NURMIJÄRVEN SÄHKÖVERKON YLEISOHJEET RAKENTAJILLE, SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SÄHKÖSUUNNITTELIJOILLE

NURMIJÄRVEN SÄHKÖVERKON YLEISOHJEET RAKENTAJILLE, SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA SÄHKÖSUUNNITTELIJOILLE Nurmijärven Sähkö Oy Nurmijärven Sähköverkko Oy Kauppanummentie 1 puh. (09) 878071, faksi (09) 87807207

2 Sisällys 1 SÄHKÖN TOIMITTAMINEN... 5 1.2. SÄHKÖN SAANTI... 5 1.3. RAKENNUSLUPA JA PÄÄPIIRRUSTUKSET... 5 1.4. SÄHKÖSUUNNITELMA... 5 1.5. LIITTYMISSOPIMUS... 6 1.6. SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUS... 6 1.6.1. KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS... 6 1.6.2. VARMENNUS- JA MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET... 7 1.7. SÄHKÖNOSTOSOPIMUS... 7 1.8. SÄHKÖYHTIÖN ARKISTOIMAT SÄHKÖSUUNNITELMAT... 7 NSVOy arkistoi oheiset asiakirjat:... 7 1.9. ILMOITUKSET REKISTERINPITÄJÄLLE... 7 2. LIITTYMÄT... 8 2.1. PJ-LIITTYMÄ... 8 2.1.1. YLEISTÄ... 8 2.1.2. TILAPÄINEN LIITYMÄ... 8 2.1.3. PYSYVÄ LIITTYMÄ... 9 2.1.4. LIITTYMISJOHDON KYTKENTÄ... 10 2.1.5. MAADOITUKSET... 10 2.2. KESKIJÄNNITELIITTYJÄ... 10 2.2.1. LIITTYMISKOHTA... 10 2.2.2. LIITTYMISJOHTO... 10 2.2.3. MUUNTAMOT... 11 2.2.4 KESKIJÄNNITEKOJEISTO... 12 2.2.5 MUUNTAJAT... 15 2.2.6 PIENJÄNNITEKESKUS... 15 2.2.7 MAADOITUKSET... 15 3 ENERGIAN MITTAUS... 16 3.1 YLEISOHJEET... 16 3.1.1 230/400 V KÄYTTÖPAIKKOJEN MITTAUS... 16 3.1.2 20kV LIITTYMIEN MITTAUS... 17

3 3.1.3 SÄHKÖNOSTON KILPAILUTTAMISEN VAIKUTUS MITTAUKSEEN... 17 3.2 TOIMINTATAVAT JA HANKINTARAJAT... 17 3.2.1 TOIMITATAVAT JA HANKINTARAJAT... 17 3.2.2 MITTAUKSEN TILAAMINEN... 18 3.3 MITTALAITETILAT... 19 3.3.1 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET... 19 3.3.2 SIJAINTI RAKENNUKSESSA... 19 3.3.3 KOTELOT JA ALUSTAT... 19 3.3.4 MITTARI- JA RYHMÄKESKUSTUNNUKSET... 19 3.3.5 ETÄLUENNAN VAATIMUKSET MITTARI- JA RYHMÄKESKUKSILLE... 20 3.3.6 TILOJEN LUKITUS... 20 3.3.7 SINETÖINTI... 20 3.4 MITTAMUUNTAJAT... 21 3.4.1 PIENJÄNNITEMITTAUS... 21 3.4.2 SUUJÄNNITEMITTAUS... 21 3.5 RIVILIITTIMET JA JOHDOTUS... 22 3.5.1 MITTAUSPIIRIN SUOJAUS... 22 3.5.2 RIVILIITTIMET... 22 3.5.3 MITTAUKSEN JÄNNITEKYTKIN... 22 3.5.4 JOHDOTUS... 23 3.5.5 SÄHKÖLÄMMITYKSEN MITTAUS JA OHJAUS... 23 4 NURMIJÄRVEN SÄHKÖVERKKO OY:N OHJEET... 24 4.1 LIITTYMISSOPIMUKSET JA MAKSUT... 24 4.1.2 LIITTYMISMAKSUT... 24 4.2 JAKELUVERKON SÄHKÖKÄYTTÖPAIKKOJEN LOISTEHON KOMPENSOINTI... 25 4.2.1 KOMPENSOINTIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 25 4.2.2 KOMPENSOINTIRATKAISUT NSVOY:N VERKKOON LIITTYVISSÄ KIINTEISTÖISSÄ... 26 4.3 TUOTANNON LIITTÄMINEN NSVOy:N SÄHKÖNJAKELUVERKKOON... 27 4.3.1. YLEISTÄ... 27 4.3.2. YHTEENVETO TOIMISTA TUOTANTOLAITOSTA HANKITTAESSA... 27 4.3.3. TUOTANTOLAITOKSELLE TARVITTAVAT RAKENNUS- JA TOIMENPIDELUVAT... 28 4.3.4. YHTEYS NSVOy:n... 28 4.3.5. OTA YHTEYS VALITSEMAASI SÄHKÖNMYYJÄÄN AJOISSA ENNEN TUOTANNON ALOITTAMISTA 30 5 YHTEYSTIEDOT... 30

4 Liitteet 1. Yleistietolomake urakoitsijalle 2. NSVOy:llä käytettävät liittymiskaapelit 3. Tilapäiskeskuksen teline 4. Maadoituskaaviot 5. Ylivirtareleen ohjeistus + asettelu 6. Liittymismaksu menetelmät 7. Liittymismaksu 8. Tilapäiskeskuksen vuokrausehdot 9. Enintään 50kVA tuotantolaitos 10. Yli 50 kva tuotantolaitos 11. Liittymiskaapelin suojaus

