Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/962/07.00/2010 YLO/222/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2010 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ILMOITTAJA Hämeen Tulorakennus Oy Opintie 4 11100 RIIHIMÄKI KIINTEISTÖN OMISTAJA Hämeen Tulorakennus Oy, Esa Ristolainen Opintie 4 11100 RIIHIMÄKI PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Käräjäkatu 8, Suokylän kaupunginosa, Riihimäki (694) Kiinteistörekisteritunnus: 694 002-9007-0001 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 VIREILLETULOAIKA 9.11.2010 YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Kunnostettavan tontin pinta-ala on 884 m 2. Pohjoisessa kohde rajautuu Käräjäkatuun ja idässä Tekanpolkuun. Eteläpuolella on asuinkerrostalo. Länsipuolella on tontti, joka on asemakaavassa merkinnällä LPY-1 (yleisten pysäköintilaitosten korttelialue). Kohteen läheisyydessä on toiminut huoltoasema. Tontti on ennen rakentamista metsittynyt viheralue, jolla ei ole rakennuksia. Tontilla on ollut Riihimäen Vapaaseurakunnan omistama seurakuntakoti, joka on purettu arviolta 10-15 vuotta sitten. Suoritemaksu 672 euroa HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Birger Jaarlin katu 15 / PL131 www.ely-keskus.fi/hame 13101 Hämeenlinna 15110 Lahti Kirkkokatu 12 / PL 29 15141 Lahti PL 29 13100 Hämeenlinna
HAMELY/962/07.00/2010 2/9 Tontti on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) asemakaavamuutoksella (lainvoimainen 9.5.2010). Tontille rakennetaan maanalainen autotalli ja sen päälle asuinkerrostalo ja pieni leikkipiha. Ennen rakentamista pilaantuneet maat poistetaan kiinteistöltä. MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maaperä, pinta- ja pohjavesi Kohteen pintamaa on tutkimusten mukaan pääosin humusta. Tutkimuspisteissä savi alkoi noin 1,5-2,5 metrin syvyydessä maanpinnasta. Tutkimuksissa ei havaittu kalliopintaa. Kohteessa tai sen läheisyydessä ei ole pintavesiä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue (Herajoki 0469451) sijaitsee noin 2 kilometrin päässä kohteesta lounaaseen. TUTKIMUKSET JA TULOKSET Kohteen pilaantumisen aiheuttajasta tai ajankohdasta ei ole tietoa. Kohteen maaperää on tutkittu 22.1.2010 (Ramboll Finland Oy). Kiinteistölle tehtiin viisi tutkimuspistettä, joista otettiin yhteensä 25 näytettä. Yhdeksästä näytteestä analysoitiin metallit (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V). Viidestä näytteestä analysoitiin öljyhiilivedyt C 10 -C 40 sekä kahdesta näytteestä aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit (C 5 -C 10, BTEX, TAME, MTBE). Tulokset Tutkimuksissa todettiin kynnysarvon (VNa 214/2007) ylitykset kuuden metallin (As, Co, Cr, Pb, Zn, V) osalta. Tutkimuspisteessä RF2, syvyydellä 0,0-0,5 metriä todettiin lyijypitoisuudeksi 200 mg/kg, joka on sama kuin asetuksessa määritetty alempi ohjearvo. Sinkkipitoisuus (340 mg/kg) ylitti näytepisteessä RF4 alemman ohjearvon (250 mg/kg) syvyydellä 0,0-0,5 m. Muita tutkittuja haitta-aineita ei todettu. Tutkimuksissa ei myöskään havaittu jätejakeita maaperässä. RISKINARVIOINTI JA ARVIOINTI PUHDISTUSTARPEESTA Maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailu tehdään tässä kohteessa ohjearvotarkasteluna. Saatuja mittaustuloksia verrataan lähinnä alempaan ohjearvoon, sillä