Asiakasmuuntamon suunnittelu

Transkriptio

1 Ohje 1 (5) Asiakasmuuntamon suunnittelu 1. YLEISTÄ Asiakasmuuntamoiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä ohjeistavat standardien ja määräysten lisäksi ST-kortti Kaapeliliitäntäiset sähkönkäyttäjän muuntamot ja RT-kortti Muuntamotila rakennuksessa. Tässä asiakirjassa annetaan Turku Energia Sähköverkot Oy:n (jatkossa TESV) jakeluverkkoon liittyvien keskijänniteasiakkaiden muuntamoiden / kjliittymien (kj-kojeisto) suunnittelussa, rakentamisessa ja käyttöönotossa edellisten lisäksi huomioon otettavat jakeluverkkokohtaiset ohjeet. 2. TESV:lle TOIMITETTAVAT SUUNNITTELUASIAKIRJAT Sähkösuunnittelija toimittaa TESV:n Liittymispalveluihin rakennuskohteesta asemapiirustuksen, pääkaavion, verkonhaltijan johtoja koskevan johtotiepiirustuksen, maadoituskaavion sekä liittymää, mittausta ja suojausta koskevat kohdat sähkötyöselityksestä alustavine aikataulutietoineen. Myös tiedot loistehon kompensoinnista ja mahdollisista generaattoreista (esim. varavoima) on oltava mukana. Generaattoreiden verkkoon liittäminen kts. TESV ohje SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON JA VERKKOPALVELUN TEKNISET EDELLYTYKSET. 3. MITTAMUUNTAJAT Katso TESV:n ohje SÄHKÖENERGIANMITTAUS, MITTAROINTI JA MITTAUSLAITTEET. 4. MUUNTAMO, SIJAINTI Muuntamo on pyrittävä sijoittamaan omaan erilliseen rakennukseen tai maan tasolla olevaan kerrokseen rakennuksen ulkoseinälle siten, että kojeistotilan ovi avautuu suoraan ulos, jotta - vikatilanteissa tilaan päästään nopeasti ja esteettömästi kiinteistön kulunvalvonnan häiriintymättä - verkkokaapeliasennus olisi kokonaan palonkestävä tai kaapelin pituus rakennuksessa olisi enintään viisi (5) metriä (SFS ). - mahdollisen vian aiheuttamat valokaarikaasut ja - paine voidaan ohjata suoraan ulos - muuntajan vaihto olisi helppo suorittaa. Mikäli muuntamo joudutaan sijoittamaan tästä ohjeesta poikkeavasti, TESV:n ja asiakkaan välille pitää tehdä kirjallinen sopimus siitä, että kulku tilaan käy aina TESV:n avaimilla myös mahdollisten asiakasta tai liittymää koskevien muutostilanteiden jälkeen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että TESV:n kj-kaapelit kulkevat palo-osastoituna siten, ettei niihin tarvita ylikuormitussuojausta eikä asennustapa alenna käytössä olevaa verkon kuormitettavuusarvoa.

2 Ohje 2 (5) 5. RAKENNUS Kojeisto/muuntamorakennuksen palotekniset vaatimukset on esitetty Sisäasiainministeriön julkaisussa E1, Rakennusten paloturvallisuus. Lisäksi on noudatettava ST ja RT antamia rakennusta ja tiloja koskevia ohjeita. Muuntamotilan ja kulkureittien lukitukset käsitellään tarkemmin TESV:n ohjeessa Turku Energian sarjalukot. Pääperiaatteet ovat: - Muuntamotilan oveen pitää muuntamon haltijan toimesta asentaa ainoastaan TESV:n muuntamosarjan lukko. - Lukkokohtaiset avaimet (2 kpl) toimitetaan käytönjohtajalle. - Jos ulkoa muuntamotilaan pääsemiseksi tarvitaan muita avaimia, käytetään kaksoispesälukkoja. - Muuntamolle johtava kulkureitti tulee valita mahdollisimman lyhyeksi, eikä reitillä saa olla ainoastaan sähköllä toimivia portteja, ovia eikä hissejä. - Muuntamotilan ovi suositellaan varustettavaksi paniikkisalvalla. 6. KAAPELIREITTI Keskijänniteliittyjän muuntamon sähkösuunnittelija suunnittelee verkkokaapelireitin. Hänen pitää selvittää kaapelien tulosuunta TESV:n verkostosuunnittelijan kanssa. Sähkötilan ulkopuolella kaapelireitin tulee olla mahdollisimman lyhyt ja kaapelit on sijoitettava omaan palo-osastoonsa. Kaapeli ei saa kulkea palovaarallisten eikä normaalia lämpimämpien tilojen läpi. TESV käyttää verkkokaapeleina AHXAMK-W tyyppistä kaapelia, poikkipinta185 mm tai 240 mm2. Minimitaivutussäteet eri asennustavoilla on annettu mm. ST kohdassa Rakennusten sisällä kaapelit suositellaan asennettaviksi ensisijaisesti palosuojattuihin putkiin, jotka on upotettu betonirakenteisiin (kaapelin oikosulun aiheuttama valokaari pystyy polttamaan putken). Kanavassa sekä kaapelihyllyllä on kaapeleiden väliin asennettava tiili. tms. suoja, joka estää muiden kaapeleiden tai toisen liityntäkaapelin tuhoutumisen oiko- tai maasulussa (ST kohta 6.3.3). Muussa kuin omassa palo-osastossa olevan kaapelin enimmäispituus rakennuksen sisällä on enintään viisi (5) metriä (SFS ). Poikkeavista asennuksista (pystysuorat kuilut, pitkät putkiosuudet) on neuvoteltava TESV:n verkonsuunnittelijan kanssa sekä ennen rakennustöiden aloittamista sähkösuunnittelijan on varmistettava erikseen TESV:n verkkokaapelien reitti. TESV:n pyynnöstä liittyjän tulee rakentaa lisäksi muuntamoon mahdollisesti asennettava viestiyhteyttä varten putkitus, jonka hyvityksestä sovitaan aiheutuvien kustannusten perusteella.

