1 HYVINVOINTIKATSAUKSEN LÄHTÖKOHDAT...1 2 HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT...3 2.1 VÄESTÖ...3 2.2 ELINOLOT...5 2.3 ELINYMPÄRISTÖ...

SISÄLTÖ 1 HYVINVOINTIKATSAUKSEN LÄHTÖKOHDAT...1 2 HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT...3 2.1 VÄESTÖ...3 2.2 ELINOLOT...5 2.3 ELINYMPÄRISTÖ...8 3 VÄESTÖN TERVEYS, ELINTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA...1 3.1 AIKUISVÄESTÖ JA KOKO VÄESTÖ...1 3.2 LAPSET JA NUORET...12 3.3 IKÄIHMISET...21 4 ESIMERKKEJÄ HYVINVOINTIPALVELUIDEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 26...25 5 PERUSPALVELUIDEN KUSTANNUKSET VUONNA 26...3 6 YHTEENVETO...32 Kannen kuva: Petri Uutela

1 HYVINVOINTIKATSAUKSEN LÄHTÖKOHDAT Rovaniemen kaupunkistrategiaan on sisällytetty yhdeksi vaikuttavuustavoitteeksi väestön hyvinvointi ja määritelty arviointikriteerit. Viime aikoina hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tavoitteet onkin sisällytetty usein kuntastrategiaan, eikä erillisiä hyvinvointistrategioita ole valmisteltu. Talousarvio ja taloussuunnitelmassa 26 21 on eri tehtäväalueiden kohdalla asetettu tavoitteeksi väestön hyvinvoinnin paraneminen ja viitataan tehtävään hyvinvointikertomukseen. Hyvinvointikertomus on tiivis katsaus, jossa kuvataan kunnan väestön hyvinvointia ja terveyttä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja väestön hyvinvoinnista huolehtimista elinkaariajattelun (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet) mukaisilla indikaattoreilla sekä koko väestölle yhteisten demografisten tekijöiden kautta. Hyvinvointikertomus on tarkoitettu välineeksi kuntien toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Se on työkalu luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, jotka tarvitsevat tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista, elinoloista, asuinympäristöstä ja kunnan palvelujärjestelmästä sekä päätöksenteossa sekä paikallisten hyvinvointistrategioiden ja ohjelmien laatimisessa ja toteutuksessa. Hyvinvointikertomus on hyvä laatia kaksiosaisena, vuosittain osana kunnan suunnitteluasiakirjoja ja neljän vuoden välein erillisenä asiakirjana valmisteltavana kertomuksena. Vuosittain valmisteltava kertomus on osa kunnan toiminta ja taloussuunnitelmaa, talousarviota, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Näissä hyvinvointi näkyy tavoitteiden määrittelyssä sekä niiden toteutumisen arvioinnissa ja seurannassa. Laajempi, erillisenä asiakirjana valmisteltava hyvinvointikertomus on hyvä laatia valtuustokausittain. Laaja kertomus sisältää tietoa kunnan hyvinvointipanostuksista sekä kuntalaisten hyvinvoinnin kuvaamista hyvinvointi indikaattoreiden lisäksi erillisistä tutkimuksista ja muista tiedonkeruista saaduilla tiedoilla. Valtuustokausittain valmisteltava hyvinvointikertomus kannattaa ajoittaa vanhan valtuustokauden loppuun, jolloin se toimisi istuneen valtuuston hyvinvointityön tulosten arviointina ja antaisi aineksia ehdokkaiden vaalityöhön. Samalla se toimisi tuoreena taustatietona uuden valtuuston käynnistäessä työnsä. Tässä katsauksessa kuvataan lyhyesti hyvinvoinnin ilmenemistä ja kehittymistä eri väestöryhmien osalta eri indikaattoreiden avulla ja arvioidaan palvelujen käyttöä ja kustannuksia vuonna 26 Vertailukaupungeiksi valittiin Joensuu ja Lappeenranta väestömäärän ja aluerakenteen vertailtavuuden pohjalta. Tietoja verrataan myös Lapin läänin ja koko maan tietoihin. Terveys on positiivinen käsite, joka korostaa fyysisen toimintakyvyn lisäksi sosiaalisia ja psyykkisiä voimavaroja (WHO). Hyvinvointi on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin ja toimintaympäristössään. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. väestörakenteeseen, elinoloihin, ja elinympäristöön liittyvät tekijät ja palvelujen saatavuus ja toimivuus. Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot liittyvät mm. sukupuoleen, ammattiryhmään, asuinalueeseen, koulutukseen ja työssäoloon. Vaikuttamisen kohteina ovat usein väestön elintavat ja elämänhallinta. perinteisiä keinoja ovat tiedon jakaminen, asenteiden muokkaus, ruokailu ja liikuntatapojen muokkaus ja erilaiset sairauksia ehkäisevät toimintakäytännöt. Elinoloihin ja elinympäristöön vaikuttamisen väyliä ovat sosiaaliseen asemaan ja tasa arvoon vaikuttaminen sekä eri ikävaiheisiin esiintyvien kriittisten jaksojen tunnistaminen ja yleensä fyysiseen elinympäristöön liittyvät kysymykset, kuten meluttomuus, turvallisuus ja viihtyisyys. 1

Hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttamisen ketjua voidaan kuvata seuraavan kuvion (kuvio 1) avulla. Hyvinvointi ja terveys syntyvät ja niihin vaikutetaan monien tekijöiden kautta yhdessä ja erikseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita kuvataan ja niiden toteutumista seurataan kuntastrategioissa ja toimintasuunnitelmissa erilaisten hyvinvointi indikaattoreiden avulla. Kuvio 1. Hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttaminen (K. Perttilä / Stakes aineistoa) Vastuutahot ja toimijat Julkinen sektori Kansalaisjärjestöt Yritykset ja elinkeinoelämä Kuntalaiset Tehtäviä Elin Palvelujen Työllisyyden Koulutuksen Yhdyskunta Asuntojen ympäristön toimivuus hoitaminen järjestäminen suunnittelun saatavuus suojelu ja tarpeen Toimeentulon ratkaisut mukainen varmistaminen saatavuus Hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä Elinolot työllisyys toimeentulo koulutus asuminen kulttuuri Väestö rakenne perherakenne Elinympäristö ilman ja veden laatu turvallisuus viihtyvyys meluttomuus Palvelujen saatavuus ja toimivuus tasapuoliset palvelut ehkäisevät palvelut Hyvinvoinnin ja terveyden ilmeneminen Terveys sairastuvuus työ ja toimintakyky kuolleisuus tapaturmat Elämäntavat harrastuneisuus ravitsemus liikunta päihteiden käyttö tupakointi seksuaaliterveys Elämänhallinta koulumenestys jatkokoulutus/ työllisyys kiusaaminen rikollisuus tyytyväisyys elämään 2

