Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta. Opinto-opas. www.uku.fi

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Opinto-opas 2008 2009 www.uku.fi

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Opinto-opas 2008 2009 Biotieteiden koulutusohjelma Fysiikan koulutusohjelma Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Ympäristötieteen koulutusohjelma Kansainväliset maisteriohjelmat

Posti- ja katuosoite Kuopion yliopisto, Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio Puhelin Faksi Sähköposti Internet Toimitus: Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit (017) 162 211* (vaihde) Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta (017) 162 242 Huom! puhelinnumerot muuttuvat syksystä 2008 alkaen muotoon 040 355 xxxx. Tarkista numerot tarvittaessa yhteystiedoista yliopiston www-sivulta http://uku.fi/yhteystiedot (017) 162 079 (tiedekunta) (017) 162 323 (opintoasioiden osasto) etunimi.sukunimi@uku.fi www.uku.fi www.uku.fi/opiskelu www.uku.fi/lyt opintoasiainpäällikkö Riikka Asikainen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen ja suunnittelija Hanna Turkki Tekninen toimittaminen ja taitto ma. viestintäsuunnittelija Tarja Jalonen ma. viestintäpäällikkö Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2008 ISSN 1457-8514

Sisällys Lukijalle 7 1 Kuopion yliopisto 12 1.1 Esittely 12 1.2 Yliopiston hallinto 12 1.3 Itä-Suomen yliopisto 14 1.4 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 17 1.4.1 Yleistä 17 1.4.2 Tiedekunnan dekaanit ja kanslia 17 1.4.3 Tiedekunnan laitokset 17 1.4.4 Koulutusohjelmat 19 1.5 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt 20 1.6 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet 21 1.6.1 Opiskelijana 21 1.6.2 Opettajana 22 1.7 Perusopetuksen laadunhallintajärjestelmä 23 1.8 Perusopetuksen kehittämisohjelma 24 2 Opintojen ohjaus 25 2.1 Opintojen ohjausjärjestelmä 25 2.2 Neuvontapalvelut 30 2.2.1 Yleinen opintoneuvonta 30 2.3 Tiedekunnan neuvontapalvelut 32 2.4 Muut opiskelun tukipalvelut 33 2.4.1 Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) 33 2.4.2 Kielikeskus 35 2.4.3 Urapalvelut 35 2.4.4 Kansainvälisten asioiden osasto 35 2.4.5 Koulutus- ja kehittämiskeskus 36 2.4.6 Kesäyliopisto 36 2.5 Muut palvelut 37 3 Opiskelu 40 3.1 Opinto-oikeudet 40 3.1.1 Opiskeluoikeus Kuopion yliopistossa 40 3.1.2 Opiskelijavalinta 40 3.1.3 Päävalinnat 42 3.1.4 Erillisvalinnat 43 3.1.5 Opinto-oikeuden siirto 43 3.1.6 Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös 44 3.1.7 Yliopistojen valtakunnallinen sähköinen yhteishakujärjestelmä 44 3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon 45 3.3 Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset 46 3.4 Lukujärjestykset 46 3.5 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin 47 3.6 HOPS 47 3.7 Opintojen korvaavuudet 48 3.8 Valmistuminen 49

