IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Lieksan kaupunki 01.03.2012/lv
2 Sisällys 1. PERHEHOITO... 3 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite... 3 1.2 Perhehoidon järjestäminen ja vastuuhenkilöt... 3 1.3 Ikäihmisten perhehoito... 4 2. PERHEHOIDON PROSESSIT 3. PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMINEN... 5 3.1 Perhehoitaja... 5 3.2 Perhekoti... 5 3.3 Perhekodin koko... 6 4. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SUUNNITELMAT... 6 Ikäihmisten perhehoito 5. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS... 7 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET... 8 6.1 Hoitopalkkio... 8 6.2 Kulukorvaus... 8 6.3 Käynnistämiskorvaus... 9 6.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta ja perhehoitajan vapaapäivät... 10 6.4.1 Perhehoitajan vapaapäivät ja maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset vapaan ajalta... 10 6.4.2 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset perhehoitajan sairastuessa:... 11 6.4.3 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset, kun perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä... 11 6.4.4 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset erinäisissä poikkeustapauksissa... 11 7. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET... 12 8. PERHEHOITAJAN TUKI JA OHJAUS... 12 8.1 Perhehoitajan rekrytointi ja valmennus... 12 8.2 Perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden täydennyskoulutus... 12 8.3 Perhehoitajan ohjaus- ja valvontakäynnit... 12 8.4 Työnohjaus... 12 8.5 Vertaisryhmätoiminta ja yhteiset tapaamiset... 13 8.6 Perhehoitajan muistaminen ja etuudet... 13 9. PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA... 13 9.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 13 9.2 Perhehoidon asiakasmaksu... 13 9.3 Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat... 14 10. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS... 14 12. PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ... 14 13. TOIMINTAOHJEEN VOIMAANTULO... 14 2
3 1. PERHEHOITO Tämä Lieksan toimeksiantosuhteisen perhehoidon toiminta perustuu perhehoitoa koskeviin lakeihin ja tähän toimintaohjeeseen. Toimintaohje on hallinnollinen päätös ikäihmisten toimeksiantosuhteisen perhehoidon toteuttamiseksi. Perhehoidon toimintaohje palvelee perhehoidon kaikkia sopijaosapuolia: perhehoitoon tulevaa/olevaa henkilöä, sijoittajaa ja perhehoitajaa. 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa. Perhehoitajan koti on yksityiskoti. Perhehoito on tarkoitettu henkilöille, joille sen arvioidaan olevan ensisijainen hoitomuoto. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus hoitoon perheessä ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuutta ja toimintakyvyn ylläpitoa. Perhehoitoon sijoitettu henkilö saa tarpeittensa mukaisen hoivan ja huolenpidon perheenjäsenenä 1.2 Perhehoidon järjestäminen ja vastuuhenkilöt Ikäihmisten perhehoidossa perhehoidon vastuuhenkilöt ovat vanhuspuolen sosiaalityöntekijä ja vanhustyönjohtaja. Tämän tulosalueen päällikkö vastaa perhehoidon taloudesta, perhehoidon organisoimisen kunnissa, tiedottamisen, rekrytoinnin valmennusvastuun, perhehoidon aikaisen tuen järjestämisen ja perhehoidon valvonnan. Lieksan kaupungissa perhehoidon järjestämisestä huolehtii sosiaalivirasto. Perhehoidon vastuuhenkilön tehtävät: Sosiaalityöntekijä valmistelee perhehoidon sijoituksen ja perhehoidon suunnitelman sekä tukee, ohjaa ja valvoo perhehoitoa yhteistyössä seudullisten toimijoiden kanssa. Hän seuraa ja arvioi perhehoitoa yhteistyössä perhehoitajan kanssa, sekä vastaa perhehoidon perehdyttämisestä ja tiedottamisesta. Hän järjestää perhehoidossa olevien tilapäishoidon ja osallistuu perhehoidon edustajana perhehoidon työryhmän kokouksiin. Vanhustyönjohtaja vastaa valvontakäynnein perhehoidon laadusta arvioinnin ja kehittämisen päivittämisestä. Hän kokoaa ja suunnittelee yhteistyössä maakunnan koulutuspäällikön ja perhehoidon yhdyshenkilön kanssa perhehoitajien täydennys- ja lisäkoulutussuunnitelman 1 x vuodessa. Suunnittelee kiertävän perhehoitajan tehtävät ja kokoaa esitykset perhehoidosta sosiaali- ja terveyslautakunnalle. mm. perhehoitajien palkkioiden ja maksukorvausten tarkistus 1 x v.ssa. Huolehtii perhehoidon hallinnollisen toimintaohjeeseen liittyvien asioiden päivittämisestä ajan tasalle. Hän tekee verkostotyötä Suomen alueellisten perhehoidon kehittäjien ja Perhehoitoliiton kanssa. Hän tiedottaa perhehoidon ajankohtaisista asioista: media, perhehoidon yhteistyökumppanit, perhehoitajat ja alueelliset yhteistyötoimijat. vanhustyönjohtaja suunnittelee perhehoitajien valmennuksiin liittyvät asiat. 3