2 HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 VÄESTÖ Väestörakenne Taulukko 1. Väestön ikärakenne v. 25 Ikä % % % % % 6 4 417 7,6 3 897 6,7 4 9 6,8 12 793 6,9 4 17 7,6 7 15 6 686 11,6 5 662 9,8 5 859 9,9 2 738 11,2 573 716 1,9 16 24 7 941 13,7 9 148 15,8 7 514 12,7 21 888 11,8 587 959 11,2 25 64 3 62 52,9 3 498 52,7 31 872 54, 98 365 52,9 2 852 633 54,3 65 74 4 693 8,1 4 597 7,9 5 256 8,9 18 13 9,7 448 198 8,5 75 3 496 6, 4 56 7, 4 563 7,7 14 3 7,5 392 967 7,5 Yhteensä 57 835 1 57 858 1 59 73 1 185 8 1 5 255 58 1 Kuvio 2. Väestörakenne vertailukaupungeissa v. 25 35 3 25 2 15 1 5 6 7 15 16 24 25 64 65 74 75 Rovaniemi 4417 6686 7941 362 4693 3496 Joensuu 3897 5662 9148 3498 4597 456 Lappeenranta 49 5859 7514 31872 5256 4563 Syntyvyys on vähentynyt myös Rovaniemellä. Vuonna 1993 syntyi 85 lasta, v. 25 kaksi sataa vähemmän. Tämä näkyy nopeana väestön ikärakenteen muutoksena. Kun samaan aikaan 3 39 vuotiaiden määrä on vähentynyt, ei ole odotettavissa syntyvien määrän paluuta 199 luvun alun lukemiin. Kun ikäluokkia verrataan Lapin ja maamme sekä Joensuun ja Lappeenrannan lukuihin, huomaamme, että Rovaniemen kehityslinja on sama muuallakin maassamme. 3

Perherakenne Kuvio 3. Perherakenne vertailukaupungeissa v. 25 35 3 25 2 15 1 5 1 alle 18 v. lapsi 2 alle 18 v. lasta 3 alle 18 v. lasta 4 alle 18 v. lasta 5+ alle 18 v. lasta Rovaniemi 3144 2615 871 199 116 Joensuu 2884 2343 764 143 58 Lappeenranta 2947 241 798 155 48 Lapsien määrässä ei ole huomattavia eroja vertailukaupungeissa. Lapsiperheet Kuvio 4. Lapsiperheiden osuus perheistä % Lapsiperheet 5 4 3 % 2 1 2 47,5 43,5 42,5 44,6 43,7 25 44,7 39,8 39,9 4,5 41,5 Rovaniemellä lapsiperheiden osuus on suurempi kuin vertailukaupungeissa. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on vähentynyt kaikissa vertailukaupungeissa noin 2 % yksikköä vuodesta 2. 4

Yksinhuoltajaperheet Kuvio 5. Yksinhuoltajaperheiden % osuus lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheet 3 25 2 % 15 1 5 2 23,5 24,1 22,3 2,3 19,4 25 23,8 25,1 23,5 2,8 2 Yksinhuoltajaperheiden osuus on pysynyt ennallaan 2 luvulla. Rovaniemellä ja vertailukaupungeissa määrä on maan keskitasoa korkeampi. 2.2 ELINOLOT Koulutus Kuvio 6. Koulutustaso v. 2 ja 25 koulutustasoluku 4 35 3 25 2 Perusasteen jälkeisen korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus 2 vuotta täyttäneillä (246 = 2,5 vuotta) 15 1 5 2 32 31 272 253 279 25 328 338 32 275 35 Rovaniemen asukkaat ovat Lapin läänin ja koko maan lukuihin verrattuna korkeammin koulutettuja. Vertailukaupungeista Joensuu menee hieman Rovaniemen edelle ja Lappeenrannassa ollaan alle Rovaniemen tason. Yleisesti ottaen kehityssuunta näyttää olevan ylöspäin eli peruskoulun jälkeisen koulutuksen osuus on kasvussa. 2 vuotta täyttäneellä Rovaniemeläisellä on keskimäärin hieman yli 3 vuotta perusasteen jälkeistä korkeinta koulutusta. 5

Koulutustasoluku ilmaisee, kuinka kauan perusasteen jälkeinen korkein koulutus on keskimäärin kestänyt. Esimerkiksi luku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Elinkeinot ja työllisyys Taulukko 2. Elinkeinorakenne 31.12.24 Elinkeinot Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % Alkutuotanto yht. 612 2,6 368 1,4 552 2,1 425 6,1 95455 4,2 Maa ja metsätalous 612 368 552 425 95455 Jalostus yht. 349 14,7 6517 24,4 6883 25,7 1451 2,9 568228 25,1 Teollisuus ja rakentaminen 349 6517 6883 1451 568228 Yksityiset palvelut yht. 8744 37,8 9212 34,5 152 37,6 23392 33,7 82858 36,6 Kauppa 2337 3261 329 6963 276716 Majoitus ja ravitsemistoiminta 87 829 112 333 68984 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 2121 1936 2534 543 17759 Rahoitustoiminta 29 341 396 765 43561 Kiinteistö, vuokraus, tutkimustoiminta 3126 2845 2811 6931 26856 ja liike elämän palvelut Julkiset palvelut yht. 124 43,3 1249 38,3 888 33,2 25461 36,7 732271 32,4 Julkinen hallinto sis. maanpuolustus 2311 1436 1561 5244 12445 Koulutus 193 2818 2161 5291 15833 Sosiaali ja terveyspalvelut 453 4499 3842 11287 3382 Muut julkiset ja henkilökohtaiset palvelut 137 1496 1316 3639 118761 Tuntematon 359 1,6 386 1,4 384 1,4 1771 2,6 37825 1,7 Yhteensä 23148 1 26732 1 26751 1 6933 1 2262359 1 Rovaniemellä on vallinnut vuosikymmeniä nykyisenkaltainen elinkeinorakenne, jossa palvelujen osuus on vallitseva ja teollisuuden osuus pieni. Itse asiassa Rovaniemen rakenne on edelläkulkija, sillä Suomen muut kaupungit alkavat lähestyä Rovaniemen rakennetta. Rovaniemen elinkeinojen heikkoutena on se, että elinkeinot eivät ole tarjonneet riittävästi työtä, mikä on johtanut lähtömuuttoon. Vuonna 23 alkanut ripeä työpaikkojen kasvu nostaa Rovaniemen työllisyysastetta nykyisestä 6 % tasosta 63 %:iin v. 21. Työllisyyden paraneminen näkyy väestön kasvussa, asuntojen hyvänä kysyntänä ja verotulojen kasvussa. Hyvästä kehityksestä huolimatta Rovaniemen luvut ovat kaukana maamme 68 % keskiarvoluvuista sekä myös vertailukaupunkien luvuista, mikä puoltaa alueellistamistoimien jatkamista. 6

Kuvio 7. Työllisyysaste % v. 2 ja 24 75, 6, 45, 3, 15,, 2 56,6 56,7 6,7 57,6 67,3 24 59,3 67, 66,9 6,7 67,7 Huoltosuhde Kuvio 8. Taloudellinen huoltosuhde v. 2 ja 23 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 163 156 145 177 133 23 151 155 144 168 133 Huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit ja isät). Huoltosuhde kuvaa sitä osaa väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Huoltosuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohden. Esimerkiksi Rovaniemellä vuonna 23 huoltosuhde oli 1,51 eli sataa työllistä kohden oli 151 ei työllistä, koko maassa vastaava luku oli 133. Huoltosuhde: nousee työllisyysasteen heikentyessä laskee työllisyysasteen parantuessa kehitys yleensä samansuuntainen työttömyysasteen kehityksen kanssa. Väestön ikääntyminen ja eläkeläisten määrän kasvu merkitsee huoltosuhteen pysymistä korkealla tasolla. Työllisyysasteen ohella huoltosuhde on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Huoltosuhteesta käytetään myös nimitystä taloudellinen huoltosuhde. 7