4 Tutkintorakenneuudistus 50 4.1 Yleistä 50 4.2 Siirtymäajan hallinta ja siirtymäajan päättyminen 51 5 Opetussuunnitelmat ja tutkintorakenteet 52 5.1 Biotieteiden koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle 2007 2008 52 5.1.1 Opintojen ohjaus ja HOPS opintojakso 53 5.1.2 Biotieteiden koulutusohjelman pääaineet, pääainemoduulit ja vastuuhenkilöt 54 5.1.3 Tutkintorakenne 58 5.1.4 Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen 67 5.1.5 Biotieteiden opiskelu Kuopion yliopistossa 67 5.2 Fysiikan koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle 2007 2008 68 5.2.1 Opintojen ohjaus ja HOPS -opintojakso 69 5.2.2 Linjat, vastuuhenkilöt ja tutkintorakennemalli 69 5.2.3 Tutkintorakenne 71 5.2.4 Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen 74 5.2.5 Fysiikan opiskelu Kuopion yliopistossa 74 5.3 Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opetussuunnitelmalukuvuodelle 2008 2009 76 5.3.1 Opintojen ohjaus ja HOPS -opintojakso 77 5.3.2 Pääaineet, vastuuhenkilöt ja tutkintorakennemalli 77 5.3.3 Tutkintorakenne 79 5.3.4 Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen 84 5.3.5 Teknis-luonnontieteellisellä koulutusohjelmalla opiskelu 84 5.4 Ympäristötieteen koulutusohjelman opetussuunnitelma lukuvuodelle 2008 2009 86 5.4.1 Opintojen ohjaus ja HOPS-opintojakso 87 5.4.2 Vastuuhenkilöt, opetussuunnitelmamalli ja pääainelinjat 87 5.4.3 Tutkintorakenne 91 5.4.4 Opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen 97 5.4.5 Ympäristötieteen opiskelu Kuopion yliopistossa 97 5.5 Master s Degree Programs at the A. I. Virtanen Institute for Molecular Sciences 98 5.5.1 Aims of the Master s Degree Programs 98 5.5.2 Study guidance 98 5.5.3 Model of the curricula 99 5.5.3.1 Core competences of the Programs 100 5.5.3.2 Structure of the Master s Degree Programs 102 5.5.4 Development and assessment of the curricula 102 5.6 Master s Degree Programme in Atmosphere-Biosphere Studies (ABS) 104 5.7 Master s Degree Programme in Environmental Biology and Biogeochemistry 107 5.8 Master s Degree Program in Scientific Computing (SciComp) 107 5.9 Master s Degree Program in Medical Physics and Engineering (MedPhyEng) 109 5.10 Sivuainekokonaisuudet 111 6 Opintoja koskevia ohjeita 116 6.1 Opintojen sisällyttäminen/korvaaminen 116 6.2 Harjoittelu 116 6.3 Luonnontieteiden kandidaatin tutkielma 117 6.4 Pro gradu -tutkielma 118 6.5 Kirjallinen kypsyysnäyte 121

7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet 122 7.1 Kieli- ja viestintäopinnot 122 7.2 Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa 123 7.3 Avoin yliopisto-opetus ja erilliset opintokokonaisuudet 124 7.4 Kesäyliopisto 124 7.5 JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) 125 7.6 Ulkomaille vaihtoon 126 7.7 Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot 127 7.8 Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot 127 7.9 Co-op Studies osuustoiminta ja yhteisötalous 128 7.10 Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu 128 7.11 Valtakunnalliset Aasian opinnot 129 7.12 Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) 129 7.13 Pohjois-Savon urheiluakatemia 130 7.14 Muut 130 8 Tutkintoasetus, Yliopistolain muutos, Maisteriohjelma-asetus 131 9 Ohjeet ja määräykset 148 9.1 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 148 10 Opiskelijan oikeusturva 159 10.1 Opintojen arviointi 159 10.1.1 Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö 159 10.1.2 Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva 161 10.1.3 Korvaavuudet ja hyväksilukeminen 162 10.1.4 Opintojen vanheneminen 162 10.2 Ohjeet plagioinnin ehkäisemiseksi ja toimenpiteiksi plagiointiepäilyssä 162 10.3 Suositus yliopistoon hakevia ja vammaisia opiskelijoita sekä erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä 163 10.4. Palautejärjestelmät 163 11 Jatko-opiskelijaksi 164 11.1 Tieteellinen jatkokoulutus 164 11.2. Tutkinnot, tutkintovaatimukset ja jatko-opintoihin hakeutuminen 164 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Opintojaksokuvaukset WWW-osoitteita Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita ja malleja Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

