Etelä-Suomi Päätös Nro 108/2014/2 Dnro ESAVI/48/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Juhansuon turvetuotannon ympäristölupa, Luumäki Juha Näppi Mustanojantie 532 54510 URO HAKEMUS Juha Näppi on 27.2.2013 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Juhansuon 21 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Luumäen kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Juhansuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 8 km Luumäen kirkonkylästä itä-kaakkoon, noin 8 km Jurvalasta. Alue on kokonaan ojitettu ja puusto on poistettu. Tuotantoalue on noin 21 ha ja hanke-alue noin 25 ha. Suon keskellä on Kukkarolampi, jolle on varattu suoja-alue kuivumisen estämiseksi. Tuotantomenetelmänä on syklonilla varustettu imuvaunu, ja vuotuinen tuotantotavoite on 20 000 m 3. Tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2030. Hakijan esittämät vesienkäsittelymenetelmät ovat virtaamansäätöpadot, laskeutusallas ja pienkemikalointi, jotka poistavat typpeä, fosforia, humusta ja kiintoainetta. Kuivatusvedet johdetaan ojien kautta Urpalanjokeen. Hakemuksen mukaan hanke ei juuri lisää alapuolisen vesistön happamuutta ja järjestelmän läpi pääsevä kiintoaine on niin hienojakoista, ettei se laskeudu myöskään Urpalanjoen kalojen kutualueille. Lähin asuttu kiinteistö on 470 m etäisyydellä ja välissä on metsää, joten turvetuotannosta ei ole melu- eikä pölyhaittaa. Kuljetukseen käytetään suojattua kalustoa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (11) Tuotantoalueelle järjestetään käyttö- ja päästötarkkailu, ja hakija liittyy alueen turvetuottajien yhteistarkkailuun. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Luumäen kunnassa 16.10. 15.11.2013 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 15.11.2013 Luumäen Lehtilehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Luumäen kunnalta ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Urpalanjoen kuormituspainetta tulee ratkaisevasti pienentää myös turvetuotannon osalta, jotta joen veden laatu ja sen ekosysteemin tila saadaan kohenemaan. Pienimuotoinen kemiallinen vesienkäsittely on toiminnaltaan epävarmaa, mikä pitää ottaa huomioon kuormitus- ja vaikutusarvioissa. Jos kemikaloinnissa on ongelmia, vesistökuormitus kasvaa. Hienojakoinen kiintoaine, ei ole lainkaan haitatonta. Huonosti laskeutuva hieno kiintoaine aiheuttaa liettymistä. Kunnostetuilla koskialueilla liettyminen vaarantaa lohikalojen kutupaikkoja. Ilmastomuutoksen myötä lisääntynyt sateisuus, rankkasateet ja talven sulakaudet lisäävät turvetuotannon vesiensuojelun haasteellisuutta ja kuormitusta. Hakija oli arvioinut, ettei turvetuotanto edistä elohopean huuhtoutumista. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltamisesta perustuvissa hyvissä menettelytavoissa esitetään kuitenkin turvetuotantoalueille kadmiumin, elohopean, nikkelin ja lyijyn päästöjen arviointia erillisselvityksillä. Jos erillisselvityksissä päästöjä todetaan, tulee ne lisätä päästötarkkailuun. Mittaustarkkuudesta riippuen Kukkarolammen voidaan katsoa olevan vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitettu enintään yhden hehtaarin suuruinen lampi, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Suunniteltu turvetuotanto vaarantaa Kukkarolammen luonnontilan. Ympäristölupapäätöstä ratkaistaessa on samalla selvitettävä ja ratkaistava, millä edellytyksillä lammen luonnontilaa voidaan muuttaa. Kukkarolampi on mahdollinen elinympäristö useille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille, mm. viitasammakko, lummelampikorento, sirolampikorento, täplälampikorento, isolampisukeltaja ja jättisukeltaja. Tehty luontokartoitus ei ole niiden osalta riittävä. 2) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Urpalanjoen kalakannoille aiheute-
