Tuottavuus ja turvallisuus huipputasolle

Tuottavuus ja turvallisuus huipputasolle Työympäristökilpailu 2002 2005 Tekstit: Jukka Tiihonen (toim.) Petra Houghton Heikki Laitinen Arja Liinamaa Paula Maunumäki Jukka Muukkonen Terhi Saranen Johanna Summanen Kuvat: Jukka Tiihonen Petra Houghton Mika Kanerva Timo V. Laine Arja Liinamaa Jukka Muukkonen Jussi Partanen Vesa Ranta Johanna Summanen

Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10 00130 HELSINKI puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi Teknologiateollisuus ry ISBN 951-817-907-7 Taitto: Public Design Oy Painopaikka: Tammer-Paino Oy, Tampere, 2006 2

Sisällysluettelo 1 Haastamme-kilpailu 2002 2005... 4 2 Riskienhallinta ja työturvallisuus... 5 2.1 Työturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Vaarojen tunnistaminen... 6 2.3 Riskien arviointi... 7 2.4 Riskien hallinta... 9 2.5 Tapaturmat eivät tapahdu sattumalta... 10 3 Hyviä käytäntöjä turvallisuuden ja tuottavuuden parantamiseen... 23 3.1 Perehdyttäminen ja koulutus... 23 3.2 Tuottavuuden ja ergonomian parantaminen... 31 3.3 Järjestys... 40 3.4 Vaaratilanneilmoitukset... 48 3.5 Muita turvallisuusjohtamisen menetelmiä... 56 3.6 Tapaturmantorjunta ja pelastusvalmius... 58 4 Haastamme-kilpailun tulokset 2002 2005... 67 4.1 Osanottajat ja mittarit... 67 4.2 Elmeri + -indeksien kehitys... 68 4.3 Elmeri + -osaindeksien kehitys... 70 4.4 Tietoindeksien kehitys... 71 4.5 Sairauksien vuoksi menetetyt työtunnit... 72 4.6 Tapaturmariskin kehitys... 73 4.7 Elmeri + ja tapaturmariski... 78 5 Haastamme-kilpailussa palkitut... 80 5.1 Vuosi 2005... 80 5.2 Vuosi 2004... 81 5.3 Vuosi 2003... 82 5.4 Vuosi 2002... 83 Liitteet... 85 Asiahakemisto... 92 Yrityshakemisto... 94 Lähdekirjallisuutta... 95 3

1 HAASTAMME-KILPAILU 2002 2005 Haastamme-työympäristökilpailun tavoitteena oli nostaa yritysten tuottavuus, turvallisuus ja viihtyisyys huipputasolle. Neljän kilpailuvuoden aikana työympäristön ja tuottavuuden kehittymistä työpaikoilla tuettiin asiantuntija-arvioinneilla, tiedotustoiminnalla ja seminaareilla. Tulokset mukana olleilla reilulla parilla sadalla työpaikalla ovat olleet erittäin hyviä. Kilpailussa mitattiin suoraan työpaikkojen turvallisuustasoa ja järjestystä. Turvallisuustasossa ja järjestyksessä havaittiin selvä paraneminen, ja samalla myös tapaturmien määrä ja vakavuus vähentyi. Tuottavuutta kilpailussa ei mitattu suoraan, mutta yhteys tuottavuuden paranemiseen on myös ilmeinen: kun järjestys ja ergonomia työpaikalla ovat kunnossa ja työtavat turvalliset, on työ sujuvaa. Sujuva työ on sekä tuottavaa että turvallista. Julkaisussa on esitelty muutamia hyviä esimerkkejä onnistuneista tuottavuuden kehittämishankkeista. Työympäristö työpaikoilla on parantunut huomattavasti ja tapaturmien määrä sekä tapaturmissa menetetyt työtunnit ovat vähentyneet oleellisesti. Kilpailun tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia järjestyksen ja tapaturmien määrän välisestä vahvasta riippuvuudesta. Vuonna 2004 kilpailuun osallistuneilla työpaikoilla oli noin 65 henkilötyövuoden verran vähemmän poissaoloja tapaturmien takia. Tapaturmista johtuvat poissaolot vähenivät neljän kilpailuvuoden aikana yhteensä lähes 400 000 tuntia. Kun yhden poissaolotunnin kustannus työnantajalle on yli 50 euroa, on mukana olleiden työpaikkojen säästö noin 20 miljoonaa euroa. Tuottavuuden ja viihtyisyyden paranemisesta on vaikeampi esittää samanlaista rahallista arviota, mutta niiden merkitys lienee vähintään samaa luokkaa. Hyvät tulokset on saavutettu työpaikkojen toimenpiteillä. Muutos on edellyttänyt johdon ja omistajien sitoutumista, henkilöstön mukanaoloa ja aitoa yhteistyötä työpaikoilla. Tähän julkaisuun on kilpailun päättyessä tehty yhteenveto kilpailun tuloksista sekä koottu kilpailun aikana esitettyjä hyviä käytännön esimerkkejä. Kilpailun asiantuntija Heikki Laitinen 3T Ratkaisut Oy:stä on kirjoittanut tuloksia käsittelevän luvun 4 sekä osan luvusta 2. Kilpailun hyvät tulokset vahvistivat järjestäjien käsityksen järjestyksen ja työympäristön turvallisuuden merkityksestä ja siitä, että kilpailun kaltaisilla keinoilla voidaan vaikuttaa tapaturmien määrään. Haastamme-työympäristökilpailun järjestivät Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto ry, Toimihenkilöunioni ry, Insinööriliitto IL ry, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry, sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojelupiirit ja Työturvallisuuskeskus. Arviointikäynnit työpaikoille suorittivat työsuojelupiirien työsuojelutarkastajat. Kilpailua rahoittivat Työsuojelurahasto ja valtakunnallinen työtapaturmaohjelma 2001 2005. Kilpailun asiantuntijana toimi 3T Ratkaisut Oy. Teknologiateollisuus ry:n puolesta kiitän kilpailun rahoittajia, arvioitsijoita sekä muita järjestäviä liittoja hyvästä yhteistyöstä kilpailun aikana. Helsingissä tammikuussa 2006 Jukka Tiihonen Asiantuntija Teknologiateollisuus ry 4