Lukijalle Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa kykeneväksi palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (Yliopistolaki 645/97). Opinto-opas on opiskelijan tärkeä työkalu. Eniten hyödyt siitä, kun tutustut ja syvennyt siihen jo heti opintojen alkuvaiheessa. Tämä opas on tarkoitettu oman alasi opiskelijoiden käsikirjaksi lukuvuodelle 2007 2008. Eri tiedekuntien opinto-oppaat ovat rakenteeltaan samanlaiset. Siten tieto on helposti löydettävissä tarvitessasi jonkin muun tiedekunnan opinto-opasta. Kaikki opinto-oppaat on julkaistu yliopiston www-sivulla www.uku.fi/opiskelu. Opinto-oppaaseen on koottu keskeisimmät opiskeluun liittyvät asiat mm. opintojen suunnittelu ja ohjausjärjestelmä, tutkintorakenteet, opiskelua koskevat ohjeet ja säännöt jne. Jotta siitä olisi Sinulle mahdollisimman paljon hyötyä, toimi näin: tutustu aluksi oppaan sisällysluetteloon lue tarkkaan myös kaikille opiskelijoille tarkoitetut yhteiset osat seuraa laitoksesi/tiedekuntasi ilmoitustauluja ja www-sivuja (www.uku.fi) käytä opasta hyödyksesi, palaa siihen aina uudelleen ja uudelleen, säästät omaa ja muiden aikaa älä siis unohda opasta kirjahyllyyn, siitä on hyötyä Sinulle koko opiskeluajaksi älä myöskään unohda opiskelun www-sivuja; www.uku.fi/opiskelu tarjoaa runsaasti ajankohtaista tietoa, käytä Internetiä rinnan opinto-oppaan kanssa (erityisesti opiskelijoiden Wossikka-palvelu) Uusille opiskelijoille jaetaan johdantokurssin alussa syksyllä uuden opiskelijan opas (Opiskeluinfo), joka on hyvä opas opintojen alussa; ellet ole sitä saanut, nouda omasi opintoasioiden osastosta. Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan kalenteri (KYY-kalenteri) on myös oivallinen tietolähde, saat myös sen opintojen alussa. Jollet löydä opinto-oppaasta tarvitsemaasi tietoa, älä epäröi ottaa selvää, Sinua neuvovat tiedekunnan opintoasiainpäällikkö/koulutuspäällikkö/hallintopäällikkö, opintoasioiden osasto yleisesti (ml. opintotukiasiat), opintoneuvojat oppimiskeskuksessa, tuutori tai opiskelutoverit, opettajat (erityisesti tuutoriopettajat ja hops-ohjaajat) sekä urapalveluissa palvelupäällikkö ja uraohjaaja. Katso tärkeät yhteystiedot 2.2 ja 2.3. Oppaassa on runsaasti käyttökelpoista ja ajankohtaista tietoa myöskin yliopiston opettajille ja muille opetuksen kanssa tekemisiin joutuville työntekijöille. Oman alan opinto-opas on ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille maksuton, muille maksullinen ja sitä on saatavilla opintoasioiden osastosta ja se on lisäksi luettavissa ja tulostettavissa www-sivulta www.uku.fi/opiskelu.

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun ohjausjärjestelmä ja tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopion seudulla. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on Hopsin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa Hops-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikille opiskelijoille tehdään Hops opintojen alussa. Mikä on Hops ja Hopsista saamasi hyöty? Hopsilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). Hops mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. Hopsia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu Hopsin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja Hops-työskentelyn käynnistäjänä. Osallistu ja ole aktiivinen! Siten perehdyt samalla opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi, jolloin opintojen aloittaminen myös helpottuu. 8 Kuopion yliopisto

Lukijalle Oppaassa käytettyä sanastoa Bologna-prosessi ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnot JOO-opinnot korkeakoulututkinto koulutusala koulutusohjelma 1.8.2005 voimaan tullut tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofian lisensiaatti) ja FT (filosofian tohtori) tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. Opinto-opas 2008 2009 9