5 1 SÄHKÖN TOIMITTAMINEN 1.1 YLEISTÄ Ohjeiston tarkoituksena on helpottaa rakentajien, urakoitsijoiden ja sähkösuunnittelijoiden toimia Nurmijärven Sähköverkko Oy (myöhemmin NSVOy) jakeluverkko alueella ja selventää toimenpiteitä rakennuskohteen etenemisjärjestyksestä sähköistämiskohteessa. Ohjeistuksessa käytetään voimassaolevia liittymis- ja sähköntoimitusehtoja sekä NSVOy:n o- mia ohjeita liittymis- ja mittarointiasioissa. Kaikki liittymisehtojen mukaiset laitteistot liitetään jakeluverkkoon edellyttäen että niille on suoritettu asianomainen käyttöönottotarkastus. 1.2. SÄHKÖN SAANTI NSVOy on velvollinen toimittamaan sähköä. Käyttötarpeet on tällöin oltava tavanomaiset. Rakennuskohteen sähköistäminen edellyttää olemassa olevaa jakeluverkkoa tai se on mahdollista rakentaa kohteeseen. Sähköverkosta on myös saatava riittävä teho haluttuna ajankohtana. Täyttääkseen ehdot, tarvitsevat NSVOy tiedot kohteen rakentamisesta, sijainnista ja teknisistä asioista. Tiedot tulee toimittaa NSVOy: liittymispalveluun riittävän ajoissa ennen liittämisajankohtaa. 1.3. RAKENNUSLUPA JA PÄÄPIIRRUSTUKSET Liittymistä varten NSVOy:n tarvitsemat asiakirjat tulee toimittaa joko sähköisenä (pdf - muodossa) tai toimittaa ne verkkoyhtiön liittymispalveluun paperisena. Luettelo tarvittavista asiakirjoista listataan jäljempänä. NSVOy tekee näiden asiakirjojen perusteella arvion sähkön tarpeesta. Samalla tarkistetaan liittymistilojen tila ja mahdollinen tilavaraus muuntamolle. Mikäli kohde liitetään keskijänniteverkkoon, on muuntamon sijainti, rakenteet ja kaapelireitit hyväksytettävä NSVOy:llä ennen rakennuslupa käsittelyä. Pääpiirustussuunnitelmat on lähetettävä tällöin mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Suunnitelmasta on selvittävä kohteen sijainti ja koko. Tällöin voidaan jo alkuvaiheessa määritellä pääkeskus/mittaustilan tai muuntamotilan suotuisa paikka liittymiskaapelin suhteen. 1.4. SÄHKÖSUUNNITELMA Tarvittavat asiakirjat: Yleistietolomake Rakennustiedot (pinta-ala, tilavuus ja lämmitystapa) Tonttikartta tai tonttiote Tasopiirustus, mistä ilmenee suunniteltu liittymiskaapelinreitti ja pääkeskuksen sijainti. Arvio kohteen liitäntätehosta NSVOy tarvitsee kohteen suunnitelmapiirustukset. Tällöin saadaan kohteesta tarkat liityntätiedot ja mittaroinin toteuttamiseksi.

6 Suunnitelmat voi toimittaa sähköisessä muodossa (pdf - tiedostona) osoitteeseen: tekninenasiakaspalvelu@nurmijarvensahko.fi tai toimittaa ne paperisessa muodossa osoitteeseen: Tarvittavat suunnitelmat: Nurmijärven Sähköverkko Oy Tekninen as. palvelu Kauppanummentie 1 01900 NURMIJÄRVI Sähkötyöselitys (jos tehty) Asemapiirustus tai karttaote Pää- ja nousujohtokaavio, keskuskaavio Maadoituskaavio Tasopiirustus pää- ja mittauskeskuksista sekä liittymisjohdon sijainti Pää- ja mittauskeskuksen pääkaaviot ja kokoonpanopiirustukset Tarvittavat kaapelireittipiirustukset Kj-kaavio ja kojeiston rakennekuva Kj-liittyjien päämuuntamon takaisista alamuuntamoista lähetetään tiedoksi vain asemapiirustus sekä kj-verkon yleiskytkentäkaavio. Näistä on selvittävä verkossa olevien muuntajatehot. Asemapiirroksessa täytyy ilmetä myös muuntamoiden sekä kj-kaapeleiden sijainti tontilla. Saneerauskohteista tarvitaan piirustukset vain työkohteena olevalta osalta. 1.5. LIITTYMISSOPIMUS Liittymissopimuksella sopivat NSVOy ja asiakas laitteiston liittämisestä jakeluverkkoon. Sopimuksessa noudatetaan sähkönkäyttöpaikkojen yleisiä liittymisehtoja (LE05) ja voimassa olevaa liittymismaksuhinnastoa. Sopimuksessa sovittaan liittymismaksuista, liittymiskohdasta ja liittymän toimitusajasta. Ehtoja voidaan myös täydentää NSVOy:n erityisehdoilla. Tontille annetaan vain yksi liittymä. Tarkemmat ohjeet on annettu kohdassa 2. 1.6. SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUS 1.6.1. KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS Asennustyön suorittanut urakoitsija tarkistaa aina itse asennukset tai teettää tarkastuksen kolmannella osapuolella ennen käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista. Käyttöönottotarkastuksesta laaditaan aina tarkastuspöytäkirja, paitsi vähäisistä töistä.

7 Pöytäkirjasta tulee ilmetä kohteen yksilöintitiedot selvitys laitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta, kuvaus käytetyistä tarkastusmenetelmistä sekä tarkastustulokset. Tarkastuksen tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja. 1.6.2. VARMENNUS- JA MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä (517/96) on käyttöönottotarkastuksen lisäksi tehtävä varmennustarkastus. Varmennustarkastus tehdään uusille laitteisto-luokkien 1, 2 ja 3 sähkölaitteistoille sekä muuntamoille. Kohteiden virta on kuitenkin oltava yli 35A ja käytönjohtajaa koskevissa kohteissa on virran oltava yli 250A. Luokkaan 3 kuuluva räjähdysvaarallinen tila on varmennustarkastettava aina kun muutostyö edellyttää käyttöönottopöytäkirjaa. Varmennustarkastuksia voi suorittaa valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu laitos. Laitteistoluokkaa 3a tarkistuksen saa suorittaa vai valtuutettu laitos. Luokkien 1 ja 2 tarkastukset voi tehdä 3 kk:n sisällä laitteiston käyttöönotosta. Lisätietoa löytyy lisää www.tukes.fi Urakoitsijalle sekä sähkölaitteiston haltijalle on annettava todistus varmennustarkastuksista. Tarkastuksen tilaamisesta huolehtii urakoitsija. Mikäli urakoitsijalla on omantyön varmennusoikeus, ei ulkopuolista varmennustarkastusta tarvita, paitsi 3a luokan tiloissa. Lisäksi omantyön varmennustarkastusta tekevällä urakoitsijalla on oltava puolueettomasti arvioitu laatujärjestelmä. Määräaikaistarkastuksen tilaaminen on sähkölaitteiston haltijan tehtävä. Määräaikaistarkastukset luokalle 1 on tehtävä 15, luokalle 2 on tehtävä 10 ja luokalle 3 on tehtävä 5 vuoden välein. 1.7. SÄHKÖNOSTOSOPIMUS Asiakas voi ostaa sähkönsä haluamaltaan myyntiyhtiöltä. Myyntiä koskevat vaatimukset ja oikeudet on määritelty yleisissä myyntiehdoissa SME 2010. Sähköverkkoon kytkentä edellyttää, että asiakas on myös sopinut sähkön ostosta sekä verkkopalvelusta. Tiettyjen sähkölaitteiden käytöstä on sovittava sähkötoimitusehtojen VPE 2010 kohdan 4.4.3 mukaisesti NSVOy:n kanssa etukäteen. Näitä ovat sähkölaitteet, joiden käynnistysvirta on suuri verrattuna pääsulakkeiden kokoon sekä generaattorit. Haja-asutusalueilla on syytä varmistaa lämpöpumppujen häiriötön toiminta. Varavoima pitää olla teknisesti estetty kytkeytymästä jakeluverkkoon häiriön aikana. 1.8. SÄHKÖYHTIÖN ARKISTOIMAT SÄHKÖSUUNNITELMAT NSVOy arkistoi oheiset asiakirjat: Asemapiirustus Pää- ja mittauskeskuksen pääkaavio ja kokoonpanopiirustukset Pää- ja nousujohtokaaviot Tasopiirustus pääkeskuksen ja liittymisjohdon sijainnista Kj-kaavio ja kojeiston rakennekuvat

