaan oikeusturvakeinoja ovat terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle tehtävä muistutus sekä oikeus tehdä kantelu hoidosta tai hoitoon liitty- 5
västä kohtelustaan terveydenhoitoa valvovalle viranomaiselle, joita ovat aluehallintovirastot (AVI) sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakkaalla on myös mahdollisuus kantelun tekemiseen. 4. Palveluntuottajan velvoitteet Palveluntuottaja on palvelusetelijärjestelmän puitteissa palvelua tuottava, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tai yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu palvelun tuottaja. Palveluntuottaja sitoutuu täyttämään palvelusetelilain (569/2009) 5 :n mukaiset yleiset ehdot. Kuntayhtymäyhtymällä on oikeus vaatia palveluntuottajaa toimittamaan kirjalliset todistukset tai muun riittävän näytön siitä, että tässä kohdassa mainitut yleiset edellytykset täyttyvät. 1. Rekisteröinti ennakkoperintärekisteriin Palveluntuottaja sitoutuu olemaan rekisteröitynä verohallinnon ennakkoperintärekis-terissä. 2. Palveluntuottajaa koskevan erityislainsäädännön edellytykset Palvelujentuottajan tulee täyttää kulloinkin voimassa olevat, sitä koskevat erityislain säädännön edellytykset. Tässä tapauksessa erityislainsäädännöllä tarkoitetaan erityisesti yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia (152/1990) tai yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettua lakia (922/2011). Palvelua tuottavan yksikön kohdalla edellytysten täyttyminen on tarkastettu yksikön perustamisvaiheessa. Perustamisluvan myöntää toimivaltainen aluehallintovirasto (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Luvan saanut palvelujen tuottaja rekisteröidään yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen antajien Ysteri -rekisteriin, jota AVI:t ylläpitävät yhdessä Valviran kanssa. Sellaiset palveluntuottajat, jotka eivät harjoita ympärivuorokautista sosiaalipalvelu toimintaa tekevät toimiluvan hakemisen sijaan ilmoituksen toiminnan aloittamisesta sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle siinä kunnassa, jossa palvelun tuottaja antaa ko. palveluja. 3. Vähimmäispalvelutaso Palveluntuottajan tuottamien palvelujen on jatkuvasti vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kuntayhtymän toiminnalta. Samoin palveluntuotta-jan on toteuttava asiakkaansa oikeuden laadultaan hyvään terveyden- ja sairaan- 6
hoitoon sekä sosiaalipalveluihin. Käytännössä kuntayhtymä hyväksyy palvelun tason siinä vaiheessa, kun se valitsee tietyn palveluntuottajan mukaan palvelusetelijärjestelmään ja ottaa tältä asiaa koskevan sitoumuksen. Palveluntuottaja sitoutuu kuvaamaan kuntayhtymälle, miten sen henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan. 4. Vakuutusturva Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan ja pitämään voimassa toimintansa edellyttämät lakisääteiset vakuutukset vastuun varalta, kuten potilasvahinkolain sekä terveyden huollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaiset vakuutukset. Mahdolliset vahingot korvataan ensisijaisesti palveluntuottajan vakuutuksesta ja vii me kädessä palveluntuottaja vastaa niistä vahingonkorvauslain mukaisesti. Kunta yhtymä ei vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista. Jos palvelu joudutaan uusimaan tai asiakas tarvitsee muuta palvelua palveluntuot-tajan virheestä johtuvasta syystä tai toimenpiteen suorittamisen virheellisyyden vuoksi, vastaa aiheutuvista kustannuksista palveluntuottaja. 5. Hintatiedot ja ajanvarauksen peruuttaminen Palveluntuottajalla on suotavaa olla internet-sivut, joilta käy ilmi toimitilojen osoite tiedot sekä tarjottavien palvelujen hintatiedot. Mikäli palveluun varataan tapaamisaika, on palveluntuottajan informoitava palveluseteliä käyttävää asiakasta siitä, mitä hänen on itse korvattava, mikäli tämä jättää peruuttamatta varatun ajan tai peruu ajan liian myöhään. Tarjottavien palvelujen hintatiedot tulee toimittaa asiakkaalle hänen pyynnöstään myös kirjallisessa muodossa. Palvelun tuottajan tulee olla tavoitettavissa puhelimitse virka-aikana. 6. Henkilökunta Asiakkaalla on oikeus saada palvelua valintansa mukaan joko suomen tai ruotsin kielellä. Hyväksytyllä palveluntuottajalla on oikeus osoittaa palvelusta vastaava henkilö. Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että palveluntuottaja taikka sen johto henkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole syyllistynyt rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla laissa julkisista hankinnoista 53 :ssä mainittuun rikokseen tai tekoon tai sanotun lain 54 :n mukaiseen laiminlyöntiin. Palveluntuottaja vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta samassa laajuudessa ja kuten omasta toiminnastaan. 7. Asiakastyytyväisyys ja potilaspalaute Palveluntuottaja sitoutuu toimimaan siten, että asiakastyytyväisyys on hyvä. Kertaluontoisissa tai määrätyn ajan kestävissä hoitopalveluissa palveluntuottaja si- 7
toutuu toimittamaan asiakkaan hoitopalautteen kunnalle kahden viikon kuluessa hoidon päättymisestä. Hoitopalautteen tulee olla kuntayhtymän käytettävissä ennen kuin lasku maksetaan. Hoitopalaute voi olla sopimuksen mukaisesti suullinen tai kirjallinen palaute. 8. Lainsäädäntö Palveluntuottajan on noudatettava kaikkea palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Lisäksi palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslain säädäntöä ja alan työehtosopimuksia. Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. 9. Tiedonanto kuntayhtymälle Palveluntuottajan tulee informoida kuntayhtymää säännöllisesti tarjoamiensa palvelujen laadun valvonnasta sekä hoitopalvelujen osalta potilasturvallisuudesta. Kunta yhtymää tulee erityisesti informoida asiakkaiden ja potilaiden tekemistä reklamaatioista ja korvausvaatimuksista, reklamaatioihin johtaneista syistä ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Palveluntuottajan tulee raportoida kuntayhtymälle palvelusetelillä tuotettua hoitoa koskevista julkisoikeudellisista valituksista, kanteluista ja hoitovahinkoilmoituksista samoin kuin kaikkia edellä mainittuja koskevista ratkaisuista. 10. Potilasasiakirjat Palveluntuottaja laatii palvelusetelijärjestelmässä potilas- ja asiakasasiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä. Palveluntuottajan tulee noudattaa huolellisuutta tietojen käsittelyssä ja esimerkiksi huolehtia siitä, että salassa pidettäviä tietoja käsitellään oikein. Palveluntuottajan tulee käsitellä asiakirjoja siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (165/2012) sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Kuntayhtymä on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palveluntuottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa, mitä kunnan asiakirjojen käsittelystä säädetään (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999). Palvelujen tuottajan tulee laatia asiakas- ja potilastietoja sisältävät asiakirjat henkilötietolain, potilaslain ja sosiaalihuollon asiakaslain edellyttämällä tavalla vastaavasti kuin omassa toiminnassaan. Omalla toiminnalla tarkoitetaan kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa. Jos palvelujen tuottaja laatii toiminnassaan asiakirjoja manuaalisesti, kuntayhtymän tulee huolehtia, että palveluseteliä käytettäessä kyseiset asiakirjat viedään sähköiseen järjestelmään vastaavasti kuin kuntayhtymäyhtymän itsensä tuottamissa palveluissa. Terveydenhuollon lainsäädännöstä tulee vaatimus ylläpitää rekisteriä. Terveyden 8
Tästä syystä terveydenhuollon ammattihenkilön tulee pitää rekisteriä ja säilyttää kopio jokaisesta kuntayhtymälle toimittamastaan asiakirjasta voidakseen esittää asia kirjat terveydenhuollon viranomaisille mahdollisten potilasvahinko- tai muiden valvonta-asioiden yhteydessä. Palveluntuottaja on velvollinen säilyttämään kuntayhtymälle toimitettujen asiakirjojen kopioita saman säilytysajan kuin mikä kunnalle on lainsäädännössä määritelty koskien asiakirjojen säilyttämistä. Sama koskee käyttölokitiedostoja. Asiakas voi esittää tarkastuspyynnön tai virheen oikaisupyynnön rekisterinpitäjälle eli kuntayhtymälle tai, jos palvelun tuottajan ja kuntayhtymän välillä on erikseen sovittu, suoraan palvelun tuottajalle. Kuntayhtymä on kuitenkin viime kädessä se, joka ratkaisee tarkastus- ja oikaisupyynnön. Koska kyse on viranomaisasiakirjoista, tiedon luovutuksesta päättää aina kuntayhtymä rekisterinpitäjänä. Asiakirjojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia julkisuuslain säädöksiä sovelletaan asiakirjoihin silloinkin, kun ne ovat palvelun tuottajan hallussa. Asiakirjojen käsittelyä säätelee myös laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). 