2 RISKIENHALLINTA JA TYÖTURVALLISUUS Ennakoiva turvallisuustyö ja järjestelmällinen turvallisuusjohtaminen ovat entistä keskeisemmässä asemassa työsuojelussa. Riskienhallinta, riskien tunnistaminen ja arviointi työpaikalla, on perusta toimenpiteiden tehokkaalle kohdistamiselle. Riskien seuranta ja arvioiminen on myös hyvä väline turvallisuustason nykytilan seuraamiseen ja muutosten osoittamiseen. 2.1 Työturvallisuuden hallinta Hyvällä työympäristöllä on yrityksille muutakin taloudellista merkitystä kuin poissaolojen aiheuttamien välittömien kustannusten aleneminen. Yritykset edellyttävät toimittajiltaan aiempaa useammin korkeaa työolojen tasoa. Hyvät työolot ja henkilöstöstä huolehtiminen tukevat yritysten julkista kuvaa. Kilpailu osaavista työntekijöistä kiihtyy eläkkeelle jäämisten ja ikäluokkien pienentymisen takia. Hyvistä työoloista on tulossa entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Hyvään työympäristöön kuuluvat työturvallisuuden ja -terveyden lisäksi myös henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Asiakkaat edellyttävät useilla toimialoilla työympäristön ja työturvallisuuden tason seurantaa ja parantamista. Toimittajille asetetut vaatimukset ovat erityisen tiukkoja, mikäli asiakasyritys toimii itse riskialttiilla toimialalla, kuten meriteknisessä teollisuudessa, lääke- tai kemianteollisuudessa tai terveydenhoitoalalla. Sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien lisäksi etenkin suuret kansainväliset asiakkaat ovat alkaneet vaatia toimittajiltaan myös turvallisuusjohtamisjärjestelmien sertifioimista tai vastaavan tasoisten vaatimusten täyttämistä. Vaatimusten todentamiseksi työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien laatiminen ja sertifiointi kansainvälisten standardien mukaan on työn alla monessa teknologiateollisuuden yrityksessä. Samanlainen vaatimusten tiukentuminen näkyy myös yrityksissä, joiden omistus on siirtynyt ulkomaiselle yritykselle. Usein ulkomaiset omistajat asettavat työturvallisuudelle huomattavasti tiukempia vaatimuksia kuin suomalaiset omistajat. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten yritysten työturvallisuuden taso ei useinkaan ole kärkipäässä. Nykyaikainen turvallisuusjohtaminen ja turvallisuudenhallinta edellyttävät turvallisuusajattelun kytkemistä osaksi yrityksen koko toimintaa ja johtamisjärjestelmää. Työsuojelua ei tällöin ymmärretä irrallisena osa-alueena. Vaarojen tunnistaminen ja niiden suuruuden arviointi ovat perusteita turvallisuuden hallinnalle ja parantamiselle. Vain tunnistettuihin vaaratekijöihin voi varautua. Toimenpiteet kannattaa suunnata merkittävimpiin vaaratekijöihin, mikä edellyttää riskien järjestelmällistä arviointia. Nykyaikaiseen turvallisuusajatteluun ja turvallisuuskulttuuriin sisältyy työturvallisuuden ja työolosuhteiden jatkuvan parantamisen periaate. Myös työturvallisuuslain uudistuksessa lain painopistettä siirrettiin selkeämmin työnantajan omaan toimintaan perustuvaan turvallisuudenhallintaan. Lain vaatimuksena on se, että työnantaja on selvillä työpaikan vaaratekijöistä. Selvitys on tehtävä huolellisesti ja järjestelmällisesti. Käytännössä edellytettävät menettelytavat ja toimenpiteet ovat eri yrityksissä hyvinkin erilaisia toimialasta, yrityksen koosta ja toiminnan luonteesta johtuen. 5

Työturvallisuuden hallinnan eri osa-alueet on esitetty kuvassa 1. Erityisesti johdon tehtävänä on määrittää turvallisuuden hallinnan periaatteet ja tavoitteet. Lisäksi johdon on organisoitava toiminta, eli sen on määritettävä esimiesten ja muiden vastuuhenkilöiden turvallisuustehtävät ja -vastuut. Tärkeää on myös esimiesten ja työntekijöiden koulutus ja opastus. Tätä korostaa se, että organisaation jokainen jäsen on osaltaan vastuussa paitsi omasta myös toisten turvallisuudesta. Vaarojen selvitystä täydentää työolojen jatkuva seuranta osana esimiestyötä ja tarvittaessa erillisinä mittauksina. Jatkuva tarkkailu Koulutus ja tiedotus Turvallisuuspolitiikka TURVALLISUUDEN HALLINTA Korjaavat toimet Organisointi Riskin arviointi Kuva 1. Työturvallisuuden hallinnan osa-alueet. 2.2 Vaarojen tunnistaminen Vaaratekijöiden tunnistaminen ja niiden merkittävyyden arvioiminen on keskeistä riskienhallinnalle. Arkipäivän kielenkäytössä vaara ja riski menevät helposti sekaisin, vaikka niillä on eri merkitys. Vaara on yleisesti mikä tahansa tekijä tai olosuhde, joka voi aiheuttaa vahinkoa. Riski tarkoittaa haitallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vakavuutta. Riski kuvaa vaaran suuruutta. Toimenpiteet kannattaa suunnata tekijöihin, jotka ovat joko todennäköisyytensä tai vakavuutensa takia muita merkittävämpiä. Yksinkertaistaen, työpaikalla voi olla paljonkin vaaratekijöitä, joiden aiheuttamat seuraukset ovat vähäisiä ja esiintyminen niin epätodennäköistä, etteivät ne käytännössä aiheuta riskiä työturvallisuudelle. Vastaavasti seurauksiltaan erittäin vakava vaaratekijä voi olla myös kohtalainen riski, johon on puututtava, vaikka sen esiintyminen olisi epätodennäköistä. 6

Riskit jaetaan suuruutensa perusteella yleensä seuraavalla tavalla: Taulukko 1. Riskin suuruus. ESIINTYMINEN SEURAUKSET Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen Merkityksetön riski Vähäinen riski Kohtalainen riski Mahdollinen Vähäinen riski Kohtalainen riski Merkittävä riski Todennäköinen Kohtalainen riski Merkittävä riski Sietämätön riski Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Tarkkailun ja ennakoinnin käytännön toteutustapa riippuu työnantajan toimialasta, yrityksen koosta, työolosuhteista ja työpaikalla ilmenevistä haitta- ja vaaratekijöistä. Selvitystapoja voivat olla muun muassa työpaikkakierrokset, vaaratilanneilmoitukset, työpaikkaselvitykset tai turvallisuusparitoiminta. Työpaikan arvioinnin tukena kannattaa käyttää työterveyshuollon tekemää työpaikkaselvitystä ja tarvittaessa hyödyntää ulkopuolisia asiantuntijoita. Laki ei aseta erityisiä vaatimuksia tarkkailun toteuttamiselle, seurantajärjestelmille tai tilastoinnille. Työnantaja harkitsee, miten hän seuraa muutoksia ja valvoo työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Tulosten tallentamiselle tai kirjaamiselle ei myöskään ole vaatimuksia. 2.3 Riskien arviointi Turvallisuusjohtamisen keskeisyyttä korostaa työturvallisuuslain vaatimus työn vaarojen järjestelmällisestä selvittämisestä ja arvioinnista. Laissa ei ole määrätty, miten vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehtävä. Toteutustapa jää työnantajan harkittavaksi toimialan, toiminnan luonteen, työpaikan koon ja erityispiirteiden mukaan. Varsinkin pienillä työpaikoilla työn tai toiminnan luonne ja muut edellytykset huomioon ottaen selvitys ja arviointivelvoite voidaan hoitaa vapaamuotoisesti. Riskien arviointi voidaan tehdä esimerkiksi siten, että työpaikan henkilöstö osallistuu arviointiin työnjohdon kanssa tai työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteydessä. Keskeistä on, että arviointi on järjestelmällistä ja riittävän kattavaa, ja että havaittuihin epäkohtiin ja puutteisiin puututaan korjaavilla toimenpiteillä. Usein riskien selvitys ja arviointi kannattaa liittää johonkin muuhun työpaikalla tehtävään asiakirjaan tai suunnitelmaan, esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen tai työsuojelun toimintasuunnitelmaan. Linkitys käytännön toimintaan hoituu parhaiten, kun riskien arviointi on osa muuta työpaikalla tehtävää suunnitelmaa. Varsinkin pienillä työpaikoilla kannattaisi kaikki henkilöstöä, työsuojelua, tasa-arvoa, koulutusta tai muita vastaavia asioita koskevat suunnitelmat sisällyttää samaan asiakirjaan. Silloin kytkös käytännön toimintaan on parempi kuin jos lain ja sopimusten edellyttämät asiakirjat ja suunnitelmat laadittaisiin toisistaan irrallisina. 7