1.9. ILMOITUKSET REKISTERINPITÄJÄLLE 8 2. LIITTYMÄT Rekisterinpitoilmoitus on tehtävä kaikista uusista liittymistä. Ilmoitusvelvollinen on sähkölaitteiston rakentaja. Ilmoituksessa on mainittava laitteiston tyypistä, haltijasta, rakentajasta sekä tarkastajasta. Tietoja käytetään sähköturvallisuuden valvontaan sekä mahdollisten vahinkojen selvittämiseen. Tarkastaja tekee vastaavanlaisen ilmoituksen suorittamistaan varmennus- ja määräaikaistarkastuksista. Rekisterinpitoilmoitukset tehdään luokille 1a 2b laitteistoista NSVOy:lle ja luokat 2c -3 suoraan TUKES:lle. TUKES:lle ilmoitus tehdään heidän omalla lomakkeella: SL2 ilmoitus sähkölaitteistorekisteriin. Ilmoitukset on tehtävä kuukauden sisällä sähkölaitteiston käyttöönotosta lopulliseen käyttöön. Mittarointi ja kytkentäpyynnöt on tehtävä yleistietolomakkeella NSVOy:lle 3 viikkoa ennen toivottua kytkentäpäivää. Yleistietolomake hyvin täytettynä käy myös uuden liittymän osalta rekisterinpitoilmoitukseksi. Pääsulakkeen muutoksesta. Yleistietolomake on liitteessä 1. 2.1. PJ-LIITTYMÄ 2.1.1. YLEISTÄ NSVOy noudattaa sähköverkkoon liityttäessä voimassaolevia liittymisehtoja (LE 05) 2.1.2. TILAPÄINEN LIITYMÄ NSVOy:n kanssa voi tehdä myös tilapäisliittymissopimuksen. Tilapäissopimusta tehdessä tehdään asiakkaan kanssa myös samalla liittymäsopimus, pois lukien tie, silta tai viemäri työmaat. Näihin riittää pelkästään tilapäissopimus. Kuitenkin ennen sopimusta, on liittyjän sähköurakoitsijan selvitettävä NSVOy:ltä tilapäisliittymän mahdollisuutta. Tarkasteltavia kohtia on liittymispaikka, tehonsaanti, liittymiskaapeli, rakennustapa jne. Liittyjän sähköurakoitsija rakentaa tilapäisliittymän NSVOy:n ohjeiden mukaan. Tilapäinen liittymä on voimassa korkeintaan 2 vuotta, ellei sopimuksessa mainita toisin. Mittaus tulee järjestää lukittuun kaappiin, jonne on verkkoyhtiöllä vapaa pääsy. Mittarin toimittaa NSVOy. Keskuksen pääkytkin tulee sijaita vasta mittauksen jälkeen. NSVOy vuokraa myös tilapäiskeskuksia. Keskukset ovat kooltaan joko 3X25A tai 3X63A. Keskuksen toimituksesta ja vuokrasta voi sopia NSVOy:n teknisen asiakaspalvelun kanssa. Keskus asennetaan NSVOy:n omistamaan sähköpylvääseen tai jos sellaista ei ole lähettyvillä, niin tu-

9 kevarakenteiseen tilapäiseen telineeseen. Telineen rakentaa liittyjä. Telineen rakennusohje Kts Liite 3 Lopullista liittymiskaapelia voidaan myös käyttää tilapäisen keskuksen liittymisjohtona. Tilapäisliityntää varten NSVOy pyytää sulakekoon mukaisen vakuuden. Vakuus tulee maksaa NSVOy:n osoittamalla tavalla ennen kytkentää. Sähkönkäytön loputtua on liittyjän tilattava linjan irrotus tai mittauksen poisto NSVOy:ltä 2.1.3. PYSYVÄ LIITTYMÄ 2.1.3.1. LIITTYMISKOHTA NSVOy määrittelee liittymiskohdan liittymälle jakeluverkossaan. Liittymiskohta on pienjännite liittyjällä rajan tai tontin lähellä oleva jakokaappi maakaapeliverkostossa tai lähin sähköpylväs ilmajohto verkossa. Keskijänniteliittyjän liittymiskohta määritellään kohdassa 2.2.1. Esikaapeloidulla alueella liittymiskaapeli on jo tuotu tontin rajalle, rakennuttajan liittymispiste on kuitenkin näissäkin tapauksissa osoitettu jakokaappi. 2.1.3.2. LIITTYMISKAAPELI, MITOITUS JA SUOJAUS Liittymiskaapeli on asiakkaan pääkeskuksen ja sovitun liittymispisteen välinen johto-osuus. Liittymiskaapeli ei sisälly liittymän hintaan. Rakennuttaja voi sopia urakoitsijansa kanssa liittymiskaapelintoimituksesta ja rakentamisesta. Liittymiskaapeli on aina asiakkaan omaisuutta ja näin vastaa myös liittymiskaapelin hoidosta. NSVOy:ltä on mahdollista hankkia myös tonttipakettia, johon kuuluu liittymiskaapelia tarjottu määrä, tonttikeskus, maadoitukset sekä kytkentä jakokaapissa / pylväällä. Liittymiskaapeli on mitoitettava NSVOy:n edellyttämällä tavalla. Kaapelin mitoituksessa on otettava huomioon SFS 6000-8-801:n mitoitusvaatimukset. Liittymisjohdon rakenteen, poikkipinta-alan ja asennustavan täytyy vastata NSVOy:n vaatimuksia. Pienin jakeluverkossa käytettävä kaapeli on joko AXMK 4x25 tai MCMK 4x16. Vaihejärjestys on ruskea, musta ja valkoinen/harmaa/musta ja vaihenumero. Mikäli liittyjällä on 5,5 kw moottori, on tämä varustettava joko pehmytkäynnistimellä tai taajuusmuuttajalla. Moottoriliittymässä on myös NSVOy:n vaatimukset kompensoinnista. Mikäli käytetään moottorilähdössä taajuusmuuttajaa, on sen täytettävä EMC-tuotestandardi EN 61800-3 häiriönsiedolle ja päästöille. Liittyjän kuuluu myös kaapeliojan kaivaminen sekä peittäminen sovittuun liittymiskohtaan. Ojan syvyys on oltava niin syvä, että kaapelin yläpinnan etäisyys on > 0,7m maan pinnasta. Kaapeli peitetään kivettömällä hiekalla n 20 cm syvyydeltä. Kaapelin täytyisi jäädä hiekan keskelle. Kaapelin varoitusnauha asennetaan n 30 cm syvyyteen. Karkealla maaperällä suositellaan kaapelin suojaamista. Suojaukseen on käytettävä vähintään c-luokan suojakourua tai asennettava vähintään Ø 110mm sähköputki. Putki on varustettava

