KH102 1. Miten kääntää kristinusko kreikkalaisen kulttuurin kielelle? Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Juutalaisuuden piiristä kreikkalaisten pariin Juutalainen perintö: uskonto elämäntapana ja juhlaperinteenä Kristittyjen kiistat (esim. pääsiäisen ajankohta) Juutalaisen ja kreikkalaisen ajattelutavan ero Kristinusko leviää kreikkalaisen sivistyneistön pariin Justinus Marttyyri (n. 140): platonilaisuus Aleksandrian koulu (teologinen perinne) Antiokian koulu Paulus Samosatalaisen:dynamistinen monarkianismi Modalistinen monarkianismi (patripassionismi) Praxeas Roomalainen
Areiolainen kiista Presbyteeri Areios: Poika Isän, Henki Pojan alapuolella Huoli kirkkoon liittyvistä ihmisistä Pyrkiminen Kristuksen esikuvan mukaiseen täydellisyyteen Piispa Eusebius Nikomedialainen Nikean konsiili 325 (keisari: enemmistön kanta voimaan) Mikä on enemmistön kanta? Areiolaisuuden leviäminen goottien pariin (Wulfila) Kansankielinen liturgia Konstantinopolin kirkolliskokous 381 Sukupolven vaihtuminen
Kiista Kristuksen olemuksesta Monofysiitit : vain Kristuksen jumalallisella luonnolla merkitystä Khalkedonin konsiili 451: kaksiluonto-oppi Egyptin kirkon monofysitismi nestoriolaisuus Kiistan kärjistyminen 500-luvulla Sovintoyritys: monoteletismi (keisari Herakleios k. 681) Itäisen kirkon hajoaminen
Filioque-kiista Germaanien areiolaisuus Filioque-lisäys areiolaisuuden vastaisena kärkenä Toledon konsiili 589 Kaarle Suuri Paavinistuimen varovaisuus1000-luvulle saakka Filioque-lisäys idän ja lännen kiistan kohteena
Juutalainen ja kreikkalainen käsitys tiedosta Juutalainen perinne Seemiläinen kieli Käytti vertauksia Käytännöllistä Tavoitteena antaa vain tarvittavaa tietoa Kreikkalainen perinne Kreikan kieli Johti logiikan avulla käsitteistä uusia käsitteitä Teoreettista Tavoitteena hallita ja ymmärtää käsiteltävä asia täydellisesti
KH102 2. Autiomaan houkutus luostariliikkeen synty Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Askeettisen kilvoituksen perinne Jeesus ja hänen oppilaansa Naimattomuuden ihanne Seurakunnissa elävät ja kiertelevät askeetit (Lk 9:57-) Egyptin askeettisen liikkeen synty Tietoja eremiiteistä n. v. 250 lähtien Antonios - Ensimmäiset erakkoyhdyskunnat (Mar Antoni) - Jokaisella oma kellia, sovitut säännöt - Antonios vaikuttajana ja esikuvana (askeettisuus, ihmeet, korkea ikä)
Kenobiittisten yhteisöjen synty Pakomios: n. 305 ensimmäinen luostari ja sääntö Yhteinen, muureilla rajattu alue Yhteinen työ, työnjako ja ateriointi Yhteinen hartaus (suoja ylpeyttä vastaan) Yhtenäinen vaatetus ja tiukka kuri Ulkopuolisten auttaminen Naismunkkien erillinen osasto (klausuuri) Kysymys munkkilaisuuden juurista Taloudellinen kurjuus ja kristittyjen vainot? Muiden uskontojen vaikutus? Tyytymättömyys seurakuntaelämään Raamatun esikuvat: Elia (1 Kun 19), monakhos (1 Ms 8, Ps 68), Johannes Kastaja
Luostarikilvoitus Askeesi (elämän katsominen kuolemasta käsin) Jumalalliseen keskittyminen (myöh. hesykasmi) Keskittymisen esteet Munkkeus enkelielämänä (Mt 22:30) Kokemus Jumalasta (rukous, syntisyys, auttavat ihmeet) Kirjallinen perintö (Gerontika-kokoelmat) Munkit kristinuskon levittäjinä (Egypti, Etiopia n. 480)