3 Ohje 3 (5) 7. KJ-KOJEISTO 7.1 Sähköiset arvot TESV:n jakelualueella on käytössä Turun keskustassa ja pohjoisella jakelualueella 10kV ja eteläisellä alueella 20 kv jakelujännite. Uudet keskijänniteasennukset rakennetaan kaikki 20 kv nimellisjännitteellä. Aihetta käsitellään TESV:n ohjeessa Siirtyminen 24 kv rakennejännitteeseen keskijänniteverkossa. Muissa sähköisten arvojen valinnassa noudatetaan ST taulukkoa 4 ja lisäksi pääkytkinlaitteen katkaisukyvyn tulee olla 20 ka. 7.2 Pääkytkin ja suojaus TESV:n verkkoon liittyvissä yhden enintään 800 kva:n muuntajan muuntamossa voidaan käyttää pääkytkimenä katkaisijan sijasta muuntajan oikosulkusuojana toimivaa varokekuormanerotinta. Suurin sallittu sulake on 63 A (10kV) ja 40 A (20 kv). Sulakkeen toimimisen tulee aiheuttaa kuormanerottimen kolminapainen avautuminen. Jos muuntaja on suurempi tai muuntajia on useampia, tulee pääkytkimenä käyttää katkaisijaa. TESV:n harkinnan mukaan voidaan pääkatkaisija joissain tapauksissa korvata asiakkaan lähtökohtaisilla katkaisijoilla. Mikäli asiakkaan keskijänniteverkko käsittää alamuuntamoita syöttäviä sisäisiä suurjännitekaapeleita on pääkatkaisija tai ko. johtolähtö varustettava laukaisevalla maasulkureleellä. Suojan tulee toimia kun maasulkuvirta ylittää liittyjän kj-verkon tuottaman maasulkuvirran. Pääkatkaisijan releen asettelu tapahtuu laitteiston käytönjohtajan toimesta tai toimeksiannosta seuraavien arvojen mukaan: Pääkatkaisijan releen maksimiasetteluvaatimukset Hidastettu laukaisu, 10 kv 300 A 0,30 s Pikalaukaisu, 10 kv 1500 A 0,00 s Hidastettu laukaisu, 20 kv 200 A 0,30 s Pikalaukaisu, 20 kv 1000 A 0,00 s Maasulkulaukaisu 1,5 x Io,asiakas 0,30 s Suuremmista asetteluista tulee sopia TESV:n Verkon käytön kanssa. Pääkatkaisijan releiden koestukset tulee suorittaa ennen laitteiston käyttöönottoa ja sen jälkeen laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaan. Kopiot koestuspöytäkirjoista toimitetaan TESV:n Verkon käyttöön. Asetteluarvojen muutoksista on ilmoitettava aina ennen releen asettelemista TESV:n Verkon käyttöön ja sovittava muutos. Käyttöjännitteestä toimintaenergiansa saavan apusähköjärjestelmän on oltava sellainen, että suojaus on toimintavalmis alle 0,1s:ssa kytkettäessä jännite jännitteettömään kojeistoon. Apusähköjärjestelmän alijännite- ja maasulkutilanteista on saatava hälytys kaikkina vuorokauden aikoina valvottuun paikkaan. Maasulku- ja alijännitehälytystä ei vaadita, jos apusähköjärjestelmä sijaitsee kokonaisuudessaan pääkatkaisijakennossa ja täyttää telemerkkilaitosvaatimukset. Suojauksen käyttövarmuuden kannalta hälytys on suositeltava tällöinkin.