Asuminen Kuvio 9. Ahtaasti asuvien asuntokuntien % osuus vertailukaupungeissa Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 14 12 1 8 6 4 2 Rovaniemi Joensuu Lappeenranta 2 12,5 12, 1,6 25 9,8 9,1 8,1 Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuonna 2 Rovaniemellä 12,5 % kaikista asuntokunnista. Vuoteen 25 tilanne on parantunut ja ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on pudonnut 9,8 %:iin. Kehitys näyttää olevan samansuuntainen myös vertailukaupungeissa. Asunnon katsotaan olevan ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. 2.3 ELINYMPÄRISTÖ Ilmanlaatu Rovaniemen seudun ilmanlaatua on seurattu jo 198 luvun alusta lähtien niin kutsutuin leviämismallilaskelmin rikki, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen osalta. Yleisesti on todettavissa, että Rovaniemen ilmanlaatu on ollut hyvä, kehittynyt parempaan suuntaan ja valtioneuvoston asettamat ilmanlaadun ohje ja raja arvot ylittyvät vain harvoin lyhytaikaisesti ääriolosuhteissa. Leviämismallilaskelmia on tarpeen mukaan täydennetty erillistutkimuksin ja mittauksin. Keväällä 26 kaupungin keskustassa suoritettiin kolmen kuukauden ajan nk. hengitettävien hiukkasten (PM 1) ja typen oksidien (NOX) pitoisuuksien mittaus jatkuvatoimisella analysaattorilla. Hiukkaset ovat typen oksidien ohella merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Suomessa. Hiukkasiin on todettu sitoutuneen erilaisia haitallisia yhdisteitä kuten hiilivetyjä ja raskasmetalleja, jotka puolestaan altistavat eri sairauksille ja lisäävät syöpäriskiä ihmisissä. Mittausjakson aikana hiukkaspitoisuudet eivät ylittäneet terveydellisin perustein asetettua vuorokausikeskiarvoa, sen sijaan tuntikeskiarvo ylittyi kuusi kertaa. EU määräysten mukaan ylitys sallitaan 35 kertaa vuodessa. Typpidioksidipitoisuudet alittivat ohje ja raja arvot. Korkeimmillaan ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet olivat 68 % tuntiohjearvosta ja 76 % vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntipitoisuus alittaa näin ollen reilusti raja arvon 2 ug/m3 mikä direktiivin mukaan on alituttava kaikissa EU maissa 1.1.21 mennessä. 8

Veden laatu Rovaniemen kaupungissa Napapiirin Vesi Oy:llä on noin 4 laitosta/vedenpumppaamoa. Tällä hetkellä kaikkien veden laatu täyttää STM:n vaatimukset (raskasmetallien ym. fysikaalisten parametrien kohdalla). Mikrobien osalta tilanne on toinen, ns. ongelmallisia vedenottamoita on yhteensä 16 kpl. Ongelmat syntyvät pääasiassa siitä, että pintavesi pääsee kaivon rakenteiden huonokuntoisuuden vuoksi sekoittumaan pohjaveteen. Yksityisiä vesilaitoksia Rovaniemellä on 13 kpl, joiden veden laadusta ei ole tarkkaa tietoa, koska laitokset ovat pieniä ja näytteitä ei juurikaan ole otettu. Napapiirin Vesi Oy:n kulutukseen toimittama vesi on hyvälaatuista pohjavettä ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Talousveden ph arvo saa vaihdella 6,5 9,5 välillä. Vuonna 26 veden ph oli keskustan, Saarenkylän ja Alakemijoen alueella 7,6 8,1 ja muualla kaupungin alueella n. 6,5. Uimarantoja kaupungin alueella ja sen lähiympäristössä on yhteensä noin kolmisenkymmentä. Pääsääntöisesti uimavesi on ollut laadultaan hyvää. Viime kesänä yhdestä lammikosta löytyi kesähelteiden aikaan sinilevähavaintoja. Uimahalleja Rovaniemeltä löytyy kaksi ja lisäksi pienempiä altaita 9. Veden laadussa ei uimahalleissa ole ollut ongelmia. Suurimpia yksittäisiä riskitekijöitä uimahalleissa lienee esimerkiksi kloorivuodot, jollainen Rovaniemelläkin sattui kesällä 26. Liikenneturvallisuus Liikenneonnettomuuksien määrä Rovaniemellä on viime vuosina hieman kasvanut. Eri onnettomuustyyppien kehityksessä on jonkin verran eroja. Kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrässä ei ole juuri tapahtunut muutoksia. Kevyen liikenteen onnettomuuksien määrä on viimeisten kymmenen vuoden ajan vähentynyt. Omaisuusvahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet ovat sen sijaan kasvaneet. Liikennevahinkojen yleisin tapahtumapaikka on pysäköintialue, jossa onnettomuudet ovat kuitenkin lieviä. Katuverkossa keskustan alueella onnettomuusasteeltaan pahimpia liittymiä ovat: Rovakatu / Ruokasenkatu risteys, Rovakatu / Toripuistikko risteys, Poromiehentie / Koskikatu risteys, Lapinkävijäntie / Koskikatu risteys ja Hallituskatu / Kansankatu risteys. Keskustan ulkopuolella liikennevahinkoja tapahtuu melko paljon suurten automarkettien lähellä olevissa katu ja tieliittymissä. Vuonna 23 valmistui Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan sekä Lapin tiepiirin yhteistyönä Rovaniemen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Tämän suunnitelman mukaisia liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä on toteutettu vuosittain määrärahojen puitteissa. Parhaillaan on valmistumassa yhdistyneen Rovaniemen ensimmäinen liikennekasvatussuunnitelma. Sen tavoitteena on varmistaa työn jatkuvuus ja se, että liikennekasvatustyö tavoittaa kaikki ikäryhmät. Suunnitelmalla haetaan uusia mahdollisuuksia hallintokunnissa tehtävään liikenneturvallisuustyöhön. Liikennekasvatuksella annetaan valmiuksia turvallisen liikkumisen osaamiseen ja oikeisiin asenteisiin liikenteessä. Melu Rovaniemen kaupungin alueella laajavaikutteisimmat melulähteet ovat kaupunkia halkovat valtatiet ja lentokenttä. Rovaniemen lentoaseman ympäristöön on Ilmailulaitoksen toimesta laadittu valtioneuvoston ohjearvoihin tukeutuva lentomeluselvitys. Selvityksen mukaan lentomelualue ulottuu kiitotien jatkeella Saarenkylän Citymarketin tietämille. Rovaniemen kaupunki ei omalla maankäytön suunnittelullaan aktiivisesti lisää asutusta melualueilla. 9

3 VÄESTÖN TERVEYS, ELINTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA 3.1 AIKUISVÄESTÖ JA KOKO VÄESTÖ Sairastavuus Kuvio 1. Kansantautien summaindeksi (vakioitu) Kansantautien summaindeksi v. 2 ja 25 Sisältö: verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit Rovaniemi Joensuu Lappeenranta 25 2 Lapin lääni Koko maa 2 4 6 8 1 12 14 % Kansantautien summaindeksi on Rovaniemellä hieman maan keskitason yläpuolella. Kehitystä on tapahtunut hieman huonompaan suuntaan vuodesta 2 vuoteen 25. Yksittäisistä sairausryhmistä muutosta on tapahtunut eniten astman osalta, jossa suurin muutos koskee lasten ja nuorten ikäryhmiä. Selityksenä voi olla ennemminkin muutos hoitokäytännöissä kuin varsinaisesti astman sairastuvuudessa tapahtunut muutos. Sydämen vajaatoiminnan osalta indeksi on selvästi maan keskiarvoa koholla kuten koko Lapinkin osalta. Syynä on mahdollisesti sydänsairauksien korkea sairastavuus Lapissa verrattuna muuhun maahan. Myös sepelvaltimotaudin indeksi on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin, jossa yhtenä taustatekijänä voi olla runsas tupakointi. Diabeteksen osalta indeksi on vielä tällä hetkellä muuta maata parempi. Tilanne muuttunee kuitenkin tulevina vuosina väestön vanhetessa ja jo sitä kautta diabeteksen sairastuvuuden lisääntyessä. Kuvio 11. Sairastavuusindeksi (vakioitu) Sairastavuusindeksi v. 2 ja 25 Sisältö: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut Rovaniemi Joensuu Lappeenranta 25 2 Lapin lääni Koko maa 2 4 6 8 1 12 % 1