Luostarikilvoitus kirkon haasteena Onko luostarikilvoitus suorempi tie Jumalan yhteyteen? Syyrian eristäytyjät (esim. Simeon Styliitta) Munkkeus kansanliikkeenä (Kappadokia) Basileios Suuri (k. 379): luostarit osaksi kirkkoa Luostarit piispan alaisia liturgian keskuksia Munkit esikuvallisia kilvoittelijoita (Mt 5:48, Ef. 4:13) Erakkoelämä luostarikilvoituksen korkein aste Luostarit hädänalaisten auttajia (esim. orpokodit)
KH102 3. Yllätys Arabiasta varhaisen islamin haaste Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Islamin synty ja leviäminen Islam alkuperäisenä uskontona ja uskonnon täyttymyksenä Islam Jumalan käskemänä elämänjärjestyksenä (sharia) Islam kunnian ja menestyksen uskontona Pyhä sota (džihad) islamin levittämiseksi Arabia vuoteen 632 Jerusalem 638 Iran 640-644 Egypti 640-642 Espanja 711-712
Kirkko islamin alaisuudessa Arabiassa vain islam sallittu Muualla arabit (muslimit) hallitsevana yläluokkana Islam monofysiittien ja nestoriolaisten suojelijana Juutalaisilla ja kristityillä uskonnonvapaus mikäli, Tunnustivat islamin vallan Maksoivat veronsa Islamin luonteen muuttuminen Islamin muuttuminen lähetysuskonnoksi (700-luku) Islamin kristillistyminen (sufilaisuus) Kristittyjen aseman heikkeneminen (raskas vero, kapinat) Islamilaisen korkeakulttuurin synty 800-luvulta lähtien laaja kääntyminen islamiin
Kirkkojen erilaiset kohtalot Egypti Arabialaistuminen ja islamilaistuminen käsi kädessä Syyria ja Palestiina Kirkon hajanaisuus Edelleen merkittävää kristillistä teologiaa (Johannes Damaskolainen, k. n. 749) Iran Kristityt 400-luvulta lähtien pieni vähemmistö Armenia ja Georgia Kirkon ja kansan tiivis yhteys (oma kieli ja kulttuuri) Ei kääntymistä islamiin Etiopia Säilyminen kristillisenä valtiona
Kirkkojen aseman vakiintuminen Ristiretkien jälkeen kristittyjen syrjäyttäminen hallinnosta 1300-luvulta lähtien ei enää laajaa kääntymistä islamiin Arabiankielisen kristillisen teologian vakiintuminen Egypti Monofysiitit 10-15 % suuruinen vähemmistö Syyria Kristittyjä n. 10 % Libanonin alueella kristityt 1900-luvulle saakka enemmistönä Turkinsukuisten kansojen tulo Kristinuskon häviäminen Vähästä Aasiasta
KH102 4. Kristinuskon uusi keskus? Konstantinopoli Rooman haastajana Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Rooman seurakunta varhaisessa kirkossa Rooma koko maailman keskipisteenä Rooman seurakunta koko maailman keskipisteessä Pietariin ja Paavaliin liittyvät perinteet Rooman seurakunta esimerkkiseurakuntana - Esim. Kastetunnustus, UT:n kaanon Rooman seurakunnan arvovallan rajat - Esim. pääsiäiskiista
Konstantinopolin nousu Byzantionin pikkukaupunki Konstantinopoli imperiumin pääkaupungiksi 330 Nopea kasvu Kirkkojen ja pyhiinvaelluspaikkojen rakentaminen Onko myös kirkon keskus siirtynyt Konstantinopoliin Uusi Rooma Konstantinopolin piispojen tukeutuminen keisariin Konstantinopolin kirkolliskokous ja patriarkaatti 380 Khalkedonin kirkolliskokous 451 Viisi patriarkaattia (ylin jurisdiktio alueellaan) Vanhan ja uuden Rooman piispoilla samanlainen asema