4 1.3 Ikäihmisten perhehoidon muodot Perhehoito on turvallista ja välittävää hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoito on ikäihmisen voimavaroista ja tarpeista lähtevää, perustuen ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa yhdessä laadittuun hoito- ja palvelussuunnitelmaan ja se voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista. Perhehoito sopii henkilölle, kun ikäihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä heikentävät muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. Perhehoito on yksi vaihtoehto ikäihmisten palvelujen kokonaisuudessa. Perhehoitoon tulevat ikäihmiset valitaan PTA-ryhmässä (moniammatillinen palvelujen tarpeen arviointi-ryhmä) Jatkuva perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa. Sitä voidaan käyttää silloin, kun ikäihminen ei selviydy kotona omais- tai kotihoidon turvin, mutta ei tarvitse säännöllistä ympärivuorokautista valvontaa, ohjausta ja hoivaa. Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista perhehoitoa, jota voidaan käyttää ikäihmisen kotona asumisen tukena. Sitä voidaan käyttää myös omaishoitajien ja perhehoitajien vapaapäivien vaihtoehtoisena toteutusmuotona. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa, esim vakinaisen hoitajan loma- ja sairausaikana. Lyhytaikainen perhehoito voi olla osa-aikaista päivä- tai yöhoitoa tai ympärivuorokautista perhehoitoa. Se voi kestää yhtäjaksoisesti enintään 3 kk. Lyhytaikainen perhehoito voi olla kertaluonteista tai toistuvaa jaksottaista perhehoitoa. Osavuorokautinen hoito voi sen sijaan kestää enintään 10h/vrk:ssa. 2. PERHEHOIDON PROSESSIT Lieksan perhehoito prosessi Asiakas/ omainen/ edunvalvoja Perhehoitaja Perhehoitoa tarvitseva asiakas Perhehoidon suunnittelu Perhehoidon sijoitus Perhehoidon toteutus ja arviointi Perhehoidon päättyminen Perhehoidon tarve päättyy Perhehoidon yhdyshenkilö/ vastuuhenkilö Vanhustyönjohtaja Vanhuspuolen sosiaalityöntekijä Muut palvelut Terveyden ja sairaanhoitopalvelut Vanhuspalvelut Yleinen edunvalvonta Kela Kolmas sektori 4
5 Tukimateriaali Seudullinen ikäpoliittinen strategia Perhehoidon toimintaohje Perhehoitaja laki Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Hallintolaki Prosessiin liittyvät palvelut ja hoitoketjut Vanhuspalveluiden kokonaisuus Kaupungin kotihoito tukee erityistilanteissa perhehoitajaa tukipalveluna. Kotihoidon sairaanhoitopalveluista sairaanhoitopalvelut, ellei perhehoitajalla ole sairaanhoidollista koulutusta. Kotihoito nimeää perhehoidon vastaavan sairaanhoitajan yhdyshenkilöksi. 3. PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMINEN 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kaupungin kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain mukaista perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 710/82.). Lieksan kaupunki hyväksyy perhehoitajan ja perhekodin sekä valvoo perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajan terveydentila tulee olla riittävä ja hänellä tulee olla tehtävän vaatimat valmiudet ja voimavarat. Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto terveydentilasta. Perhekodissa hoidossa olevien määrä vaikuttaa perhehoitajalta edellytettävään koulutukseen. Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinasuva henkilö. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennus. Lieksan kaupunki vastaa perhehoitajan ennakkovalmennuksen järjestämisestä Lieksan Kristillisen opiston tuottamana.. Valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Ikäihmisiä hoitavalta perhehoitajalla tulee olla valmius pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa sitoutua perhehoitajan tehtävään 3.2 Perhekoti Perhekodilla tarkoitetaan kunnan hyväksymää sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Kodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annetta- 5