10 vetonarulla. Ajoradalla ja tien poikituksiin suosittelemme käytettävän Ø 110mm A-luokan putkea. Kallion pinnalla on kaapeli suojattava kallioon kiinnitettävällä suojakourulla sekä päälle valettavalla betonilla. Vähimmäispaksuus betonilla on oltava 20cm. Liittymiskaapelin ollessa yli 185 mm2 on käytettävä Ø 140 mm putkea tai suurempaa putkikokoa. Tarkempia kuvia löytyy liitteestä 11 Liittymiskaapelin ollessa suurempi kuin 50mm2, on kaapelin sisäänvientiputkitus oltava halkaisijaltaan vähintään Ø 110mm. Asennuksen helpottamiseksi on tällöin pääkeskuksen alapuolelle tehtävä lattiakanava. Asennettaessa putkilinjaa, saa siinä käyttää vain kaaria, joiden asteluku on väliltä 0-45 astetta. Putkitettaessa on putkien pään ulotuttava routaeristeen, asvaltoinnin, laatoituksen, portaiden yms. ulkopuolelle vähintään 10 cm. Salaojaputken käyttö suojaputkena on kielletty. Pylväältä tuleva liittymiskaapeli tuulee olla kiinnitetty pylvääseen kokokiinnikkeillä (AMKA naulakiinnike) ja kaapeli tulee suojata alhaalta suojaraudalla. Nämä kiinnitykset NSVOy voi suorittaa myös laskutyönä. 2.1.4. LIITTYMISJOHDON KYTKENTÄ NSVOy:n valtuuttama aliurakoitsija kytkee liittymiskaapelin verkkoon, mikäli se on tehty kohdan 2.1.3:n mukaisesti. Liittymiskaapeliin mahdollisesti tarvittava kaapelijatkos ei sisälly liittymätoimitukseen. Pylväsliittymässä vastaavasti kohokiinnikkeet eikä suojarauta kuulu liittymätoimitukseen. Pylväsliittymässä on mittarikeskus varustettava karkealla ylijännitesuojalla. 2.1.5. MAADOITUKSET Maadoitukset tehdään voimassaolevan standardin mukaan. Tonttikeskuksessa on helppo vetää maadoitus samaan kanavaan kaapelin kanssa. 2.2. KESKIJÄNNITELIITTYJÄ 2.2.1. LIITTYMISKOHTA NSVOy määrittelee liittymiskohdan liittymälle jakeluverkossaan. Liittymiskohta on keskijänniteliittyjällä puistomuuntamon erotin maakaapeliverkossa tai lähin sj-sähköpylväs ilmajohtoverkossa tai jokin muu soveltuva piste. 2.2.2. LIITTYMISJOHTO 20kV liittymiskaapelille suositellaan asennettavaksi halkaisijaltaan vähintään 140mm suojaputkeen. Suojaputkitus on oltava yhtenäinen NSVOy:n osoittamasta liittymispisteestä asiakkaan 20kV kojeiston tulokennon tai kennojen alle. Rengassyöttötapauksissa on asennettava kaksi vähintään 140mm putkea. Suojaputkituksiin on asennettava vetonarut valmiiksi. Kaapelin syvyys on oltava lopullisesta maan pinnasta >70cm kaapelin pinnasta mitattuna. Kaapeliojan pohjalle asennetaan hienoa tasoitushiekkaa (0-8mm), jolla hoidetaan ojan pohjan epätasaisuudet. Tasoitushiekka tasoitetaan ja tiivistetään esim. tärylevyllä. Kaapeliojan täyt-

11 tövaiheessa on huomioitava, ettei täytä ojaa terävällä aineksella tai muulla rojulla. Kaapelin / suojaputkituksen päälle on asennettava hienoa max. 0-8mm raekokoista suojahiekka n. 20cm:n paksuudelta. Varoitusnauha asennetaan 30cm päähän lopullisesta maan pinnasta. Suositeltavaa olisi myös järjestää yhdelle 20kV kaapelille reittivaraus kojeistolta (kaapelikuilusta) ulos vikatapauksia tai muita tarpeita varten. Kojeiston alla on oltava kaapelikuilu tai oltava riittävästi väljää tilaa 20kV kaapelin asentamista varten. Asennustilat on oltava riittävän kokoinen. Kaapelivalmistajan minimi taivutussäteitä ei saa alittaa missään tilanteessa. Kojeistossa tulee olla 20kV liittymiskaapelin kiinnittämistä varten kiinnitysmahdollisuus. Esim. kisko ukra- kiinnikettä varten tai jokin muu tehdasvalmisteinen kiinnike kaapelin kiinnittämiseksi. Nurmijärven Sähköverkko Oy:n alueella 20kV liittymisjohtona käytetään AHXAMK W 3x120 Al +35 Cu kaapelia. Kaapelityyppi on kuitenkin varmistettava aina ennen kaapelin tilaamista teknisestä asiakaspalvelusta. 20kV liittymiskaapelin hankinta- ja asennuskustannuksista vastaa rakentaja 2.2.3. MUUNTAMOT Uudet muuntamot on sijoitettava maan tasolle rakennuksen ulkoseinälle. Tilasta on avauduttava ovi ulospäin jotta: NSVOy:n henkilökunta tai sen valtuuttama urakoitsija voi nopeasti ja esteettömästi päästä muuntamoon esim. vikatilanteessa. Kiinteistön kulunvalvonta ei saa häiriintyä tilaan mennessä. Verkkokaapelireitti olisi mahdollisimman lyhyt eikä vaarantaisi käyttömahdollisuutta mahdollisessa vikatilanteessa. Verkkokaapeli asennus olisi palonkestävä. Muuntamotilan ollessa muualla kuin ulkoseinällä on NSVOy:n ja asiakaan välille tehtävä sopimus kulkureitin auki pysymisestä. Tämä koskee myös mahdollisesti tilanteen muuttuessa. Keski- ja pienjännitekeskukset tulee sijoittaa omiin erillisiin huoneistoihin. Rakennuksen palotekniset vaatimukset on esitetty sisäasiainministeriön ohjeessa E1, rakenteellinen paloturvallisuus. Lisäksi on huomioitava: Muuntamo- ja kaapelitilat on käsiteltävä betonipölyn irtoamisen estämiseksi. Tilojen sisätilat on maalattava. Muuntamo-oven ulkopintaan on merkattava muuntamo tunnus. Ilmanvaihto koneet on sijoitettava paikkaa, jotta ne voidaan huoltaa ilman katkoa. Lämpötilatermostaatti on sijoitettava lähelle muuntajaa vapaalle seinälle.

12 Muuntamotilan sekä kennostojen valaistus on oltava riittävä. muuntamon valaistuskytkin on sijoitettava muuntamotilan sisäpuolelle sisääntulo-oven viereen. Lisäksi on asennettava ovikytkin, joka sytyttää erillisen valopisteen. Muuntamotilassa täytyy olla suojamaadoitettu 16A pistorasia. Muuntamotilaan on asennettava vain NSVOy:n muuntajasarjan lukko. Asennus tapahtuu muuntamotilan haltijan toimesta. Kilvet Suojavälineet 2.2.4 KESKIJÄNNITEKOJEISTO 2.2.4.1 MITOITUS JA RAKENNEVAATIMUKSET NSVOy:n jakelualueella on 20 kv jakelujännite Taulukko 1: uusien ja saneerattavien muuntamokojeistojen mitoitus Nimellisjännite / kv 20 Pääkytkinlaitteen katkaisukyky / ka 16 Terminen oikosulkukestoisuus / ka (1s) 16 Dynaaminen oikosulkukestoisuus / ka 40 Liittymiskennon kuormanerottimen ja 630 kiskojen nimellisvirta / A Käytössä olevien 20kV ja työmaadoitusvälineiden mitoitustaso on hyväksyttävä, jos se on 16 ka (1s). Muuntamon kaapeleiden tulee olla oikosulkukestoiset. Kaapelin minimi poikkipinta-alat: ennen pääkatkaisijan suojausvirtamuuntajaa verkkokaapelin paksuinen katkaisijan suojausvirtamuuntajan jälkeen t katk I th Johdon poikkipinta 0,1 s 1) 16 ka 35 Cu 50AL 0,4 s 16 ka 95 Cu 120Al t katk = katkaisijan toiminta-aika oikosulussa 1) Käänteisaikarele sj-sulakkeen jälkeen 25 mm 2 Cu tai 35 mm 2 Al Suositellaan työturvallisuuden takia käytettävän kiinteästi asennettuja maadoituserottimia siirrettävien työmaadoitusköysien sijaan. Liitteessä 4 on toteutustapoja muuntamon pää- että maadoituskaaviosta. Tarkastettavissa kuvista täytyy löytyä minimissään esimerkkikuvissa esitetyt tiedot.

2.2.4.2 KAAPELIREITIT 13 Hallinnoimillaan alueilla liittyjä vastaa kustannuksillaan kaapelireitin rakentamisen. Kaapelireitti rakennetaan kaivamalla kaapelikaivanto ja asettamalla sinne kaapelin suojaputki. Suojaputken koko on oltava vähintään 140 mm, väriltään keltainen ja lujuusluokaltaan A. Putken pään tulee olla yli 70 cm syvyydessä määritellyssä liittymispisteessä. Putkiin on asennettava kaapelinvetonaru. Kaapeliojan pohjaan on asennettava vähintään 20 cm asennushiekkaa kaapelien ja putkien suojaksi. putkitus tulee olla suora ja mahdollisimman mutkaton. Mutkakohtaan tulee jättää vetomonttu. NSVOy käyttää verkkokaapelina AHXAMK-W 3x120 Al + 35 Cu tyyppistä kaapelia. Kaapelin minimitaivutussäde on 600 mm. 2.2.4.3 LIITTYMISKENNOT NSVOy:lle varataan rengasverkossa kaksi liittymiskennoa. Mikäli kennoja tarvitaan lisää, neuvotellaan niistä erikseen. Liittyjä omistaa kaikki liittymiskennot ja muuntamon haltija vastaa laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta. Verkkokaapelipäätteen kaapelikenkien kiinnityskohta tulee olla lattiasta tai kanavanpohjalta sen verran korkealla että kaapelin taivutussädettä ei jouduta pienentämään ja että siihen mahtuu vaivatta lisäämään kaapelipäätteen. Vaihejohtimille tulee olla liittymiskennoissa kiinnityskisko. Kennoon täytyy pystyä liittämään AHXAMK-W 3x120 Al + 35 Cu kaapeli. Kokoojakiskon ja viereisen verkkokaapelin ollessa jännitteinen on verkkokaapelin asennus, päätteen asennuksen, työmaadoittamisen sekä vianmittaus voitava suorittaa turvallisesti. Tällöin ei tarvitse koko muuntamoa kytkeä jännitteettömäksi. Verkkokaapelien vaiheiden jännitteellisyyden pitää nähdä kennon etupaneelin jännitteenilmaisimesta. Jännitteellisyyden voi myös mitata määräystenmukaisella jännitteen koettimella suoraan vaihejohtimista purkamatta kojeistoa. Verkkokaapelin Kojeistonpuoleiset kaapelit on merkattava vaihemerkinnöin. Liittymiskennon tilatiedot (auki, kiinni, maadoitettu) täytyy saada kosketintietona kaukovalvontaan. Tilatiedot tulee olla johdotettuna riviliittimille. Näistä se on kaapeloitavissa eteenpäin. Riviliittimiltä on oltava selkeä reitti laitekaapille jälkikäteen tehtävää johdotusta varten. Mikäli käytetään SF 6 eristeistä kojeistoa, on kojeistossa oltava kaasupainemittari. Kaapelipäätteitä asennettaessa peräkkäin, kojeiston etureunasta katsottuna, on liittymiskennon leveys oltava vähintään 500 mm. Muussa tapauksessa riittää vähintään 375mm. 2.2.4.4 PÄÄKYTKINKENNO Yhden muuntajan muuntamoissa voidaan käyttää pääkytkimenä muuntajan oikosulkusuojana toimivaa varokekuormaerotinta tai katkaisijaa. Suurin sallittu sulake on 63A (20kV). Usean