Muistutukset ja mielipiteet 3 (11) tun haitan arviointi ja kompensointi tulee määrätä koko valuma-alueelle kohdistuvan turvetuotannon kuormituksen kalatalousvaikutusten perusteella eikä siten, että hakemukset käsitellään ja luvitetaan yksi kerrallaan ja jokainen yksinään katsotaan niin vähäpätöiseksi, että lupa voitaisiin myöntää ja ettei korvattavaa haittaa kalataloudelle syntyisi. Lupaa Juhansuon turvetuotannolle ei tule myöntää. Jos lupa kuitenkin myönnetään, tulee hakijalle määrätä vuotuinen kalatalousmaksu sekä lisäksi velvoite tarkkailla kuivatusvesien vaikutusta alueen kala- ja rapukantoihin seuraavasti: Hakijan tulee osallistua Urpalanjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan yhdessä alueen muiden turvetuottajien kanssa Juhansuon turvetuotannon vaikutusten osalta alapuolisen vesistön kala- ja rapukantojen tarkkailuun Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Hakijalle tulee määrätä vuotuinen 1000 euron kalatalousmaksu maksettavaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle käytettäväksi turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamien haittojen kompensointiin hankkeen vaikutusalueella. Esitetty vesienkäsittelymenetelmä on riskialtis, erityisesti ylivirtaamatilanteissa. Turvetuotannon vaikutuksia Urpalanjoen hydrologiaan ei ole arvioitu. Urpalanjoen alaosalla on alkuperäinen meritaimenkanta ja joessa on lisääntyy paikallisia taimen- ja harjuskantoja. Joessa on pyyntivahva täplärapukanta. Kuivatusvesien purkukohdan alapuolella sijaitsevat Urpalanjoen merkittävimmät, pääosin perkaamattomat ja kunnostetut koskialueet, joiden merkitys virtavesikaloille ja muille virtavesieliöille on suuri. 3) Luumäen kunta ja ympäristölautakunta ovat katsoneet, ettei lupaa tule myöntää. Juhansuon lupahakemus ei täytä ympäristönsuojelulain ja asetuksen, luonnonsuojelulain, vesilain eikä EU:n lintudirektiivin vaatimuksia, joten lupahakemus tulee kokonaisuudessaan hylätä. 4) Kaakonkulman kalastusalue, 5) Suoanttilan osakaskunta, 6) Ihakselan osakaskunta, 7) Ylijärven osakaskunta ja 13) Urpalanjoki lohijoeksi ry ovat huomauttaneet, että suunniteltu Juhansuon turpeennostoalue sijaitsee Urpalanjoen tulvakorkeuksien ja Urpalanjoen järjestelyalueen sisällä. Varsinkin keväisin vedet nousevat suunnitellulle kuivatusalueelle ja jopa maantielle (3842). Alueella on Suojärvi, jonka viereisten peltoalueiden kuivattamiseksi Urpalanjoen järjestelyn yhteydessä rakennettiin pengerrykset ja pumppaamot. Nämä seikat tekevät turvealueen kuivatuksen teknisesti erittäin vaikeaksi toteuttaa. Aiemman järjestelyhankkeen yhteydessä pyrittiin kuivattamaan myös Kukkarolammen ympäristö, mutta alavuutensa vuoksi alue kärsii edelleen tulvista. Kukkarolampi on suhteellisen merkittävä virkistyskohde, jonne Suo-
4 (11) anttilan osakaskunta myy sorsastuslupia. Alueella pesii runsaasti vesilintuja. Kuivatusvesien mukana kulkeutuvien humuspartikkelien estämisen ja kulkeutuminen alapuoleiseen Urpalanjokeen ja näiden puhdistamisprosessi on koettu teknisesti hankalaksi toteuttaa. Alueen soiden kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttävät. Hakemuksessa mainitut virtaamansäätöpato, laskeutusallas- ja kemikalisointi ovat suunnitellussa Juhansuon kohdassa myös haasteellisia toteuttaa. Turvetuotannon ulkopuolella olevat suot ovat tärkeä osa nykyistä vesitasapainoa alueella. Suoalueiden muokkaaminen turvetuotannon tarpeisiin äärevöittää virtausoloja. Urpalanjoen virtaamavaihtelut ovat nykyisinkin suuria. Suunniteltu Juhansuon kemiallinen puhdistamo tulee happamoittamaan alapuoleista vettä, mikä taas heikentää rapujen ja lohensukuisten kalojen elinoloja. Kemikalisoinnin alapuoleisen vesistön vesimäärä pitää olla huomattavan iso, ettei haittavaikutuksia ilmene. Urpalanjokialuetta on kehitetty viimevuosina EU:n maaseudun kehittämisohjelmahankkeen turvin, jossa ennen kaikkea on pyritty vedenlaadun parantamiseen ja vaelluskalojen sekä paikallisten harjuksien ja rapujen elinolojen kohentamiseen. Urpalanjokeen on istutettu mätinä ja 1-vuotiaina noin 45 000 merilohen poikasta. Koskialueille on istutettu usean tuhannen euron edestä harjuksia. Jokialueelle on istutettu täplärapuja, jotka nyt lisääntyvät luontaisesti. Lisäksi jokialueen latvoilla elää luonnonvaraisena paikallinen taimenkanta. Urpalanjoen alaosalla taas on todettu geneettisesti alkuperäinen meritaimenkanta ja sen säilyminen luonnonvaraisena. Turvetuotannon humus- ja kiintoaineskuormitus on vakava uhka lohikaloille ja ravuille, koska se tukkii kutu- ja poikasalueiden kivikot ja suojapaikat. Urpalanjoen vedenlaadun huononeminen koskettaa noin 600 kiinteistöä. Vedenlaadun heikkeneminen vaikuttaa kiinteistöjen ja maanarvon alenemiseen sekä vähentää näin myös vesistöjen virkistyskäyttöarvoa. Muistuttajat eivät hyväksy luvan myöntämistä ainakaan nyt esitetyillä tiedoilla ja suunnitelmilla. Paras turvetuotannon valumavesien ympärivuotisista käsittelyistä on kosteikkokäsittely. Hakemusta tulee muuttaa sellaiseksi, etteivät Urpalanjokialueen vedenlaatu, vesitasapaino ja kalasto tule kärsimään. Myöskään kiinteistöjen maanarvo eikä vesistöjen virkistyskäyttöarvo saa laskea. Tämän jälkeen lupaa on haettava uudella lupahakemuksella. Mikäli kuormitusta Urpalanjokeen lisätään entisestään, em. vuosien hankkeet, kunnostusvarat, istutukset sekä talkootyöt menevät hukkaan. 8) Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry on esittänyt, ettei hankkeelle myönnetä lupaa. Yhdistys on perustellut kantaansa seuraavasti: Juhansuolla on tehty avohakkuut ja maanmuokkaus, joten koko suoluonto nykyisellään hävitetty. Juhansuon luontoarvoista on jäljellä Kukkuranlampi
5 (11) ympäristöineen, jonka heikentäminen pienvetenä vesilain mukaan on kielletty. Esitetty suojavyöhyke ei estä lammen muuttumista ja likaantumista. Sadanta ei turvaa turvetuotannon aiheuttamien pohjavesivaikutuksia lammen vedenpintaan. Lammen pinnankorkeuden aleneminen olisi todennäköistä suoalueen hydrologisen tilan muuttuessa kuivatustoimenpiteiden seurauksena. Hakija ei lupahakemuksessaan esitä mitään tutkimukseen perustuvaa tietoa, jolla pois suljettaisiin turpeen kaivun aiheuttama lammen vedenpinnan tason lasku, ekologisen tilan heikkeneminen tai lammen kuivuminen. Juhansuon turvetuotantohanke tulisi pilaamaan veden laatua pölyvaikutuksen ja vedenpinnan laskun vuoksi, eläimistöön vaikuttavan meluhäirinnän vuoksi ja heikentäen ranta-alueen luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Tehty luontoselvitys ei kerro mitään Kukkarolammen eliöstön tilasta. Luontoselvitys olisi tehtävä kokonaan uudestaan. Turvetuotantoalueen päästöt lisäisivät entisestään huonossa ja välttävässä tilassa olevan Kirkkojoen ja koko Urpalanjoen välttävässä ja tyydyttävässä tilassa olevan veden kuormitusta ja estäisivät veden laadun parantumisen. Suunnitellut vesiensuojelurakenteet eivät ole riittäviä ja niiden riittävä toimivuus ei ole ennakoitavissa. Urpalanjoen vesistöalue ei kestä lisäkuormitusta. Ominaiskuormitusluvut eivät vastaa turpeennoston aiheuttamaa todellista suo- ja turvekerroskohtaista ravinteiden ja orgaanisen aineen huuhtoumaa, sillä erot soiden ja suokerrosten välillä voivat olla 20-kertaisia. Koska humusta ja hienojakoisinta ainesta ei päästöjä ja haittoja arvioitaessa lasketa kiintoaineeksi, lupapäätöksen ominaiskuormitusluku kertoo vain alle kymmenen prosenttia todellisesta kokonaishuuhtoumasta. Turvetuotanto alueella uhkaa kalataloushankkeita. Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:n tarkoituksena on edistää Urpalanjokialueen hoitoa, kunnostusta ja suojelua, kasvattaa sen virkistysarvoa sekä edistää ja vaalia joen säilyttämistä merilohijokena. Kirkkojoessa elää paikallinen taimenkanta. Alajuoksulla on todistetusti alkuperäinen meritaimenkanta. Urpalanjokialueen kehittämishankkeen aikana kesällä 2012 löytyi ensimmäiset meritaimenen luonnonpoikaset koko tutkimushistorian aikana. Myös mätirasiaistutuslohia löytyi useilta kohteilta. Vesistökuormitus vaikuttaa kalojen elohopeapitoisuuteen. Kalojen ja veden elohopeapitoisuus tulee määritellä. Urpalanjoen kalataloushankkeiden toteutumisen keskeisenä edellytyksenä on myös vedenlaadun paraneminen. Turvetuotannon vesistövaikutukset syövät merkittävien kunnostustöiden saavutukset. On selvää, että turvetuotantoa lisäämällä heikennettäisiin luontaisten meritaimenten palauttamista Urpalanjoella.
6 (11) Juhansuon tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Reijokankaansuon läpi kulkevaa laskuojaa pitkin Urpalanjokeen, joka sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Juhansuosta. Laskuojan vietto Juhansuon puhdistamolta Urpalanjoen purkukohtaan on maanpinnan vähäisestä korkeuserosta johtuen erittäin pieni, karttatietojen mukaan noin 0,5 m. Tästä johtuen virtaussuunta laskuojassa kääntyy Urpalanjoen virtaamahuippujen aikana joelta kohti Juhansuota. Yläjuoksun peltoalueilla esiintyy tulvia useita kertoja vuodessa. Ottaen huomioon alueen hydrologiset olosuhteet on tulva-aikojen lisääntyminen laskuojan ympäristössä turpeenkaivun aloittamisen takia erittäin oletettavaa, koska veden nopea purkautuminen laajalta turvekentältä on paljon nopeampaa kuin nykyiseltä Juhansuon hakkuuaukiolta, joka on aikoinaan suoritetun metsälannoituksen takia pintakasvillisuudeltaan erittäin rehevää. Aiotun kaivualueen länsipuolella sijaitsee paikallisen maanviljelijän peltoalue, joka rajoittuisi hankesuunnitelman mukaan