Rooma puolustaa asemaansa Rooman kaupungin aseman romahtaminen germaanivalloitus 410, Ravenna Italian hallintokaupungiksi Rooman piispa sivussa idän kirkolliskokouksista Keisarien ja Aleksandrian patriarkkojen tukeutuminen Rooman piispan arvovaltaan Karthagon ja Milanon piispojen kilpailu Rooman kanssa Rooman johtoaseman teologinen perustelu Innocentius I (k. 417): Rooman piispa aina apostolisen tradition arvovaltaisin säilyttäjä Leo Suuri (k. 461): Jeesuksen Pietarille antama johtoasema siirtynyt Rooman piispoille Gelasius (k. 469): Rooman piispan puolustettava oikeaa uskoa tarvittaessa myös keisaria ja kirkolliskokousta vastaan
Piilevä ristiriita Konstantinopolin piispan pyrkimys ekumeeniseksi patriarkaksi Imperiumin elpyminen keisari Justinianuksen aikana Andreas-traditio Itäisen kirkon hajoaminen Konstantinopoli ortodoksisen maailman keskuksena Rooman piispan viran uudet painotukset Rooman piispa italialaisten ja katolisten kristittyjen turvana Gregorius Suuri (590-604) - Paavi servus servorum Dei - Pyrkimys saada germaanit luopumaan areiolaisuudesta - Paavi länsimaisen kristikunnan johtajana (kirjeenvaihto)
KH102 5. Eurooppalaistumisen haaste kirkko frankkien valtakunnassa Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Legitiimin vallan ongelma Germaaniruhtinaiden suvut jumalien jälkeläisinä Kristillistymisen seuraus: vallan perusteen katoaminen Mistä vallan uusi perustelu? Merovingien ja Gallian suojeluspyhimuksen suhde - Klodovigin kaste (n. 498-499) - Pyhiinvaellus Pyhän Martinuksen haudalle Perinteisen ajattelun voima: merovingit nukkehallitsijoina Valta Jumalalta paavin välityksellä - Kaarle Suuren voiteleminen keisariksi v. 800 - VT:n esikuvat - Vallan olemuksena kansan palveleminen (servitium)
Kristinuskon mukauttaminen feodaaliseen järjestykseen Feodaalinen järjestys: oikeudet ylhäältä päin Kirkon sitominen feodaalisen järjestyksen tasoihin Hallitsijan suuri valta kirkossa Yksityiskirkot ja patronaatti Kirkkovaltion synty Patrimonium Petri (paavin omistamat alueet) Pipin Pienen 756 paavin hallittavaksi luovuttamat alueet Kaarle Suuren antamat lisäalueet Myöhemmin erimielisyys kirkkovaltion luonteesta - Keisari: keisarillinen läänitys - Donatio Constantini: paavi saanut keisarilta hallittavaksi koko Länsi-Rooman
Kaarle Suuren ajan kirkkoreformit Hiippakuntahallinnon vakiinnuttaminen Seurakuntien tarkastaminen (visitaatio) Tuomiokapituli piispan rinnalle Pappien koulutus katedraalikouluissa Kirkkopitäjät Kirkkopitäjien tarkat rajat Kirkkopitäjien ja niiden pappien oikeuksien määritteleminen Maallikoiden vähimmäisvelvollisuudet - Isä meidän ja uskontunnustus, messuun osallistuminen - Säännöllinen kansankielinen saarna - Kellojen soitto kolmasti päivässä Kymmenysverotus Luostarit: uusissa luostareissa benediktiiniläissääntö
KH102 6. Pohjoisen periferian haaste - Kristinuskon merkitys Ruotsin valtakunnan synnyssä Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Pohjoismaat ennen kristinuskoa Vanha elämänmuoto Ihmisten eriarvoisuus, ihmiselämän arvottomuus Käräjät (ting), vahvojen valta Pohjolan valtapiirien vakiintumattomuus Kauppa, ryöstö, ryöstöverotus, verotus Kauppakeskukset (Hedeby, Birka (n. 750-950) Pohjolan ainoa valtakunta ennen 1000-lukua Tanska Svealaisten ja götalaisten löyhä yhteenkuuluvuus (Vanha) Uppsala svealaisten keskuksena ja kulttipaikkana Etelän kulttuurin ylivoimaisuus (Konstantinopoli)