muuntajan muuntamoissa tulee olla erillinen pääkatkaisijakenno. 14 Pääkatkaisijakennossa pitää olla lukitus estämään vaunun siirtämisen tai erottimen avaamisen katkaisijan ollessa kiinni. Pääkatkaisija kennossa tulee olla liitteen 5 mukainen kolmivaiheinen ylivirta rele. Ylivirtareleessä on oltava aseteltava pikalaukaisu. Jos liittymiskaapeli on asennettu ilman palosuojausta, on oltava lisäksi myös ylikuormitussuoja ja mikäli on kaapeleilla liitetty yksikin alamuuntamo, vaaditaan lisäksi maasulkusuojaa. Pääkatkaisijakennon releiden havahtumisesta pitää ilmoitus tapahtua joko merkkiläpällä tai valoilmaisimella. NSVOy suosittelee releitä, jotka saavat toimintaenergiansa kuormitusvirrasta. NSVOy antaa liitteen 5 releen asetteluille ylärajat, jonka avuilla rele voidaan määritellä ja määrätä sen asettelut. Liittyjän käytönjohtaja on vastuussa releasettelujen soveltuvuudesta kyseiselle kojeistolle ja asettelujen täyttävän NSVOy:n vaatimukset. Käyttöönottotestauksen pöytäkirja on toimitettava TUKES:lle. Pääkatkaisijan releiden asetteluarvot sekä niiden muutokset on ilmoitettava NSVOy:lle aina ennen muutosta. Suojaus on oltava toimintavalmiina 0,1 sekunnissa jännitteen uudelleen kytkeytyessään. Akut, joissa ei ole kunnonvalvontaa, on vaihdettava säännöllisesti esim. katkaisijan relekoestusten yhteydessä. Apusähköjärjestelmän alijännite- ja maasulkutilanteista saatavia hälytystietoja ei tarvitse välittää NSVOy:lle. 2.2.4.5 MITTAUSKENNO 20 kv jännitteellä virtaa mitattaessa on virtamuuntajat asennettava erilliseen mittauskennoon. NSVOy:n käyttämien virtamuuntajien toisiovirta on 5A. Virtamuuntajat tulee olla tarkkuusluokaltaan 0,2S. Virtamuuntajien virta-arvo saa olla maksimissaan 15 20% suurempi kuin kiinteistön maksimivirta. Energiamittarille tulee olla erillinen 2ek - kotelo alustana on oltava M3. Mittausriviliittimet on oltava banaanihylsyillä (4mm) ja katkaisusillalla varustettua tyyppiä. 2ek- kotelolta on oltava johdotusreitti ulos tai kuuluvuusalueelle, kwh- mittarin gsm- lisäantennia varten. Jännitemuuntajien tulee olla yksivaiheiset, yksinapaisesti eristettyjä ja toisiojännitteeltään 57,7 V. Jännitemuuntajat tulee olla tarkkuusluokassa 0,2S. Kojeisto on suunniteltava siten, että mittamuuntajiin päästään käsiksi ilman katkaisijan tai sen osia irrottamatta. Myös toisiopuolen kytkentärasioihin on päästävä helposti käsiksi. Kytkentärasioiden tulee olla asennettu kennossa hoitokäytävän puolella. Mittamuuntajat on aseteltava siten, että niiden arvokilvet on helposti nähtävissä hoitokäytävältä. Mittausmuuntajien järjestys tulee olla:

15 Pääkatkaisija tai varokekuormaerotin Liittyjän suojausvirtamuuntajat (voivat sijaita myös pääkatkaisijakennossa) Jännitemuuntajat (3kpl) Virtamuuntajat (3kpl) Liittyjän muut jännite- ja virtamuuntajat Kennoissa tulee olla selvät merkinnät (L1, L2, L3) vaihejärjestyksestä. Kiskoihin on merkattava virran kulkusuunta. Poikkeuksena ei tarvitse merkata selkeästi havaittavissa virtateissä. Mittauskennossa vapaa kytkentätila mittamuuntajille on oltava vähintään 500 mm syvyydessä ja leveydessä vähintään 750 mm. Mittamuuntajia asennettaessa on vapaa ilmaväli täytettävä standardissa ilmoitettu arvo. Urakoitsija toimittaa ja asettaa vaimennusvastuksen jännitemuuntajien läheisyyteen. Vaimennusvastusta ei saa asettaa suljettuun koteloon, vastuksen lämmetessä käytössä. Vaimennusvastus luovutetaan jännitemuuntajien luovutuksen yhteydessä. Jännitemuuntajan etupuolella ei käytetä erotinta tai suurjännitesulakkeita. Päämuuntamon mittauskenno on saatava työmaadoitettua mittausmuuntajien molemmin puolin. Muuntajien kokoojakiskon tai kaapelin työmaadoittaminen on tehtävä takasyötön varalta. Käytettäessä SF 6 kojeistoa, joka on varustettu ilmaeristeisellä mittakennolla, pitää muuntamossa olla myös galvaaninen jännitteenkoetin. Erikoistapauksissa voidaan mittaus suorittaa myös pienjännitepuolelta. Tällöin on asiakaan hyväksyttävä NSVOy:n kulloinkin käytössä olevan kiinteä häviöprosentti häviöidensä huomioimiseen. Mittaus on tällöin asennettava pienjännitekeskukseen. 2.2.5 MUUNTAJAT NSVOy ei suosittele kytkettäväksi yli 1000 kva muuntajia. Suurempitehoista muuntajaa käytettäessä saattaa asiakas joutua tinkimään suojauksensa selektiivisyydestä. Tämä saattaa aiheuttaa epäselektiivisyyttä myös NSVOy:n verkon suojaukseen. Asiasta on neuvoteltava NSVOy:n kanssa. 2.2.6 PIENJÄNNITEKESKUS Pääkeskushuoneeseen tai pääkeskukseen on sijoitettava mittauksen 2 EK kotelo. Erottimen viereen on kiinnitettävä varoituskilpi, mikäli kahden muuntajan pj-keskukset voidaan kytkeä yhteen erottimella. Myös kiinnitetään varoituskilpi jos keskusten oikosulkukestoisuus ei ole riittävä kahden muuntajan syöttämälle oikosulkuvirralle. Tässä tapauksessa varoitustekstissä pitää lukea: MUUNTAJIEN RINNANKYTKENTÄ ON KIELLETTY PÄÄKESKUKSEN RIITTÄMÄTTÖMÄN OIKOSULKUKESTOISUUDEN TAKIA.

2.2.7 MAADOITUKSET 16 Liittyjän maadoitukset tehdään käytössä olevien standardien mukaan. Virtamuuntajien toisiopiirissä maadoitetaan energian virtasuunnassa ensiksi olevat navat. Jännitemuuntajissa ensiöja toisiopiireissä maadoitetaan energian tulosuunnasta jälkimmäisenä olevat navat. Kj- ja pj-puolelle on tarkoituksenmukaista rakentaa erilliset maadoituskiskot, jotka yhdistetään toisiinsa NSVOy liittää verkkokaapelin mukana tulevan maadoitusjohtimen NSVOy kj-tilan päämaadoituskiskoon. Maadoitusjohdin yhdistää muuntamon maadoitukset NSVOy: maadoitusjärjestelmiin. Lisäksi on liittyjän rakennettava voimassaolevan standardin vaatimuksen täyttävä maadoituselektrodi. Näiden tulee täyttää oheisen taulukon maadoitusresistanssiarvot. Lisäksi liittyjän tulee toteuttaa pääpotentiaalin tasaus standardin mukaan. Maadoitusten mitoitustietoja Nimellisjännite / kv 20 kv Suurin maasulkuvirta / A 400 Maasulkusuojauksen toiminta aika / s 0,5 Maadoitusresistanssi enintään / Ohmi 1,13 Kj-puolen suojajohdin vähintään / mm 2 Cu 16 3 ENERGIAN MITTAUS 3.1 YLEISOHJEET Mittaukseen tarvittavat laskutusmittarit ja ohjauslaitteet kytkee, omistaa ja huoltaa NSVOy. Noudatettavista vaihtoväleistä ja vakauksista huolehtii myös NSVOy. Standardeja ja suosituksia on olemassa mittauskäytännön yhdenmukaistamiseksi. Näitä noudatetaan erityisohjeissa olevin tarkennuksin: SFS 2529 Energiamittarin alusta SFS 2532 Kerrostalojen monimittarikeskukset SFS 2537 Vaihtosähköenergian mittaus mittauskytkennät SFS 3381 Vaihtosähköenergian mittaus - mittauslaitteisto SFS 3382 Vaihtosähköenergian mittaus ohjaus- ja kaukomittauslaitteisto SFS 4365 Pientalojen mittarikeskustilat ja keskusten rakenne SFS 5601 Sähköenergiamittauslaitteiden tilat SFS 5602 Pientaloalueen monimittarikeskukset Sähkölämmityskeskusten kytkentäsuositukset, SLY:n julkaisu 7/92 Sähkökaupan mittaus ja tiedonvälitys, Energiateollisuus ry:n suositus 24.10.2005

3.1.1 230/400 V KÄYTTÖPAIKKOJEN MITTAUS 17 Sähkökäyttöpaikassa, joissa pääsulake on 63 A, käytetään suoraa mittausta. Vanhoissa kohteissa, jotka poistuvat vuoteen 2013 aikana, käytetään vielä moniaikatariffimittaria ja verkkokäskylaitetta. Uusiin 63A sähkönkäyttöpaikkoihin asennetaan AMM-mittareita. AMM-mittarit mittaavat energiankulutusta tunneittain. Kohteissa, joissa pääsulake on 63A, käytetään epäsuoraa mittausta. Näissä kohteissa liittyjän (sähköurakoitsija, keskusvalmistaja) hankkii ja asentaa kustannuksellaan mittaukseen tarvittavat mittamuuntajat, mittarialustat, riviliittimet, varokkeet ja johtimet. Nämä kohteet ovat myös tuntiluennassa. Tiedonsiirto toteutetaan GSM ja GPRS yhteyksillä. Suositeltava paikka mittaukselle on omakotitaloissa ja loma-asunnoissa pääsulakkeiden ja pääkytkimen välissä. Mittauksen pienentäminen yli 63 A:sta max 63A:ksi tai pienemmäksi voidaan sallia tietyin rajoituksin. Tällöin mittauksen tarkkuuden on säilyttävä. Tarvittaessa ovat virtamuuntajat vaihdettava sopiviksi. 3.1.2 20kV LIITTYMIEN MITTAUS 20 kv jännitetasolla mittaus tehdään kolmen jännite- ja virtamuuntajan avulla. Myös pienjännitepuolella voidaan tehdä mittaus muuntajakohtaisesti. Tällöin liittyjän on hyväksyttävä NSVOy:n kulloinkin käytössä olevan kiinteän häviöprosentin häviöidensä huomioimiseen. Myös mittaus on silloin asennettava pienjännitekeskukseen. Mittamuuntajien asentamisesta on lisää kohdassa 3.4 ja muut mittausohjeet löytyy kohdasta 3.3 3.1.3 SÄHKÖNOSTON KILPAILUTTAMISEN VAIKUTUS MITTAUKSEEN Pääsulakkeiden ollessa >63A edellyttää sähkömarkkinalaki tunneittain tapahtuvaa energianmittausta. Uusissa 63A pääsulakekohteissa toteutetaan mittaus jo tuntimittauksella. Loput arviokulutukseen perustuvaa energianmittaukset muutetaan toimimaan samoin vuoden 2013 aikana. 3.2 TOIMINTATAVAT JA HANKINTARAJAT 3.2.1 TOIMITATAVAT JA HANKINTARAJAT Mittareiden ensiasennuksesta eikä kunnossapidosta peritä erillistä maksua. Nämä maksut sisältyvät siirtotariffimaksuihin. Verkonhaltia veloittaa hinnastonmukaiset maksut tariffinvaihdosta, tehon lisäyksestä tai sähkönkäyttäjän aiheuttamasta mittausmuutoksista. Voimassa oleva hinnasto löytyy Nurmijärven Sähkö Oy:n internet sivulta osoitteesta: http://www.nurmijarvensahko.fi/fi/sahko/palvelumaksut

Nurmijärven Sähköverkko Oy 18 Omistaa ja huoltaa laskutuksen perustana käytettävät mittarit Kytkevät laskutusmittareiden väliset johdot Liittyjä (sähköurakoitsija, keskusvalmistaja) Toimittavat sähkösuunnitelmat hyväksyttäväksi NSVOy: liittymispalveluun Toimittaa, asentaa ja kytkee mittamuuntajat kohteeseen keskuskuvien hyväksynnän jälkeen (20 kv) Toimittaa, asentaa ja kytkee virtamuuntajat 230 / 400 V kohteisiin keskuskuvien hyväksynnän jälkeen toimittaa ja asentaa mittaukseen tarvittavat mittarialustat, mittarikotelot, riviliittimet, varokkeet ja johtimet 3.2.2 MITTAUKSEN TILAAMINEN Mittarointipyyntö pitää tehdä yleistietolomakkeella NSVOy:n tekniseen asiakaspalveluun. Pyynnön voi jättää sähköisesti osoitteeseen: tekninenasiakaspalvelu@nurmijarvensahko.fi tai lähettää se postitse osoitteeseen: Nurmijärven Sähköverkko Oy Tekninen asiakaspalvelu PL 4 01901 NURMIJÄRVI Mittaroinnin edellytyksenä on kohteessa tehty käyttöönottotarkastus. Mikäli asiakas (uudis- tai saneerauskohteissa) on hankkinut itse mittauskeskuksensa (tonttikeskus), on siinä huomioitava pääkytkimen sijainti virtatiessä. Pääkytkin tulee sijaita vasta mittauksen jälkeen. Haluttuun käyttöönottopäivään on mittarin asennus ja kytkentä tilattava vähintään 2 viikkoa aikaisemmin. Mittarointipyyntöön on liitettävä tarvittavat tiedot ja tarvittavat piirustukset (Esim: nousukaavio), joista mittaroinnit voi luotettavasti selvittää. Kaikki asennettavat mittarit ovat etäluettavia mittareita. Mittaroitaessa on myös huolehdittava että mittauskeskuksessa ja jokaiselle asennettavalle mittarille on jo jännite. Näin varmistetaan etäluettavan mittarin oikea asettuminen luentajärjestelmään. Mikäli mittarointia ei päästä tekemään lukituksen, jännitteettömyyden tai jonkin muun liittyjän vastuulla olevan syyn vuoksi, laskuttaa verkonhaltija turhasta käynnistä mittaroinnin tilaajaa. NSVOy ei vastaa sähkön käyttäjälle tai mittauksen tilaajalle aiheutuvia kustannuksia mittauksen viivästymisestä, mikäli viivästymä aiheutuu: Sähköurakoitsijan toimittamista puutteellisista tiedoista