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta on opetuksen mitoituksen peruste uuden 1.8.2005 voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työ- korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt opintopiste Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. 10 Kuopion yliopisto

Lukijalle määrän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti 31.7.2008 saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede 31.7.2010 saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (filosofian maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. Opinto-opas 2008 2009 11

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n. 6500 opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n. 1600. Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston uusi hallintojohtosääntö tuli voimaan 1.1.2007 (www.uku.fi/hallinto/laki/hallintojohtosaanto.pdf ). Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta 1.1.2010 (ks. kohta 1.3). 1.2 Yliopiston hallinto Hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä. Hallitukseen kuuluvat rehtori, kaksitoista yliopistoon kuuluvaa muuta jäsentä ja yksi yliopistoon kuulumaton jäsen, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vararehtoreilla on läsnäoloja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Kaksitoista yliopistoon kuuluvaa jäsentä valitaan seuraavasti: professorit valitsevat keskuudestaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla neljä jäsentä ja muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä. Kuopion yliopiston ylioppilaskunta valitsee neljä opiskelijajäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen. Hallitus kutsuu yliopistoon kuulumattoman jäsenen ja hänen varajäsenensä rehtorin esityksestä. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi 1.8.2007. Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa. Rehtori ja kaksi vararehtoria valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopiston rehtori on professori Matti Uusitupa, tutkimuksesta vastaava ensimmäinen vararehtori on professori Jukka Jurvelin ja opetuksesta vastaava toinen vararehtori on professori Katri Vehviläinen-Julkunen. Meneillään oleva toimikausi alkoi 1.8.2008. Hallintokeskuksessa on hallinto- ja henkilöstöosasto, talousosasto, opintoasioiden osasto, kansainvälisten asioiden osasto, suunnittelu- ja kehittämisosasto, tutkimus- ja innovaatiopalveluosasto sekä viestintäosasto. Osastot voivat jakaantua yksiköihin. Hallintokeskuksen tehtävänä on tuottaa yliopiston toimintayksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille niiden tarvitsemia palveluja, joiden tuottaminen keskitetysti on taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös huolehtia rehtorin, vararehtorien ja hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja tiedekuntia sekä yliopiston muita toimintayksiköitä hallinnollisissa asioissa. Hallintokeskus vastaa yleisestä hallinnon kehittämisestä yliopistossa sekä hallintokeskuksen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallintokeskuksen toimintaa johtaa hallintojohtaja. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani tai varadekaanit, joiden toimikausi on kolme vuotta, sekä tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 14 tai 18 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi professoreita, muita opettajia ja tutkijoita sekä muuta henkilöstöä sekä lisäksi 3-5 opiskelijaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: arvioida ja kehit- 12 Kuopion yliopisto