Kelan sairastavuusindeksissä kuvataan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen yhteismäärää. Rovaniemellä tämä indeksi on vähän yli maan keskiarvon ollen Lappeenrantaa korkeampi, mutta hieman pienempi kuin Joensuussa kuitenkin selvästi alle Lapin tason. Kuvio 12. Korvaukset depressiolääkkeistä 25 64 vuotiailla Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25 64 vuotiaat 12 1 8 6 4 2 naiset miehet naiset miehet 2 25 Depressiolääkkeiden käyttö Rovaniemeläisessä aikuisväestössä ei ole kovin yleistä ja on selvästi vähäisempää kuin vertailukaupungeissa. Naisilla depressiolääkkeiden käyttö on selvästi yleisempää kuin miehillä kuten muissakin kaupungeissa. Tapaturmat Kuvio 13. Tapaturman vuoksi sairaalassa hoidetut 16 24 vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Tapaturmat 16 24 vuotiaat 3 25 2 15 1 5 naiset miehet naiset miehet 2 25 Nuorten miesten tapaturmat ovat lisääntymässä ja vuonna 25 Rovaniemellä luvut ovat yhtä korkeat kuin Lapissa ja selvästi korkeammat kuin vertailukaupungeissa. Nuorilla naisilla luvut ovat hieman alle maan keskitason. 11

Kuvio 14. Tapaturman vuoksi sairaalassa hoidetut 25 64 vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Tapaturmat 25 64 vuotiaat 25 2 15 1 5 naiset miehet naiset miehet 2 25 Vanhemmissa ikäluokissa tilanne ei ole niin korostunut Rovaniemen osalta. Tapaturmatilastot kuvaavat nuorten miesten riskikäyttäytymistä, johon yhtenä selittävänä tekijänä voi olla moottorikelkkaonnettomuudet. 3.2 LAPSET JA NUORET Lapsen hyvä elämä 215 (Lastensuojeluliiton toimintalinjaus, 24) visioi suomalaisten lasten oloja vuonna 215 seuraavasti: Vuonna 215 jokaisella Suomessa asuvalla lapsella on hyvä ja turvallinen lapsuus, joka takaa hänen tasapainoisen kasvunsa ja kehityksensä hänen omien edellytysten mukaisesti. Lapsi tulee kuulluksi, ja hän voi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen ihmisoikeuksia kunnioitetaan, ja hänen osuutensa yhteiskunnan voimavaroista on turvattu. Lapsen etu on keskeinen periaate kaikissa yhteiskunnallisissa päätöksissä. Valtaosa suomalaisista lapsista voi hyvin ja monella tavoin myös paremmin kuin ennen. Lasten hyvinvointi ja pahoinvointi kytkeytyvät ympäröivään yhteiskuntaan, elinoloihin, perheoloihin ja kouluyhteisöön. Lasten pahoinvoinnin takana on usein vanhempien pahoinvointi. Yhteisöllisyyden heikkeneminen lisää riskiä vanhempien vaikeuksien heijastumisesta lapsiin. Vanhempien mielenterveys ja päihdeongelmat, perhekriisit ja työelämän kohtuuton kuormitus merkitsevät lapselle aina vaaratilannetta ja usein erityisen tuen tarvetta. ( Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista; STM Julkaisuja 22:12) Lapsen hyvinvointia uhkaavat riskit eivät automaattisesti tai yksittäisinä johda lapsen kannalta kielteisiin seurauksiin. Tavallisesti vaikeissa lasten suojelun tarvetta aiheuttavissa tilanteissa kyse on usein toisiinsa liittyvistä, toisinaan vahvistavista tekijöistä sekä pitkäaikaisista, jopa yli sukupolvien ulottuvasta huono osaisuudesta ja sosiaalisista ongelmista. Siksi on keskeisen tärkeätä suojella lapsia ja perheitä ongelmien kasautumiselta ja syrjäytymiseltä. Tämä edellyttää: tuen ja avun antamista riittävän varhaisessa vaiheessa, riittävän intensiivistä, monipuolista ja pitkäjänteistä tukea monisyisissä ja vaikeissa tilanteissa tiivistä yhteistyötä eri palvelujen ammattilaisten ja muiden toimijoiden sekä ennen kaikkea perheiden kanssa. (Lapsen hyvä elämä 215) Nuoruusikään kuuluu nopea itsenäistymiskehitys ja sen osana omien siipien kokeilu. Oma harkintakyky on kuitenkin vasta kehittymässä, joten nuoret tarvitsevat sekä kodin että koulun tukea. Vanhempien voimia saattavat verottaa niukka toimeentulo, liian kiireiset tai pitkät työpäivät, työttömyys, uupumus ja mielenterveyden häiriöt, erityisesti masennus. Tällä hetkellä yksi suurimpia ongelmia on vanhempien työelämän kuormittavuus. Vanhempien omaan jaksamiseen vaikuttavat tekijät välittyvät myös perheen lasten ja nuorten hyvinvointiin. 12

