83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro: <tähän tutkielmaryhmän numero> <opisk. no> <nimi> <opisk. no> <nimi> <opisk. no> <nimi> Sivumäärä: Päivämäärä:
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... I TERMIT JA LYHENTEET... II 1. JOHDANTO...N 2. TEORIA JA TAUSTA...N 3. TUTKIMUSONGELMAN RATKOVA SOVELTAVA OSA...N 4. YHTEENVETO...N LÄHDELUETTELO...N LIITE X
TIIVISTELMÄ Tiivistelmä on tavallaan mainos, jonka lukemalla potentiaalinen lukija päättää, kiinnostaako työ häntä. Tässä mielessä tiivistelmä on tärkein osa työtä. Varsinaisen tiivistelmän lisäksi tällä sivulla on täsmälliset otsikkotiedot. Tiivistelmää laadittaessa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmän tulee olla ymmärrettävissä ilman tarvetta perehtyä koko tutkielmaan. On käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia ei tiivistelmässä saa olla, eikä myöskään tietoja ja väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkimukseen. Tiivistelmästä tulisi ilmetä mm. tutkimuksen lähtökohta (mahdolliset yhteydet laajempaan projektiin) tutkimuksen tarkoitus ja kohde käytetyt menetelmät keskeiset tulokset ja tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset.
TERMIT JA LYHENTEET Määritelmät, termit ja lyhenteet Sanat ja käsitteet, jotka eivät ole (teknillisen koulutuksen saaneelle) lukijalle tuttuja tai joiden voidaan ajatella tuottavan sekaannuksia erikoisella käytöllään tai jotka eivät yleisesti ole käytössä tai tiedossa. Tässä voidaan purkaa englanninkieliset lyhenteet (WEfI = Windowing Environment for Idiots) ja suomentaa ne (WSfI = Windowing Environment for Idiots, keskivertokäyttäjän käyttöliittymä). Luettelo aakkosjärjestyksessä.
1. JOHDANTO Johdanto nimensä mukaan johdattelee aiheeseen ja esittelee työn rakenteen. Lisäksi johdannossa kerrotaan, miksi työ on tehty (motivointi), määritellään työn tavoitteet, rajataan aihepiiri ja kuvataan työn sisältö. Johdannon tehtävänä on myös kertoa mahdolliselle lukijalle, mitä osia työstä hän haluaa lukea. Johdannosta voidaan erottaa ainakin seuraavat kolme osaa: Tarkoitus työn tausta (sisältää myös yleistarkastelua aihepiirin ympäristöstä, jolloin lukija kykenee näkemään, mihin laajempaan kokonaisuuteen työ sijoittuu) aiheen määrittely, rajaus ja menetelmät sekä työn sisällön ja rakenteen logiikan esittely. Miksi tämä dokumentti on tehty, kenelle tarkoitettu? Yleiskatsaus dokumenttiin Rakenteen kuvaus; mitä missäkin luvussa käsitellään Muutama lause kunkin luvun sisällöstä kertoo paljon enemmän kuin pelkkä sisällysluettelon silmäily.
2. TEORIA JA TAUSTA Teoriaa esitetään niin paljon kuin työn ymmärtämisen kannalta on tarpeellista, eikä siinä ole syytä esittää trivialiteetteja eikä yleisesti tunnettuja asioita (eli oppikirjatasoisten asioiden esittäminen on tarpeetonta). Tämän osan sisältöä kannattaa miettiä soveltavan osan kannalta: mitä asioita lukijan on tunnettava ymmärtääkseen soveltavan osan sisällön. Nyrkkisääntönä voisi olla seuraava ohje: Kuvittele, että työn lukija on alan ammattilainen, mutta ei satu tietämään juuri tästä asiasta mitään. Toisaalta lukija on hyvä oppimaan. Toisin sanoen: kaikki termit yms. on selitettävä ensimmäistä kertaa käytettäessä, mutta sen jälkeen niitä voi käyttää vapaammin. Jos on esiteltävä useampia erillisiä teorioita, ne useimmiten kannattaa kirjoittaa erillisiksi luvuiksi. Teoriaosuudessa ei pitäisi esittää varsinaisen työn kannalta toisarvoista asiaa. On tärkeää, että teoriaosa liittyy saumattomasti jatkossa tulevaan kuvaukseen.
3. TUTKIMUSONGELMAN RATKOVA SOVELTAVA OSA
4. YHTEENVETO Työn arviointi ja yhteenveto kootaan usein yhdeksi luvuksi, joka nimetään yhteenvedoksi. Siinä kootaan työn keskeiset tulokset ja arvioidaan tutkimuksen merkitystä. Yhteenveto ei saa ylittää pituudeltaan yhtä sivua eikä siinä saa esittää uusia asioita, viitata tekstiin, eikä se saa sisältää muunkaanlaisia viittauksia.
LÄHDELUETTELO Lähdeluettelossa luetellaan työssä käytetyt kirjalliset lähdeteokset ja määritetään (suoraan tai implisiittisesti) viitenimi, jonka avulla tekstissä viitataan ko. lähteeseen. Lähdeluettelo on tehtävä siten, että julkaisut ovat sen perusteella hankittavissa. Julkaisemattomiin töihin ja yksityisiin tiedonantoihin tai asiakirjoihin viittaamista on pyrittävä välttämään. Kun lähteenä on verkkolinkki: Viitenimi muodostetaan samaan tapaan tekijöiden perusteella, linkki nimetään, nimen perään päivämäärä, jolloin sivustoon on tutustuttu, myös itse verkko-osoite mainitaan. Lähdeluettelo laaditaan esittämällä lähteet aakkosjärjestyksessä viitenimen mukaan. Lähdeviittaus sijoitetaan tekstiin seuraavasti: Yksittäiseen sanaan laitetaan lähdeviite välittömästi sanan jälkeen. Yksittäiseen virkkeeseen laitetaan lähdeviite virkkeen loppuun ennen pistettä. Kokonaiseen kappaleeseen laitetaan lähdeviite kappaleen viimeisen virkkeen päättävän pisteen jälkeen. Lukuun, kohtaan tai alakohtaan tehdään lähdeviittaus yleisviittauksena lukua (kohtaa, alakohtaa) aloitettaessa (esimerkiksi "Tämä luku perustuu lähteisiin [FrFo90a, s. 111-177] ja [FleXML]"). Lainattaessa kuvia tai taulukoita myös näiden otsikoissa on esiinnyttävä viittaus alkuperäislähteeseen. Viitattaessa kirjaan tai laajaan artikkeliin on lähdeviittauksissa on esiinnyttävä myös sivunumero tai lukunumero lähdeteoksessa (esimerkiksi [FrFo90a, s. 123] ja [CaRo01, luku 3]). Kaikkiin lähdeluettelossa esiintyviin lähteisiin on viitattava työssä. Esim: [CaRo01] Campbell B. and Rosenberg J.: SDP Extensions for SIP Instant Message Sessions. Internet Draft, Internet Engineering Task Force, July 2001.
[FleXML] FleXML web page, 21.12.2001 http://www.ens-lyon.fr/~krisrose/flexml.html [FrFo90a] Francez, N., Forman, I.R., A comparison of IP and LOTOS. Manuscript. Microelectronics and Computer Technology Corp., Austin, Texas, 1990