6 valle perhehoidolle sopiva. Perhekodin hyväksymiseen osallistuvat Lieksan kaupungin sosiaalitoimi, Pohjois-Karjalan palo- ja pelastustoimi. Perhekodin tulee laatia pelastuslaitokselle turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma 1.1.2011 lukien. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Perhekodin muiden jäsenten tulee hyväksyä perhehoitoon tuleva henkilö tasavertaisena perheen jäsenenä. Perheenjäsenten välisten ihmissuhteiden tulee olla kunnossa ja perheen talouden vakaa. Perhekodin tulee olla myös rakenteiltaan ja tiloiltaan siellä annettavalle perhehoidolle sopiva. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava oma tila, mieluiten oma huone. Perhehoidettavalla on halutessaan, mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. Perhehoidettavan käytössä ovat kaikki kodin yhteiset tilat. Kodin soveltuvuus perhekodiksi selvitetään alustavasti ennakkovalmennuksen yhteydessä. 3.3 Perhekodin koko Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhehoitajalta ei tällöin edellytetä erityistä koulutusta. (Perhehoitajalaki 1992/312 ) Lain mukaan toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai hoivatehtävistä. (Perhehoitajalaki 1992/312 ). Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (nykyinen toisen asteen tutkinto tai entinen kouluasteen tutkinto).. Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysiikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakyky ja keskinäinen kanssakäyminen mahdollistavat ylityksen (Sosiaalihuoltolaki). 4. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SUUNNITELMAT Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle ikäihmiselle tehdään tarvittavat yksilölliset suunnitelmat, jotka arvioidaan ja päivitetään lakien edellyttämällä tavalla. Asiakassuunnitelma tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä perhehoidon yhdyshenkilön, asiakkaan ja hänen lähiomaisten, perhehoitajan sekä tarvittavien muiden perhehoitoon osallistuvien tahojen kanssa (mm.kotihoito). Perhehoidossa olevalle ikäihmiselle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma 6
7 5. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja sijoittaja Lieksan kaupunki sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset velvollisuudet ja oikeudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta perhehoitoon tulevasta henkilöstä erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi (jatkuva perhehoito) tai määräaikaiseksi (lyhytaikainen tai määräaikainen perhehoito). Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoidon alkamista. (Perhehoitajalaki 1992/312.) Toimeksiantosopimuksen sisältö: 1. Sopijaosapuolet 2. Perhehoidossa oleva henkilö 3. Sopimuksen sisältö 4. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen vapaan ajalta ja perhehoidon keskeytyessä 5. Käynnistämiskorvaus ja sen mahdollinen takaisinperintä. 6. Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuva erityisten kustannusten korvaaminen 7. Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien hoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta 8. Sopimuksen kestoaika 9. Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus, täydennyskoulutus ja vertaisryhmätoiminta sekä niiden toteuttaminen ja kotihoidon tuen muoto erityistilanteissa 10. Perhehoidossa olevalle henkilölle kuukausittain maksettavat käyttövarat ja edunvalvonta. 11. Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus. 12. Perhehoitajan ja hoidettavan vakuuttaminen 13. Tarvittavat muut asiat 14. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 15. Allekirjoitukset Palkkio maksetaan perhehoitajalle. Sopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, jos he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole Työsopimuslain (2001/55) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. (Työsopimuslaki 2001/55.) Toimeksiantosopimukseen liitetään tarvittavat asiakassuunnitelmat. Toimeksiantosopimus tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi tai muutoin tarvittaessa. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. (Perhehoitajalaki 1992/312.) 7