Koululla on suuri merkitys nuoren tulevaisuudelle. Hoitamattomat oppimisvaikeudet ja niistä seurannut huono koulumenestys alaluokilla ovat vahva riskitekijä huonolle opinto ja työuralle nuoruudessa ja aikuisuudessa. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista; STM julkaisuja 22:12) Osana Lastensuojelun kehittämisohjelmaa lähetettiin keväällä 25 kuntiin kysely, jolla kartoitettiin lapsipoliittisen ohjelmatyön tilannetta ja samassa kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta näkemyksiä lasten ja nuorten ( 6 vuotiaat, 7 17 vuotiaat ja 18 21 vuotiaat) hyvinvoinnista ikäryhmittäin. Vastauksista käy ilmi, että alle kouluikäisten hyvinvoinnin osa alueista päivähoito on selvästi parhaimmalla tolalla (41 %). Toiseksi parhaaksi osoittautui terveydenhuolto, josta erityisesti neuvolapalvelut mainittiin useimmiten (14 %). 7 17 vuotiaiden hyvinvoinnin osa alueesta perusopetusta pidettiin kaikkein useimmin kunnossa olevana asiana (27 %) Kaikki kouluun liittyvät maininnat yhdistettynä (perusopetus, oppilashuolto, kouluverkko, koulujen tilat ja eritysopetus), koulun toiminta nähdään selvästi hyvinvointia tukevaksi (46 %) asiaksi kunnissa. Harrastusmahdollisuudet ovat toisella sijalla. Nuorilla aikuisilla (18 21 vuotiaat) on hyvät mahdollisuudet koulukseen useissa kunnissa. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvinvointitekijöistä toisena. Eniten huolta (35%) alla kouluikäisten hyvinvoinnissa aiheuttavat vanhemmuuteen liittyvät tekijät: jaksamattomuus, heikko motivaatio, osaamisen puute. Jos tähän lukuun lisätään vanhempien päihteiden käyttö ja avioerot, voidaan nähdä, että 48 prosenttia kaikista alle kouluikäisiä koskevista huolenaiheista kohdistuu vanhempien ongelmiin. Elinolojen aiheuttamat perheiden ongelmat sisältävät mm. väestörakennetta, perheiden turvaverkkoa, työttömyyttä, taloudellista toimeentuloa kuvaavia asioita. Niiden osuus huolenaiheena on myös suhteellisen suuri (14%). Kouluikäisten huolenaiheissa yhdistyy sekä huoli nuorten ongelmien lisääntymisestä että tarvittavien palvelujen riittävyydestä. Nuorten lisääntynyt ja yhä varhaisemmalla iällä alkava päihteiden käyttö on kuitenkin suurin yksittäinen huoli (2%). Lisäksi kouluikäisten levottomuus, irrallisuus ja rikollisuus monin eri tavoin ilmaistuna huolestuttavat vastaajia, samoin monenlainen erityistuen tarpeen kasvu ja mielenterveyden ongelmat. Nuorten aikuisten elämässä hyvinvointia uhkaavat ennen kaikkea koulutusmahdollisuuksien puutteesta aiheutuva syrjäytyminen ja itsenäistymisen vaikeudet. Ongelmia vaikeuttavat joillakin nuorilla lisäksi päihteiden käyttö ja mielenterveyden heikkeneminen. Kyselyssä tiedusteltiin avovastauksin kuntien suunnitelmista lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Alle kouluikäisten lasten hyvinvointia aiotaan kunnissa kohentaa erityisesti perhetyön keinoin, sekä päivähoitoa, vanhempien neuvontaa ja moniammatillista yhteistyötä lisäämällä. Nämä toimet suuntautuvatkin selvästi tueksi vanhemmuuden moninaisiin pulmiin, jotka kunnissa nähtiin keskeisimmiksi lasten hyvinvoinnin uhkiksi. Oppilashuollon kehittäminen nousee kunnissa tärkeimmäksi keinoksi parantaa kouluikäisten hyvinvointia. Seuraavaksi tärkeimpinä ovat moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen ja perhetyö. Nuorten aikuisten hyvinvoinnin tärkeimmäksi keinoksi nousi eri tahojen yhteistyö. Tulos kertonee siitä, että nuorten aikuisten syrjäytymisen, työttömyyden ja päihteiden käytön ongelmiin tarvitaan samanaikaisesti monia eri keinoja ja erityisesti yhteisiä ponnisteluja. (Auli Paavola, Sirkka Rousu, Kristiina Laiho; Lasten hyvinvointi kunnan yhteiseksi asiaksi, Suomen kuntaliito 26) Seuraavaksi esitetään eri indikaattorein lasten, nuorten ja perheiden tilannetta vertailukaupungeissa. Rovaniemellä haasteena on mm. kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten laitossijoitusten kasvun hidastaminen ja yksinhuoltajaperheiden suuri määrä kaikkiin lapsiperheisiin verrattuna (25: 23,8%). Nuorisotyöttömyys on Rovaniemellä suurempi kuin muissa kunnissa, mikä näkyy myös nuorten toimeentulon saajien määrässä. Päivähoitopalvelujen käyttäjämäärät ovat Rovaniemellä suurimmat kaikkiin verrattaviin alueisiin nähden. Kasvu kertonee osaltaan myös parantuneesta työllisyystilanteesta. 13

INDIKAATTORIT Kuvio 15. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1 6 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Kunnallisessa päivähoidossa olleet 1 6 vuotiaat 7 6 5 % 4 3 2 1 2 61,7 48,3 46,6 53,2 52,9 25 62,4 53,5 55,2 57,1 53,3 Rovaniemellä kunnallisen päivähoidon käyttäjien osuus on vertailukaupunkeihin nähden selvästi suurempi. Kuvio 16. Lastensuojelullisin toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat 2 1,5 % 1,5 2 1,7 1,2,7,9 25 1,1 1,6 1,6 1 1,1 14

Kuvio 17. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat, sijoituspaikkana perhe 5 4 % 3 2 1 2 42,3 47,5 28,4 44,5 41,6 25 33,2 33,8 18,9 34,1 33,1 Kuvio 18. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana laitos, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat, sijoituspaikkana laitos 5 4 % 3 2 1 2 29,1 17,8 36,7 28,2 35,6 25 36,4 35,6 45,9 35,8 43,5 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on pysynyt samana vuosien 2 ja 25 välisenä aikana. Laitossijoitusten osuus on kuitenkin kasvanut 2 luvulla. Tulevaisuudessa perhesijoitusten osuutta on pyrittävä kuitenkin nostamaan suuremmaksi. Perhesijoitusten määrän lisääminen on lasten ja nuorten palveluissa yksi painopistealueista. 15

Kuvio 19. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet 2 15 % 1 5 2 15,7 14,9 13,2 16 1,6 25 11,8 13,4 11,2 12,3 9 Kuvio 2. Toimeentulotukea saaneet 18 24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea saaneet 18 24 vuotiaat 35 3 25 % 2 15 1 5 2 26,6 22,6 26,9 28,9 16,5 25 22,5 17,6 17,9 22,8 14,7 Toimeentulotukea saaneiden määrä on laskenut 2 luvulla, mutta on edelleen suurempi kuin vertailuryhmän kaupungeissa ja koko maassa. 16

Kuvio 21. Nuorisotyöttömät, % 15 24 vuotiaasta työvoimasta Nuorisotyöttömät (15 24 v.) 3 25 2 % 15 1 5 2 27,7 23,2 21,6 28,4 14,5 25 22,2 16,2 15,2 21,2 11,6 Nuorisotyöttömien määrä on laskenut 2 luvulla, mutta on edelleen merkittävästi suurempi kuin vertailukaupungeissa. Kuvio 22. Nuorten tekemät rikokset vertailukaupungeissa Nuorten tekemät rikokset 12 1 8 6 4 2 < 14 15 17 18 2 < 14 15 17 18 2 < 14 15 17 18 2 2 25 26 Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Viimeisimpien rikostilastojen perusteella tilanne on tasoittunut Rovaniemen osalta aiempiin vuosiin verrattuna niin, että 26 luvuissa Rovaniemi on alemmalla tasolla nuorten rikosten määrissä verrattuna vertailukaupunkeihin. 18 2 vuotiaiden rikosluvuissa ollaan samalla tasolla kuin Lappeenranta. 17

Kuvio 23. Raskaudenkeskeytykset alle 25 vuotiailla / 1 15 24 vuotiasta naista Raskaudenkeskeytykset alle 25 vuotiailla 25 2 15 1 5 2 18,2 15,9 12 17,9 15,4 25 19,3 15,2 13 2,6 16,6 Raskauden keskeytyksissä Rovaniemen luvut ovat korkeat ja ovat edelleen selvässä kasvussa kuvaten sekin osaltaan nuorten riskikäyttäytymistä. Myös vanhemmissa ikäluokissa raskaudenkeskeytysten määrät ovat vertailukaupunkeja korkeammat. Kuvio 24. Raskaudenkeskeytykset 15 49 vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naista Raskaudenkeskeytykset 15 49 vuotiailla 12 1 8 6 4 2 2 11,4 7,9 8,3 1,4 8,9 25 1,5 9,5 8,5 11,1 9,2 18