11. Markkinointi Palvelun tuottajan markkinoinnin on oltava asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mu kaista. Ylisanoja tai vertailumuotoja ei saa käyttää. Markkinoinnilla ei tule luoda tarpeetonta sosiaali- tai terveydenhuoltopalvelujen kysyntää. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot vastaanottopaikasta, -ajasta ja ajanvarausmahdollisuudesta. Hinnoista ilmoittamisen tulee tapahtua vertailukelpoisella tavalla siten, että palveluseteliä käyttävä asiakas voi vaivatta päätellä palvelun kokonaishinnan ja sen osuuden, joka jää hänen maksettavakseen. 12. Kuntayhtymän asettamat muut vaatimukset Palvelun tuottaja sitoutuu noudattamaan kuntayhtymän kussakin yksittäistapauksessa mahdollisesti asettamia muita vaatimuksia. Kuntayhtymä voi kussakin yksittäistapauksessa asettaa palvelua tuottavalle yksikölle edellä mainittujen edellytysten lisäksi myös muita vaatimuksia. Tämän säännöksen tarkoituksena on antaa kuntayhtymälle joustavat mahdollisuudet huomioida esimerkiksi tietyn asiakasryhmän erityistarpeet. Kuntayhtymä voi vaatia, että palvelun tuottaja ylittää tietyt minimiedellytykset esimerkiksi resurssiensa puolesta, mutta tällaista ehtoa ei saa muotoilla tiettyä palveluntuottajaa suosivaan ja toisia syrjivään muotoon. 13. Hyväksymisen peruuttaminen Kuntayhtymällä on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottajan nimi hyväksyttyjen palveluntuottajien listasta välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli: a) hyviä hoito- ja palvelukäytäntöjä ei noudateta; b) palveluntuottaja ei noudata kuntayhtymän kirjallisesta kehotuksesta huolimatta 9
sääntökirjan ehtoja; c) palveluntuottaja on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan; d) palvelun tuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu syyllisenä elin keinotoimintaan liittyvässä rikoksessa. 5. Kuntayhtymän velvoitteet Kuntayhtymän on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelujentuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Kuntayhtymän on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palve-lusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-suista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Kuntayhtymän täytyy informoida asiakasta siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksettaan hankkia. Kuntayhtymän on varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja tarvittaessa antaa asiaa koskevaa selvitystä. Kuntayhtymän tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palveluntuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista. Kuntayhtymällä on lisäksi velvollisuus valvoa hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua hyväksymismenettelyn lisäksi myös palvelujen tuottamisen yhteydessä. Kuntayhtymän tulee täten varmistaa, että palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut vähimmäisedellytykset. Kuntayhtymä valitsee palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttämällä tavalla. Kuntayhtymän tulee ottaa palveluntuottajan valintaa koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa palvelun tuottajan ilmoittautumisesta ja tehtävä päätös palvelun tuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kolmen (3) kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta. Asiakas- ja potilasasiakirjat, jotka syntyvät setelillä palvelua järjestettäessä ja toteutettaessa, ovat viranomaisen asiakirjoja. Vaikka palveluntuottaja laatii asiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä, vastaa kuntayhtymä rekisterinpitäjänä viime kädessä niiden käsittelystä. Palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot on tallennettava viimeistään palvelutapahtuman päättyessä aina kuntayhtymän omaan asiakas- tai potilasrekisteriin. Palveluntuottajan ja kuntayhtymän tulee myös varmistaa, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle palvelutapahtuman eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen potilaan ja asiakkaan asiakirjat muodostavat hänen hoitonsa tai huoltonsa kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuuden, johon tulee hoitoa ja huoltoa koskevat ratkaisut perustaa. 10