8 Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kaupungin tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa. Lieksan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päättää perhehoidon maksut ja tasokorotukset. 6.1 Hoitopalkkio Lieksan kaupungin voimassa olevat hoitopalkkiot: Ikäihmisten pitkäkestoinen perhehoito: 1.luokka, asiakas saa Kelan hoitotuen 650 /kk 2.luokka, asiakas saa korotetun Kelan hoitotuen 750 /kk 3.luokka, asiakas saa Kelan erityishoitotuen 850 /kk/ 4. muu erityinen peruste Ikäihmisten lyhytkestoinen ympärivuorokautinen perhehoito: 43 Päivähoito, osavuorokautinen perhehoito: 20 /pv. Perhehoitajalaki (1992) oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn perushoitopalkkion. Hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa 1.1.2012 lukien vähintään 650 e/kk Määrän tarkistaa sosiaalija terveyslautakunta kalenterivuosittain Työntekijän eläkelain (395/06) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perushoitopalkkioon vaikuttaa korottavasti perhehoidon vaativuus ja sitovuus. Palkkioon vaikuttaa myös se, edellyttääkö perhehoito perhehoitajan kotona olemista, jolloin hän ei voi käydä kodin ulkopuolella työssä. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna. Hoitopalkkiota ei makseta henkilölle, joka hoitaa omaa alle 18-vuotiasta lastaan. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. 6.2 Kulukorvaus Lieksan kaupungin voimassa olevat kulukorvaukset. Ikäihmisten pitkäkestoinen perhehoito: 600 /kk/asiakas Ikäihmisten lyhytkestoinen ympärivuorokautinen perhehoito: 24 /vrk/asiakas 8
9 Ikäihmisten päivähoito, osavuorokautinen perhehoito maksimi 10h/vrk: 12 /pv. Perhehoitajalaki (1992) oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn minimi kulukorvauksen, joka on 1.1.2011 alkaen 391,58 /kk/hlö. Kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvaus on perhehoitajalle veron alaista tuloa, jonka voi verotuksessa ilmoittaa verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta (jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen), virkistys - harrastustoiminnasta, henkilökohtaisesta tarpeista (vaatteiden huolto) ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot (omalla autolla ajettujen perhehoitoon kuuluvien ajojen matkakuluvähennykset ja puhelinmaksut sekä vakuutukset). Korvaus sisältää myös ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata, sekä pesuaineet ja hygieniatuotteet. Tiedossa olevista erityiskuluista sovitaan erikseen. 6.3 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvausta. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2011 lukien 2780,96 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvauksen määrää tarkistetaan kalenteri vuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti (Perhehoitajalaki 312/92) Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää myös perhehoitajien ennakkovalmennuksen osallistumismaksujen korvaamiseen: Käynnistämiskorvauksesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hankinnoista sovitaan perhehoidon vastuuhenkilön kanssa. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapahduttua Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kulukorvauksena tehdyt hankinnat ovat Lieksan kaupungin omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta niin, että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa aiemmin, voidaan sopia kaupungin hankintatoimen kanssa osan takaisinmaksusta esim. pyytää perhehoitajalta ostotarjous tai esim. välineiden luovut- 9
10 tamisesta kaupungille. Näihin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 3 5 vuotta. 6.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta ja perhehoitajan vapaapäivät 6.4.1 Perhehoitajan vapaapäivät ja maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset vapaan ajalta Ellei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen. Lieksan kaupungissa perhehoitajan vapaaoikeus on 1 arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohti, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vrk. (Perhehoitajalaki 1992/312). Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain, vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12, ellei toisin sovita, vapaa on pidettävä kuluvan vuoden aikana. Jatkuva perhehoitaja saa vapaansa ajalta normaalin hoitopalkkion ja tältä ajalta maksetaan kulukorvausta 2/3, jos hoidettava on ko. ajan muualle sijoitettuna. Jos jatkuva perhehoitaja on vapaalla ja hänelle tulee perhekotiin sijainen, maksetaan jatkuvalle perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus täytenä. Jatkuva perhehoito Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain. Lieksan kaupunki järjestää sijaishoidon perhehoidossa oleville henkilöille perhehoitajan vapaan ajaksi yhteistyössä perhehoitajan kanssa. Mikäli perhehoidossa on useampi kuin yksi henkilö, tulee vapaa järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalla on yksi arkipäivä vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vrk. Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana. Vapaapäiväkorvaus määräytyy ko. kuukauden aikana pisimpään perhehoidossa olevan henkilön yhden hoitopäivän hoitopalkkion mukaan. Kiertävä perhehoitaja Kiertävä perhehoitaja voi toimia perhehoitajan sijaisena, hän toimii ko. perhehoitajan kotona. Tilapäistä perhehoitoa antava perhehoitaja voi olla myös sijaisperhehoitaja Kiertävällä perhehoitajalla on 1 arkipäivä vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vrk. 10
11 6.4.2 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset perhehoitajan sairastuessa: Jatkuva perhehoito Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, toimitaan Lieksan kaupungin henkilöstöä koskevien sairauspoissaolo-ohjeiden mukaisesti:. Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtävää, hänen tulee ensisijaisesti etsiä sijainen tilalleen. Mutta jos tilanne jatkuu niin Lieksan kaupunki järjestää hoitoon sijoitetulle korvaavan hoidon, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus sairastumispäivän jälkeiseltä yhdeksältä arkipäivältä. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 2001/1224). Kulukorvauksesta vähennetään 1/3, jos perhehoidossa oleva henkilö siirretään muualle hoitoon. Edellytyksenä sairausajan palkkionmaksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairasloman alkua. Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan, kulukorvauksen ja hoitopalkkion. Kela päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisen perhehoitajan sairastuessa tulee hänen sopia perhehoidon vastuuhenkilön kanssa poikkeusjärjestelystä esim. perhehoitojaksoista uudelleen. Päätoimisen lyhtyaikaisen perhehoitajan kohdalla sovelletaan jatkuvan perhehoidon poissaolosäännöksiä. 6.4.3 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset, kun perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä Jos jatkuvassa perhehoidossa olevan henkilön perhehoito keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä (esim. hoidettavan sairaalahoito, vierailu omaisten luona), maksetaan perhehoitajalle sekä hoitopalkkio että 2/3 kulukorvausta yhtäjaksoisesti 30 vrk keskeytyksen jälkeen ja enintään 60 vrk/vuosi, ellei tilalle tule toista henkilö perhehoitoon. Tällöin perhehoitajan edellytetään pitävän yhteyttä hoidettavaan ja olevan yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Jos perhehoidettava kuolee, maksetaan sekä hoitopalkkio, että 2/3 kulukorvausta enintään 60vrk keskeytyksen jälkeen, ellei tilalle oteta toista hoidettavaa. Hoidettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi. 6.4.4 Perhehoitajalle maksettavat korvaukset erinäisissä poikkeustapauksissa Perhehoitajan osallistuminen perhehoidon vastuuhenkilön kanssa yhteisesti sovittuihin tilaisuuksiin: työnohjaukseen, koulutukseen tai vertaisryhmätoimintaan, ei vaikuta hänelle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi. Perhehoitaja ja perhehoidon vastuuhenkilö sopivat perhehoidossa olevien henkilöiden hoidon järjestämisestä ko. ajalle. 11
12 7. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 60-vuotiaana osaaikaeläkkeelle ja 63 68-vuotiaana eläkkeelle. Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (Tapaturmavakuutuslaki 608/48, Perhehoitajalaki 1992). Lieksan kaupunki vakuuttaa perhehoitajat tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamien vahinkojen varalta ei kaupungilla ole vakuutusta. Perhehoitoon sijoitetuille henkilöille ei ole tapaturman varalta vakuutusta. 8. PERHEHOITAJAN TUKI JA OHJAUS Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitajalaissa ja niistä sovitaan toimeksiantosopimuksessa. 8.1 Perhehoitajan rekrytointi ja valmennus Uusien perhehoitajia rekrytoidaan ja valmennetaan jatkuvasti tarpeen mukaan. Valmennus voi olla yksilö- tai ryhmävalmennusta. Valmennetut perhehoitajat kootaan perhehoidon pankkiin. Perhehoidon vastuuhenkilö vastaa perhehoitopankin toiminnasta. 