Riskien arviointiprosessi on esitetty kuvassa 2. Prosessi alkaa selvityksen kohteena olevan työn valinnasta. Työturvallisuuslaissa edellytetään kattavuutta. Kaikkien erityyppisten töiden vaarat on selvitettävä, huomioon on otettava myös harvoin tehtävät työt ja ennakoitavissa olevat poikkeustilanteet. Suunnittelu Suunnittele työpaikan riskien arviointitoiminta Arviointi Tunnista ongelma voi poistaa ei voi poistaa Arvioi merkitys Toimenpiteet Poista Varmista riittävä hallinta Seuranta Jatkuva seuranta Kuva 2. Riskien arviointiprosessi. Arvioinnin suunnittelu Riskien arvioinnin suunnittelun tarkoituksena on varmistaa, että riskien arviointi toteutuu järjestelmällisesti ja kattavasti. Suunnittelu myös helpottaa ja nopeuttaa varsinaista arviointityötä. Riskien arviointia varten selvitettäviä asioita ovat mm.: kohteen taustatiedot tarvittava koulutus arvioinnista tiedottaminen ja raportointi toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta arvioinnin suoritus eri kohteissa. Arvioinnissa on otettava huomioon esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit, työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet. Lähtötietoina kannattaa käyttää esimerkiksi aiempia turvallisuusselvityksiä, työsuojelutarkastusten pöytäkirjoja, tapaturma- ja läheltä piti -tilastoja sekä työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä. Jos työpaikalla ei ole riskien arviointiin joltain osin riittävää asiantuntemusta, on käytettävä pätevää ulkopuolista asiantuntijaa. Asiantuntijaa voidaan käyttää myös yksityiskohtaisempien mittausten ja analyysien tekemisessä tai todettujen vaarojen poistamisessa ja rajoittamisessa. Riskien arviointiprosessin aikana on huolehdittava tiedottamisesta. Tiedottamista tarvitaan prosessin kaikissa vaiheissa: arvioinnin tarkoituksen, toteutustavan ja aikataulun sekä tulosten ja toteutettavien toimenpiteiden osalta. Sekä arviointien toteutuksessa että tiedotuksessa kannattaa käyttää yrityksen toimivia käytäntöjä: viikkopalavereita, henkilöstölehtiä, ilmoitustauluja, intranetiä jne. Jotta arviointien kattavuus ja käytettävä aika pysyvät hallinnassa, arviointikohteet kannattaa rajata osiin yrityksen koosta riippuen esimerkiksi työpisteiden, työtehtävien, työprosessin, projektien, tiimien, osastojen tai rakennusten mukaan. Suunnitteluvaiheessa on myös varmistettava, että arviointi toteutetaan järjestelmällisesti ja erityyppiset, myös harvoin tehtävät työt otetaan mukaan. Tavanomai- 8

sesta, samanlaisena toistuvasta toiminnasta poikkeavia töitä tai tilanteita ovat esimerkiksi asennus, huolto, siivous, kuljetukset ja työn keskeytykset. Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on pidettävä ajan tasalla. Niitä on tarkistettava esimerkiksi työpaikan olosuhteiden muuttuessa. Myös uusi tutkimustieto vaaratekijästä voi edellyttää aiemman arvion tarkistamista. Arvioinnin toteutus Arvioinnin laajuus ja sisältö riippuvat sekä työpaikan koosta että toiminnan ja työn luonteesta. Vaihtoehtoisia toimintatapoja ovat esimerkiksi: Työryhmä arvioi riskit kokonaisuudessaan itse. Työryhmä arvioi riskit haastattelemalla muita työntekijöitä. Työntekijät arvioivat oman työnsä ja työympäristönsä kyselylomakkeiden avulla, joita käytetään pohjana työryhmän arviointityössä. Vaarojen tunnistaminen Vaarojen tunnistamisessa on oltava järjestelmällinen, niin että kaikki merkittävät vaara- ja haittatekijät tunnistetaan. Selvityksessä on otettava huomioon laissa erikseen säännellyt tapaturmavaarat, fyysisen ja psyykkisen terveyden vaarat sekä kuormitustekijät. Myös esiintyneet vaaratilanteet, tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet on huomioitava. 2.4 Riskienhallinta Riskien arvioinnin jälkeen seuraavana vaiheena on riskien poistaminen tai pienentäminen ja tämän jälkeen jäljelle jäävän riskin arvioiminen. Valittaviin toimenpiteisiin vaikuttaa riskin suuruus. Käytettävissä olevin keinoin on huolehdittava siitä, että työntekijöiden turvallisuus ja terveys vaarantuu mahdollisimman vähän. Riskit on alennettava ainakin sille tasolle, että lain ja mahdollisten alemmanasteisten säännösten edellyttämät vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Tunnistettujen vaarojen tai haittojen poistaminen tai vähentäminen on työnantajan vastuulla. Tapauskohtaisesti ja riskin suuruuden perusteella työnantaja suunnittelee ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Lähtökohtana toimenpiteissä on vaaratekijöiden synnyn estäminen tai niiden poistaminen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, korvataan vaara- ja haittatekijät vähemmän haitallisilla. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, toteutetaan yleiset suojaustoimenpiteet ennen yksilöllisiä suojaustoimenpiteitä. Esimerkiksi tarvittavat ilmanvaihdon muutokset tehdään ennen hengityssuojainten hankintaa. Käytännössä kaikkia vaara- ja haittatekijöitä ei ole mahdollista eikä edes tarpeellista poistaa, vaan arvioinnin perusteella työnantaja harkitsee jäljelle jäävän riskin suuruuden. Työsuojelutoimenpiteitä suunniteltaessa otetaan huomioon tarkoituksenmukaisuus; toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset ja niiden tekniset toteuttamisedellytykset. Minimitasona ovat lain ja säännösten edellyttämät vähimmäisvaatimukset ja se, että työntekijän turvallisuus ja terveys vaarantuvat mahdollisimman vähän. Vaara- ja haittatekijän poistaminen ja arviointi Vaara- ja haittatekijä on poistettava silloin, kun se on mahdollista. Esimerkkeinä tällaisesta voivat olla puuttuvan konesuojuksen tai putoamisen estävän kaiteen asentaminen, myrkyllisen aineen korvaaminen myrkyttömällä tai vähemmän myrkyllisellä, työtason korkeuden säätäminen oikeaksi tai raskaan, lihasvoimin tehtävän noston hoitaminen nostimella. 9