6. Verotus Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli - myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin - on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle - ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelee Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverotuksessa. Arvonlisäverolain 34 :n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. Terveyden ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on: 1. valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hoito; 2. sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. Arvonlisäverolain 37 :n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan valtion tai kunnan harjoittamaa sekä sosiaaliviranomaisten valvomaa muun sosiaalihuollon palvelujen tuottajan harjoittamaa toimintaa, jonka tarkoituksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, kehitysvammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihdehuollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta. 7. Valvonta ja sääntökirjan muuttaminen Kuntayhtymä on palvelusetelilain nojalla velvollinen valvomaan hyväksymiensä yksityisten palveluntuottajien tuottamien palvelujen tasoa ja poistamaan palveluntuottaja hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta, mikäli sääntökirjan määräyksiä ei noudateta. Asiakkaan käyttäessä palveluseteliä kuntayhtymä ei ole sopimussuhteessa sosiaali- tai terveyspalvelua tuottavaan yksityiseen palveluntuottajaan. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjan ehtoja. Mikäli palveluntuottaja ei täytä sääntökirjassa määrättyjä ehtoja, kuntayhtymä voi poistaa palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. Kuntayhtymä ja palveluntuottaja asettavat nimeltä tai asemaltaan henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä sääntökirjan toteuttamisessa ja ilmoitusten vastaanottajina. Kuntayhtymällä on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ja sen liitteiden sisältämiin määräyksiin. 11
Kuntayhtymä ilmoittaa muutoksista palveluntuottajalle kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, tulee sen ilmoittaa siitä kirjallisesti kunnalle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli kunnalle ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, sitoutuu palveluntuottaja noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, kuitenkin aikaisintaan kuusikymmentä (60) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta. Tämä sääntökirja on voimassa toistaiseksi. 12
Sääntökirja palvelusetelipalvelujen tuottamisesta - erityinen osa 8. Palvelusetelijärjestelmän mahdolliset asiakkaat ja potilaat Tilapäisellä kotihoidolla tarkoitetaan harvemmin kuin kerran viikossa annettua palvelua tai kokonaisuudessaan alle kuukauden kestävää palvelua tai ennalta määräajaksi sovittua palvelua. Kuntayhtymässä arvioidaan ja päätetään palvelujen tarpeesta. Palvelusetelillä tuotetun tilapäisen kotihoidon asiakas voi olla: - Vanhus, jonka toimintakyky on joko tilapäisesti tai pysyvästi alentunut siinä määrin, että hän tarvitsee kotona asumiseensa tilapäisesti ulkopuolista apua. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. - Henkilö, joka lyhytaikaisesti tarvitsee apua esimerkiksi sairaalasta kotiutumiseen, leikkauksen jälkihoitoon haavanhoitoon, tms. - Lapsiperheille tilapäistä kotihoitoa voidaan myöntää esimerkiksi seuraavankaltaisissa tilanteissa: raskauteen tai synnytykseen liittyvät akuutit erityistilanteet, kriisi perheessä tai vaikea elämäntilanne, vanhemmat tilapäinen sairaus tai vamma, vanhemman masennus tai uupumus, vanhemman asiointi esimerkiksi sairaalakäynnit tai terapiakäyntien aloittaminen, tilapäiseksi avuksi päivittäisiin kodinhoidollisiin tehtäviin tai lastenhoitoon. Lapsiperheiden kotihoitoa voidaan tarjota, mikäli tilannetta ei saada järjestymään perheen oman verkoston avulla. Lapsiperheiden kotihoitoa ei voida myöntää seuraavankaltaisissa tilanteissa: pelkkä siivouksen tarve, sairaan lapsen hoito kotona vanhempien työssäkäynnin vuoksi, kotona tehtävä etätyö, opiskelu ja luennoilla käynti, vanhempien harrastukset, henkilökohtaisen avustajan tarve ja työssä käyvien vanhempien lastenhoitotarve. Tilapäisen