PÖYTÄKIRJA Nro 11/99 3(9) Päätös Merkittiin puheenjohtajan yleiskatsaus tilanteesta kuulluksi \

PUU- J A ERITYISALOJEN Hallituksen kokous PÖYTÄKIRJA Nro 11/99 3(9) Päätös Merkittiin puheenjohtajan yleiskatsaus tilanteesta kuulluksi \ 7.3 7.3.1 Päätös Työehtosopimusten muutosesitykset Mekaanisen metsäteollisuuden sopimusala Hallitus kuuli Kari Asikaisen selvityksen muutosesityksistä. Hallitus päätti hyväksyä esitykset työehtosopimusneuvotte luiden tavoitteiksi tuleville neuvotteluille, LIITE C. 7.3.2 Päätös Puusepänteollisuuden muutosesitykset Hallitus kuuli Jyrki Alapartasen selvityksen tehtävistä muutosesityksistä. Hallitus päätti hyväksyä esitykset työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi tuleville neuvotteluille, LIITE D. 7.3.3 Päätös Metsäkonealan työehtosopimus Hallitus kuuli Aulis Nevalaisen selvityksen tehtävistä muutosesityksistä metsäkonealan työehtosopimukseen. Hallitus päätti hyväksyä esitykset työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi tuleville neuvotteluille, LIITE E. 7.3.4 Päätös Veneenrakennusteollisuuden työehtosopimus Hallitus kuuli Jyrki Alapartasen selvityksen tehtävistä muutosesityksistä veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuk seen. Hallitus päätti hyväksyä esitykset työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi tuleville neuvotteluille, LIITE F. 7.3.5 Päätös Harja- ja sivellinalojen työehtosopimus Jyrki Alapartanen selvitti muutosesityksiä harja- ja sivellin alojen työehtosopimukseen. Hallitus päätti hyväksyä esitykset työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi tuleville neuvotteluille, LIITE G. 7.3.6 Päätös Taimitarha-alan työehtosopimus Hallitus kuuli Lauri Ainaston selvityksen taimitarha-alan työehtosopimukseen esitetyistä muutoksista. Hallitus päätti hyväksyä esitykset työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi tuleville neuvotteluille, LIITE H

PUU- J A ERITYISALOJEN Hallituksen kokous PÖYTÄKIRJA Nro 11/99 4(9) 7.3.7 Metsäalan työehtosopimusmuutokset Päätös 7.3.8 Päätös Lauri Ainasto selvitty metsäalan työehtosopimukseen esitettyjä muutoksia. Hallitus päätti hyväksyä esitykset työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi tuleville neuvotteluille, LIITE I. Turveteollisuuden työehtosopimusten muutokset Lauri Ainasto selvitty turveteollisuuden työehtosopimukseen esitettyjä muutoksia. Hallitus päätti hyväksyä esitykset työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi tuleville neuvotteluille, LIITE J. r 7.3.9 Päätös MTL:n ja PL:n työehtosopimusten muutokset. Sirpa Save selvitti viher- ja golfalan. maaseutuelinkeinoalojen, turkistarhaus tarha-alan ja turkistarhaus rehukeskusten työehtosopimuksiin esittäviä muutoksia. Hallitus päätti hyväksyä esitykset työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi tuleville neuvotteluille. LIITE K 7.4 Päätös Metsäsertifiointiin liittyviä asioita Sakari Lepola selvitti metsien sertifiointiin liittyviä ongelmia erityisesti työvoimalla keinottelua, joka vaarantaa koko metsien sertifiointitoiminnan. Hallitus päätti esittää liiton huolestumisen työvoimalla keinottelusta ja lähettää asiaa koskevan kirjeen Metsänhoitoyhdistysten Liitoille, Metsähallitukselle. Metsäteollisuus ry:lle. Yksityismetsätalouden Työantajille, Maaseudun Työantajaliitolle ja Maataloustuottajien Keskusliitto MTK:Ile. Hallitus päätti myös antaa päätöstä koskevan kannanoton julkisuuteen, LIITE L. 5 Ilmoitus- ja vahvistusasiat Ei esitetty käsiteltäväksi

PUU- J A ERITYISALOJEN Hallituksen kokous PÖYTÄKIRJA Nro1i(f99 5(9) 6 Talous- Ja henkilöstö 6.1 Päätös Liiton talousarvio vuodelle 2000 Talousarvion esitteli Olli Peltola. Se perustuu siihen, että kokonaisjäsenmaksu on 1,6 prosenttia vuonna 2000. Hallitus päätti esittää valtuustolle hyväksyttäväksi talousarvi on vuodelle 2000, LIITE M. Hallitus päätti esittää valtuustolle hallinnon palkkioiden korottamista. Hallitus esittää, että työansionmenetys on vuonna 2000 500 markkaa ja kokouspalkkio 210 markkaa. 6.2 Päätös Sirpa Saven autolainan takaus Hallitus päätti myöntää Puu- ja erityisalojen liiton omavelkai sen takauksen Etelä-Karjalan Säästöpankin Taavetin konttoriin Sirpa Saven autolainalle määrältään 45.000 markkaa. Laina-aika on kolme vuotta. Hallitus päätti tarkistaa kohdan 6.2 välittömästi. Olemme tarkistaneet 6 2.kohdan ja todenneet sen kokouksen kulun mukaiseksi. Esko Kosonen Esko Kosonen Väinö Ovaskainen 6.3 Muita talous-, hallinto- ja henkilöstöasioita ei ollut

PUU- J A ERITYISALOJEN Hallituksen kokous PÖYTÄKIRJA Nro 11/99 6(9) 7 Edunvalvonta-asiat 7.1 Lahden Vaneri os. 28 aloite koskien mekaanisen työehtosopimuksen työaikamääräyksiä Osasto esittää mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen työaikamääräyksiä 6 :ssä muutettavaksi niin, että säännöllisessä kaksivuorotyössä työaika on 6.00-14.00 ja 14.00-22.00 ja esittää kohtaa 6 ruokailu- ja muut tauot muutoksia, esitys LIITE N. Päätös Hallitus päätti ottaa osaston tekemän esityksen osaksi työehtosopimuksen muutosesityksiin ja muutostavoitteisiin. 7.2 Pietarsaaren seudun puutyöläisten ammattiosaston aloite Osasto esittää hallitukselle, että mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimusneuvottelutavoitteisiin otettaisiin arkipyhien lisääminen kahdelle ja vapun ja uudenvuoden aaton iltavuorojen muuttaminen maksulliseksi. Lisäksi osasto esittää sahojen työaikaa koskevien sopimusmääräysten muuttamista niin, että niistä voitaisiin sopia paikallisesti. Lisäksi osasto esittää sahojen työaikamääritysten poistamista vanhentuneena ja pelisääntöjen laatimista keskeytymättömään vuorotyöhön. LIITE O. Päätös Hallitus päätti hyväksyä osaston esityksen ja ne on huomioitu työehtosopimusneuvottelutavoitteissa 7.5 7.5.1 Päätös Muita esille tulevia edunvalvonta-asiat Taimitarha-alan työehtoneuvottelukunnan jäsenvaihdokset Hallitus päätti valita taimitarha-alan työehtosopimusneuvottelukuntaa Kalevi Kompan Metsätyllillä Oy:ltä ja Vesa Nätynkin Metsähallituksen Imatran taimitarhalta. Neuvottelukunnan jäsenet Hannu Kähkönen ja Juha Rämö ovat pyytäneet eroa neuvottelukunnan jäsenyydestä.