turvekenttään. Peltojen käyttö vaarantuisi lisääntyneen tulvimisen ja turvepölyn vaikutuksen takia. Pelloilla harjoitetaan luomuviljelyä. Viljakasvien jyväsadon likaantuminen turvepölystä saattaisi estää niiden markkinoinnin elintarvikekelpoisena luomutuotteena. Meluhaitat ja turvepöly voivat yhdessä aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitetun 17 :n 1 momentin mukaista kohtuutonta haittaa. Turvetuotannon lisääminen ei ole sopusoinnussa ilmastonmuutoksen hillitsemisen kanssa, joka on keskeisin kansainvälisistä ja sen myötä Suomen ympäristönsuojelun tehtävistä. Juhansuolle ei tule myöntää ympäristölupaa. Turpeen kaivu aiheuttaisi YSL 42.1 :n kaikkien kohtien 1-5 mukaista erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista. 9) AA on huomauttanut, että turvetuotannosta aiheutuu hänen luomupelloilleen pölyhaittaa. Lisäksi alue on erittäin tulvaherkkää, jolloin turvetta huuhtoutuu pelloille. 10) BB on huomauttanut, että hänen asuinkiinteistönsä rajalta on tuotantoalueen rajalle vain 350 m eikä välillä ole puustoa. Pöly- ja meluhaitat olisivat huomattavat. Lisäksi alue on erittäin tulvaherkkää ja myös Urpalanjoen veden laatu saattaa heiketä. 11) CC on huomauttanut, että Juhansuo ei sovellu sijaintinsa ja aiheutuvien haittojen vuoksi turpeennostoalueeksi. Suo sijaitsee kahden kylän keskellä rajoittuen osin avonaiseen peltoalueeseen, jolloin sen muuttaminen turpeennostoalueeksi rikkoo perinteistä kylämaisemaa ja aiheuttaa lähialueen asukkaille maisemahaitan lisäksi pöly- ja meluhaitan. Juhansuon läheisyydessä on pysyvää asutusta useassa talossa. Suo sijaitsee Urpalanjoen latvavesistössä ja on tulvaherkkää aluetta. Tulvien vuoksi päästöjä
7 (11) suolta on vaikea hallita. Se aiheuttaa haittaa Urpalanjoen alajuoksulle, jolle vesistö on tärkeä virkistyksen ja kalastuksen kannalta. Urpalanjoen osalta on ollut käynnissä Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen tukema hanke, jolla sen vedenlaatua on pyritty parantamaan ja luontaista kalakantaa elvyttämään. Hankkeesta on varsinkin kalakannan osalta saatu lupaavia tuloksia. Lisäkuormitus turpeennostosta haittaisi tätä myönteistä kehitystä. Keskellä suota on Kukkarolampi, jonka olemassaolon turpeennosto tulisi vaarantamaan. Turpeennoston salliminen suolla löisi korville Urpalanjoen vedenlaadun ja kalakannan elvyttämiseen tähtääviä toimia. Reilun puolen kilometrin päässä suosta sijaitsee sotahistoriallisesti merkittävään Salpalinjaan kuuluva Lusikkovuoren luola, joka on Etelä-Karjalan maakuntakaavassa merkitty matkailullisesti tärkeäksi kehitettäväksi alueeksi. Matkailutoimintaa alueella on jo olemassa. Turpeennostosta tulisi olemaan haittaa sen kehittämisen ja käyttäjien kannalta. 12) DD on katsonut, ettei lupaa tule myöntää. Turvetuotanto aiheuttaa pölyhaittaa lähialueiden asukkaiden pihapiireille ja viljelyksille. Tuulensuunta on kesäisin lähes aina tuotantoalueelta muistuttajan asuinkiinteistölle. Lisäksi tulva-aikaiset erittäin suuret vedenkorkeuden vaihtelut aiheuttavat turpeen huuhtoutumista alajuoksun vesistölle. Kukkarolampi tulee säilyttää nykytilassa. 