Lähetystyön lähtökohdat Lähetysstrategia Pyrkimys käännyttää yhteisön johtaja Tukeutuminen antiikin kulttuuriperintöön Tuki valtakunnan luomiseen (kirjoitustaito, hallinto) Heikko kohta: entä jos ei ole paikallisia johtajia? Frankkien valtakunnan lähetystyö Ansgarin matkat Birkaan n. 830, 860 Hampurin-Bremenin kirkkoprovinssi Arkkipiispa Unni (k. Birkassa 936) Tanskan esimerkki Harald Sinihammas (n. 960) Knut Suuren (1016-1035) brittiläinen lähetystyö
Kristinuskon eteneminen Länsi-Götanmaan pelko tanskalaisten valtaa kohtaan Olof Skytkonung (995-1021) Kaste Länsi-Götanmaalla (Husaby) Rahanlyönti Skaran hiippakunta (yhteys Bremeniin) Sigtuna Sveanmaan kristittyjen keskuksena Hyökkäys pakanuutta vastaan: Sveanmaalta karkottaminen
Kristinuskon eteneminen Paikallisten ylimysten ratkaiseva asema Kristillistymisen murrokseen liittyvät pyhimykset Sigfrid (Olof Skytkonungin kastaja, Växjö) Eskil (k. marttyyrina n. 1080) Botvid (k. n. 1120) Ylhäisten naisten merkitys kristinuskon edistäjinä Gunhild (Tanskan kuningatar) Helena Skövdeläinen (marttyyri) Ragnhild Södertäljeläinen (kuningatar) Pitäjäorganisaatio (sauvakirkot)
Kristinuskon voitto Kristinuskon voitto Uppsalassa n. 1080 Hiippakuntien organisoiminen 1120: Skara, Linköping, Eskilstuna, Strängnäs, Sigtuna, Västerås Sistersiläisluostareiden rakentaminen (Alvastra) Itä-Götanmaan keskeinen asema (Vreta,Bjälbo) Ylimyssukujen taistelu vallasta Kirkon organisaatio Lundin kirkkoprovinssi 1104 Uppsalan kirkkoprovinssi 1164 Uusi elämänmuoto Orjista alustalaisia (uudet maanviljelysmenetelmät) Kirjoitetut maakuntalait Verotus
KH102 7. Liian suuri haaste? Rooman ja Konstantinopolin ero Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Itäisen ja läntisen kirkon kehitys eri suuntiin Idässä Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka keisarin hovipiispana Uskon painopisteen siirtyminen opin sijasta käytäntöön (ortho doxa) - esim. ikonoklasmi Lännessä Paavin johtoaseman voimistuminen (Frankkien valtakunnan tuki) Teologian merkityksen kasvu ja tason nouseminen
800-luku katkeaako yhteys? Kiista patriarkka Fotioksen nimityksestä vastoin kirkko-oikeutta Paavin arvovalta kiistan ratkaisijana Konstantinopolin kirkolliskokous 869 Fotioksen voitto Fotioksen kuvaus läntisen kirkon vääristä opeista ja käytännöistä Uusi kirkolliskokous 878-880 Kilpailu vaikutuspiireistä Balkanilla Määri: Kyrillos ja Methodios Bulgaria
Ehtoollisyhteyden katkeaminen Paavin poliittisen vallan kasvu lännessä Bysantin keisarin ja paavinistuimen yhteistyö Etelä-Italian normanneja vastaan Patriarkka Mikael Kerularioksen pelko Latinalaisten kirkkojen sulkeminen Konstantinopolissa 1053 Kardinaali Humbertin johtama lähetystö Keisarin sovintoyritysten epäonnistuminen Molemminpuolinen ekskommunikointi kesällä 1054