PUU- J A ERITYISALOJEN Hallituksen kokous PÖYTÄKIRJA Nro 11/99 7(9) 8 Järjestöaslat 8.1 Päätös Lisäys vuoden 20CX) toimintasuunnitelmaan Hallitus päätti työvaliokunnan esityksestä lisätä toimintasuunnitelmaan, että liiton salibandy-turnaus pidetään toukokuussa Lahdessa. 8.2 9 Tiedotusasiat 8.2.1 Päätös 10 Muut esitettävät asiat 10.1 Päätös Muut esille tulevat järjestö- ja koulutusasiat Raportti liiton 10O-vuotisjuhlatapahtumista Hallitus käsitteli yhteenvedon 100-vuotisjuhlatapahtumista Hallitus päätti esittää raportin valtuustolle tiedoksi ja päätti lakkauttaa 100-vuotisjuhlatapahtumia varten perustetun työtyhmän. Hallitus päätti, että työryhmän työ päättyy 10.11.1999. Raportti LIITE P. Ei ollut. Valtuuston esityslista Hallitus päätti valtuuston kokouksen hyväksyttäväksi. LIITE R. 10.2 Päätös Esitys valtuuston kokousvirkailijoiksi ja valiokuntien jäseniksi Hallitus päätti esittää valtuustolle pöytäkirjan tarkistajiksi Paavo Toivolaa ja Esa Saastamoista, ääntenlaskijjoiksi Juhani Nevalainen, Sirpa Saarni ja Esa Valkonen. Talousasiain valiokunnan jäseniksi esitetään puheenjohtajaksi Juha Lyytinen ja jäseniksi Liisa Mäkinen, Pauli Jumppanen. Harald Nordman ja Ritva Rissanen ja sihteeriksi Olli Peltola. Päätöslauselmavaliokunnan puheenjohtajaksi esitetään Anja Helvastoa ja sihteeriksi Timo Rautarinta sekä jäseniksi Juhani Tauriainen, Kari Kivinummi, Antti-Veikko Isosalmi ja Ritva Ahonniska.

PUU- J A ERITYISALOJEN Hallituksen kokous PÖYTÄKIRJA Nro 11/99 8(9) 10.3. 10.3.1 Päätös Valtuuston kokoukselle tehdyt osastojen aloitteet Puu- ja erityisalojen liiton Ristiinan ammattiosaston tekemä aloite koskien matkavakuutuksen ottamista jäsenistölle Hallitus hyväksyi vastausluonnoksen esitettäväksi valtuuston kokoukselle, LIITE S. 10.3.2 Päätös Ulvilan maa- ja sekatyöväen ammattiosaston aloite koskien itsemaksavien jäsenten jäsenmaksujen suorittamista myös muiden pankkien kautta kuin Leonia-pankin. Hallitus hyväksyi esityksen valtuustolle ja vastaukseksi osastolle, että liitto pyrkii kehittämään jäsenmaksujärjestelmän kehittämistä tasa-arvoisempaan suuntaan.liite T. 10.3.3 Päätös 11 Muut esitetulvät asiat 11.1 Päätös 11.2 Päätös Sodankylän metsätyöläisten ammattiosaston aloite koskien kevyempien turvahousujen saamista metsän raivaustöissä. Hallitus yhtyi osaston aloitteeseen kevyempien turvahousujen saamiseksi metsänraivaustöissä ja päätti esittää vastauksena valtuustolle asian ottamista alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin, LIITE U. Raportti Norjan Fellesliiton 3. sääntömääräisestä liittokokouksesta Merkittiin raportti tiedoksi. LIITE V. Lisäys vuoden 2000 toimintasuunnitelmaan kohtaan 8.4 messut ja näyttelyt Päätettiin esittää valtuustolle lisättäväksi vuoden 2000 toimintasuunnitelmaan kohtaan messut ja näyttelyt seuraavaa: Toimintavuoden aikana selvitetään mahdollisuudet osallistua vuoden 2001 asuntomessuille. 13 Seuraava kokous Hallituksen seuraava kokous pidetään 25. päivänä marraskuuta 1999 kello 8.30 Hyvinkäällä.

PUU- J A ERITYISALOJEN Hallituksen kokous PÖYTÄKIRJA NrolJ</99 9(9) 14 Kokouksen 'opettam.nen^_^^ ^^^^^^^^^^^ puheenjohtaja päätti ke kouksen kello 15.30. Kalevi Vanhala puheenjohtaja Kalevi Väisänen sihteeri Tarkastettu / / ( / Väinö Ovaskainen

A t / ///TA. PUU- JA ERITYISALOJEN UinO TRÄ- OCH SPECIALBRANSCHERNAS FÖRBUND HALLITUKSEN JÄSENILLE Puu-ja erityisalojen liiton hallituksen kokous pidetään 10. päivänä marraskuuta 1999 kello 10.00 liiton toimitalon 10. kerroksen kokoushuoneessa. Jos tarvetta ilmenee, pidetään Puu- ja erityisalojen työttömyyskassan hallituksen kokous välittömästi liiton hallituksen kokouksen päätyttyä. Helsingissä 20. lokakuuta 1999 Ammattiyhdistysterveisin PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO Kalevi Vanhala Jakelu: hallituksen jäsenet valtuuston puheenjohtajat osastopäälliköt Kalevi Hölttä Hannu Saimanen henkilökunnan luottamusmiehet Annakati Mattila Sirkka Korhonen Ritva-Liisa Tuominen - SALOJEN Utno HoapaniHMilaiu 7-9 ft Miote STOT rv. (0131122 525 iif ^H (0141656 666 I^JH (0161 812875 ^ (016)547 132 louoflo n lahn lahti LAPPEENRANTA KJH. (017) 263 1220 PUH. 03) 734 7130 PUH. 03 734 2093 PUH. 105 41)9360 i MKKBJ : 109) 615 161 FUH. l] OUUi PUH 1] OUlU PUH. I PfURSAAMPUH. 015) 163 186 08 08 06 311 6258 373 915 723 7799 PORI TAMPERE TURKU VAASA PUH 1021 633 9650 PUH (03) 222 4748 PUH (02) 232 7050 PUH (06)312 5470