1 Kuopion yliopisto tää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä; tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen perusteista; päättää tiedekunnalle myönnettyjen määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan laitosten ja laitosryhmien perustamisesta ja lakkauttamisesta; hyväksyä laitosten henkilöstöpoliittiset suunnitelmat; valita yksiköiden virkaan nimitettyjen professoreiden joukosta tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi dekaani ja tiedekuntaneuvoston virkaan nimitettyjen professorijäsenten joukosta varadekaani tai varadekaanit; määrätä laitosten johtajat ja muut esimiehet, ellei määräämistä ole delegoitu dekaanin tehtäväksi; tehdä esitys tai antaa lausunto tiedekunnan viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta sekä viran nimestä, opetusalasta ja tehtäväpiiristä ja niiden muuttamisesta sekä viran siirtämisestä; päättää tiedekunnan opetusvirkojen opetusalan täsmentämisestä; tehdä esitys hallintokeskukselle virkojen haettavaksi julistamisesta sekä tehdä esitys virkojen julistamisesta uudelleen haettavaksi tai hakuajan jatkamisesta; käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat ja tehdä virkaehdotus professorin virkaan tai esitys viran täyttämiseksi kutsusta tai päättää virantäyttöasian raukeamisesta sekä esitys professorin virkaan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen; antaa opetustaidon arviointia koskevat ohjeet ja arvostella opetusnäytteet; nimittää tiedekunnan virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto sekä nimittää dosentit virkasuhteeseen; tehdä esitys hallitukselle professoreille ja tutkimusjohtajille myönnettävästä virkavapaudesta yli kahdeksi vuodeksi; myöntää virkavapaudet yli kaksi vuotta kestäviin virkavapauksiin nimittämälleen henkilökunnalle; tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista; hyväksyä yksityiskohtaiset valintaperusteet ja valita opiskelijat tiedekuntaan; hyväksyä tutkintojen ja opintojen tavoitteita ja sisältöä sekä opetusta ja opinto-suorituksia koskevat tarkemmat määräykset; hyväksyä opetussuunnitelmat perus- ja jatkotutkintoja ja muita opintoja varten lukuun ottamatta kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmia; käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatin tutkimusta koskevat asiat sekä hyväksyä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat; nimittää valintatoimikunnan ja koulutussuunnittelutoimikuntien jäsenet; päättää promootion järjestämisestä; valita promoottorit sekä myöntää kunniatohtorin arvo; käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtävien edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken; käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin tai varadekaanin tai laitoksen johtajan ratkaistavaksi päätösvaltaansa kuuluvia asioita. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaani päättää myös opiskelijoiden ottamisesta ja antaa todistuksen tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista. Tiedekunnan kanslia ja sen tehtävät Yliopiston jokaisessa tiedekunnassa on kanslia. Tiedekunnan kanslian tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätösvaltaan tai toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa dekaania, varadekaania ja laitoksia hallintoasioiden hoidossa. Kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Laitokset Tiedekunnassa on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitos on yliopiston toiminnan perusyksikkö, jonka tehtävänä on harjoittaa tutkimustoimintaa ja yhteistyössä koulutussuunnittelutoimikunnan ja mahdollisen jatkokoulutustoimikunnan sekä tutkijakoulutuksen ja ammatillisten jatkokoulutuksen toimikuntien kanssa huolehtia sen vastuulla olevien perus- ja jatkokoulutuksen opintojaksojen järjestämi- Opinto-opas 2008 2009 13