kohde on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tulevassa käytössä ei katsota aiheutuvan ympäristö- tai terveysriskejä tämän kunnostustavoitteen täytyttyä. Koska todetut haitta-aineet ovat pääosin pintamaassa, katsotaan ilmoituksen mukaan, että kulkeutumis- ja terveysriskiä eikä ekologista riskiä ole pintamaiden poiston jälkeen. Rakentamisen yhteydessä kiinteistöltä poistetaan kaikki maamassat noin 3 metrin syvyyteen asti, joten kohteeseen ei tule jäämään haitta-aineita sisältäviä maamassoja. Kohonnut lyijypitoisuus on arvioitu sijaitsevan pisteen RF2 ympärillä noin 50 m 2 alueella syvyydellä 0-0,5 m ja kohonnut sinkkipitoisuus pis-
HAMELY/962/07.00/2010 3/9 teen RF4 ympärillä noin 50 m 2 alueella syvyydellä 0-0,5 m, jolloin pilaantunutta maata arvioidaan olevan yhteensä noin 50 m 3 ktr eli noin 80 m 3 itd (90 t). Lisäksi kohteessa arvioidaan olevan noin 500 m 3 ktr kynnysarvon ylittäviä maamassoja. Epävarmuustarkastelun mukaan on mahdollista, että pistemäisiä haittaainepitoisuuksia jäi huomaamatta tutkimusten yhteydessä. Muutoin ilmoituksen mukaan katsotaan, että tutkimukset suoritettiin huolellisesti ja riittävällä tiheydellä. PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Vahanen Environment Oy:n 8.11.2010 laatimassa pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Puhdistuksen tavoitetaso ja puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Kiinteistön maaperä esitetään kunnostettavaksi VNa 214/2007 alempien ohjearvojen tasoon. Kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Kunnostustyö on tarkoitus toteuttaa heti pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan päätöksen valmistuttua. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Kunnostukselle nimetään valvoja, joka vastaa näytteenotosta, massojen kuljetuksen ohjaamisesta käsittelypaikkoihin sekä kunnostustyön ohjeiden ja viranomaisen määräysten noudattamisen valvonnasta. Valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Riihimäen ympäristönsuojeluyksikölle ennen työn aloittamista. Kunnostustyön aikaisilla kenttämittauksilla tarkkaillaan pilaantumisen laajuutta ja ohjataan maamassat oikeisiin käsittely- ja loppusijoituspaikkoihin. Kunnostustyön aikana maasta otetaan näytteitä ja ne analysoidaan XRF -kenttämittarilla ja laboratorioanalyyseilla sillä tiheydellä, että massat voidaan luotettavasti ohjata oikeisiin paikkoihin. Tässä hyödynnetään myös tehdyn tutkimuksen tuloksia. Kenttämittaukset tehdään XRF- kenttäanalysaattorilla, jolla saadaan määritettyä alkuaineiden (As, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn) pitoisuudet. Näytteenottaja ohjaa myös aistihavaintojen perusteella kaivun etenemistä. Tarkkailunäytteistä esitetään analysoitavaksi laboratoriossa metallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V) osalta 10 % otetuista näytteistä tutkimuksien ja kunnostuksen aikaiset näytteet mukaan luettuina. Mikäli kunnostuksen aikana on syytä epäillä maaperässä esiintyvän muita haitta-aineita, tutkitaan niiden pitoisuuksia kenttämittareilla ja/tai laboratorioanalyyseillä. Työmaalla voidaan käyttää tarpeen mukaan PetroFlag -kenttämittaria öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksien määritykseen ja PID -kenttämittaria haihtuvien yhdisteiden määrittämiseen.