Mikäli vaara- ja haittatekijää ei voida täysin poistaa, on arvioitava jäljelle jäävän vaaran terveydellinen merkitys. Arvioinnin tavoitteena on asettaa tekijät tärkeysjärjestykseen ja varmistaa, että etenkin vakavat terveysvaarat otetaan toiminnassa riittävästi huomioon. Toimenpiteet Keinoja terveyden turvaamiseen voivat olla esimerkiksi: 1) Vaarantumista vähentävät tekniset keinot. 2) Vaarantumista rajoittavat ja vähentävät työjärjestelyt. 3) Henkilönsuojaimet ja turvalliset työtavat. Oikeat työtavat on opetettava huolellisesti ja jatkuvalla seurannalla on varmistettava niiden noudattaminen myös käytännössä. 4) Erityistä vaaraa aiheuttavassa työssä on varmistuttava työntekijän pätevyydestä ja henkilökohtaisista edellytyksistä. 5) Määräaikaisin terveystarkastuksin seurataan työntekijän altistumista ja terveyttä. Jos esimerkiksi melutasoa ei voida alentaa turvalliseksi, melualtistus voi aiheuttaa pysyvän kuulovamman. Hallintatoimenpiteitä voivat olla altistumisajan lyhentäminen ja henkilökohtainen kuulonsuojaus, jotka huolellisesti tehtyinä alentavat riittävästi kuulovamman mahdollisuutta. Jatkuva seuranta Vaarojen hallinnan varmistaminen edellyttää työolojen jatkuvaa tarkkailua, eli tilanteita on seurattava tarkoituksenmukaisella tavalla. Tästä on työturvallisuuslaissa myös erillinen säännös. Seurantaa varten on olemassa useita eri välineitä, kuten henkilöstön työolokysely, vakioidut havaintomenetelmät ja poikkeamien raportointijärjestelmät. Riskin arvioinnin menetelmiä Riskin arvioinnilta ei vaadita tiettyä määrämuotoa. Monilla työpaikoilla on kehitetty omia tapoja ja lomakkeita. Tarjolla on myös useita erilaisia valmiita menetelmiä. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen verkkosivuilla on julkaistu kymmenkunta toimialakohtaista Safety Check -tarkistuslistaa erityisesti pk-yritysten käyttöön. VTT on julkaissut riskienhallinnan menetelmiä pk-rh-sivuillaan. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta on saatavissa Riskien arviointi työpaikalla -työkirja ja siihen liittyvä tietokoneohjelmisto. Kemikaaliriskien arviointiin on olemassa Työterveyslaitoksen KemiArvi -menetelmä. Lisätietoja: www.pk-rh.com www.ttl.fi www.3tratkaisut.fi fi.osha.eu.int/pk/riskienarviointi.html VTT:n riskien arviointisivusto Työterveyslaitoksen kotisivut 3T Ratkaisut Oy:n kotisivut Riskien arviointi pientyöpaikoilla 2.5 Tapaturmat eivät tapahdu sattumalta Teknologiateollisuuden Haastamme-työympäristökilpailuun osallistuvien työpaikkojen Elmeri + -indeksit ovat parantuneet selvästi kilpailun aikana. Samalla tapaturmat ovat vähentyneet ja lieventyneet. Kilpailutulosten analyysi osoittaa, että näillä kahdella asialla on selkeä yhteys. Työpaikan hyvä Elmeri + -indeksi ennustaa alhaista tapaturmariskiä ja huono indeksi korkeaa riskiä. 10

Tapaturmien dominoteoria yhä voimissaan Tapaturmatutkimuksen uranuurtaja H. W. Heinrich loi jo 1900-luvun alussa edelleen elinvoimaisen dominoteoriansa. Sen mukaan vammautumista edeltää useita erikseen estettävissä olevia tapahtumia tai syytekijöitä. Lähin niistä on äkillinen energian purkaus, esimerkiksi esineen putoaminen. Energian purkautumista edeltää työntekijän vaarallinen toiminta ja/tai mekaaninen tai fysikaalinen vaaratekijä. Näiden esiintyminen on mahdollista inhimillisten heikkouksien vuoksi, joita johdon tehtävänä on valvoa. Dominoteoriaa on menestyksellä sovellettu laajasti tapaturmien tutkintaan. Monet nykyisinkin käytössä olevat tutkintamallit pohjautuvat siihen. Maailmalla on tehty kuitenkin varsin vähän tieteellisiä tutkimuksia tekijöistä, jotka vaikuttavat työpaikan tapaturmien määrään. Kanadalainen Harry Shannon julkaisi muutamia vuosia sitten yhteenvedon kymmenkunnasta tällaisesta tutkimuksesta, joista useimmat on tehty Pohjois-Amerikassa. Näiden tutkimusten mukaan työpaikan alhainen tapaturmien määrä on yhteydessä seuraaviin tekijöihin: hyvä siisteys ja järjestys hyvätasoinen koneiden suojaus ylimmän johdon aktiivisuus turvallisuudessa turvallisuustarkastusten tekeminen työntekijöiden osallistuminen alhainen vaihtuvuus työntekijöiden korkea keski-ikä. Työterveyslaitoksella tutkittiin 1990-luvun lopulla samaa asiaa Uudenmaan metalliteollisuudessa 50 työpaikalla. Tulokset olivat osin samoja kuin edellä, osin ne poikkesivat. Näillä työpaikoilla johdon aktiivisuudella ei yllättäen ollut yhteyttä työpaikan tapaturmien määrään, kuten ei myöskään työntekijöiden keski-iällä. Vahvin yhteys tapaturmataajuuteen oli työpaikan Elmeri -indeksillä. Tämä oli aiempien tutkimusten perusteella odotettu tulos. Lisäksi alhaiseen tapaturmataajuuteen liittyi hyvä töiden sujuvuus (vähän keskeytyksiä, häiriöitä ja odottelua). Näyttäisi siis, että hyvin organisoitu työ olisi turvallisempaa kuin huonosti organisoitu. Tämä ei ole yllättävää, mutta merkittävänä tulosta voi pitää. Sehän näyttää olevan jälleen yksi osoitus siitä, että tuottavuus ei ole ristiriidassa turvallisuuden kanssa. Kolmas alhaiseen tapaturmataajuuteen liittynyt asia oli työntekijöiden vahva sitoutuminen työnantajaansa (mm. kehuvat työpaikkaa ystävilleen). Tämä oli uusi ja yllättävä tulos, sillä psykososiaalisia asioita ei ole aiemmin turvallisuustutkimuksissa juurikaan selvitetty. Mikä tätä yhteyttä voisi selittää? Työskentelevätkö sitoutuneet työntekijät muita turvallisemmin? Se on mahdollista. Toinen selitys voisi olla, että sitoutuneet työntekijät eivät hakeudu hoitoon pienten vammojen vuoksi yhtä herkästi kuin muut, jolloin osa tapaturmista jää tilastojen ulkopuolelle. Yksinkertainen tapaturmamalli Tutkimustulosten perusteella ja dominoteoriaa mukaillen tapaturmatekijät voi jakaa kuvan 3 mukaisesti kahteen lohkoon: välittömiin työoloissa ja työtavoissa oleviin tekijöihin, joiden taustalla vaikuttaa turvallisuusjohtaminen. Johdolla ei ole juuri keinoja välittömästi estää tapaturmia ja muita vahinkoja. Sen on tyydyttävä toimenpiteisiin, joilla kontrolloidaan ja kehitetään fyysistä työympäristöä, työmenetelmiä, turvallisia työtapoja ja psykososiaalisia tekijöitä työpaikalla. Tapaturmailmiöön kuuluu olennaisena osana myös sattuman vaikutus. Suojaamaton vaaranpaikka ja vaarallinen työskentelytapa eivät suinkaan joka kerta johda tapaturmaan. Niinpä vaaroihin voi tottua 11