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta sestä sekä kehittämisestä, ja muiden opintojen antamisesta sekä tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tulevan lukuvuoden opetussuunnitelmaksi. Laitoksen johtajaksi ja varajohtajaksi nimittää tiedekuntaneuvosto laitoksen henkilökuntaa kuultuaan toimikaudekseen laitoksen professorin viran haltijan tai hoitajan tai laitoksen muun tohtorin tutkintoon (arvoon) oikeuttavat opinnäytteet omaavan virkamiehen. Kuopion yliopiston laitosrakenne uudistui 1.1.2006 alkaen. Opiskelijavalintatoimikunta Jokaisessa yliopiston tiedekunnassa on oma opiskelijavalintatoimikuntansa. Opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on tehdä tiedekunnalle esitys tiedekunnan koulutusohjelmien ja pääaineiden (valintayksiköiden) opiskelijavalintaperusteiksi sekä tiedekuntaan valittaviksi opiskelijoiksi. Lisäksi opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on yhteistyössä tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikuntien kanssa arvioida ja kehittää tiedekunnan opiskelijavalintoja sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä. Opiskelijavalintatoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenet nimittää tiedekuntaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijavalintatoimikuntaan nimitetään puheenjohtajan lisäksi 6 10 jäsentä, joista vähintään yhden kolmanneksen tulee olla tiedekunnan opiskelijoita. Uuden hallintojohtosäännön mukaan tiedekunta voi kuitenkin päättää, että tiedekunnassa ei ole erillistä valintatoimikuntaa vaan että koulutussuunnittelutoimikunta tai -toimikunnat hoitavat valintatoimikunnan tehtävät. Tällöin koulutussuunnittelutoimikunta tai -toimikunnat voivat nimetä erillisen työryhmän tai työryhmiä tekemään esityksen koulutusohjelmaan tai pääaineeseen valittaviksi opiskelijoiksi. Koulutussuunnittelutoimikunta Koulutuksen suunnittelua arviointia ja kehittämistä varten tiedekunnat asettavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan koulutussuunnittelutoimikuntia. Koulutussuunnittelutoimikunnan tehtävänä on mm. esitysten tekeminen vuotuisiksi koulutusohjelmien ja pääaineiden opetussuunnitelmiksi, koulutuksen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä yliopiston opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa, tiedekunnan opiskelijavalintojen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä tiedekunnan valintatoimikunnan kanssa sekä muut tiedekuntaneuvoston koulutussuunnittelutoimikunnalle määräämät tehtävät. Koulutussuunnittelutoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, joista puolet on opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikuntaan tulee kuulua opintojen toteuttamisesta keskeisesti vastaavia opettajia ja eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (Arvike) tehtävänä on mm. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijärjestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arviointia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten ja koko yliopiston opetuksen kehittämisen pohjaksi, kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestelmää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa, tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksille ja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista, tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnittelua ja organisointia, tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lausuntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä hankkeista, valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesitykset rehtorille, antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeet edellisen lukuvuoden syyskuun loppuun mennessä, seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista perusopetuksessa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto toimii kiinteässä yhteistyössä yliopiston oppimiskeskuksen ja koulutussuunnittelutoimikuntien ja valintatoimikuntien kanssa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori ja siihen kuuluu mm. kolme ylioppilaskunnan nimeämää opiskelijajäsentä. 14 Kuopion yliopisto

1 Kuopion yliopisto Erilliset laitokset Erillinen laitos on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Erillisellä laitoksella on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan tai sen tehtävä perustuu lainsäädäntöön (esim. kansanterveyden tutkimuslaitos, kielikeskus, koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopiston apteekki ja valtakunnallinen koe-eläinkeskus). Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja, kielikeskuksen hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Tarkemmat määräykset erillisten laitosten toiminnasta ja hallinnosta annetaan erillisessä johtosäännössä. Palveluyksiköt, tiedekuntien tutkimus- ja palvelulaitokset Palveluyksikkö on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Palveluyksiköllä ja sen laitoksilla on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Yliopistossa on palveluyksikkönä tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP), johon kuuluvat itsenäisinä palvelulaitoksina kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus. Palveluyksikön ja sen palvelulaitosten hallinnosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Tiedekunnissa voi olla omia tai tiedekuntien yhteisiä tutkimus- tai palvelulaitoksia. Rehtori vahvistaa laitokselle tiedekunnan esityksestä ohjesäännön, mikäli yksikön toiminta poikkeaa olennaisesti 37 :n mukaisesta laitoksen tehtävän määrittelystä. Tiedekunta vastaa laitoksen kehittämisestä. Opinto-opas 2008 2009 15

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1.3 Itä-Suomen yliopisto Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset ovat päättäneet Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostuvan Itä-Suomen yliopiston perustamisesta 1.1.2010. Uuden yliopiston rakentamisen lähtökohtana on ollut kahden tasavertaisen yliopiston yhteistyö. Vuonna 2010 toimintansa aloittava Itä-Suomen yliopisto on kansainvälinen, monialainen ja yksi johtavista suurista tiedeyliopistoista maassamme. Uusi yliopisto Joensuun ja Kuopion pääkampuksien muodostama kokonaisuus, jolla on sivukampus Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopiston ytimen muodostavat tutkimuksen ja koulutuksen vahvat osaamisalat. Tavoitteena on yksi tehokas toiminnallinen kokonaisuus tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Itä-Suomen yliopistoon tulee neljä tiedekuntaa: terveystieteiden tiedekunta, luonnon- ja metsätieteiden tiedekunta, käyttäytymis- ja humanististen tieteiden tiedekunta sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Lisätietoja: www.uef.fi 16 Kuopion yliopisto