A PUU- JA ERITYISALOJEN LIinO TRA- CXH SPECIALBRANSCHERNAS FÖRBUND HYVÄT TOVERIT! Hallituksen kokouksessa 10.11.1999 esille tulevia asioita: Raportti Norjan Fellesliiton 3. sääntömääräisestä liittokokouksesta 18.-23.9.1999 Vuoden 2000 talousarvioluonnos Lahden Vanerin esitys hallitukselle koskien työaikamääräyksiä (tulee sähköpostina myöhemmin) Pietarsaaren Seudun Puutyöläisten esitys hallitukselle koskien valmistautumista työehtosopimusneuvotteluihin mekaanisen ja puusepän sopimuksien osalta (tulee sähköpostina myöhemmin) Työehtosopimusten muutosesitykset Valtuuston esityslista Valtuuston valiokunnat Valtuustoaloitteet (3) Helsinki 2.11.1999 Ammattiyhdistysterveisin PUH- JA ERITYISAUeUEN LIITTO Jakelu: - Hallituksen jäsenet Valtuuston puheenjohtajat - Osastopäälliköt - Luottamusmiehet - Annakati Mattila - Hannu Saimanen - Kalevi Hölttä - Sirkka Korhonen - Ritva-Liisa Tuominen A ERITYISALOJEN UITTO HoapaniOTNniolu 7-9 B rmionilk Pl 318,00531 >MISTOT ^SOU.PUH. 013122 525 ukuono RJH. 017)263 1220 ASI^U MJH. 014 656 666 11 uhn ruh. 03 734 7130 fu^v)puh. (016: 812875 lahti PUH. 03 7342093 PUH. (016547 132 lappeenranta PUH. 05 4119360 in: (09) 615 161 UMKKBi PUH. OUU PUH. OUlU PUH. iikmsaam ruh. 015) 163 188 08 08 06 311 6258 373915 723 7799 POftl TAMPERE TURKU VAASA PUH (02 PUH (03 PUH (02 PUH (06 6339650 222 4748 232 7050 312 5470

Puu- ja erityisalojen liitto HALLITUKSEN KOKOUS Aika: 10.11.1999 ASIALISTA Nro 11/1999 1(1) 1 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3.1 3.2 3.3 3.4 KOKOUSVIRKAILIJAT puheenjohtaja sihteeri pöytäkirjan tarkastajat ääntenlaskijat ASIALISTAN VAHVISTAMIENEN ILMOITUS- JA VAHVISTUSASIAT 8 10 6.1 6.2 7.1 7.2 7.3 7.4 7.5 8.1 8.2 10.1 10.2 10.3 TALOUS-, HALLINTO- JA HENKILÖSTÖASIAT Vuoden 2000 talousarvio Muut esille tulevat talous-, hallinto- ja henkilöstöasiat EDUNVALVONTA-ASIAT Lahden Vanerin esitys hallitukselle koskien työaikamääräyksiä Pietarsaaren Seudun Puutyöläisten esitys hallitukselle koskien valmistautumista työehtosopimusneuvotteluihin mekaanisen ja puusepän sopimuksien osalta Työehtosopimusten muutosesitykset Metsäsertifiointiin liittyvät asiat Muut esille tulevat edunvalvonta-asiat JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSASIAT Järjestöjaoston esitys vuoden 2000 toimintasuunnitelmaan, salibandy-turnaus Lahdessa Muut esille tulevat järjestö- ja koulutusasiat TIEDOTUSASIAT VALTUUSTOASIAT Valtuuston esityslista Valtuuston valiokunnat Valtuustoaloitteet (4) 11 11.1 11.2 MUUT ESITETTÄVÄT ASIAT Raportti Norjan Fellesliiton 3. sääntömääräisestä liittokokouksesta 18.-23.9.1999 Lisäys vuoden 2000 toimintasuunnitelmaan kohtaan 8.4 messut ja näyttelyt 11.3 Muut kohdassa 11 käsiteltävät asiat 12 HALLITUKSEN SEURAAVA KOKOUS 13 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

MEKAANISEN TES- MUUTOSESITYKSET V 2000 NEUVOTTELUIHIN Lähetettiin 270:Ile luottamusmiehelle. Mukana oli jaoston muutosesitykset. Palautti 39 luottamusmiestä, joista 9 kommentoi ainoastaan jaoston tekemiä esityksiä Lisäksi n. 10 luottamusmiestä soitti, kertoen omat näkemyksensä. PAl^UTE: Jaoston esitykset: - jaoston tekemiin esityksiin oltiin erittäin tyytyväisiä LM ja TSV. lisää aikaa ja rahaa, etenkin pienille työpaikoille Helatorstain jälkeinen lauantai vapaaksi, erittäin hyvä esitys Lisää korvattavia arkipyhiä Arkipyhät korvattava oli viikonpäivä mikä tahansa Itsenäisyyspäivä korvattava aina Saisiko esitykset ruotsin kielellä? Muutosesitykset joita ei ole jaoston esityksessä: Yleiskorotukset kaikille samansuuruiset (MK-saha-puutalo) Yleiskorotus. 3-4%. Vuorolisiin tuntuvat korotukset» lauantailisä (8) Palvelusvuosilisä jo 5 vuoden jälkeen korotukset (3) Talopuolelle villalisä Likaisen työn lisä ja olosuhdelisät käyttöön Lomakauden ulkopuolella pidettävä loma -t- 50% 2-vuorotyön työaika mahdolliseksi: 06.00-14.00 ja 14.00-22.00 (3) Häät, hautajaiset. 50-60 v. palkalliseksi vapaaksi (5) Sairaslomalla olevaa ei voi määrätä pitämään pekkasta Lapsen sairastuminen:12v ja sana äkillinen pois. ansiotyö tai opiskelu Oppisopimus palkat liian pienet Tulospalkkio/voittopalkkio/optiot/synteettiset optiot, pelisäännöt tes:n Lomautusmahdollisuutta tulisi hankaloittaa (2) Töiden ulkoistaminen estettävä (2) Soveltamisohje saatava yhteinen Keskeytyvän 3-vuorotyön korvausprosentti liian pieni 2/6 ja 2/7 työajoista määräykset (2) Lomarahan maksatus (toinen osa) nopeammaksi Ammattiosaston puheenjohtajalle vapautusta työstä (palkallista) Päivärahan saantiin muutos: ei vaadi yöpymistä \