KOULUTERVEYSKYSELY Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä elin ja kouluoloista kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja ja koululaisia koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Kouluterveyskyselyn indikaattoreita käytetään muun muassa Terveys 215 kansanterveysohjelman tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Rovaniemen kaupungin kouluterveyskyselyn tuloksia on saatavilla vuodesta 1996 alkaen. Seuraavassa esitetään osa 26 kouluterveyskyselyn indikaattoreista koskien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisia ja vertailu koko lappiin. Valtakunnalliset vertailutulokset eivät ole vielä valmistuneet. Terveys Terveys 215 ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole yleisempiä kuin 199 luvun alussa suomalaisten koettu oma terveydentila säilyy vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus eri ikäryhmissä pitkäaikaissairaiden osuus 8. ja 9. luokan oppilaista niiden osuus 8. 9. luokan oppilaista, joilla on vähintään kaksi oiretta päivittäin keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden yleisyys 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Oppilaiden koettu terveydentila parantui vuoteen 24 asti, mutta alkoi huonontua viime kyselyssä. TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Rovaniemi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain 18 1 17 17 15 28 32 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13 Koulu uupumusta 13 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=1372) 2 (n=1424) 22 (n=1283) 24 (n=1293) 26 (n=1338) Lappi, 26 (n=4476) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely 19

Kuvio 25. Terveysindikaattoreiden luokka aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 26 sekä vertailutieto vuonna 26. Päivittäiset oireet pysyivät kahdeksan vuoden aikana lähes ennallaan. Lähes päivittäinen väsymys oli vuonna 26 harvinaisempaa kuin Lapissa keskimäärin. Niiden oppilaiden osuus, joilla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, pieneni 14 %:sta 11 %:iin vuodesta 2 vuoteen 26. Masentuneisuus oli harvinaisempaa kuin Lapissa keskimäärin. Myös koulu uupumusta oli vähemmän kuin koko läänissä: 11 % vs. 13 %. Koulu uupumusta kysyttiin ensimmäistä kertaa. Terveystottumukset Terveys 215 ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee tupakointi vähenee siten, että 16 18 vuotiaista alle 15 % tupakoi nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 199 luvun alussa Näitä osoittimia seurataan: kouluruoan syömättä jättävien osuus 8. 9. luokkalaisista yöunen pituus 8. 9. luokkalaisilla päivittäin tupakoivien osuus 8. 9. luokkalaisista tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus 8. 9. luokkalaisista laittomia huumausaineita kokeilleiden osuus 8. 9. luokkalaisista Liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa harrasti 11 % oppilaista vuosina 1998 2. Vuosina 24 26 vastaava osuus oli 7 %. Päihteiden käyttö väheni selvästi vuonna 24. Sen jälkeen päivittäin tupakoivien oppilaiden osuus pysyi ennallaan ja tosi humalaan juovien ja laittomia huumeita kokeilleiden osuudet pienenivät. Vuonna 26 16 % oppilaista ilmoitti tupakoivansa päivittäin, 15 % juovansa tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa ja 5 % kokeilleensa laittomia huumeita tupakointi ja humalajuominen olivat harvinaisempia kuin Lapissa keskimäärin. Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa, hampaiden harjaamisen laiminlyöminen, myöhään valvominen ja päihteiden käyttö olivat pojille tyypillisempiä kuin tytöille (kuvio alla). TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Rovaniemi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 7 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 25 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 6 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 7 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 3 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 19 19 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 6 1998 (n=1372) 2 (n=1424) 22 (n=1283) 24 (n=1293) 26 (n=1338) Lappi, 26 (n=4476) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely 2

3.3 IKÄIHMISET Viimeaikaiset tutkimustulokset vahvistavat ikääntyneiden koulutustason, tulojen, terveyden ja toimintakyvyn parantuneen. Ikäihmiset viettävät terveellistä elämää, harrastavat ja osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan korkeaan ikään saakka. Hyvinvointi ei kuitenkaan jakaudu kaikille yhtä hyvin ja ikääntyneiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun uhkatekijöitä näyttävät edelleen olevan korkea ikä (yli 8 v), naissukupuoli, pienet tulot, heikoksi koettu terveys, huono toimintakyky, yksinäisyys ja masennus, puutteelliset asunnot ja asuinympäristö sekä lähipalvelujen ja julkisen liikenteen heikko saatavuus. (Vaarama 26, Teoksessa: Suomalaisten hyvinvointi). Kotona asuminen ja yksin asuminen Rovaniemen kaupungin yli 75 vuotiasta asukkaista vuonna 25 asui omassa kodissa 9,4 % (SotkaNet) ja oman selvityksen mukaan 31.12.26 88 %. Tilastoissa voi olla eroja lähinnä palveluasumisen tulkintojen vuoksi. Tämä mittari kertoo toisaalta palvelujärjestelmän painotuksista, mutta myös yli 75 vuotiaiden toimintakyvyn kehityksestä. Kuvio 26. Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvat 85 vuotiaat 85 8 % 75 7 65 6 2 72,1 83,1 73,5 7,8 76,6 25 77,3 83,9 76 74,3 76,1 Yli 85 vuotiaiden ikäryhmässä on vuosina 2 25 kotona asuvien osuus noussut yli 5 % yksikköä. Kuvio 27. Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksin asuvat 75 vuotiaat 6 5 4 % 3 2 1 2 43,1 51,6 49,5 4,5 46,3 25 44,4 5,2 49,3 41 45,8 21

75 vuotta täyttäneistä asui yksin 44,4 % vuonna 25, mikä on kasvanut hiukan vuodesta 2. Lapin läänin keskiarvo on 41 % ja koko maassa 45,8 %. Yksin asuminen keskittyy kuitenkin selvästi kaupungin keskustan suuralueelle. Sairastavuus Kuvio 28. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1 vastaavanikäistä lkm Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotiaat (1 vastaavanikäistä kohden) 72 6 48 36 24 12 2 623,4 659,9 587,8 632,4 617,5 25 646 668,6 589 657,8 632,4 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1 vastaavanikäistä kohden on kasvanut vuodesta 2 vuoteen 25 ja on hiukan maan keskiarvoa korkeampi. Kuvio 29. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotiaat 12 1 8 % 6 4 2 2 8,7 11 8,4 7,6 9,9 25 9,2 11 8,9 8 1 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavasta ikäryhmästä oli vuonna 25 9,2 % ja oli lähellä maan keskiarvoa. Mittari kertoo paitsi masennuksen esiintyvyydestä, myös siitä kuinka hyvin perusterveydenhuollossa tunnistetaan ja hoidetaan ikääntyneiden masennusta. 22

Täydellä kansaneläkkeellä olevat Kuvio 3. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotiaat 1 8 % 6 4 2 2 5,2 7 5,4 6,5 8,2 25 3,3 4,3 3,5 4,1 5,3 Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden % osuus ikäryhmästään pienenee koko ajan, mikä kuvastaa muiden eläketulojen osuuden kasvua. Vertailukuntiin nähden osuus on pienin Rovaniemellä eli 3,3 %, kun vastaava osuus koko maassa on 5,3 %. Kotiin annettavan avun kattavuus yli 65 vuotiailla Kuvio 31. Kotihoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotiin annettavan avun piirissä olevat yli 65 vuotiaat 35 3 25 % 2 15 1 5 2 2,2 26 23,2 29,8 28,2 25 2,8 26,9 27,5 29,8 26,4 Kotihoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä vuoden aikana olleiden 65 vuotta täyttäneiden % osuus, 2,8 % oli vuonna 25 selvästi alhaisin vertailukuntiin nähden Rovaniemellä ja lähes sama kuin vuonna 2. Koko maassa se oli 26,4 %. 23