4 Ohje 4 (5) Asiakkaan keskijännitekojeiston liittymiskennot voidaan liittää TESV:n kaukokäytön piiriin, tällöin jakeluverkon vikatilanteissa mahdollisuudet sähköjen nopeaan palauttamiseen asiakkaalle paranevat. Tätä varten liittymiskennon erottimissa on oltava moottoriohjaimet ja tarvittavat johdotukset kaukokäytön ala-asemaliityntää varten. 7.3 Rakenne TESV:n liittymiskennoja on yleensä kaksi. Erikoistapauksessa TESV voi tarvita kolmannen kennon haarakaapelia varten. Ylimääräisen keskijännitekennon varaaminen perustuu liittymisehtoihin ja sen hyvityksestä sovitaan aiheutuvien kustannusten perusteella. Liittymiskaapelin päätteet asennuksineen kuuluvat liittyjän hankintaan. Aihetta käsitellään tarkemmin TESV:n Liittymishinnastossa. Verkkokaapelipäätteen kaapelikenkien kiinnityskohdan tulee olla lattiasta tai kanavatason pohjasta noin 1500 mm korkeudella. Verkkokaapelin ja päätteen asennus ja työmaadoittaminen sekä vikamittaus on voitava suorittaa turvallisesti (maadoituserotin, työskentelysuojalevy) kokoojakiskon ja viereisen verkkokaapelin ollessa jännitteinen, jotta TESV:n ei tarvitse tällöin kytkeä koko muuntamoa jännitteettömäksi. Verkkokaapelien jokaisen vaiheen jännitteellisyys pitää pystyä näkemään kennon etupaneelin jännitteenilmaisimesta tai toteamaan määräysten mukaisella jännitteenkoettimella suoraan vaihejohtimesta purkamatta kojeistoa. Verkkokaapelin kojeiston puoleiset liittimet merkitään vaihemerkinnöillä. Liittymiskennon jokaiseen vaiheeseen tulee voida asentaa oikosulkuilmaisin. Ilmaisimina voidaan käyttää joko TESV:n kaapeliin asentamia ilmaisimia tai kojeistoon kiinteästi asennettuja ilmaisimia. Ilmaisimien tulee olla itsepalautuvia ja nimellisvirraltaan 10kV verkossa 1000A ja 20kV verkossa 600A. Oikosulkuilmaisimia asennetaan kahdella liittymiskennolla varustetussa kojeistossa yhteen liittymiskennoon ja kolmella liittymiskennolla varustetussa kojeistossa kahteen liittymiskennoon. Liittymiskennon kaapelisuojukset on tilattava ikkunallisena, jos ilmaisinta ei voida asentaa siten, että se voidaan lukea ja kuitata hoitokäytävältä. 8. MAADOITUKSET TESV liittää verkkokaapelin mukana tuodun maadoitusjohtimen (Cu-köysi) kj-tilan päämaadoituskiskoon. Maadoitusjohdin yhdistää muuntamon maadoitukset TESV:n maadoitusjärjestelmiin. Lisäksi liittyjän on rakennettava vähintään voimassa olevan standardin rakennevaatimukset täyttävä maadoituselektrodi. Maadoitusimpedanssin mitoitusarvon tulee olla alle 1,5 Ω (10 kv) ja alle 2,0 Ω (20 kv). Lisäksi liittyjän tulee toteuttaa pääpotentiaalintasaus standardin mukaisesti.

5 Ohje 5 (5) 9. MUUTA HUOMIOITAVAA Tämä tekninen ohje on otettava huomioon myös silloin, jos TESV:n muuntamo myydään asiakkaalle tämän siirtyessä kj-asiakkaaksi. Muuntamon pääkytkinratkaisua voidaan joutua muuttamaan omistusrajan ja kunnossapidon vastuurajan vaihtuessa. Liittyjä omistaa kaikki liittymiskennot ja muuntamon haltija vastaa niiden huollosta ja kunnossapidosta. TESV:lla on yksinoikeus liittymiskennojen kuormaerottimien käyttöön.