ja vaarallisen tavan voi oppia toistamaan selkäytimestä. Myös tapaturmasta seuraava vamma voi olla sattumasta kiinni, usein hyvä onni pelastaa vakavimmalta mahdolliselta vammalta. Juopon tuuria on muillakin kuin juopoilla, ehkä jopa näitä enemmän. Satunnainen vaihtelu tekee tapaturmista työpaikkatasolla melko huonon turvallisuuden mittarin, etenkin pienellä työpaikalla tai osastolla tapaturmataajuus voi vaihdella vuosittain huomattavastikin pelkän tilastollisen satunnaisvaihtelun vuoksi. Nollatapaturma-ajattelun sisäistäneet ovat kritisoineet satunnaisuuden huomioimista tapaturmamallissa, koska tapaturmat eivät satu sattumalta. Tilastollinen satunaisvaihtelu on kuitenkin universaali ilmiö, joka ei poistu kieltämällä. Sitä paitsi sattuman huomioiminen sopii hyvin nolla-ajatteluunkin. Turvallisuustyön tehtävänä on rajata sattuman mahdollisuudet mahdollisimman vähiin. Turvallisuutta ei saa jättää pelkästään sattuman ja hyvän onnen varaan. Fyysinen työympäristö Työt ja työtavat, käyttäytyminen Psykososiaalinen työympäristö Sattuma Turvallisuusjohtaminen Vakavat Lievät Vaaratilanteet Kuva 3. Yksinkertainen tapaturma- ja vahinkomalli. CASE Riskien arviointi työpaikoilla -työkirja Riskien poistamisessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä Tärkeintä on, että työtä riskien kartoittamiseksi ja vähentämiseksi työpaikoilla tehdään, olipa siihen käytetty menetelmä sitten mikä hyvänsä, sanoo tutkija Mervi Murtonen VTT:stä. Työterveyslaitoksen arvion mukaan työpaikan riskien arvioimiseksi on Suomessa käytössä lähes kaksi sataa erilaista menetelmää. Niistä yksi on kuvattu Murtosen Riskien arviointi työpaikalla -työkirjassa. Teoksen tavoitteena on yksinkertaisesti ja kattavasti tunnistaa ja priorisoida työssä esiintyvät vaara- ja haittatekijät sekä etsiä toimenpiteitä niiden pienentämiseksi. Tavoitteenamme on ollut listata työkirjaan työpaikan kaikki riskit. Tavoite on kova, mutta uskon että olemme onnistuneet käsittelemään riskit laajasti, työpaikan nurkasta nurkkaan, Murtonen sanoo. Yksinkertaisuus ei tarkoita sitä, että mutkat vedettäisiin suoriksi vaan lähinnä työkirjan havainnollisuutta ja helppokäyttöisyyttä: Kirjassa työpaikka jaetaan arviointikohteisiin, joista tarkistuslistojen avulla tunnistetaan niin fysikaaliset kuormitustekijät, tapaturman vaarat, ruumiillista ja henkistä kuormittumista aiheuttavat tekijät kuin kemialliset ja biologiset altisteetkin. 12

Riskien kartoitus on vasta alku Murtonen muistuttaa, että työpaikan riskien arviointi tarkistuslistojen avulla on hyvä alku, mutta vasta alku. Löydökset paljastavat vaaran paikat, jotka on sitten analysoitava perusteellisesti, ja viime kädessä tietenkin suunniteltava ja toteutettava ne toimenpiteet, joilla riskit saadaan poistetuksi tai minimoiduksi. Helppouden harhaan ei saa haksahtaa Riskien arvioinnilta, kuten monelta muultakin asialta, odotetaan nykyisin nopeutta ja vaivattomuutta. Työpaikan turvallisuutta kartoitettaessa täytyisi kuitenkin malttaa olla kärsivällinen ja pitkäjänteinen, analysoida riskikohdat rauhassa, ja pohtia keinot niiden eliminoimiseksi. Työturvallisuudelle tehdään hallaa pahemman kerran, jos kuvitellaan, että riskeistä päästään pikatestien avulla, Murtonen sanoo. Havaintojen ryhmittely ja analysointi tärkeää Myös yhteenveto riskien arvioinnin tuloksista on tärkeää, sillä se helpottaa arviointia seuraavien toimenpiteiden suunnittelua ja kohdentamista. Silloin tällöin käy niin, että työpaikan riskejä on kyllä kartoitettu innokkaasti ja kerätty paljon erilaisia havaintoja, mutta sitten tukehduttu pirstaleisen tiedon alle. Selkeää kuvaa riskien kokonaisuudesta ei voida muodostaa, jos yksittäisiä havaintoja ei ryhmitellä ja analysoida. Ilman selkeää kokonaiskuvaa vaarana on, että myös toimenpiteet jäävät näpertelyn asteelle ja että arvioinnin tuloksista jää erottumatta kriittisimmät, lisäselvityksiä vaativat kohteet. Myös lopputuloksen laatua ja kattavuutta on tällöin vaikea arvioida. Apu itsenäiseen arviointiin työpaikoilla Riskien kartoitus työpaikalla -työkirja syntyi viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla konkreettiseen tarpeeseen. Silloin ei ollut olemassa taitoja eikä työkaluja, joiden avulla riskejä olisi voitu arvioida työpaikalla itse, ilman ulkopuolisia asiantuntijoita, Murtonen kuvaa. Myös työturvallisuuslain uudistus ja EU:n lainsäädännön integroiminen kansalliseen lainsäädäntöön lisäsi tarvetta yksinkertaisten ja selkeiden välineiden kehittämiseksi. Tarkistuslistojen lisäksi työkirjassa kuvataan hyviä riskien arvioinnin käytäntöjä sekä määritellään noin sata teoksessa mainittua työpaikan vaaratekijää. Lisätietoja: RISKIEN ARVIOINTI -työkirja Kansiossa esitettävät toimintatavat soveltuvat kaikkiin työpaikkoihin, ja niitä voidaan soveltaa ilman erityiskoulutusta. VTT Automaatio, STM:n työsuojeluosasto. 2003. 82 s. 13