Kuvio 32. Tapaturman vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Tapaturman vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet 4 3,5 3 2,5 % 2 1,5 1,5 2 3,2 3,5 3,1 3,2 3,1 25 2,9 3,3 2,8 3,1 2,9 Tapaturman vuoksi sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä on laskenut niin Rovaniemellä kuin koko maassakin vuodesta 2 vuoteen 25. Yhteenveto Edellä mainitut indikaattorit osoittavat, että kotona asuvien osuus on lähellä tavoitetta. Oman tiedonkeruun mukaan 31.12.26 kotona asui kuitenkin noin 88 % yli 75 vuotiaista. Kotiin annettavien palvelujen osuuden alhaisuus yli 65 vuotiaiden osalta herättää kysymyksen, saadaanko kotiin riittävästi palveluja joko julkisina tai yksityisinä palveluina mm. palveluasumisen vaihtoehtona. Kotiin saadut riittävät palvelut ovat yhteydessä ikääntyneen elämänlaatuun. Pelkällä täydellä kansaneläkkeellä elävien ja siis pienituloisten eläkeläisten osuus yli 65 täyttäneistä on Rovaniemellä selvästi alle maan keskiarvon. Erityiskorvattavien lääkkeiden käytön perusteella yli 65 vuotiaiden rovaniemeläisten terveys on parempi kuin Joensuussa tai Lapin läänissä keskimäärin, mutta hiukan heikompi kuin koko maassa. Kaikkiaan kotihoidon (kotipalvelu + kotisairaanhoito) palvelujen asiakkaina oli vuonna 26 yhteensä 1 171 yli 75 vuotiaista eli 32,5 % vastaavanikäisestä väestöstä. Tavoitteena suunnittelukaudelle 26 21 on, että säännöllisen kotihoidon piirissä on 25 % yli 75 vuotiaista. Tietojärjestelmistä ei kuitenkaan saatu eroteltua tätä tietoa luotettavasti. Rava kartoituksen mukaan lokakuussa oli yli 75 vuotiaita 14 % (5 as) kotihoidon piirissä. Lapin yliopiston tekemän KaupunkiElvi tutkimuksen (25) mukaan ikäihmiset kokivat piha ja lähiympäristössä edelleen ongelmia. Vajaa kolmannes koki, ettei levähdyspaikkoja ollut riittävästi jalankulkijoille ja 2 %:a haittasi ympäristön mäkisyys ja liukkaus. Pitkät välimatkat palveluihin, eivät muodostuneet ongelmaksi, eivätkä haitanneet vastaajia lähes lainkaan. Väkivallan pelon kodin ulkopuolista liikkumista haittaavana tekijänä mainitsi 14 henkilöä 7 vastaajasta. 24

4 ESIMERKKEJÄ HYVINVOINTIPALVELUIDEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 26 Kulttuuripalveluihin osallistuminen Kulttuuri merkitsee ihmisen hyvinvoinnille paljon. Kun hyvinvointia ja terveyttä on mitattu yleensä fyysisen hoidon tasolla ja laadulla, ymmärretään nykyään, että taiteella ja kulttuuritoiminnalla edistetään ihmisten terveyttä, kohotetaan elämänlaatua ja työkyvyn ylläpitämistä. Kulttuuri tukee henkisen hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksilla ja taiteilla on positiivisia vaikutuksia ihmisten terveydentilaan. Tutkimukset kertovat, että museoissa, konserteissa, elokuvissa ja taidenäyttelyissä käynnit vaikuttavat myönteisesti ihmisten terveyteen. Taiteen tekemien ja katseleminen tekee ihmisen iloisemmaksi, aktiivisemmaksi ja luovemmaksi. Taulukko 3. Kulttuuripalvelut vuonna 26 26 Kulttuuripalvelukeskus Tilaisuudet 55 Kävijät 29 992 Asukas ja kylätapahtumat 7 Paikallisen kulttuurin tuki yhteisöt 46 yksityiset 27 Taikalamppu hanke Esitykset 22 Osallistujat, tilaisuudet, koulutukset 3 93 Taidemuseo Näyttelyt 11 Kävijät 21 155 Työpajat 124 Opastukset 194 Maakuntamuseo Näyttelyt 4 Kävijät 77 643 Viranomaislausunnot 45 Opastukset 166 Maakuntakirjasto Lainat 1 346 851 Kävijät 727 13 Verkkokäyttö 469 671 Tietopalvelu 55 276 Kamariorkesteri Esiintymistilaisuudet 7 Osallistujat 14 874 Musiikkikasvatus, kävijät 7 344 Mediakirjoitukset 118 Rovaniemi 211 hanke Osallistujat 2 35 Tilaisuudet ja esittäytymiset 5 Mediakirjoitukset ja tv ohjelmat n. 1 Rovaniemen kulttuuripalvelukeskus järjestää vuosittain ikä ihmisille suunnattuja tilaisuuksia, musiikkia, luentoja, lausuntaa, jne. Esimerkiksi vuonna 26 kulttuuripalvelukeskuksen ikäihmisille suunnattuja tilaisuuksia oli kuusi. Näihin osallistui 1 156 henkilöä. Rovaniemen taidemuseossa on tarjolla ikäihmisille suunnattuja opastuksia ja räätälöityjä työpajoja. Lisäksi taidemuseo järjestää taidenäyttelyitä vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Kaupungin kansalaisopiston eri kursseille osallistui vuonna 26 ikäryhmään 55 59 vuotta kuuluvia 247 henkilöä ja 6 vuotta täyttäneitä 597 henkilöä. 25

Kansalaisopistopalvelut Kaupungin kansalaisopiston erityispiirre valtakunnallisesti verrattuna on se, että kävijämme ovat ns. moniharrasteisia; samat henkilöt osallistuvat useille eri kansalaisopiston järjestämille kursseille. Asiakkaidemme ikärakenne kannustaa meitäkin aktiiviseen ja toiminnalliseen vanhuuden tukemiseen. Tämä on kehittämistavoitteissakin otettava huomioon. On kuitenkin muistettava, että kansalaisopisto on vapaan sivistystyön toimija, jonka tehtäväkenttä määräytyy niistä tarpeista, joita toimintaympäristömme asettaa ja vastattava niihin riippumatta asukkaiden iästä tai taloudellisesta asemasta. Kuvio 33. Kansalaisopiston opiskelijat iän mukaan vuonna 26 Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto opiskelijat iän mukaan 26 7 6 5 4 3 2 1 564 35 76 75 126 18 179 199 227 61 1 alle 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 yli 6 ei tiedossa (Opiskelijoita yhteensä 2 281, joista naisia 1 794) Kuvio 34. Kansalaisopiston tunnit aineryhmän mukaan vuonna 26 Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto tunnit aineryhmän mukaan 26 3 2647 293 YHTEENSÄ 8761 25 2 15 1 5 186 1252 168 23 42 18 453 79 72 Musiikki Näyttämötaiteet Kuvataiteet Muotoilu, kädentaidot Esittävä tanssi Muut taide ja taitoaineet Kielet Historia Tietotekniikka Liikunta Muut 26

Liikuntaharrastus eri ikäryhmissä Liikuntapalveluissa painotetaan terveyttä edistävän liikunnan harrastamista niin liikuntajärjestöissä kuin erikäisten kuntalaisten keskuudessa. Kilpaurheiluun kohdistuneita reresursseja on käytetty lapsi ja nuorisourheiluun. Väestön ikääntymisestä johtuen liikuntapalveluiden painopiste on siirtynyt kunto, terveys ja erityisryhmien liikuntaan. Vuonna 26 Sporttiviikko ja leiri sekä kesän uimakoulut 1 29 suoritusta Uimahallin kävijät 17 398 ( lisäys 13 711 / 25 ) KKI ja puistojumppa 21 353 Ikäihmisten kunta ja terveysliikunta 16 744 suoritusta / 61 henkilöä Ikäihmisten osallistujamäärä kunto ja terveysliikunnassa 26 tavoitteena oli 85 henkilöä ja 2 käyntikertaa. Toteutuma oli 61 osallistujaa ja 16 744 käyntikertaa, joten tavoite ei täysin toteutunut. Vuonna 26 KKI liikuntapasseja myytiin 61 vuotta täyttäneille 43 kpl ja lisäksi vain vesijumpassa kävijöitä oli 175 henkilöä. Eri KKI ryhmissä kävi 6 vuotta täyttäneitä kaikkiaan 3 925 osallistumiskertaa, mikä on noin 2 % kaikista osallistumiskerroista. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut on nuorisotyön vastuualue, joka raportointikaudella on toimintaympäristön muutosten ja sopimusohjausmalliin siirtymisen lisäksi valmistautunut tehtäväaluetta koskevan lakiuudistuksen haasteisiin. Nuorisopalvelen organisoiman toiminnan kohderyhmänä ovat olleet alle 29 vuotiaat, erityisenä painopistealueena on ollut 13 2 vuotiaat nuoret. Nuorisotyöllisin menetelmin on nuorten osallisuuden mahdollisuuksia, hyvinvointia, sosiaalista vahvistumista ja kasvua edistetty nuorisotilatoiminnan ja nuorisotiedotus ja neuvontapalvelujen sekä teematapahtumien avulla. Nuorten kiinnostus kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia kohtaan on ollut lisääntyvää. Tarpeeseen on vastattu kansainvälisen projektin, tapaamisten sekä tieto ja neuvontapalvelujen organisoimisella sekä verkostoyhteistyöllä. Nuorten kuulemista ja vaikuttamista sekä aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista on edistetty yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Nuorten parissa tehtävää moniammatillista koordinointityötä on kehitetty osallistumalla seudullisen Näin ON Rovaniemen seudun nuorten osallisuushankkeen työskentelyyn. Nuorisopalveluiden toimintaan vuonna 26 osallistui 9 524 nuorta. Palveluihin kuuluvat leirikeskustoiminta, nuorisotilatoiminta, tapahtumat ja nuorisotiedotus. Nuorisovaltuustotoiminnassa mukana on 35 varsinaista jäsentä ja heillä kaikilla varajäsenet. Rovaniemen seudun nuorten osallisuushanke Näin ON sai aikaan nivelvaihetyön juurruttamisen osaksi perustoimintoja, moniammatillisten tulevaisuusverstastyöskentelyjen avulla. Nuorten hyvinvointia ja koulussa pysymistä tuetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestettävillä tapahtumilla ja koulutuksilla. Opetussuunnitelmatyössä hankekoordinaattori on ollut aktiivisesti mukana ja sinne on kirjattu yhtenä näkyvänä asiana nuorten osallisuus. Psykososiaaliset oppilashuoltopalvelut Psykososiaalisen oppilashuoltopalvelujen tavoitteena on turvallinen ja terve oppimis ja kouluympäristö sekä oppilaan mielenterveyden suojaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien ja koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Rovaniemen kaupungissa oppilashuollollista työtä tekevät kaikki kouluyhteisössä työskentelevät. Oppilashuollon palvelut sisältävät kouluterveydenhuollon, koulukuraattori ja koulupsykologitoiminnan. Jokaisessa Rovaniemen kaupungin koulussa on nimetty moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Ryhmän toiminnasta vastaa koulun rehtori. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveystarkastuksissa luodaan kokonaisnäkemys oppilaan psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kehityksestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista sekä erityisen tuen tarpeesta. 27

Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorin työ on sekä ehkäisevää että jo syntyneiden ongelmatilanteiden selvittelyä ja ratkaisu ja tukimallien hakemista. Työ kohdistuu yksittäiseen oppilaaseen, oppilasryhmiin, kouluyhteisöön ja oppilaiden perheisiin. Tarkoituksena on auttaa, neuvoa, ohjata ja tukea koulunkäynnissä, sosiaalisissa ongelmatilanteissa, oppilaiden keskinäisissä suhteissa ja perhesuhteissa. Tärkeänä tavoitteena on taata jokaisen oppilaan oppivelvollisuuden suorittamien ja oppilaan syrjäytymisen estäminen. Selvittämällä oppilaan tuen tarvetta ja ohjaamalla heidät tarvittaessa tukipalveluiden piiriin tuetaan oppilaiden suotuisaa kasvua ja kehitystä. Koulupsykologin työn ydin on tarjota lapsille ja nuorille apua koulunkäyntiin ja lisätä heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Koulupsykologin työn tavoitteena on oppimis ja sopeutumisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen sekä oppilaan kehitystason ja yksilöllisten edellytysten huomioon ottaminen opetuksessa. Koulupsykologi tutkii ja selvittelee huoltajan luvalla oppilaiden vaikeuksia ja suunnittelee tarvittavia tukitoimia. Selvittelyt ja tukitoimien suunnittelu tehdään yhteistyössä oppilaan huoltajan, opettajien sekä perheen kanssa työskentelevien viranomaisten (esim. kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito) kanssa. Lähtökohtana on edellytysten luominen oppilaan hyvinvoinnille, terveelle kasvulle ja kehitykselle. Moniammatillinen yhteistyö Eri viranomaisten välinen yhteistyö, mm. lasten ja nuorten mielenterveyskysymyksissä sekä päihdeongelmissa, tulee kirjata koulun tai alueen opetussuunnitelmiin. Tavoitteena on toimiva työnjako ja monenlaisen yhteistoiminnan vakiinnuttaminen osaksi kouluyhteisön arkea. Erityisesti koulunkäynnin nivelvaiheissa on sujuva yhteistyö esim. päivähoidon kanssa tärkeää lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa. Kylä ja asukastoiminta Kylätoiminta on asukkaiden omaehtoista ja paikallista kehittämistoimintaa oman asuinalueensa elinkelpoisuuden, viihtyisyyden ja kyläidentiteetin vahvistamiseksi. Kylätoiminta kokoaa asukkaat yhteen riippumatta ammatista, iästä, sukupuolesta, puoluekannasta, harrastuksista tai siitä, onko vakituinen asukas, vasta muuttanut tai vapaa ajanasukas. Kylätoiminta edustaa paikallisdemokratiaa ja asukaslähtöisyyttä parhaimmillaan. Kylätoiminta Rovaniemellä ei ole yhden asian liikettä, vaan työtä tehdään monissa kysymyksissä, monin eri kokoonpanoin ja monien toimijoiden voimin. Kylätoiminnassa on täällä oivallettu monipuolisuus ja kaksijakoisuus. Se on sekä virkistystoimintaa että hyvin määrätietoista ja merkittäviä työ ja rahapanoksia vaativaa aluekehitystyötä. Hyviä käytännön esimerkkejä voisi kaupungista luetella lukuisia. Esimerkkeinä voisivat olla: Vanttausjärven kyläkeskus Kuhina, joka tarjoaa monipuoliselle toiminnalle hyvät puitteet sekä toimii esimerkillisenä työllistäjänä. Vikajärven seudun kyläyhdistys, joka on laajentamassa perinteistä toimialaansa myös ensivasteeseen. Molemmat ovat hyviä esimerkkejä kylien yhteisöllisyydestä, jossa alueen asukkaat ottavat vastuuta alueen elinkeinoista ja peruspalveluista. Toiminta kylissä on aaltoliikettä ja hyvin monikerroksisista. Sitoutuminen toimintaan on lisääntynyt ja mm. kehittämisrahoja on haettu aktiivisesti ja ne ovat toimineet porkkanoina monilla alueilla. 28