Lännen yritys palauttaa yhteys pakolla Bysantin valtakunnan heikkeneminen (1071) Läntisen kristikunnan voimistuminen Yhteistyö muslimien torjumiseksi (ristiretket) Konstantinopolin valtaus ja ryöstö 1204 Latinalainen keisarikunta 1204-1261 Tavoitteena kaikkien kristittyjen maiden liittäminen lännen yhteyteen Lopputuloksena kreikkalaisen kansan viha länttä kohtaan
Sovintoneuvottelujen epäonnistuminen Lyonin konsiilissa 1274 solmittu sopimus Taustalla keisari Mikael VIII:n tuen tarve Bysantin kirkon vastarinta Firenzen konsiilissa 1439 solmittu sopimus Bysantin epätoivoinen tilanne Teologinen kompromissi Lännen kyvyttömyys antaa apua (Varnan tappio 1444) Konstantinopolissa kansan vastarinta Venäläisten sanoutuminen irti sopimuksesta Konstantinopolin kukistuminen 1453 Katolinen kirkko: sopimus edelleen voimassa - Uniaattikirkot (Brestin sopimus 1596)
KH102 8. kenelle kirkon johtaminen kuuluu? paavin ja keisarin kilpailu keskiajalla Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Hallitsijoiden valta kirkossa Kaarle Suuri Frankkien valtakunnan kirkon johtajana Valtakunnan hajoaminen Kaarlen jälkeen Ylimysten valta alueensa kirkossa Yksityiskirkkojen yleistyminen Paavin virka Italian mahtisukujen kiistakapulana (900-luku) Saksan keisarit (vuodesta 962 lähtien) Katsoivat olevansa myös hengellisiä johtajia (sacerdos) - Tausta: Kristuksen valta jakamaton ja ulottuu kaikkialle - Pyrkimys palauttaa järjestys kirkkoon - Tukeutuminen kirkkoon antamalla piispoille läänityksiä - Tuloksena ns. ruhtinaspiispuus
Investituurariita Paavin aseman lujittuminen (Clunyn reformiliike) Tavoitteena vapauttaa kirkko maallisten johtajien vallasta Gregorius VII (1073-1085) Rooman synodi 1075: paavin nimitettävä piispat Taistelu investituurasta Molemmilla osapuolilla pätevä perustelu Paavin erottaminen Saksassa tammikuussa 1076 Kuningas Henrik IV:n ekskommunikointi Paavin voitto kuninkaasta (Canossan matka 1077) Saksan ja Italian sisällissota (paavin kuolema maanpaossa) Kiistan leviäminen Englannissa arkkipiispa Anselm Canterburyläisen maanpako 1097
Ratkaisun hahmottuminen Ivo Chartresilainen: piispan maalliset ja uskonnolliset tehtävät erotettava Lontoon sopimus 1107 Saksassa Wormsin sopimus 1122 Piispojen vaali keisarin edustajien läsnäollessa Piispan nimittäminen kirkon (paavin) asia Keisari luovuttaa ruhtinaspiispoille läänityksen Ruhtinaspiispojen asema lujittui Jatkuva taistelu kirkon riippumattomuudesta Esim. arkkipiispa Thomas Becketin murha 1170 Kiistan vaikutus länsimaiseen ajatteluun (esim. reformaatio ja valistus)
KH102 9. Voiko lännen arvoja levittää voimakeinoin? - ristiretket Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Kristinuskon ja islamin välien kiristyminen Lähi-idän kristittyjen joutuminen entistä ahtaammalle Egyptin vainot 996-1021 Palestiinan pyhien paikkojen tuhoaminen ja pyhiinvaellusten vaarantuminen Seldžukkien tunkeutuminen Bysantin alueelle Ristiretkiajatuksen synty Normannit kristillisen maailman seldžukkeina (Sisilia) kristillisen ritarin ihanteen synty Ajatus aseellisista pyhiinvaelluksista Clermontin kirkolliskokous 1095 (paavi Urbanus II) - Tavoitteena Pyhän haudan vapauttaminen - Ristiretkeläisille kaduttujen syntien anteeksisaaminen ja täydellinen ane (vapautus kirkkorangaistuksista)