CASE Steris Finn-Aqua Turvallinen työympäristö luo uskottavuutta Steris Finn-Aqua Oy:n työsuojelupäällikkö Matti Nieminen korostaa vastuullisuuden, oman aktiivisuuden sekä jokaisen työntekijän ja johdon sitoutumisen merkitystä työympäristön turvallisuudessa. Kone- ja laiteturvallisuuteen liittyvien perusasioiden tulee olla kunnossa, mutta muutoin työsuojelun perustan luo työtapojen ja -menetelmien sekä ihmisen oman toiminnan jatkuva kehittäminen ja havaittujen epäkohtien korjaaminen, Nieminen sanoo. Steris Finn-Aqua sai kunniamaininnan Haastamme-työympäristökilpailussa Koneteollisuuden sarjassa vuonna 2004. Niemisen mukaan kilpailuun liittyneet työsuojelutarkastajien puolueettomat auditoinnit auttoivat näkemään oman tason suhteessa muihin yrityksiin. Kuva 4. Matti Niemisen ja Jarmo Välimäen mukaan työturvallisuudessa on otettu iso harppaus eteenpäin viimeisten kolmen vuoden aikana. Ennen kaikkea auditoinnit tarjosivat mahdollisuuden yhteisiin rakentaviin keskusteluihin työsuojelutarkastajien kanssa siitä, kuinka parannuksia voitaisiin tehdä, Nieminen korostaa. Omat turvallisuustyöryhmät eri osa-alueille Steris Finn-Aqua on lääketeollisuuden ja biotekniikan laitevalmistaja. Yritys on osa maailmanlaajuista Steris-yhtymää. Tuusulassa sijaitseva tehdas työllistää 200 henkilöä, joista puolet työskentelee tuotannossa. Yritys valmistaa höyrysterilisaattoreita, puhdashöyrykehittimiä ja monivaihevedentislaimia. Lääketeollisuuden säännökset ja laatuvaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Laadun, dokumentaation, toimitusaikojen ja ympäristöjohtamisen ohella työturvallisuus on alalla yksi tärkeä uskottavuustekijä, Nieminen toteaa. 14

Uudenlaisen työturvallisuuskulttuurin luominen alkoi yrityksessä vuonna 2003. Samaan aikaan myös emoyhtymä Steriksessä lähdettiin mukaan World Class Safety Excellence -ohjelmaan. Vuonna 2004 yritykseen perustettiin työsuojelutoimikunnan työryhmät, joiden vastuualueina ovat havainnointi ja riskinarviointi, tapausten tutkinta ja jälkihallinta, koulutus ja viestintä, turvallisuus- ja hätätilannevalmius sekä työhyvinvointi. Lisäksi järjestämme muun muassa joka vuosi erityisen turvallisuuskuukauden, johon sisältyy koulutusta, valmiusharjoituksia hätätilanteiden varalle sekä työhyvinvointipäivä. Laajensimme turvallisuuskoulutuksen koskemaan myös samassa kiinteistössä työskenteleviä yhteistyökumppaneitamme, Nieminen kertoo. CASE KONE Industrial Oy Työkalupakki turvallisuuden kehittämiseen KONE Industrial Oy:ssä tapaturmien määrä on pudonnut kolmasosaan vuoden 2001 tasosta. Samaan aikaan työssä tapahtuneista tapaturmista aiheutuneet poissaolotunnit ovat vähentyneet kymmenesosaan aiemmasta. Vuonna 2001 työtapaturmista aiheutuneita poissaoloja oli noin 3000 tuntia, viimeisen vuoden aikana enää 300 tuntia. Erityisesti vakavampien, pidempiä poissaoloja aiheuttaneiden tapaturmien määrä on vähentynyt, Haastamme-kilpailun koneteollisuuden sarjan viime vuonna voittaneen KONEen Hyvinkään hissitehtaan työsuojelupäällikkö Juhani Kalmi kertoo. KONEella käytetään IIFR (Industrial Injury Frequency Rate) -tunnuslukua, joka kertoo vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti. Kalmin mukaan kaikista tapaturmista tällaisia on noin puolet. Vuonna 2001 IIFR-tapaturmataajuus oli noin 30, nyt ollaan tasolla 10. Haastamme-kilpailu tarjosi asiantuntija-arvioita ja benchmark-tuloksia sekä nosti esiin parannuskohteita, joita pääsimme kehittämään eteenpäin. Meillä on käytössä työkalupakki tapaturmien torjuntaan. Siihen sisältyy kymmenen turvallisuustyökalua, muun muassa kouluttaminen, johdon katselmukset, työpaikkakierrokset ja henkilösuojainten sekä työkalujen ja -koneiden oikea käyttö. Lisäksi putoamissuojaus on tärkeä kentällä, jossa työskennellään usein korkeissa hissikuiluissa. Työkalupakin ansiosta riskikartoitus sekä riskien poistaminen ja vähentäminen ovat kehittyneet, Kalmi kuvaa. Työsuojeluvartti käyttöön KONE Industrial Oy:ssä on otettu käyttöön myös työsuojeluvartti, 15 minuutin mittainen johonkin työsuojeluaiheeseen liittyvä tietoisku kaikille työntekijöille ja tarvittaessa myös toimihenkilöille. Työsuojeluvarttiin kokoonnutaan kuusi kertaa vuodessa. Aiheet voivat liittyä esimerkiksi trukilla ajamiseen, oikeisiin nostotapoihin tai siisteyteen ja järjestykseen. Samalla käydään läpi IIFR-luvut ja niiden kehitys eri yksiköissä, Kalmi sanoo. KONE myy, valmistaa, asentaa, huoltaa ja modernisoi hissejä ja liukuportaita sekä huoltaa rakennusten automaattiovia. Hyvinkään hissitehdas valmistaa erikoishissien koreja, ovia sekä räätälöintiä ja testaamista vaativia ohjausjärjestelmiä. Tehdas valmistaa noin 3000 hissiä vuodessa. Myös hissien koneistoja valmistava Hämeenlinnan yksikkö on juuri muuttanut Hyvinkään tehtaan tiloihin. KONE Industrial Oy:ssä työskentelee noin 190 työntekijää ja 190 pääasiassa suunnittelusta ja logistiikasta vastaavaa toimihenkilöä. 15