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO Mekaaninen metsäteollisuus MUUTOSESITYKSET 15.9.1999 1(1) MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1 Työehtosopimuksen palkkasäännösten uudistaminen Työehtosopimuksen pykälät 8-14 korvataan puusepänteollisuuden esityksen pohjalta työ ehtosopimuksen uusiksi palkkausta koskeviksi säännöiksi, huomioiden mekaanisen metsä teollisuuden ko. pykälien erityispiirteet. * Paikkakuntakalleusluokitus voidaan poistaa ja käyttää vain yhtä. * Suorituspalkkapykälästä huomoitava 90 %:n ansk)tasotavoite ja siihen liittyen neuvotteluaika. * Ansiotasotavoitteen tulee on vähintään työpaikalla toteutunut ansiotaso. * Sähkö- ja kunnossapitohenkilöstön sekä liitteen X mukaiset ohjetuntipalkat huomioidaan (ennen 13-18) 18 %:lla korotettuina suoraan taulukoihin (5a ja 6a). 2 Sopimus tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvästä työharjoittelusta ja työssäoppimisesta Esitetään työehtosopimukseen sisällytettäväksi/liitettäväksi kohta tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelun ja työssäoppimisen vaikutuksista muuhun henkilökuntaan. Esitetään, etteivät ko. haijoittelu- ja oppimisjaksot saa vaikuttaa muiden työntekijöiden työehtoihin. 3 Työsuojeluvaltuutettujen arvostus 4 Työaikapykälä 5 Sairausajan palkka 6 Arkipyhät Esitetään työsuojeluvaltuutetuille maksettavaksi luottamusmiehille maksettavan luottamusmieskorvauksen kaltainen palkkio. Esitetään 1- ja 2-vuorotyötä tekeville vuosityöajan kirjaamista työehtosopimukseen kalenterivuosittain, huomiokjen vuorojen väliset vuotuiset työaikaerot. Esitetään alle kuukauden kestäneisiin työsuhteisiin lain mukaista maksua sairausajalta 6.1 Esitetään, että helatorstain jälkeinen lauantai olisi vapaapäivä. 6.2 Esitetään itsenäisyyspäivää lisättäväksi arkipyhälistaan. Esitetään myös, että nykyisestä 15 :n 7 kohdasta poistetaan työtuntijärjestelmän mukainen työssäoloehto. 7 Luottamusmiesvapaat Esitetään luottamusmiesvapakjen lisäämistä. 8 Kokonaistuntipalkat; pätevyyden tarkistus Ja ansiokehityksen vertailu Esitetään, että pätevyyden tarkistuksen ja ansiokehityksen vertailun yhteyteen asetetaan työnantajille mahdollisen erotuksen utosmaksuvelvoite.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopinfiuksen muutosehdotukset: 7 siirretään pykälään 15. 15 7. Ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta ja itsenäisyyspäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena keskituntiansio 8 tunnilta. 15 17 kohta kappale 2 5 mutta alle 10 vuotta 10 mutta alle 15 vuotta 15 mutta alle 20 vuotta 20 mutta alle 25 vuotta 25 vuotta tai enemmän 1.5xLkkxKTA 3xLkkxKTA 4.5xLkkxKTA ÖxLkkxKTA 7.5xLkkxKTA 18 c) Muist. 2. Täyden päivärahan saannin edellytyksenä on, että matka kestää yli 12 tuntia. 19 2. Jos sairaudesta tai tapatunnasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kun työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän keskituntiansion mukaisesta palkasta, niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. 22 2 kohta kappale 5.Lomaraha maksetaan viimeistään viidentenä päivänä työhön paluusta. 26 1 kohta, lisäys: ja työsuojeluvaltuutetulle. 2 kohta: 1-50 4 tuntia viikossa 51-100 10 tuntia viikossa 100-200 24 tuntia viikossa 200-300 32 tuntia viikossa 301 - kokonaan vapautettu

TYÖAIKAMAARAYKSET 6 Sftännöllinen työaika 1. Työajasta noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä toisin määrätä. 2. Säännöllinen työaika keskeytyvässä yksi- ja kaksivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Vuonna 2000 työaika on 1712 tuntia niiden osalta joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan ja 1748 tuntia niiden osalta joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan. Keskimäärin työaika on 36.4 tuntia viikossa. Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta vähintään yhtä vuorokautta ennen, ellei kysymys ole hätä- tai siihen verrattavasta työstä. Tilapäiseksi työtuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan muutos, joka kerrallaan kestää enintään kaksi viikkoa M u i s 1.1. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys yksi- ja kaksivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jonka suumus on 5,8 % työntekijän työehtosopimuksen 14 :n 1. Kohdan mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvaamaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Vapaata annetaan 8 tuntia ken-alla. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin. Keskimääräistä säännöllistä työaikaa voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen sopia käytettäväksi siten, että työaika enintään vuoden jaksossa tasoittuu työehtosopimuksen mukaisiin vuorokautisen, viikoittaisen ja vuotuisen työajan enimmäismääriin. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on laadittava tasoittumisjaksoksi sellainen työtuntijärjestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä vuorokautinen työaika saa olla enintään 10 tuntia ja viikottainen työaika enintään 52 tuntia. M u i s t. 2. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään em. työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi. Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. M u i s t. 3. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään keskeytyvän kolmivuorotyön tunnilta korvauksen, jonka suuruus on 10,5 % työntekijän edellisen tilikauden

työehtosopimuksen 14 :n 1. kohdan mukaisesta keskituntiansiosta (liite XVII). Tavoitteena pidetään sitä, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liikkuva, sen tulee Ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä. Ennen kuin uusi työtuntijärjestelmä otetaan käyttöön, siitä annetaan selostus pääluottamusmiehelle. Arkipyhäviikolla päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä on arkipyhä viikon toinen vapaapäivä. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia. Pääslälslauantal, juhannus-ja jouluaatto sekä uudenvuoden-, lopplais-, vappu-, helatorstai ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Jos sellainen työntekijä, jolta on kiinteät vapaapäivät, kutsutaan työhön arki- tai sunnuntaivapaan aikana, on siltä hänen kanssaan erikseen sovittava. Samoin myös hänen vapaapäivänsä on sovittava joksikin muuksi saman tai seuraavan viikon päiväksi niin. että hänen säännöllinen työaikansa ei ylitä 48 tuntia viikossa eikä keskimäärin 40 tuntia kahden peräkkäisen viikon aikana. Työtä voidaan teettää keskeytymättömästi teknisten, taloudellisten tai muiden syiden vuoksi, ja säännöllinen työaika on tällöin enintään vuoden aikana keskimäärin 35 tuntia viikossa. M u i s t. 4. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys keskeytymättömässä kolmivuorotyössä kon/ataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä keskeytymättömän kolmivuorotyön tunnilta kon/auksen, jonka suuruus on 14,8 % työntekijän edellisen tilikauden työehtosopimuksen 14 :n 1. kohdan mukaisesta keskituntiansiosta (liite XVII) Tämä koskee myös työnantajan kon/aamaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Tätä työajan lyhentämisestä johtuvaa kon/austa ei oteta huomioon laskettaessa TES:n 14 :n mukaista keskituntiansiota. Tämä työajan lyhentämisestä johtuva korvaus maksetaan tilikausittain palkanmaksun yhteydessä. M u 1 s t. 5. Jos työtä tehdään 20 viikkovuoroa käsittävän työtuntijärjestelmän mukaan eikä paikallisesti toisin sovita, järjestetään vapaavuoret arkipäiviksi huolto- ja korjaustöiden järjestelyn helpottamiseksi. Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja muuttua enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin. Jos erityiset syyt niin vaativat ja siltä on työntekijän kanssa sovittu, voidaan työntekijä kuitenkin pitää jatkuvasti samassa työvuorossa.