8.2 Perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden täydennyskoulutus Lieksan kaupunki järjestää perhehoitajille ennakkoon tehdyn täydennyskoulutussuunnitelman mukaisesti jatkuvaa täydennyskoulutusta. 8.3 Perhehoitajan ohjaus- ja valvontakäynnit Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa perhehoidon vastuuhenkilön ja yhteistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot. Perhehoidon vastuuhenkilö tekee perhehoitajan luo tarvittavia ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä vähintään 1 x v ja tarvittaessa sekä muita yhteydenottoja vähintään 4. 8.4 Työnohjaus Perhehoitajalla on mahdollisuus saada kaupungin järjestämään yksilö- tai ryhmäohjausta. 12
13 8.5 Vertaisryhmätoiminta ja yhteiset tapaamiset Lieksan kaupunki tukee perhehoitajien osallistumista vertaisryhmätoimintaan. Kaupunki korvaa vertaisryhmäohjaajaksi koulutetulle perhehoitajalle perhehoitajien vertaisryhmän ohjauksesta suosituksen mukaisen palkkion ja matkakulut ohjaukseen liittyvistä matkakustannuksista. Perhehoitajille järjestetään yhteisiä tapaamisia 3 4 x/v. Koollekutsujana ovat perhehoidon vastuuhenkilöt. Yhteisissä tapaamisissa käsitellään perhehoidon ajankohtaisia asioita, joissa voi olla mukana tarvittaessa asiantuntijoita. 8.6 Perhehoitajan muistaminen ja etuudet Perhehoitajia muistetaan merkkivuosipäivinä: 50 v ja 60 v (nämä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä) sekä eläkkeelle jäädessä. 9. PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA 9.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Perhehoitoon sijoitetaan vain sijoitetun omalla tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee viranhaltija, jolle ao. kunta on tehtävän delegoinut. Hän toimii myös yhteyshenkilönä. Päätös perustuu aina sosiaalija terveydenhuollon sekä muiden asiantuntijoiden yhteiseen arviointiin. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Yksityisvarojen hoidossa noudatetaan Kuntaliiton Yleiskirjeen 4/80/2000 ohjetta. 9.2 Perhehoidon asiakasmaksu Pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7c ja asetus 19 ). Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista lukuun ottamatta hoitotukea. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 97 kuukaudessa. Perhehoidon asiakasmaksua päätettäessä maksupäätöksen tekijän tulee selvittää perhehoidossa olevan henkilön tarvitsemien käyttövarojen määrä. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään 30 /vrk asiakas maksaa itse lääkkeensä ja kuljetukset) ja osapäiväisestä perhehoidosta 12 /vrk. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 10,60 /päivä, max 10h/pv. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen 13
14 elatusvelvollisuuden toteuttamista. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). 9.3 Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat Hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja huolehtii perhehoidossa olevan henkilön varojen ja maksujen hoidosta. Perhehoitajan on pidettävä luetteloa perhehoidossa olevan henkilön omistamasta irtaimistosta. Perhehoidettavan henkilökohtaisista menoista, joita ei kateta kulukorvauksella, sopivat hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja ja perhehoitaja keskenään. 10. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi (Asiakaslaki 17.4 ). Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). 11. ASIAKIRJOJEN SAILYTTÄMINEN Perhehoitaja luovuttaa dokumentit sosiaalivirastolle kun asiakassuhde päättyy. 12. PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ Tämä toimintaohje perustuu perhehoitoa ohjaaviin ja määrittäviin lakeihin ja asetuksia, joita ovat mm: Perhehoitajalaki (312/92) ja asetus Sosiaalihuoltolaki (710/82) ja asetus (419/92) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( 812/00) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja asetus (912/ 92) Tapaturmavakuutuslaki Hallintolaki (434/03) Kotikuntalaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista Hallintolain käyttölaki Tietosuojalaki Kunnallinen eläkelaki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan tietojen käsittelystä? 13. TOIMINTAOHJEEN VOIMAANTULO Lieksan kaupungin Ikäihmisten Perhehoidon toimintaohje tulee voimaan 1.1.2012. 14