kotihoidon myöntämisen tarkoituksena on, että lapsiperheiden arki säilyy toimivana ja sillä tuetaan perheen jaksamista ja selviytymistä. - Henkilö, joka on omaistensa hoidossa. Omaiset tarvitsevat tekemänsä hoitotyön ja oman jaksamisensa tueksi tilapäistä kotihoitoa. - Palvelusetelillä ostettavan henkilökohtaisen avun käyttökohteita voivat esimerkiksi olla myös lyhytaikaiset mutta säännöllisesti toistuvat avuntarpeet sekä tilanteet, joissa vakituinen henkilökohtainen avustaja äkillisesti sairastuu tai on jostakin odottamattomasta syystä johtuen estynyt avustamaan vammaista henkilöä sovitun mukaisesti. Seuraavat tilanteet estävät palvelusetelin myöntämisen asiakkaalle: 13
1. Asiakas haluaa kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. (6, laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009). 2. Asiakas tai hänen omaisensa/läheisensä ei ole kykeneväinen ottamaan vastuuta palvelusetelillä tuotetusta palvelusta. 3. Asiakas ei täytä palvelusetelin käytölle vaadittua palvelutarvetta (6, laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009). 9. Palvelun tuottajan henkilökunnan pätevyysvaatimukset Hoivatyössä vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, siivoustyössä alan ammattitutkinto tai kokemuksen perusteella saavutettu vaadittava osaaminen. Kotona tapahtuvassa sairaanhoitotyössä edellytetään vähintään terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteen tutkintoa. 10. Palvelun sisältövaatimukset Tilapäisen kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon. Kuntayhtymä järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todettuun yksilölliseen tarpeeseen. Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kuntayhtymän käytännön mukaisesti. 10.1 Palvelusetelin myöntäjän riippumattomuus Kuntayhtymän puolesta palvelusetelin myöntämisestä päättänyt henkilö ei voi olla työ-, toimeksianto- tai virkasuhteessa palvelusetelipalveluita tuottavalla palveluntuottajalla. Palvelusetelin myöntäneellä henkilöllä ei myöskään saa olla omistusta, eikä hän saa käyttää merkittävää päätösvaltaa palveluntuottajassa tai palveluntuottajan kanssa samaan konserniin kuuluvassa yhteisössä. 11. Palvelusetelin arvo ja myöntäminen Tilapäisen kotihoidon palveluseteli on kiinteähintainen, joten sen arvo on aina sama asiakkaan tuloista riippumatta. Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin arvon määrittää Kuntayhtymä Kaksineuvoisen yhty- 14
mähallitus. Palvelusetelistä annetaan asiakkaalle päätös, jossa näkyy setelin arvo. Kuntayhtymä ei voi periä palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksu palvelusta. Palvelusetelipalvelu ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Palveluseteli myönnetään vähintään tunnin kestävään palveluun. Kuntayhtymä voi asettaa palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi sen, että palvelusetelillä tuotettava palvelu saa maksaa enintään tietyn euromäärän. Hinta voidaan myös jättää vapaasti markkinoiden määrittelemäksi. 12. Asiakkaan ostamat lisäpalvelut Palvelujentuottaja on ilmoitusvelvollinen hoidettavuuden muutoksista. Kuntayhtymä arvioi lisäpalvelujen tarpeen. Jos lisäpalveluille ei kriteerien mukaan ole tarvetta, maksaa asiakas palvelut itse. 13. Sopimusehdot palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen Palveluntuottaja tekee asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa kanssa sopimuksen palvelun hinnasta ja sisällöstä. Sopimuksessa on eritelty palveluseteliin kuuluva palvelu sekä palvelutuottajan ja asiakkaan vastuut sekä velvollisuudet. Asiakkaan omavastuu merkitään asiakkaan sopimukseen. 13.1 Palvelun määräaika Palvelun tuottamisen tulee tapahtua kohtuullisen määräajan kuluessa. 13.2 Palvelukerran peruutus Palveluntuottaja voi yksipuolisesti peruuttaa sovitun palvelukerran viimeistään seitsemän (7) päivää ennen palvelun tuottamiseen sovittua alkamisaikaa. Muissa tilanteissa palveluntuottaja tiedottaa palvelun toteuttamisen esteestä asiakkaalle heti, kun se on palveluntuottajan tiedossa, ja sopii korvaavasta avusta asiakkaan kanssa. Asiakas voi peruuttaa ennalta sovitun avustuskerran ilman veloitusta ilmoittamalla palveluntuottajalle peruutuksesta viimeistään 24 tuntia ennen sovittua avustuskertaa. Myöhemmin peruttu tai peruuttamatta jätetty avustusaika katsotaan kokonaan toteutuneeksi. Asiakkaan tulee ilmoittaa yllättävästä tapahtumasta, kuten sairaalahoitoon joutumisesta johtuvasta avustuskerran peruuntumisesta välittömästi tai heti, kun se on mahdollista. 15
Palvelun peruutukseksi ei katsota vähäistä ja asiakkaan sekä palveluntuottajan yhdessä sopimia muutoksia palvelun toteuttamisen paikassa ja aikataulussa. 13.3 Palvelusopimuksen sopimuskausi ja irtisanominen Palvelusopimus voidaan tehdä koskemaan kertaluonteista yksittäistä palvelua, määräajaksi tai enintään asiakkaan kuntayhtymäyhtymältä saaman palvelusetelin voimassaolon ajaksi. Kertaluonteinen palvelusopimus päättyy ilman irtisanomista, kun palvelu on tuotettu. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista sopimukseen merkittynä päättymispäi-vänä, tai se voidaan irtisanoa molemmin puolin. Irtisanomisaika on kaksi (2) viikkoa, ja irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. 13.4 Palvelun virhe ja viivästyminen Jos palvelu poikkeaa siitä, mitä palvelun sisällöstä ja laadusta on sovittu, siinä on virhe. Palveluntuottajalla on todistustaakka siitä, että palvelu on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Palvelussa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka palveluntuottaja on antanut palvelun sisällöstä tai suorituksesta taikka muista palveluksen laatua tai hyväksikäyttöä koskevista seikoista, kun palvelusta on markkinoitu tai muuten tuotu esiin ennen sopimuksentekoa, ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon. Sama koskee palvelua suoritettaessa annettuja tietoja, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon. Palvelussa on niin ikään virhe, jos palveluntuottaja ei ole antanut asiakkaalle tietoa sellaisesta seikasta, josta tämän olisi pitänyt olla selvillä ja josta tämä perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Palvelun toteuttamisen aikatauluraameista sovitaan yksilöllisesti palvelusopimuksessa. Palvelu on viivästynyt, jos palvelua ei toteuteta sovitussa aikataulussa. 13.5 Vahingonkorvaus Asiakkaalla on oikeus saada korvausta palvelun viivästymisen tai virheen aiheuttamasta välillisestä vahingosta vain silloin, kun viivästys tai virhe johtuu palveluntuottajan puolella olevasta huolimattomuudesta. Asiakas on aina velvollinen toimimaan siten, etteivät viivästyksen tai virheen aiheuttamat vahingot lisäänny aiheettomasti hänen toimiensa tai laiminlyöntiensä seurauksena. 14. Reklamaatio ja palaute Asiakkaan pitää ilmoittaa palveluntuottajalle palvelun viivästymisestä tai havaitsemastaan virheestä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun hän havaitsi viivästyksen tai virheen. Palveluntuottajan palveluihin liittyvät reklamaatiot on esitettävä suoraan palveluntuottajalle. Asiakas saa edellä sanotun estämättä vedota palvelun virheeseen ja viivästykseen, jos 16
palveluntuottaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Palveluntuottajan tulee vastata reklamaatioon viivytyksettä ja pääsääntöisesti kirjallisesti. Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja kuntayhtymälle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Palautetta käytetään palveluntuottajan toiminnan laadun ja asianmukaisuuden arviointiin. 15. Palvelun laskutus 15.1 Kuntayhtymä Kuntayhtymä maksaa yksityisen palveluntuottajan palvelusta palvelusetelin suuruisen summan. Palveluntuottaja toimittaa kunnalle asiakkaan kuittauksella varustetut palveluraportit asiakkaan saamasta palvelusetelillä järjestetystä palvelusta tuntitietoineen (palvelupäivä, kel-lonajat ja toimenpiteet). Laskutusjakso on yksi kuukausi. Hoitopalaute tulee olla kuntayhtymän käytettävissä, ennen kuin lasku maksetaan. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kuntayhtymä on velvollinen suorittamaan enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan palveluntuottajalle. Laskuihin ei lisätä laskutus- ym. lisiä. Kuntayhtymä ei maksa peruuntuneista käynneistä. 15.2 Asiakas Palveluntuottaja laskuttaa asiakasta setelin arvon ylittävältä osalta sekä asiakkaan mahdollisesti erikseen ostamat lisäpalvelut sopimansa mukaisesti. Mikäli asiakas laiminlyö omavastuuosuuden maksamisen taloudellisten vaikeuksien vuoksi, palveluntuottajan tulee ottaa yhteyttä palvelusetelin myöntäneeseen viranhaltijaan asian selvittämiseksi heti, kun ongelmia ilmenee. Asiakkaalla on palvelussa esiintyneen virheen tai viivästyksen perusteella oikeus (velvollisuus) pidättyä hyväksymästä palvelutuottajan palvelusuoritusta siltä osin kuin palvelua ei ole suoritettu asianmukaisesti. Toisin sanoen asiakkaan ei tule allekirjoituksellaan hyväksyä palveluraporttia tältä osin. Palveluntuottajalla on mahdollisuus antaa vastine kuntayhtymälle. Jos kuntayhtymä hyväksyy vastineen, kyseiseen avustuskertaan (avustuskertoihin) liittyvä palvelusetelin arvo suoritetaan palveluntuottajalle. Kuntayhtymä suorittaa palvelutarpeen arvioinnin ja antaa palveluntuottajalle palveluntoteuttamiseen tarvittavat tiedot ja pyytää suostumuksen asiakkaalta - hoito- ja palvelusuunnitelmakansio on asiakkaalla. 17
Palveluseteliä voi käyttää vain palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisiin palveluihin. Palveluntuottaja voi laskuttaa asiakasta joko täysimääräisesti tai heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti, mikäli asiakas jättää sovitun palvelun peruuttamatta tai ei ole paikalla sovitusti. Asiakkaan laskuihin ei lisätä laskutus- yms. lisiä. 16. Laadun hallinta ja valvonta Kuntayhtymä, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Val-vira toimivat yksityisten sosiaalipalvelujen sekä yksityisen terveydenhuollon lupa- ja val-vontaviranomaisena. Kuntayhtymä valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä sääntökirjan mukaiset kriteerit. Palveluntuottaja hyväksyy kunnan tekemät asiakaspalautekyselyt palveluseteliä käyttäville asiakkailleen. Palveluntuottaja toimittaa kuntayhtymälle henkilöstöluettelon vakansseineen tai nimikkeineen, tehtäväkuvineen sekä koulutustietoineen. Palveluntuottaja kerää asiakaspalautetta, ja se dokumentoidaan. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Palveluntuottaja luovuttaa kuntayhtymälle tiedot suorittamistaan asiakaspalautekyselyistä. Palveluntuottajan tulee raportoida kuntayhtymälle neljännesvuosittain palvelusetelillä tuotettua palvelua koskevista valituksista, kanteluista, hoitovahinkoilmoituksista ja reklamaatioihin johtaneista syistä sekä niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä. Palveluntuottajan tulee informoida kuntayhtymää tarjoamiensa palvelujen laadunvalvon-nasta sekä hoitopalveluihin liittyvästä potilasturvallisuudesta. Palveluntuottajan tulee oma-aloitteisesti ilmoittaa kunnalle olennaisista toiminnan palvelun muutoksista. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa toiminnan lopettaminen, toiminnan keskeyttäminen, vastuuhenkilön vaihtuminen sekä yhteistietojen ja palveluhinnaston muutos. Kuntayhtymällä on oikeus tarkistaa palveluntuottajan taloudelliset edellytykset ja luottotiedot yleisesti käytetyistä rekistereistä. 17. Salassapitovelvollisuus Palvelun tuottajan ja sen alihankkijan työntekijät ovat vaitiolovelvollisia asiakkaittensa asioista. Vaitiolovelvollisuus on voimassa myös sopimuksen päätyttyä. Palveluntuottaja on velvollinen ottamaan huomioon salassapitoa koskevat määräykset alihankintasopimuksia 18
tehdessään. Kuntayhtymäyhtymä sitoutuu pitämään salassa palveluntuottajan liike- ja ammattisalaisuudet. 18. Verotus 18.1 Tuloverotus Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli on myönnetty selvästi määriteltyihin palveluihin, se on henkilökohtainen eikä sitä voi siirtää toiselle henkilölle. Palveluseteli ei voi myöskään olla asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelisi. Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tulo-verotuksessa. 18.2 Arvonlisäverotus Arvonlisäverolain 34 :n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myymisestä. Arvonlisäverolain 37 :n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myymisestä. 19. Sääntökirjan muuttaminen Kuntayhtymällä on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ja sen liitteiden sisältämiin määräyksiin. Kuntayhtymä ilmoittaa palveluntuottajalle muutoksista kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. 20. Sääntökirjan voimassaoloaika Tämä sääntökirja on voimassa toistaiseksi. 21. Noudatettava sovellettava lainsäädäntö Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. 19