19 ettei mittareita voi asentaa puutteellisten asennusten tai muiden urakoitsijan laiminlyöntien takia. Edellytys mittaukselle on myös voimassaoleva sähköntoimitussopimus mittauskohteelle. 3.3 MITTALAITETILAT 3.3.1 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Mittareille on oltava pölytön, kuiva ja tärinätön sijoituspaikka. Mittalaitteen sijoituspaikan on sijaittava magneettikenttien ja syövyttävien kaasujen ulkopuolella. Nämä eivät saa myöskään häiritä mittausta. 3.3.2 SIJAINTI RAKENNUKSESSA Mittalaitteen on sijoitettava tilaan, mihin verkkoyhtiöllä on esteetön pääsy. Tiloihin on päästävä ulkokautta ja tilasta ei saa olla kulkuyhteyttä asuintilan muihin osiin. Sama ohjeistus koskee myös saneerauskohteita. Teollisuuskiinteistöissä sijoitetaan mittaus pääkeskustilaan pääkeskuksen yhteyteen. Tilan suositellaan olevan samassa kerroksessa maatason kanssa. Kerros- ja rivitaloihin mittarit sijoitetaan keskitetysti pääkeskustiloihin tai erilliseen mittarikeskuskomeroon. 3.3.3 KOTELOT JA ALUSTAT Kotelointia koskevat samat viranomaismääräykset kuin keskusten kotelointikin. Mittakoteloissa tulee olla myös läpivientimahdollisuus kotelon ulkopuoliselle antennille. SFS 2529 mukaan käytetään energian mittaukseen M2 ja M3 alustoja. Alustoja tarvitaan 1 kpl / mittauskohde. Teho mittauksessa käytetään poiketen kahta (2) M2:n alustaa. Mittarit on asennettava lukemisen ja huoltamisen takia sopivalle korkeudelle. Ristikon keskikohta tulisi olla 0,8-180 cm korkeudella. Urakoitsijan on varmistettava ennen mittalaiteen kiinnitystä kiinnitysruuvien paikallaolosta kiinnitysalustassa 20kV mittauksissa käytetään 2ek-koteloa alustoineen. Mittaristikon korkeus kotelossa tule olla 100-160 cm hoitotason yläpuolella. Kotelon kannen on auettava alaspäin. Kotelo yhdistetään kiinteistön maadoituskiskoon erillisellä Cu-suojajohtimella. Käytettävä kupari on Cu 16mm 2 pj-mittauksissa jasj-mittauksissa. 3.3.4 MITTARI- JA RYHMÄKESKUSTUNNUKSET Urakoitsija merkitsee mittarialustaan ja ryhmäkeskukseen niiden tunnukset. Tunnukset merkataan ennen mittarointia selvästi näkyvään kohtaan kilvin. Ryhmäkeskus ja mittarialusta merkataan samannumeroisella tunnuksella. Tunnus merkataan mittarialustaan oikealle ylös.

20 Rivi- ja paritaloissa ryhmäkeskukset merkataan aina juoksevassa numerojärjestyksessä (RK1, RK2, RK3..). Ryhmäkeskus merkataan RK tunnuksin. Ryhmäkeskuksen tunnusta ei muuteta asunnon numeron muuttuessa. Numerointia pyritään kasvattamaan samassa järjestyksessä kuin katunumerot suurenevat tai tontilla kadusta poispäin. Kerrostalossa käytetään RK-tunnuksena asunnon numeroa. Liiketilat numeroidaan juoksevasti (L1, L2, L3 ). Liike- ja toimistotaloissa ryhmäkeskustunnuksena käytetään juoksevaa numerointia kerroksittain (RK1.1, RK1.2, RK1.3 ) 3.3.5 ETÄLUENNAN VAATIMUKSET MITTARI- JA RYHMÄKESKUKSILLE Kaikki uudet asennettavat mittarit NSVOy:n verkossa ovat etäluettavia. Etäluennassa hyödynnetään mm GSM-yhteyksiä sekä mittareiden välisiä väyläkaapelointeja. Jokaiseen mittarikomeroon ja pääkeskustilaan tulee saada riittävä GSM-signaalivoimakkuus (yli 85dBm). Mikäli signaalin voimakkuutta ei saada toteutettua, tulee tilaan järjestää lisäantenni tilan ulkopuolelle tai reitti antennikaapelia varten. Läpivienti tulee olla minimissään 20 mm. 3.3.6 TILOJEN LUKITUS Mittarointitilat on lukittava siten että verkonhaltijalla pääsee sinne verkonhaltijan sarja-avaimella. Sisäänpääsyyn vaaditaan joko kaksoispesä lukko tai putkilukko oven vieressä. Lisätietoa saa Nurmijärven Sähköverkko Oy:n Teknisestä Asiakaspalvelusta. Jos mittaritilojen pääsyn esteenä ovat lukittavat ovet, on pääsy mittalaitteiden luokse varmistettava. Välioviin sopiva reittiavain on sijoitettava verkonhaltijan sarja-avaimeen sopivalla seinään upotettavaan avainsäiliöön tai varustettava ovet kaksoispesälukolla. Avainsäiliö on sijoitettava ulkoportin tai oven viereen. Reittiavain ei saa olla sarjoitettu kiinteistön yleisavaimeksi. Liittyjä hankkii ja asentaa avainsäiliön avainpesineen sovittuun paikkaan. 3.3.7 SINETÖINTI Sinetöintimahdollisuus on oltava kaikissa mittauspiirin johtojen ja mittalaitteiden apusähkösyötön kulkureittiin kuuluvissa keskuksen osissa ja koteloissa. Sinetöintiä ei tarvita, mikäli läpimenevä johto on kaapeli tai johto on asennettu putkeen. Sinetöitäviä laiteosia ovat mm: Mittarien kannet Mittamuuntajien kotelot Mittauspiirin riviliitin kotelot Mittalaitteiden apusähkösyötön sulake Liittymän pääkytkin Sinetöitävässä tilassa ei saa myöskään olla PE- ja N-kiskon yhdistyksiä.