ffiwmlädi
& B. B +:: f "l *." tu&
Pi viempal loihtii unelmi :#;* ffi..i. ti:i1,j,..1r*j., ir.ll: 77,3äl ' 'F ','.j,,lf "*S:. Kuvataiteilija Ren Nurmf haluaa tuoda hoitolaitoksiin mielihyvää ja käuniita seiniä" Rea on myös opettanut Iapsia, aikuisia, potilaita, omaisia ja vanhempia maalaamaan itse, kan nustavin tuloksin...1;.. iirrirl 1i:*=,,
,:., i*" i.r Ttr,i, * *, tii ;i. 1., {S Rea Nurmi, (r I, kättelee minua läm pimästi Finlandiatalossa. Merrei[lärin on Maailman Grveysjärjestö (F{O:n l<onferenssi, jonka Kulttuurikuimassa csitcl. lään Rean pastelliväreillä maalaar.nia röitä^ Kulttuurikulman seinälle on kiinnitetry myös tietokoneen näyttö, jonka avulla Rea esittelee toisenlaisia töitään: erilai siin laitoksiin, kuten sairaaloihin, vankiloihin, kouiuihin ja palvelutaloihin maalaamiaan seinämaalauksia. Osan maalauksista Rea on maalannut yksin, osan tarhaksi. Kuin satrrrmalta Yalen sairaala ja an l<oti si j;ri ll.r' rsevat Connecticutissa, jon Lrr I{ra kcltoo [rrrkoittavan intiaanikieii ll,i iol<cl. Virtaava vesi inspiroi Reaa. Mael:urr liikettä. Mikään ei nt:t:iil nlrissrl pysy samana, ja muutos on hyvrili si. (Jrnena pöydällä vanhenee, me vatrltt,' ncmrrre kc.ko aian. Tallennan ohikiirrivrir, hctken, vapauden" hoitolaitosten asukkaiden ia henkilö IMuuta kuin mustaa viivaa Yalen projekti poiki Realle työn (.1' vammaisten lasten sairaalakouiutrti. kunnan kanssa. Hän päätti maalata sairaalan ruol<elerr, Tarinoita rohkeudesta silla CPlapsia syötetään hitaasri let[<trilla, minkä r.uoksi he viettävät ruokrlrss,t paljon aikaa. Tärjoilualueelle synryi lirilo Rean seinämaalausten maalaaminen alkoi Yhdysvalloissa, jossa hän on asunut vuodesta 197 3" Reaa pyydettiin mukaan Yalen Yliopistollisen Sairaalan projektiin "Tales of Courage", tarinoita rohkeudesta" Siinä hän maalasi sairaalan kellarissa sijaitsevan odotushuoneen seinän. Huone on toiminnassa ympäri vuorokauden, joten maalaus oli tehtävä potilaiden ja henkilökunnan silmien alla. Ennen ja jälkeen kuvat ovat hätkähdyträvär. Tila, jonka ankeus oli saada Rean luovut tamaan, on muuttunut maalatuksi puu IO i'i i irlltlil.tliill:i,; l.irrsi,suomen Diakonialaiios Porissa ön saanrrt Rea Nurmen visualisoimall "mu istelutuvan". ja ja 1inruja, seinälle ranta, jonka hiel<r I l:r r, li,;ncsuurrnittelija ja kiinisrstrr vasta yli 30vuoti.r.rrr.r I rr1rlijirnr,;t Irilrti l<riynriin, kun l(l,r tor,lr'rr,,lr, ll.r li;ivi lt'rrr,tstitl<sckscen Iri i Ir 1,i r r r t:t r r,i r t:;si I l,r. ( )l), lr rj.r I rr.,,i trt,t,irri;,t.:,tr,'i. clt:i,r r l rr r r 1{,r,r r. r { r I t rr i r r.r,i r,r.r l.l.r r n lrr()rlir,r rrrirrirrr yr it tiivrrrr seircla p;iperille 'ir,; r I I rn rr rl.r r rt.i os.r:ltt piirijä anr 1a ri rr r i rr r r llt 1r:r:;ttl l ivii r