Työaikalain 29 :ssd säädetyn lisäksi voidaan vuorokausilepoa tilapäisesti lyhentää kerrallan enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa. 3. Työtuntijäijestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta vähintään yhtä vuorokautta ennen, ellei kysymys ole hätä- tai siihen ven-attavasta työstä. Muisti. Tilapäiseksi työtuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan muutos, joka kestää ken-allaan enintään kaksi viikkoa. 4. Työviikko alkaa maanantaina. Vuorokauden lasketaan alkavan klo 6.00. jollei paikallisesti toisin sovita. 5. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset tauot määrää työnantaja jäljempänä määriteltyjen rajojen mukaan. Työaika lasketaan alkaen siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan, siihen saakka, kun kone pysäytetään tai työ lopetetaan, kuitenkin siten, että tarpeelliset aloittamis- ja lopettamistyöt sekä mahdollinen työnjako luetaan työaikaan. Sellaisessa vuorotyössä, jossa koneen jatkuva käynti on tarpeellinen, työ jatkuu keskeytyksettä vuorojen vaihtuessa. Tauko lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan tauot vuorottaa. Päivätyönä tehtävässä huoltotyössä sijoitetaan tauot tuotannon vaatimusten mukaisesti työnjohdon kulloinkin määräämiksi ajankohdiksi. Vuorotyössä määräytyvät huoltotyötä tekevien tauot työn kulun mukaisesti. Sahoilla voidaan työajat ja tauot järjestää esim. seuraavasti: 6.00-8.40; 15.00-17.40; 9.10-11.40; 18.10-20.40; 12.00-14.30; 21.00-23.30. Muisti. Ensimmäisen ja toisen rupeaman välissä oleva 30 minuutin tauko on ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Toisen ja kolmannen rupeaman välissä oleva 20 minuutin tauko luetaan työaikaan. Em. tauot voidaan jakaa toisinkin, kunhan tehollinen työaika on aina 7140 minuuttia. Paikallisesti voidaan sopia ruokailutauon pituudeksi vähintään 20 minuuttia, jota ei lueta työaikaan. Taukoaik(^ muutettaessa on aina todettava, milloin pidetään työaikaan kuuluva 20 minuutin pituinen tauko, jonka aikana työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta.

Muita taukoja ei lueta työaikaan. M u i s t. 2. Sahoilla voidaan työaika jakaa myös kahteen tai neljään rupeamaan. 6. Yksi-ja kaksi vuorotyössä on ruokailutauko 1/2-1 tuntia, jota ei lueta työaikaan. Paikallisesti voidaan sopia ruokailutauon sisällyttämisestä 8 tunnin työaikaan. Aloilla, joilla ei luonnostaan synny taukoja, on kummankin rupeaman aikana yksi 10 minuutin tauko, joka luetaan työaikaan. Sahateollisuudesta on erikseen mainittu edellä 5. kohdassa. Milloin kolmivuorotyössä syntyy luonnostaan taukoja, varataan työntekijöille tilaisuus ruokailuun työn aikana. Sellaisessa kolmivuorotyössä, jossa luonnostaan ei synny taukqa, pidetään 8 tunnin työvuoroissa kaksi 10 minuutin taukoa ja ykslls minuutin tauko, jotka luetaan työaikaan. Paikallisesti voidaan em. taukoajan jakaminen sopia muullakin tavalla. Tuotantoprosessin keskeytymisen välttämiseksi tauot voidaan vuorottaa. Järjestelyissä on huomioitava, ettei tauko sijoitu yhtä tuntia lähemmäksi työvuoron alkamista eikä päättymistä. Muisti. Edellä mainitun taukojärjestelyn käyttöönotto ei aiheuta palkkaperusteiden muuttamista. M u i s t. 2. Mikäli työssä ei luonnostaan synny taukoja, on työtuntijärjestelmään otettava määräys siitä, milloin tauot pidetään. 7. Ellei paikallisesti toisin sovita, keskeytetään työt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, paitsi höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksissa ja sellaisissa niihin ven-attavissa osastoissa, joiden keskeytymätön käynti teknisistä syistä on ehdottoman välttämätöntä, seuraavasti: juhannusaattona alkaen klo 6 yhdeksän työvuoron ajaksi; jouluaattona alkaen klo 6 yhdeksän työvuoron ajaksi; pääsiäisenä alkaen pitkäperjantain aamuna klo 6 kahdentoista työvuoron ajaksi. 8. Ellei paikallisesti toisin sovita keskeytetään työt keskeytyvissä työaikamuodoissa seuraavasti: uutenavuotena (viisi työvuoroa alkaen uudenvuoden aattona vuorotyössä ensimmäisen vuoron ja päivätyössä säännöllisen työajan jälkeen); vappuna (viisi työvuoroa alkaen vapunaattona vuorotyössä ensimmäisen vuoron ja päivätyössä säännöllisen työajan jälkeen); helluntaina (kolme työvuoroa alkaen helluntaiaamuna klo 6). Muisti. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on työntekijälle tiedotettava vähintään kaksi viikkoa ennen, onko uusivuosi, vappu tai helluntai seisokkiaikaa. M u i s t. 2. Edellä 7. ja 8. kohdassa mainittuina seisokkiaikoina

suoritettavaksi aiotusta korjaustyöstä on, mikäli mahdollista, annettava hyvissä ajoin ennakkoilmoitus ko. työntekijöille. 9. Jotta tehtaan varsinainen tuotannollinen toiminta pääsisi päivittäin määräaikana alkamaan ja jotta tuotanto voisi jatkua koko säännöllisen työajan, voidaan välttämättömiin aloittamis- ja lopettamistöihin tarvittavat työntekijät, kuten voimakoneenhoitajat, lämmittäjät, rasvaajat, puhdistajat ym. sekä näille tarvittavat aputyöntekijät, määrätä aloittamaan työnsä ennen varsinaisen työajan alkamista tai lopettamaan työnsä varsinaisen työajan päättymisen jälkeen.