HAMELY/962/07.00/2010 4/9 Kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaivannon pohjasta ja reunoista otetaan näytteet, jotka analysoidaan laboratoriossa metallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V) osalta. Kaivannolla tässä tarkoitetaan sitä kohtaa kiinteistöllä, josta on poistettu pilaantunutta maata. Pohjasta otetaan näyte vähintään 10 osanäytteen kokoomanäytteenä jokaista alkavaa 100 m 2 kohden ja reunoista maalajikerroksittain näyte 20 m välein. Mikäli kunnostuksen aikana alueella todetaan muita haitta-aineita, analysoidaan jäännöspitoisuusnäytteistä myös niiden pitoisuudet laboratoriossa. Työmaa todetaan päättyneeksi, kun kaikkien jäännöspitoisuusnäytteiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 alemmat ohjearvotasot tontin alueella. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Tehtyjen tutkimusten perusteella maaperän pilaantuneisuus rajoittuu tontin etelä- ja länsiosan maaperään. Tutkimuksilla rajattu pilaantuneisuus ja siitä arvioidut pilaantuneiden maiden massamäärät ovat arvioita, jotka tarkentuvat massanvaihtotöiden aikana, joten massamäärien muutoksiin tulee varautua. Kaikista poikkeamista verrattuna suunnitelma- ja urakka-asiakirjoihin sovitaan tilaajan tai tilaajan edustajan, valvojan ja urakoitsijan välillä. Jos kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa, esimerkiksi pilaantuminen ulottuu naapurikiinteistön puolelle tai maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin ilmoitetuilla haittaaineilla, ilmoitetaan siitä välittömästi Hämeen ELY-keskukseen. Mikäli pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, esitetään ELYkeskukselle suunnitelma huomio- ja/tai eristysrakenteen asentamisesta. Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Mikäli kohteessa joudutaan kunnostuksen aikana kaivamaan yli yhden metrin syvyisiä kaivantoja, alueelle pääsy estetään esim. lippusiimalla. Kaikki poistettavat maamassat kuljetetaan soveltuviin vastaanottopaikkoihin. Alemman ohjearvon ylittävien maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan, jos autot ajavat pilaantuneen maan päällä. Pilaantuneen maan kuljetuksista laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Myöhemmin rakentamisen yhteydessä tontilta poistetaan kynnysarvon ylittäviä maamassoja, jotka kuljetetaan esim. maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa sallii niiden vastaanoton. Kaivumassojen välivarastointi Kunnostustyö pyritään tekemään ilman massojen välivarastointia. Jos massoja joudutaan välivarastoimaan työmaalla esimerkiksi laboratoriotulosten odottamisen ajaksi, peitetään kasat varastoinnin ajaksi. Kunnostustyön raportointi Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Alueelta poistettavien maa-aineskuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän
HAMELY/962/07.00/2010 5/9 siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa. Suoritetuista ja otetuista kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaa. Kunnostustyön päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ELY-keskukselle ja Riihimäen ympäristönsuojeluyksikölle. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Määräykset Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä. 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperä on puhdistettava ilmoituksessa esitettyyn VNa 214/2007 valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 öljyhiilivedyille (C 10 -C 40 ) asetettuun kynnysarvopitoisuuteen. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen kynnysarvotasoon. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haittaainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettava pilaantunut maa on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa ongelmajäteraja-arvon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon.
HAMELY/962/07.00/2010 6/9 Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Ongelmajätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan ongelmajätteen käsittely. Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa ongelmajätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maan siirroista on laadittava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Työn toteuttajan on säilytettävä siirtoasiakirjat kolme (3) vuotta. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueelle sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Mikäli kunnostustyön yhteydessä ilmenee tarvetta huomio-/ eritysrakenteelle, on eristämisestä ja käytettävästä eristysrakenteesta laadittava erillinen suunnitelma Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. 7. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Riihimäen kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. 8. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, että pilaantunutta maaainesta ei leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee keskeyttää kaivu kovalla tuulella, pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
HAMELY/962/07.00/2010 7/9 9. Mikäli puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asiasta erikseen etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa. 10. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on ongelmajätteeksi luokiteltavan maan osalta tehtävä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä (659/96) säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on maaperään jäävistä haitta-ainepitoisuuksista esitettävä riskinarvio ja sijainti kartalla. Määräysten perustelut Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-9) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-9) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 10) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Ilmoituksessa puhdistustasoksi on esitetty alempaa ohjearvotasoa, mikä on alueen maankäyttö huomioon ottaen riittävä. Puhdistustarpeen arviointi voidaan tehdä ohjearvovertailuun perustuvan perusarvioinnin pohjalta, koska kohde ei sijaitse pohjavesialueella, kohteessa ei ole ravintokasvien viljelyä tai päiväkotia. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia ongelmajätearvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuk-
HAMELY/962/07.00/2010 8/9 sen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 7). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 6, 19, 77 Jäteasetus 3 a Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009). PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi.
HAMELY/962/07.00/2010 9/9 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1097/2009) perusteella 672. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 14 h. Maksu suoritetaan palvelukeskuksen myöhemmin toimittamaa laskua vastaan. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Jäljennös päätöksestä Hämeen Tulorakennus Oy, Opintie 4, 11100 RIIHIMÄKI Riihimäen ympäristönsuojeluyksikkö (sähköisesti) Vahanen Environment Oy, Katariina Rauhala (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Riihimäen kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p. 040 8422 650. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään 20.12.2010. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus