Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK
Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa olivat heikot, Euroopan sairas mies (Saksojen yhdistyminen, heikko talouskasvu, korkea työttömyys) Saksan talouskasvu ja työllisyyden paraneminen ollut poikkeuksellisen vahvaa 2000-luvulla: mistä tämä johtuu? Saksa selvinnyt talouskriisistä paremmin kuin muut EUmaat Voidaanko Saksan esimerkistä oppia Suomessa?
Miksi Saksa menestyy? - Vastaukset Palkka- ja kustannuskehitys ollut erittäin maltillista, kilpailukyky parantunut Työmarkkinoiden joustavuus lisääntynyt merkittävästi Työvoimapoliittiset uudistukset lisänneet työvoiman kysyntää ja tarjontaa Vahva teollinen perusta ja sen vahvuuksien sopeutuminen globaaliin kilpailuun
Miten tämä on ollut mahdollista? Työmarkkinajärjestelmän muutokset mm. yritysten halukkuus - jopa pakko - yrityskohtaisiin ratkaisuihin Päämäärähakuiset poliittiset päätökset mm. työvoimapolitiikan uudistukset Menestys on monen tekijän summa positiiviset muutokset vaikuttivat samanaikaisesti ja samansuuntaisesti
Miksi Saksa menestyy? Maltillinen palkkakehitys 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1998 2001 2004 2007 2010 Suomi Saksa EU 27
Sopimuspalkkojen korotukset suhteellisen maltillisia Taulukkopalkkojen korotukset keskimäärin 2,2 %/v vuosina 2000-2010 (Suomessa 2,7 %/v) Palkkaratkaisut koskevat taulukkopalkkoja, ei käytännön palkkoja Nollakuukaudet (ei lainkaan korotuksia) ja kertaerät yleistyneet Ammattiliittojen vaatimukset yleensä kaksinkertaisia verrattuna toteutuneeseen sopimuskorotukseen
Negatiivinen palkkaliukuma 5 4 3 2 1 0 1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sopimuspalkat Käytännön palkat
Syyt negatiiviseen palkkaliukumaan Sitovien työehtosopimusten kattavuus vain 60 % palkansaajista Sopimusten ulkopuolella olevat yritykset eivät ole sidottuja palkkaratkaisuihin Palkkoja koskevat avaamislausekkeet yleistyneet Taulukkopalkkojen korotukset voidaan välttää sopimalla tästä työsopimuksissa
Miksi Saksa menestyy? Kilpailukyky Saksan kilpailukyky on parantunut Maltillinen palkkakehitys Keskimääräinen tuottavuuskehitys
Miksi Saksa menestyy? Työmarkkinoiden joustavuus Millä tavoin työmarkkinoiden ja työehtosopimusten joustavuus on lisääntynyt Työehtosopimusten avaamislausekkeet (= mahdollisuudet sopia yritystasolla toisin) yleistyneet huomattavasti Rauhalliset työmarkkinat, työrauhahäiriöt harvinaisia Avaamislausekkeet Yli puolet (58 %) yrityksistä käyttänyt lausekkeita v. 2010 Lausekkeiden käytön edellytyksenä yleensä yrityksen taloudelliset vaikeudet ja työpaikkojen säilyttäminen, nykyisin myös kilpailukyvyn parantaminen Lausekkeet koskevat yleensä työaikojen joustoa (myös pidentämistä) tai palkkojen joustoa (peruspalkkojen tai bonusten alentamista tai palkankorotusten lykkäämistä) Esimerkkejä: metalliteollisuudessa viikkotyöajaksi 40 tuntia enintään puolelle henkilöstöstä, vähittäiskaupassa palkkojen alentaminen 4-8 % pienissä yrityksissä Tästä huolimatta: Saksa on Suomen tavoin ns. sopimusyhteiskunta: työmarkkinaosapuolten suhteet ovat hyvät ja työmarkkinajärjestöillä on vahva status ja autonomia
Miksi Saksa menestyy? Työvoimapoliittiset uudistukset Hartz-reformit Työvoiman tarjonnan lisääminen Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen keston lyhentäminen Työttömyysavustuksen tilalle aikaisempaa matalampi ansioista riippumaton korvaus Työn vastaanottovelvoite Työvoiman kysynnän lisääminen Julkisen työnvälityksen hajauttaminen ja osittainen ulkoistaminen Palveluseteleiden käyttö (työnhakija voi ostaa työhönsijoitus- ja koulutuspalveluja) Työmarkkinasääntelyn vähentäminen (irtisanomissuojaa, määräaikaisia työsopimuksia ja vuokratyötä koskevien rajoitusten väljentäminen) Mitä on saatu aikaan? Työttömyysaste alentunut 11 %:sta alle 7 %:iin Työllisyysaste noussut 65 %:sta 71 %:iin
Miksi Saksa menestyy? Teollinen pohja ja ulkoistaminen Vientikysynnän kasvu Saksan kauppakumppanimaissa Toimintojen ulkoistaminen Haettu kustannussäästöjä ja uusia markkinoita Hillinnyt palkkojen nousua Nostanut tuottavuutta Esimerkki Suhteelliset yksikkötyökustannukset Keski- ja Itä- Euroopassa 23 % Saksan tasosta
Selviytyminen finanssikriisistä Kansantuote pieneni 5 % ja vienti 18 % vuonna 2009 Työmarkkina- ja työaikajoustot Lyhennetyn työajan järjestelmä (Kurzarbeit), enimmillään 3,7 % palkansaajista (1,5 milj.) Työehtosopimusten avaamislausekkeet ja mahdollisuudet käyttää työaikajoustoja Työaikapankkien käyttö Talouden rakenne ja työllisyys Yritysten taloudellinen tilanne ja talouden rakenne oli suotuisa ennen talouskriisiä Maltilliset palkkaratkaisut ennen ja jälkeen kriisin tukivat työllisyyttä Kriisi kohdistui pääosin vientiyrityksiin ja oli lyhytaikainen
Johtopäätökset Saksan menestymisen taustalla Maltillinen palkka- ja kustannuskehitys Työmarkkinoiden lisääntynyt joustavuus Työvoimapoliittiset uudistukset Vahva teollinen perusta ja sen vahvuuksien sopeutuminen globaaliin kilpailuun Mitä Saksan esimerkki osoittaa? Muutokset työmarkkinoilla ovat mahdollisia Joustavilla työmarkkinoilla ja maltillisella palkkakehityksellä on suora myönteinen vaikutus talouden menestykseen ja työllisyyteen Muutosten ja vaikutusten saavuttaminen vie useita vuosia
Voiko Suomi menestyä Saksan eväillä? Työmarkkinamalleja ja kulttuuria ei voi kopioida, mutta monista asioista voi oppia Kustannuskehitys Palkankorotusten taso Työehtojen ja palkkaratkaisuiden joustavuus ja yrityskohtaisuus Yritysten kustannustietoisuus Työvoiman tarjonnan ja kysynnän lisääminen Työttömyysturvan kannustavuutta työhön lisättävä Monipuoliset työnteon muodot turvattava Teollisen perustan turvaaminen Kustannuskilpailukykyä parannettava pitkäjänteisesti