it. Silloin värimaa ilrrrrr'rrrli,.'si. Yrrrrn:irsin, että maailmassa l,rr.i,,,ll.r r,,rrtrt.tl<irr Luin musraa viila.r. lit::r p:irirti vaihtaa alaa. Hän matlius rr)ullt:rnran kuukauden ja orri ti;ii nhaan ammatliinsa. Artst r',r I i,rs t. r, I levei)i1ta ja Uudesta Seelatrnisl;r l.rr.trtrr tcli syy t r;i v:r on tyhlia pyörätuoleja. Vein lapset kuvaannollisesti rannal r:ritcrt:seen elementeiksi 11r,r,,t,, j.r.rlrl"r'l le, Rea sanoo. lrrksen Kuvassa he ovat päässeet pois pyör.i tuoleistaan ottamaan aurinkoa. Tiron rr1koilmaa sisälleja vien näin ulos ne, jotka eivät sinne muuten pääse. Maailmaa voidaan parantaa seinä kerraliaan. Pyörätuolien maalaamisen mittasuhteiden hahmottamisessa Reaa auttoi hänen tekninen taustansa. Rea on entiseltä kautta vesi" Luonto on luonnollisi;r, li,.r I, iti vr taa. Rea on onnellincrrr siit.i., a.joissa alaa. rri v.rilrtoi Hänell li{)iri r{iili}iiiiti lijeai kanaan ryör tehriirr r I. l.r, ne tehdään tie toliorr.rll, 'rr tr,rrrra nyf Lfidin enrrr'r liurr ririr,rtt,:lisi korvattu näppäinrr'llrr
El;: l:? i!, :it': t1., : ' fica frj u rrrri tliicr: ::in!rmaalauks<li akryyl ivä re! llä. Lämsi5uoB'inen Diaårom ialaiioksem Dia Fysi*" hoito{aiioksessa uiritikeria saa {isåfl},*tkliä Rea N u rniei'a kala"ai heisesta rnaalau t{sesta. Ke: nai'trar kui ia ensrrn.r'aisis[ä rtrdf ieoksisraan" l'liissä on kenkiä ja laukki:ja. Flaalasin ensin kaiken, niitä omisdn, hän nallraa. Sitten tulivat kukat, vedcl ia (ai:t. SiLre,r linnl,r veclrn pi.ällä. Suunta on ollut vedestä tui:leen. ':",,4+ *,:";:i Pastellivärit ovat R.eån taui.riissa edellee n pdar'yoval i ne" na. 5f I fi il!na,i l1 LlN. sf r hän rekee a[<,1yliräreil1ä. sanioillr rniiä selnlssa on,o valrrrrrksl. usd taam seårnää Salraalakouiun rrraalaustyö oll valtava. R.ea ilahrrril<in kr,n seuraavan ryön rahoituksen ehrona oli ottaa potilaat maal:i:rnisr:en iriukaan. Nyt R.ea on opettanrrt laprsi:r, aikulisia, potilaita, omaisia ja vant.rempia. Jos oppilas sänoo, että hän ei osaa, R.ea toteaa sen olevan,rain hyvä. Keneliäkä.äia ei tarvitse olla 'ualmiiksi taitellijan taito.ja itsekin hän on aloit12n1rg ryhlrsra. Kea piijj lahjanaln sir:. että hän tulee hywin toimeen ihmisten kanssa. * Jos vaikka vammaisen pääkäsi ei toi rni, näytän mallia itsekin heikommalla vasernmalla kadellani. En esittele omia töitäni, jotta oppilas ei mene lukkoon. Yksi potilaista, entinen arkkitehti, sairasti Huntingtonin tautia, joka aiheutti hänelle suuria pakkoliikkeitä. Ktin hän sai paperiiie piirretryä viivari, vairno alkoi itkeä kirrollisuudesra. Nyt rcos on rrpustettri heidän oiohuoneensa seinälie. Toisella potilaalla taas oli aivoyamma, mutta kädet toimivat. Hän oii pitkä rnies ja sai hoitajan avustuksella tehtäväkseen maalata taivaan.
Kerran maalausprojektissa oli mukana nuori tyttö pyörätuolissaan. Rea kastoi sudin maaliin, antoi sen r/tön käreen, ja ryttö alkoi maalata. Synryi klrkkia, ja seutaayana päivänä hän toi ysrävän.sä mukanaan" Tytön isä oli ollut taidemaalari, mutta ryttö irse ei oilut aiemmin innos tunut maaiaamisesta. Myöhemmin Rea Iuki sanomalehdestä jutun, jossa tyttö kertoi, miten hän Rean ansiosta oli ymmärtänyt käsiensä vielä toimivan ja saanut maalaamisen osaksi elämäänsä. Rea opettaa aloittamaan yhdella varillä, siksikin, ertä juoksevaa akryyliväriä pitää ensin opetella kdyttämään. Usein seinämaalaus aloitetaan taivaasta, ja maa lataan ensin koko seinä siniseksi. Jo sinisen seinän ohi kulkeminen on Reasta kuin halaus. Lopputulos palkitseekin aina. Maalaamisen jälkeen ihmiser yleensä ihmettelevät, miksi heillä alun perin oli valkoiset seinät. Perhosia puistossa mielelle ja ikkunan ajatuksille" Hän uskoo, että krin ympi1156ö on kaunis, ihmiser arvostavat sitä" Amerikanvuosistaan huolimatta Rea on maalannut eniten Suomessa. Kun Rean äiti sairastui Parkinsonin rauriin, hän halusi asumaan palvelutaloon, Patoiakotiin" Rea matkusti jouluksi katsomaan aitiä ja sai palvelutalossa idean maalata "äidille lah.ian". * Valkohiuksiset vanhukset istr;ivat valkoisen seinän vieressä valkoisissa villarakeissaan, Rea sanoo. Ikkunasta ndllfi valkoinen lumi. Py7 sin ja sain luvan maalata aulan puiscoksi" Rea maalasi aulaa iltaisin ja meni sen jälkeen teelle äitinsä huoneeseen. thtenä iltana huoneen ovelta kuului koputus. Oven takana oli yksi palvelutalon asukkaista. Hän kiitteli vuolaasti Rean maa OEAS1OT 1.4 KOKOUST'LAI 5.Kr ElJII HÅILIHTO toivoa ja tarkoitusta elämälle, iloa, seikkailua, uskoa unelmiin, vapaurra sä antavan lausta, murta toivoi vielä yhtä asiaa: Minä pidän perhosista, voisitko maalata vie1ä niitä? Nyt puisto perhosineen koristaa Patolakodin auiaa" Rea teki työn vapaaehtoisena, murra se poiki esiintymisen En ole rerapeurri enkä tee viihdet tä, va:rn minä kaadan seiniä. Maalaukseni jälkeen ei ole enää seinää vaan puutarha. Iuon väriä ja valoa sinne, missä kipu on suurin" Potilaat saavat uuden alun, olen v:rihe heidän elämässään" llea h1wäksyy tilan sellaisenaan. Kun yksi ryö piti tehdä ahtaaseen käytävään, I(ea totesi tilan muistuttavan laivan ruumaa. Hän maalasi ruuman oven. Joskus nrarli.srr synr17 ikkuna, usein seinä puhkca.r lcirl<karn. 'l ilassa on aina on joku este, murta rn;ulilia voi suorisraa kulmatkin, Rea sanoo ja niyttiiä kuvan, jossa toden totta maalatun seinän nrrrlikaa ei huomaa. Syöpää sairasraville Rea nraalasi ptiita ja niiden keskelle polun. Polklr l<äiinryy mlitta sen määränpäätä ei näy vielä. Kuvaannollisesri polun päässä on parannuskeino syöpään. MT'V3:n Helrniohjelmaan.ja sitä kautta Taidelapsia ja lapsenlapsia taas rriisia töitä. Tänä vuonna Kustannusosakeyhtiö Nemo julkaisee Rean kirjan "Flealing Walls" suorneksi ja englanniksi" Kirjassa kerrotaan Rean rnaalausprosessr:ista ja esitel Seiniä kaatamassa hoitolaitoksiin mielihykauniita seiniä" Hän toivoo töiden Rc:i haluaa tuoda v:iii ja Raahen sairaalassa (vas.) ja Ruusukorttelin vanhainkodissa lurussa on seinäpinnalla Rea Nurmen loihtimaa kukkaloistoa. lään ennen ja jdlkeen valoklnria. l(irja selittää pro.iektien filosofiaa ja näyrtää, mi ten hoitolaitoksia voiclarn inhimillisrää. R.ean rarrlrrja orr ollut säännöllisesti esillä ndyttclyissä vnotlesra 1987 Yhdessä New Yorkissa pirl*yssä näyttelyssä kävi arneriklcalaincn pnriskunta. Heillä on oiurl marrorehilas, jossa matot tehdään käsin. Parislcunta ihastui Rean töihin, ja nyr niitä on kuclorru ryijyihin" Ryijyjen amerikkalaisesta alkuperästä huolirnatra Rea kokee palanneensa niiden myötä juurilleen. Ryijyt ovar jotain hywin suomalaista. Ne ovat myös akustisesti hyviä esimerkiksi sairaaloissa. Minrrlla ei ole lapsia, ja sanonkin aina, että teokseni ovar lapsiani ja ryijp lapsenlapsiani pehmeitä ja iämpöisiä kuten muillakin. Rean työt herättävät paljon ajatuksia. Yksi mieleenpainuvimmista palautteista on vanhemman herran kommentti Harjavallan Hopearannassa" Mies tuli työhaalareissaan Rean luokse ja sanoi: Sinä olet pilvie npaikkaaja, lairar pil vet paikoilleen. Lue iisää: www.reanurmi"com &