METSÄTEOLLISUUS ry PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 1(5) 28.10.1999 ESITYS MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUSIKSI PALKKAUSTA KOSKEVIKSI SÄÄNNÖKSIKSI 7 Palkkaus Kuhunkin työhön käytetään parhaiten soveltuvaa palkkausjärjestelmää Palkka määräytyy työn vaativuuden, henkilön työsuorituksen, sekä henkilön ja/tai r^män työtulosten perusteella. Töiden vaativuus sekä henkilön työsuoritus arvioidaan työpaikkakohtaisesti. Palkkaustapaa valittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää yrityksen kannattavuuden ja tuottavuuden sekä työntekijöiden ansioiden kehittymistä tukeviin palkkaustapoihin. Koulutusaineisto liitteenä. 8 Työn vaativuus Työn vaativuuden määrittäminen Työn vaativuuden eri tekijöiden painotus, mittausjärjestelmä sekä vaativuusryhmien lukumäärä sovitaan työpaikkakohtaisesti. Työt asetetaan vaativuusryhmiin neljän vaativuustekijän perusteella: Työn vaatima osaaminen Työn edellyttämä vastuu Työn aiheuttama kuormitus Työolosuhteet < 4 Myös muita vaativuustekijöitä voidaan sopia käytettäväksi työtehtäviä arvioitaessa. Työnvaativuusryhmittely Mikäli paikallisesti ei sovita muusta työn vaativuuden arviointijärjestelmästä, sijoitetaan työt kolmeen vaativuusryhmän seuraavasti: Vaativuusn^hmä 1: lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta edellyttävät työt.

METSÄTEOLLISUUS ry PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 2(5) 28.10.1999 Vaativuusrvhmä 2: normaalia ammattitaitoa, melkoista vastuuta edellyttävät työt normaalilla kuormituksella tai tason 1 työ kuormitukseltaan raskaana. Vaativuusn^mä 3: työ vaatii monipulista ja hyvää ammattitaitoa sekä merkittävää vastuuta edellyttävät työt kuormitukseltaan normaalina tai tason 2 työ kuormitukseltaan raskaana. Työolosuhteet otetaan huomioon yhtenä kuormitustekijänä. 9 Palkkaryhmän määräytyminen 10 Tydkohtaiset aikapalkat Vaativuusryhmään 1 kuuluvat tehtävät sijoitetaan palkkaryhmiin 1 ja 2, vaativuusryhmään 2 kuuluvat tehtävät palkkaryhmiin 3 ja 4 sekä vaativuusryhmään 2 kuuluvat tehtävät palkkaryhmiin 5 ja 6 kuhunkin vaativuusryhmään kuuluvien tehtävien keskinäisellä vertailulla. Paikallisesti voidaan sopia muusta palkkarakenteesta. Palkkaryhmä 1 Palkkaryhmä 2 Palkkar^mä 3 Palkkar^mä 4 Palkkar^mä 5 Palkkar^mä 6a Palkkar^mä 6 Palkkar^mä 6a Alle 18 V. Mikäli paikallisesti sovitaan palkkaryhmien lukumäärästä toisin, tulee alimman vaativuusryhmän palkan olla palkkaryhmä 1 palkan mukainen ja ylimmän sovitun palkan palkkaryhmä 6 palkan mukainen. Palkkaryhmiin 5 ja 6 kuuluvissa tai vastaaviin paikallisesti sovittuihin palkkaryhmiin kuuluvissa tehtävissä työskenteleville työntekijöille pyritään järjestämään suorituspaikka- tai palkkiotyötä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, maksetaan palkkaryhmään 5 kuuluvalle palkkaryhmän 5a ja palkkaryhmään 6 kuuluvalle palkkaryhmän 6a mukainen palkka. Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten

METSÄTEOLLISUUS ry PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 3(5) 28.10.1999 lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään kokonaistuntipalkkoja huoltotöissä ja tuotannon ammattitöissä silloin, kun suorituspaikan käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon työn vaativuus ja työntekijän ammattitaito. Kokonaistuntipalkan on oltava oikeassa suhteessa saman vaativuustason suorituspalkkatöiden kanssa. Työn vaativuuden muuttuessa sovitaan uudesta kokonaistuntipalkasta. Tarkistuksesta neuvotellaan edellä todettujen periaatteiden mukaisesti kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. Jos kokonaistuntipalkkoja halutaan tarkistaa muulla pemsteella, sovitaan siitä paikallisesti. Kokonaistuntipalkalla työskentelevän työntekijän tulee suorittaa työnsä työn laadun edellyttämällä valppaudella ja ahkeruudella (urakkatyövauhdilla). 11 Henkilön työsuoritus Työntekijän työsuorituksen arvioinnissa tarkastellaan hänen taitoaan suoriutua tekemistään töistä sekä kykyä ja halua kehittää osaamistaan Työsuorituksen arvioinnin suorittaa työnantaja tai sen edustaja. Työsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä sovitaan työpaikkakohtaisesti. Työsuorituksen arviointiperusteena käytetään työntekijän työtulosta, ammattitaitoa, monipuolisuutta, työtehtävien osaamisen kehittämistä ja/tai muuta työpaikalla tärkeäksi katsottua tekijää. Työntekijän pätevyyden tarkistus suoritetaan vähintään kerran vuodessa ellei paikallisesti ole toisin sovita. Henkilökohtainen palkanosa on 2-12 %:ia työkohtaisesta palkasta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. 12 Suorituspaikat Työntekijän henkilökohtainen palkanosa määritellään viimeistään 4 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta tai koeajan päätyttyä. Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, on tuotannon ja ansioiden kohottamiseksi työntekijöille varattava tilaisuus tehdä suorituspaikka- tai palkkiopalkkatyötä. Palkkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama.

METSÄTEOLLISUUS ry PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 4(5) 28.10.1999 13 Palkkausta koskevia erityismääräyksiä Suorituspaikasta sopimisen lähtökohtana on tavoiteansiosta sopiminen. Tavoiteansioista sovittaessa tulee huomioida työn vaativuus ja työpaikalla muodostunut ansiotaso, kuitenkin siten, että tavoiteansiotaso ylittää vähintään x %:lla ao. työn työkohtaisen aikapalkan. Töissä, jotka on tarkoitus urakoida, mutta joissa kokemuksen puutteen tai muun syyn vuoksi ei voida hinnoittelua sopia, voidaan harjaantumisajan työ suorittaa määräajaksi sovitulla tuntipalkalla. Ellei jatkuvasta tai määräaikaisesta hinnoittelusta tai muusta palkanperusteesta päästä sopimukseen, siirretään asia liittojen ratkaistavaksi. Neuvottelujen ajalta sekä kuuden tilivälin jaksolta siitä, kun asia on alistettu liittojen ratkaistavaksi, taataan palkkana 90 %:ia todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta. Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työn palkkaryhmän mukainen työkohtainen aikapalkka taattu. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleen hinnoittelu Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittaukseila on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen. Ellei suorituspalkkatyön ehdoista päästä sopimukseen, tehdään työ tuntiyönä ja menetellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien säännösten mukaisesti. Keskituntiansiolla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa päättynyttä palkanmaksukautta edeltäneen palkanmaksukauden säännölliseltä työajalta saatua keskimääräistä tuntiansioita, jota laskettaessa otetaan huomioon vuorotyö- ja olosuhdelisät. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan heidän vakinaista aikapalkkaansa myös tilapäisten siirtojen ajalta, kuitenkin korkeintaan kahden viikon ajalta. Kun pääasiassa suorituspaikalla työskentelevä työntekijä tilapäisesti siirretään työhön, jota suoritetaan aikatyönä, maksetaan hänelle tuntipalkkaa, joka on vähintään x %:ia työntekijän säännölliseltä työajalta saadusta keskimääräisestä tuntiansiosta ilman vuorotyö- ym.

METSÄTEOLLISUUS ry PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 5(5) 28.10.1999 lisiä, kuitenkin vähintään sovitun palkkaryhmän mukainen palkka. Edellä mainittu aikapalkka määritellään kahdesti vuodessa. Yli 15 minuutin seisokeissa korvaus on vähintään 90 %:ia. Jää- ja lumiesteet takuu 90 %:ia. Vuorotyöstä maksetaan iltavuorotyölisää x markkaa tunnilta ja yövuorossa x markkaa tunnilta. Vuorotyöntekijöille maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyönsä, jonka aikana ylityö tehdään. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta- ja yötyöt), maksetaan korotusta seuraavasti: kun tehdään klo 16-22 välillä, maksetaan näiltä tunneilta vuorotyön iltavuorolisää vastaava korvaus, kun työ tehdään klo 22-6 välillä, maksetaan näiltä tunneilta vuorotyön yövuoron lisää vastaava korvaus. Kuukausipalkka lasketaan siten, että keskipalkka kerrotaan luvulla 172 siioin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään kertojana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyjen työtuntien lukumäärää huomioiden arkipyhien vaikutus vuositasolla. Esitys kon/aa nykyiset 8-14 :t sekä liitteet työntekijöiden palkkaryhmittely^ ja paikkakuntakalleusluokitus.

LUONNOS 29.10.1999 Mekaanisen tes Tulospalkkio ja tulospalkkiolisät Peniste Vaikutus keskituntiansioihin Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspaikkoja tulospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Tulospalkkk)n vaikutus työntekijöiden 14 :n mukaisiin keskituntiansioihin määräytyy seuraavasti: 1) Muissa kuin kohdassa 2 mainituissa tapauksissa tulospalkkion vaikutus otetaan huomioon laskettaessa työntekijän 14 :n mukaista keskituntiansioita. Tällöin osa tulospalkkiosta maksetaan kertakorvauksina ja osa keskituntiansioiden mukaan määräytyvien palkkojen ja korvausten yhteydessä. 2) Työntekijälle maksettua tulospalkkiolisää ei oteta huomioon laskettaessa 14 :n mukaista keskituntiansioita silloin kun: tulospalkkion jakoperusteena käytetään sellaista palkkasummaa, johon sisältyy keskituntiansiolla maksettavia eriä. Esimerkkinä tästä on ennakonpidätyksen alainen palkkasumma. tulospalkkio jaetaan perusteella, joka on työtunneista riippumaton. Esimerkkinä tästä on jako työntekijöiden lukumäärän perusteella. Käyttöönotto Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tari(oituksesta ja tavoitteista sekä maksupemsteista. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon laskettaessa vuosilomapalk kaa ja -korvausta, mikäli tulospalkkiolisän laskentapeniste ei näitä sisällä, Yleiskorotus Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 1(2) SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA 1 SoveKamisala Tämä sopimus koskee tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua mekaanisessa metsäteollisuudessa. Pöytäkirjamerkintä: Työssäoppiminen osana tdsen asteen ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yritykseen työsopimussuhteessa. Poikkeuksellisesti voidaan työssäoppijan kanssa laatia myös työsopimus. Tämän sopimuksen niääräyksiä sovelletaan kuitenkin myös työssäoppijoihin. 2 Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua ja työssäoppimista koskeva yhteistoiminta Paikallisesti tulee yhteisesti todeta, joko ennen tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työhaijoittelun tai työssäoppimisen jäljestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen koulutukseen liitt^ät työharjoittelu- ja työssäoppimismuodot ja se, ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin ja ettei kenenkään työsopimusta irtisanota tai työntekijöitä lomauteta tämän sopimuksen tarkoittamien henkilöiden vuoksi.

3 Henkilöstön työsuhdeturva Sikäli kun yrityksessä on noudatettu edellä 2 :ssä todettua menettelytapaa työsopimuslakiin tai irtisanomissuojasopimukseen sisältyvät työvoiman vähentämistä - lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai - takaisinottoa koskevat säännökset ja määräykset eivät aseta esteitä tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen tarjoamiselle. 4 Voimassaolo

Kari Asikainen LUONNOS 9.11.1999 C HOkiu.-^,^ TYÖAIKAMAÄRÄYKSET 6 Säännöllinen työaika 1. Työajasta noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä toisin määrätä. 2. Säännöllinen työaika keskeytyvässä yksi- ja kaksivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Vuonna 2000 työaika on 1712 tuntia niiden osalta joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan ja 1748 tuntia niiden osalta joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan. Keskimäärin työaika on 36,4 tuntia viikossa. M u i s 1.1. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys yksi- ja kaksivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä tunnilta kon/auksen, jonka suuruus on 5,8 % työntekijän työehtosopimuksen 14 :n 1. Kohdan mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvaamaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Ansionmenetyksen maksutavasta voidaan sopia paikallisesti. Muist. 2. Vapaata annetaan vähintään 8 tuntia kerralla. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin. Muist. 3. Työtuntijärjestelmän mukaiset työajan lyhennysvapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa. Muist. 4. Työ joka ylittää työajan lyhennysviikon säännöllisen viikkotyöajan, kon/ataan kuten viikottaisesta ylityöstä on sovittu. Keskimääräistä säännöllistä työaikaa voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen sopia käytettäväksi siten, että työaika enintään vuoden jaksossa tasoittuu työehtosopimuksen mukaisiin vuorokautisen, viikoittaisen ja vuotuisen työajan enimmäismääriin. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on laadittava tasoittumisjaksoksi sellainen työtuntijärjestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy, sekä tasoittumisjakson alkaminen ja loppuminen. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä vuorokautinen työaika saa olla enintään 10 tuntia ja viikottainen työaika enintään 52 tuntia. Muist. 5. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään em. työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi.