14) Suoanttilan kyläyhdistys ry on katsonut, että lupaa ei tulisi myöntää. Suoanttilan kylän merkittävimpiä nähtävyyksiä on Salpalinja. Linnoitusketjun Lusikkovuoren luola sijaitsee noin 700 metrin päässä Juhansuosta. Suoanttilan kylälle on tehty maisemanhoitosuunnitelma 2012. Suunnitelmassa on erityisesti mietitty seurapirtin, Lusikkovuoren luolan ja Ylä- Hirvaan järven viihtyisyyden parantamista. Suoanttilassa on virkeää yritys- ja yhdistystoimintaa. Toiminta on sen luonteista, että Suoanttilan kylän ympäristössä liikutaan laajasti. Luontoarvoselvitys on teetetty liian myöhään, jotta mitään arvoja olisi voitu löytää tai saada. Koska alueen puusto on hakattu noin 1½ vuotta ennen selvityksen teettämistä, on luontoarvojen löytäminen ollut lähes mahdotonta. Luontoarvoselvityksen tekohetkellä heinäkuussa ei lintujen syysmuutto ollut vielä meneillään. Suoanttilan kylän ympäristö kokonaisuudessaan on erittäin aktiivinen syysmuuttoa tekevien lintujen levähdyspaikka. Puuston hakkuu olisi myös pitänyt tehdä vasta lainvoimaisen ympäristöluvan saavuttua. Koska turvetuotantoalueella on ulkopuolisten, asiattomien henkilöiden liikkuminen kielletty, on alueen virkistyskäyttö hyvin rajoitettua. Keskellä kaavailtua turvesuoaluetta on Kukkarolampi, jonne Suoanttilan osakaskunta
8 (11) on myynyt sorsastuslupia. Kukkarolammen virkistyskäytön jatkuvuuden vuoksi ei turvesuon perustamista alueelle voi sallia. Kyläyhdistys esittää huolestuneisuutensa Kukkarolammen kuivumisesta ja turvetuotannon vaikutuksista lampeen suojavyöhykkeestä huolimatta. Tieosuudella vastapäätä suunniteltua turvesuota tulvat ovat jokakeväinen ja - syksyinen ilmiö. Kyläyhdistys on huolestunut turvetuotannon mahdollisista vaikutuksista lähimpiin järviin. Toisin kuin hakija mainitsee, Herajärven länsirannalla on yleinen uimaranta sekä kaikkien järvien rannoilla on rantasaunoja, vakituisia sekä kesäasuntoja, minkä vuoksi vesistövaikutuksia tulisi tutkia laajemmin. Juhansuon vieressä on luomuviljelmiä noin 2 metrin ja noin 100 metrin päässä aiotun turvetuotantoalueen rajasta. Luomuviljelmän tulisi olla vähintään 50 metrin päässä turvetuotannon rajasta. Suositus ei täyty, minkä vuoksi ympäristölupahakemuksen myöntämistä ei voida puoltaa. Maasto-olosuhteet tulisi tutkia tarkemmin, jotta voidaan selvittää, onko lähikiinteistöjen ja turvetuotantoalueen välillä avointa maastoa vai jonkin verran puustoa. Hakijan arvio melun kantautumisesta koskee vain yhtä kiinteistöä, vaikka muitakin kiinteistöjä on lähellä mahdollisesti ilman puuesteitä. Hakijan tulisi paitsi tutkia meluvaikutukset muihin läheisiin kiinteistöihin myös verrata arvoja turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa mainittuihin 55db:n päiväohjearvoon ja 45db:n yöohjearvoon. Ympäristölupaa ei tulisi myöntää, koska meluhaittojen vaikutusta ei ole riittävästi selvitetty ja on syytä epäillä, että melu- ja pölyarvot ylittävät sallitut rajat ainakin joidenkin kiinteistöjen osalta. Vesistöpäästöt aiheuttaisivat merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa, jota ei voida tarpeeksi poistaa esitetyillä vesiensuojelutoimenpiteillä. 15) Lappeenrannan Perhokalastajat ry on huomauttanut, että Kaakkois- Suomen pienvesien tila on huonossa kunnossa ja Urpalanjoki sivujokineen olisi luonnontilaan saatettuna arvokas vesistö ja potentiaalinen lisääntymisalue virtakutuisille kaloille kuten taimen ja harjus. Jo nykyisin Urpalanjoen latva-alueella Luumäellä on lisääntyvä purotaimen- ja harjuskanta, sekä Venäjän rajan läheisyydessä Lappeenrannan Ylämaalla satunnaisesti lisääntyvä ja erittäin uhanalainen meritaimenkanta, jonka on todettu olevan geneettisesti alueen alkuperäistä kantaa. Soiden kuivatus ja turpeenotto vaikuttavat monin tavoin valuma-alueen vesistöjen ekosysteemiin. Selkeästi näkyvä haitta on humuspartikkelien lisääntyminen. Lisääntyvä kiintoaines tukkii tehokkaasti kutusoraikot ja heikentää mm. taimenen ja harjuksen lisääntymismahdollisuuksia merkittävästi. Juhansuon alueelle suunnitellut virtaamansäätöpadot ja laskeutusaltaat on vaikea saada toimimaan tehokkaasti ympärivuotisesti luonnostaan
9 (11) suurien virtaamavaihteluiden alueella. Keskimääräisissä olosuhteissa tehokkaasti toimiva puhdistusmenetelmä voi erityisesti sateisten syys- ja talvikuukausien sekä kevättulvien aikana päästää ojitetulta turvesoilta huomattavia kiintoainekuormia jokiveteen. Soilla on merkittävä rooli myös veden virtaamien tasoittamisessa. Urpalanjoen virtaamaolosuhteet ovat jo toteutettujen metsä- ja suo-ojitusten seurauksena äärevöityneet huomattavasti, mikä tarkoittaa nopeasti korkealle nousevia kevättulvia, sekä kesän kuivaa jaksoa, jolloin jokiveden lämpötila saattaa nousta etenkin lohikaloille hengenvaarallisen korkeaksi. Uusien turpeenottoalueiden yhteyteen pitäisi rakentaa vettä pidättäviä laajoja kosteikkoalueita. Kosteikkorakentamista pitäisi lisätä myös jo tehtyjen ojitusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Lappeenrannan perhokalastajat ry on sitoutunut kehittämään alueensa virtavesien ja kalakantojen tilaa. Pienvesillä on merkittävä rooli luonnonvaraisten virtakutuisten kalojen Iisääntymiselle. Yhdistys on huolestunut alueen pienvesiin kohdistuvan jo korkean kuormituksen lisääntymisestä suunniteltujen uusien turvetuotantoalueiden seurauksena. Hakemuksessa esitetyt vesiensuojelutoimet eivät ole riittäviä vesistöhaittojen välttämiseksi ja Juhansuon turvetuotantoalueen ympäristölupaa ei tulisi myöntää hakemuksessa esitetyssä muodossa. Hakijan vastine Hakemuksen peruutus Aluehallintovirasto on 3.12.2013 ja 13.1.2014 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on 29.1.2014 sähköpostitse ilmoittanut aluehallintovirastolle peruuttavansa hakemuksensa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Koska hakija on peruuttanut hakemuksensa, aluehallintovirasto jättää asian käsittelyn sikseen. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 924 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Maksua peritään 40 % taulukon mukaisesta maksusta, koska peruutetun hakemuksen käsittelystä peritään asian vaatiman työmäärän osuus taulukon mukaisesta maksusta.
10 (11) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Luumäen kunta Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi-48-04-08-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Luumäen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Luumäki-lehdessä.
11 (11) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen maksusta saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Raija Aaltonen Kristiina Toivila Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen (puheenjohtaja) ja Kristiina Toivila (esittelevä jäsen).
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 25.7.2014. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.