Pyhä maa ristiretkeläisten hallussa 1. ristiretki 1096-1099 Syyrian ja Palestiinan valloitus Neljä ristiretkeläisvaltiota Hengelliset ritarikunnat - Temppeliherrat (lakkautettu 1307-1312) - Johanniitat (myöhempi toiminta Välimerellä) - Saksalainen ritarikunta (myöhempi toiminta Itämerellä) Palestiinan menetys Edessa (seurauksena 2. ristiretki) Hattinin taistelu ja Jerusalemin menetys 1187 Akkon kukistuminen 1291
Ristiretkitoiminnan laajeneminen ja hajoaminen Läntisen kristikunnan laajeneminen Itämeren itäpuolelle Saksalainen ritarikunta Preussissa Liivinmaan ja Viron valloitus n. 1200-1240 Hämeeseen ja Karjalaan tehdyt ristiretket Espanjan ja Portugalin valloitus (reconquista) Konstantinopolin valloitus 1204 Cordoban valloitus 1236 Granadan valloitus 1492 Harhaoppisten vastaiset ristiretket Albigenssisodat 1209-1244 inkvisitio
Ristiretkien seurauksia Itäisten kirkkojen heikkeneminen Läntisen kristikunnan laajeneminen Islamilaisen kulttuurin kohtaaminen Paavin ja ylimystön aseman heikkeneminen Kuninkaiden vallan voimistuminen Aneiden ja pyhäinjäännösten merkityksen kasvu Jeesuksen haudan jäljennökset
KH102 10. Onko usko sisäistä kokemusta? keskiajan mystiikka Kaarlo Arffman 2006 Teologinen tiedekunta
Idän ja lännen mystiikan eriytyminen Mystiikka-sanaa ei käytetty keskiajalla Mystiikan moninaisuus, myös käytännöt tärkeitä Itäinen perinne Mystiikkaa lähinnä luostareissa Maksimos Homologetes (600-luku) - Päämääränä nähdä Jumalan yliaistillinen todellisuus Simeon Uusi teologi (k. n. 1020) - Päämääränä jumalallisen valon näkeminen Läntinen perinne Mystiikka merkki opetuksen tehostumisesta ja yksilöllisen ajattelun lisääntymisestä 1000-luvulla Monet mystikot samalla merkittäviä vaikuttajia Keskeinen käsite unio mystica
Sydänkeskiajan läntinen mystiikka Bernhard Clairvauxlainen (k. 1153) Todelliseen tietoon voi päästä puhdistumalla aistimaailman houkutuksista noudattamaan Jumalan tahtoa Morsiusmystiikka, Kristuksen ja Marian inhimillisyys Hildegard Bingeniläinen (k. 1179) Vaikutusvaltainen abbedissa Ilmestysten pohjalta kirja Scivias (Tunne tiet) Kuvasi kokemusta Jumalasta valona Elisabeth Thüringeniläinen (k. 1231) Mystinen yhteys Jumalaan auttamistoiminnan lähteenä
Saksalainen mystiikka Mestari Eckart (k. 1328), dominikaani todettiin myöhemmin harhaoppiseksi Ihmisen tekojen arvottomuus, Jumalalle antautuminen Kolme tietä: puhdistuminen, valaistuminen, näkeminen Jumalan syntyminen ihmissielun syvyydessä Näkeminen myös auttamistehtävän näkemistä Johannes Tauler (k. 1361), dominikaani Kristus-keskeisyys Heinrich Seuse (Suso, k. 1366) Kristuksen kärsimykseen eläytyminen ja Kristuksen seuraaminen samalle tielle Nicolaus Cusanus (k. 1464) Mystiikan sanasto
Muita myöhäiskeskiajan mystikkoja Katariina Sienalainen (k. 1373) Kuului Pyhän Dominicuksen katujasisariin Morsiusmystiikka ja kirkon reformi Birgitta (k. 1373) Kristuksen ilmestykset Ydinajatus Ruotsin ylimystön kristillistäminen Laaja vaikutus, oma sääntökunta Keskiajan lopulla Mystiikan leviäminen maallikkopiireihin Jumalan kokeminen Raamatun kertomuksiin eläytymällä