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. M u i s t. 6. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään keskeytyvän kolmivuorotyön tunnilta korvauksen, jonka suuruus on 10,5 % työntekijän edellisen tilikauden työehtosopimuksen 14 :n 1. kohdan mukaisesta keskituntiansiosta (liite XVII). Tämä koskee myös työnantajan korvaamaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkaa. Muist. 7. Työtuntijärjestelmän mukaiset työajan lyhennysvapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa. Muist. 6. Työ joka ylittää työajan lyhennysviikon säännöllisen viikkotyöajan, kon/ataan kuten viikottaisesta ylityöstä on sovittu. Tavoitteena pidetään sitä, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liikkuva, sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä. Ennen kuin uusi työtuntijärjestelmä otetaan käyttöön, siitä annetaan selostus pääluottamusmiehelle. Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön jatkuva kaksivuorotyö (2/7). ^ ^ckkäic VO M u i s t. 9. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys jatkuvassa kaksivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään jatkuvan kaksivuorotyön tunnilta korvauksen, jonka suuruus on 7,8% työntekijän edellisen tilikauden työehtosopimuksen 14 :n 1. kohdan mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvaamaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Muist. 10. Työtuntijärjestelmän mukaiset työajan lyhennysvapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa. Muist. 11. Työ joka ylittää työajan lyhennysviikon säännöllisen viikkotyöajan, korvataan kuten viikottaisesta ylityöstä on sovittu. Arkipyhäviikolla päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä on arkipyhä viikon toinen vapaapäivä. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä uudenvuoden-, loppiais-, vappu-, helatorstai ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Jos sellainen työntekijä, jolla on kiinteät vapaapäivät, kutsutaan työhön arki- tai

sunnuntaivapaan aikana, on siitä hänen kanssaan erikseen sovittava. Samoin myös hänen vapaapäivänsä on sovittava joksikin muuksi saman tai seuraavan viikon päiväksi niin, että hänen säännöllinen työaikansa ei ylitä 48 tuntia viikossa eikä keskimäärin 40 tuntia kahden peräkkäisen viikon aikana. 3 Työtä voidaan teettää keskeytymättömästi teknisten, taloudellisten tai muiden syiden vuoksi, ja säännöllinen työaika on tällöin enintään vuoden aikana keskimäärin 35 tuntia viikossa. M u i s 1.12. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä keskeytymättömän kolmivuorotyön tunnilta korvauksen, jonka suuruus on 14,8 % työntekijän edellisen tilikauden työehtosopimuksen 14 :n 1. kohdan mukaisesta keskituntiansiosta (liite XVII) Tämä koskee myös työnantajan korvaamaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Tätä työajan lyhentämisestä johtuvaa korvausta ei oteta huomioon laskettaessa TES:n 14 :n mukaista keskituntiansiota. Tämä työajan lyhentämisestä johtuva korvaus maksetaan tilikausittain palkanmaksun yhteydessä. M u i s 1.13. Jos työtä tehdään 20 viikkovuoroa käsittävän työtuntijärjestelmän mukaan eikä paikallisesti toisin sovita, järjestetään vapaavuoret arkipäiviksi huolto- ja korjaustöiden järjestelyn helpottamiseksi. Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja muuttua enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin. Jos erityiset syyt niin vaativat ja siitä on työntekijän kanssa sovittu, voidaan työntekijä kuitenkin pitää jatkuvasti samassa työvuorossa. Työaikalain 29 :ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorokausilepoa tilapäisesti lyhentää kerrallan enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa. 3. Työtuntijärjestelmän pysyväksi tari<oitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta vähintään yhtä vuorokautta ennen, ellei kysymys ole hätä- tai siihen verrattavasta työstä. M u i s 1.1. Tilapäiseksi työtuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan muutos, joka kestää kerrallaan enintään kaksi viikkoa. 4. Työviikko alkaa maanantaina. Vuorokauden lasketaan alkavan klo 6.00, jollei paikallisesti toisin sovita.

5. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset tauot määrää työnantaja jäljempänä määriteltyjen rajojen mukaan. Työaika lasketaan alkaen siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan, siihen saakka, kun kone pysäytetään tai työ lopetetaan, kuitenkin siten, että tarpeelliset aloittamis- ja lopettamistyöt sekä mahdollinen työnjako luetaan työaikaan. Sellaisessa vuorotyössä, jossa koneen jatkuva käynti on tarpeellinen, työ jatkuu keskeytyksettä vuorojen vaihtuessa. Tauko lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan tauot vuorottaa. Päivätyönä tehtävässä huoltotyössä sijoitetaan tauot tuotannon vaatimusten mukaisesti työnjohdon kulloinkin määräämiksi ajankohdiksi. Vuorotyössä määräytyvät huoltotyötä tekevien tauot työn kulun mukaisesti. Sahoilla voidaan työajat ja tauot järjestää esim. seuraavasti: 6.00-8.40; 15.00-17.40; 9.10-11.40; 18.10-20.40; 12.00-14.30; 21.00-23.30. M u i s t. 1. Ensimmäisen ja toisen rupeaman välissä oleva 30 minuutin tauko on ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Toisen ja kolmannen rupeaman välissä oleva 20 minuutin tauko luetaan työaikaan. Em. tauot voidaan jakaa toisinkin, kunhan tehollinen työaika on aina 7140 minuuttia. Paikallisesti voidaan sopia ruokailutauon pituudeksi vähintään 20 minuuttia, jota ei lueta työaikaan. Taukoaikoja muutettaessa on aina todettava, milloin pidetään työaikaan kuuluva 20 minuutin pituinen tauko, jonka aikana työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta. Muita taukoja ei lueta työaikaan. M u i s t. 2. Sahoilla voidaan työaika jakaa myös kahteen tai neljään rupeamaan. 6. Yksi-ja kaksivuorotyössä on ruokailutauko 1/2-1 tuntia, jota ei lueta työaikaan. Molempien rupeamien aikana on yksi 10 minuutin tauko joka luetaan työaikaan. Paikallisesti voidaan sopia ruokailutauon sisällyttämisestä 8 tunnin työaikaan, jolloin sen pituus on vähintään 15 minuuttia. Sahateollisuudesta on erikseen mainittu edellä 5 kohdassa. j Milloin kolmivuorotyössä syntyy luonnostaan taukoja, varataan työntekijöille tilaisuus ruokailuun työn aikana. Sellaisessa kolmivuorotyössä, jossa luonnostaan ei synny taukoja, pidetään 8 tunnin työvuoroissa kaksi 10 minuutin taukoa ja yksi 15 minuutin tauko, jotka luetaan työaikaan./.i''^'»^^ /^/r/v^ /yo^yitiei/x? Mis^rTr^^