CASE GE Energy (Finland) Oy Kansainvälisen konsernin systemaattinen EHS-järjestelmä GE Energy (Finland) Oy on tamperelainen vesivoimalaitosten turpiinivalmistaja, joka siirtyi amerikkalaisen monialakonsernin General Electric Companyn omistukseen syyskuussa 1999. GE edellyttää ostamiensa yritysten integroivan EHS-järjestelmän (ympäristö, terveys ja turvallisuus) vuoden kuluessa yrityshankinnasta. Niin myös GE Energy (Finland) Oy:n oli sovellettava OSHA-standardiin pohjautuva GE:n EHS-järjestelmä suomalaisiin olosuhteisiin. EHS Management Systems Feedback Expectations Validation Evaluation Kuva 5. General Electricin EHS-järjestelmän jatkuvan kehittämisen ympyrä. EHS-järjestelmän perustana ovat yrityksen politiikka sekä vuoden alussa määriteltävät EHS-tavoitteet (Goals). Seuraavana tulevat tehtaan vaatimustenmukaisuutta mittaavat ja varmentavat osiot: 1) H&S Scorecard (ns. Balanced Scorecard system), jota käytetään tehtaiden EHS-järjestelmän ajantasaisuuden ja vaatimusten mukaisuuden valvontaan. H&S Scorecard sisältää noin 450 kysymystä, joihin vastaamalla tehdas saa pistearvon ja kaikille 21 alakohdalle on myös liikennevalot (punainen, keltainen ja vihreä). 2) Workplan-järjestelmä sisältää 21 kpl H&S-ohjeita, 5 kpl ympäristöohjeita sekä 3 kpl vaatimusten mukaisuuden varmentavia ohjeita, joissa määritellään tehtaan toimet ja vastuuhenkilöt vaatimusten käytännön toteuttamiseen. Tämä kohta sisältää myös hyvien toimintatapojen (Best Practices) jakamisen, joka edellyttää joka tehtaan soveltamaan ja jakamaan kolme hyvää toimintatapaa vuosittain. 16

3) Training eli koulutus kuuluu vaatimuksen mukaisuuden täyttämisosioon. Järjestelmässä on kaikille työtehtäville tehty työturvallisuusanalyysit (JSA), jotka sisältävät myös työtehtäville määritellyt koulutusvaatimukset. Näiden vaatimusten täyttymistä seurataan ja koulutusta toteutetaan tässä osiossa. Vuosittain tehtävät koulutussuunnitelmat tallennetaan ns. Training Trackeriin ja koulutukset voidaan toteuttaa e-learning -järjestelmällä. Toisena pääosiona on Evaluation eli arviointi, johon kuuluvat seuraavat alaosiot: 1) Self Assessments eli itsearvioinnit toteutetaan maakohtaisten web-pohjaisten kysymyslistojen vuosittaisella täyttämisellä. 2) Digital Cockpits on EHS-alueen johdontietojärjestelmä, josta näkee yhdeltä sivulta kaikki keskeiset tunnusluvut käyttäjän valitsemalta laajuudelta. Kolmantena kokonaisuutena on Validation eli varmentaminen, johon kuuluvat seuraavat alaosiot: 1) Business Audits & Operating reviews tarkoittaa vaatimusta, että kaikissa yksiköissä tulee tehdä kolmannen osapuolen auditointi, toisen GE:n tulosyksikön EHS ammattilaisen tai johdon toimesta. 2) Quarterly EHS Report on vuosineljänneksittäin tehtävä raportointi ja tilanteen varmentaminen. 3) Session E on konsernin järjestämä tilaisuus, jonne bisnes-yksikön johtaja valitaan esittämään, kuinka hänen johtamansa yksikkö on toteuttanut konsernin edellyttämät toimenpiteet EHSalueelta. Session E on kuin oikeudenkäynti, johon konserni on haastanut bisnes-sektorien johtajat vastaajiksi. Kuvassa 5 oleva jatkuvan kehittämisen ympyrä kuvaa myös vuosittaisten EHS-tehtävien tekojärjestystä, vuosi alkaa tavoitteiden määrittämisellä ja päättyy Session E:hen. EHS Program Pyramid Session E Operating Reviews Business-level Audits Measurements / H&S Scorecard Training Self Assessment Work Plan / H&S Framework GE Policies 20.3 and 30.9 Kuva 6. General Electricin EHS-järjestelmän osa-alueet. 17

CASE Boliden Kokkola Oy Riskien arviointi parantaa turvallisuutta Boliden Kokkola Oy:lle myönnettiin työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmän OHSAS 18001 -sertifikaatti joulukuussa 2004. Sertifikaatti edellyttää muun muassa systemaattista riskiarviointityötä. Sertifikaatin vaatiman johtamisjärjestelmän rakentaminen aloitettiin keväällä 2003. Riskiarvioinnin lisäksi prosessiin kuului useita eri työvaiheita: sisäisten menettelytapojen terävöittäminen ja uusien luominen, toimintaa koskevien lakien ja asetusten tunnistaminen, dokumentointi, sisäisten auditoijien ja toimintojen vastuuhenkilöiden kouluttaminen, sisäiset auditoinnit, johdon katselmus sekä koko henkilöstön kouluttaminen. Myös jatkossa sertifikaatin ylläpito edellyttää muun muassa säännöllisiä ulkoisia ja sisäisiä auditointeja, Boliden Kokkola Oy:n laatu- ja turvallisuuspäällikkö Arto Särkelä kertoo. Oman toimensa ohella Särkelä toimi johtamisjärjestelmän rakentamista varten perustetun projektiryhmän vetäjänä. Riskiarviointiin osallistui yhteensä noin kaksisataa yrityksen työntekijää. Riskiarvioinnissa määritellään työhön liittyvät riskit ja niiden suuruus, miten niitä hallitaan tai miten ne poistetaan. Yrityksessä tulee myös jatkossa seurata työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön muuttumista sekä varmistaa, että henkilöstö tuntee sen asettamat vaatimukset. Lisäksi toiminnalta vaaditaan jatkuvaa kehittämistä sekä tavoitteiden saavuttamista kuvaavia mittareita, Särkelä sanoo. Uutena haasteena henkinen kuormitus Kokkolassa Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitseva Boliden Kokkola työllistää 680 henkeä. Yrityksen tuotantokapasiteetti on 280 000 tonnia vuodessa. Prosessissa raaka-aine kulkee pasuton, puhdistamon ja elektrolyysin läpi valimoon, jossa sinkki valetaan joko 2000 kilon sinkkijumboiksi tai 25 kilon sinkkiharkoiksi. Tehtaan päätuote on erittäin korkealaatuinen SHG-sinkki. Sertifikaatin avulla pystymme näyttämään, että panostamme turvalliseen työyhteisöön. Se viestii samalla kaikille sidosryhmillemme, että olemme myös muilla osa-alueilla hyvä ja vastuunsa kantava yritys. Johtamisjärjestelmän merkityksellisimmät hyödyt näkyvät kuitenkin työntekijöiden hyvinvoinnissa ja arjen työssä, Särkelä tiivistää. Yhtenä uutena osa-alueena riskiarviointi toi esille myös henkisen kuormittumisen. Se ei ollut helppo asia käsiteltäväksi, mutta toi esiin pitkään mielessä olleita asioita. Löysimme useita henkistä kuormittumista aiheuttavia, muun muassa työilmapiiriin tai kiireeseen liittyviä tekijöitä. Vaikka nämä tilanteet ovat usein haastavampia kuin yksittäisen suojaimen laittaminen paikalleen, olemme jo nyt saaneet kokemuksia siitä, että myös niihin voi löytää parannuskeinoja ja ratkaista hankaliakin konfliktitilanteita, Särkelä kertoo. Riskejä löytyi kaikkiaan noin 1300 kpl, joista noin 900:lle pystyttiin määrittelemään konkreettinen toimenpide-ehdotus, aikataulu ja vastuuhenkilö. Löydettyjen riskien jakauma osa-alueittain on kuvassa 7. Eniten löytyi tapaturman vaaroja, seuraavaksi eniten löytyi fysikaalisia vaaratekijöitä. 18

450 400 422 350 300 kpl 250 200 150 100 50 0 270 162 224 179 Fysikaaliset vaarat Tapaturman vaarat Ergonomia Kemialliset ja biologiset vaarat Henkinen kuormittuminen Kuva 7. Löydetyt riskit osa-alueittain. Kuvassa 8 ovat esimerkkeinä löydetyt kohtalaiset ja merkittävät tapaturman riskit, joille on löydetty korjaavia toimenpiteitä. Eniten riskejä löytyi henkilönostoihin tai putoamisen vaaroihin, tavaraliikenteeseen ja liukastumiseen liittyen. Korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan johtamisjärjestelmän mukaisesti mm. sisäisten auditointien yhteydessä. 25 20 20 20 18 15 kpl 10 5 0 11 9 9 1. Henkilönost. tai henk. putoam. 4. Esineid. tai aineiden sinkoutum. 7. Puristuminen esineiden väliin 10. Puutteet hälytys- ja pelastusväl. 13. Liikkuvan esineen aih. isku 16. Esineiden kaatuminen 19. Muut mahdolliset 8 8 7 7 6 6 2. Tavarankuljetus ja muu liikenne 5. Esineiden putoaminen 8. Poikkeavat tilanteet ja häiriöt 11. Sähkölaitt. ja staattinen sähkö 14. Veden varaan joutuminen 17. Suojainten ja suojusten käyttö 20. Pistovaara 6 5 5 4 4 2 2 3. Liukastuminen 6. Turvaton toim. ja riskinotto 9. Kompastuminen 12. Hapen puute 15. Takertuminen liikkuv. esineeseen 18. Viilto- ja leikkautumisvaara 1 Kuva 8. Merkittävät tai kohtalaiset tapaturmariskit, joille on löydetty korjaavia toimenpiteitä. 19

CASE Multilift Oy Riskien kartoitus tiimeissä Multilift Oy:ssä henkilöstöä on yli 200 henkeä, joista tuotannon työntekijöitä noin 150. Yrityksessä riskien kartoitus ja työturvallisuus otettiin osaksi yrityksen INTO (Integroitu Toiminnan kehittäminen) - projektia. Lähtökohtana riskien kartoituksessa olivat aiemmat turvallisuustarkastelut, työpaikkaselvitykset ja työsuojelutarkastukset, tapaturma- ja sairauspoissaolotilastot, läheltä piti -tilanteet, kemikaalien raja-arvot ja käyttöturvallisuustiedotteet, vika- ja virheraportit ja asiakasreklamaatiot sekä työntekijöiden kokemukset. Vaaratekijöistä riskien kartoituksessa tarkasteltiin kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia vaaratekijöitä, tapaturman vaaraa sekä henkistä ja ruumiillista kuormitusta. Vaaratekijöiden tunnistamisessa tarkasteltiin töitä ja työpisteitä työympäristön, työtehtävien, ulkoisten tekijöiden ja henkisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Näin pyrittiin kiinnittämään huomiota erityisesti kuvassa 9 kuvattuihin tekijöihin. Riskien suuruus arvioitiin niiden todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella viiteen luokkaan. Vaarojen tunnistaminen TYÖ- YMPÄRISTÖ TYÖ- TEHTÄVÄT TYÖN TARKKAILU ULKOISET TEKIJÄT HENKISET JA SOSIAALISET TEKIJÄT siisteys järjestys kulkutiet koneiden turvallisuus lämpötila toimintojen aiheuttamat riskit erityisesti työasennot ja ergonomia myös muut riskit huomioitava esim. sääolot ulkotyössä stressi kiire yksin työskentely ihmissuhteet melu Kuva 9. Tarkasteltavat vaaratekijät. Kaikki työntekijät osallistuivat tiimeittäin riskien kartoitukseen. Tiimeille annettiin koulutus riskien kartoitukseen. Ensimmäisessä vaiheessa tiimit kokoontuivat kartoittamaan työpisteen työsuojelupuutteita ja riskejä. Kaikki parannusesitykset kirjattiin ja tiimi kokoontui uudelleen noin kahden viikon kuluttua omassa työpisteessään, jolloin käytiin läpi tehdyt kirjaukset, ideoitiin parannusehdotuksia, aikataulutettiin toimenpiteet ja nimettiin vastuuhenkilö toteuttamiselle. Vaarojen tunnistaminen Esitetyistä puutteista tehtiin työlista, ja riskin suuruuden ja resurssien mukaan puutteita lähdettiin poistamaan. Riskejä tai parannuskohteita havaittiin kartoituskierroksella yhteensä 202 kappaletta. Huomattava osa havaituista riskeistä on poistettu tai niitä on pystytty pienentämään. 20