1 Kuopion yliopisto 1.4 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1.4.1 Yleistä Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan vahvuusalueina ovat biotieteet, fysiikka ja tekniikka sekä ympäristötiede. Vahvuusalojen opetus ja tutkimustoiminta on suuntautunut terveyden, ympäristön ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja edistämiseen. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta -nimike otettiin käyttöön vuonna 1989. Koulutusta fysiikan, kemian ja biokemian sekä ympäristötieteen/-hygienian aloilla on annettu noin 30 vuotta. Filosofian maistereita on tässä ajassa valmistunut noin 1500 ja filosofian tohtoreita noin 300. 1.4.2 Tiedekunnan dekaanit ja kanslia Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan dekaanina toimii ympäristötieteiden laitoksen professori Juhani Ruuskanen (puh. (017) 16 3227, s-posti: juhani.ruuskanen@uku.fi). Ensimmäisenä varadekaanina on biotieteiden laitoksen professori Atte von Wright (puh. (017) 16 2087, s- posti: atte.vonwright@uku.fi) ja toisena varadekaanina on professori Jari Hämäläinen, (puh. (017) 16 2279, s-posti: jari.hamalainen@uku.fi) Tiedekunnan hallintopäällikkönä ja pääesittelijänä toimii Arja Hirvonen (puh. (017) 16 3208, s-posti: arja.hirvonen@uku.fi). Arja hoitaa myös jatko-opiskeluihin liittyvät asiat. Opintoasiainpäällikkönä ja tiedekunnan toisena esittelijänä toimii Riikka Asikainen (puh. (017) 16 2242, s-posti: riikka.asikainen@uku.fi). Riikka hoitaa kaikki perusopiskeluun liittyvät asiat. Hallintoamanuenssina toimii Paula Poutiainen (puh. (017) 16 2122, s-posti: paula.poutiainen@uku.fi), joka hoitaa opintoasioiden osalta mm. pro gradu -tutkielmaan liittyviä hallinnollisia asioita. Kanslian osastosihteerinä toimii Anna- Leena Nylund (puh. (017) 16 2882, s-posti: anna-leena.nylund@uku.fi). Käyntiosoite Savilahdentie 9, Snellmania-rakennus, 2. krs (B-sisäänkäynti) Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Faksi (017) 16 2139 Internet http://www.uku.fi/lyt/ Huom! puhelinnumerot muuttuvat syksystä 2008 alkaen muotoon 040 355 xxxx. Tarkista numerot tarvittaessa yhteystiedoista yliopiston www-sivulta http://uku.fi/yhteystiedot/ 1.4.3 Tiedekunnan laitokset Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on biotieteiden, fysiikan ja ympäristötieteen laitokset. Laitosten päätehtävät ovat tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva perus- ja jatkokoulutus. Niiden henkilöstö koostuu professoreista, yliassistenteista, lehtoreista, dosenteista, assistenteista, tutkijoista sekä tutkimusta ja opetusta avustavasta henkilökunnasta. Hallintoasioiden hoitamiseksi jokaisella laitoksella on johtaja, varajohtaja, koulutussuunnittelutoimikunta sekä käytännön asioiden hoitoa varten kanslia, jonka puoleen voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Laitoksen johtaja päättää laitosta koskevista asioista (mm. laitoksen hankinnoista ja varainkäytöstä, valvoo käsiteltävien asioiden valmistelua) ja toimii puheenjohtajana laitoksen henkilökunnan kokouksissa. Opinto-opas 2008 2009 2005 2006 17

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa koulutusohjelman opetushenkilökunnalla on paras asiantuntemus. Laitoksen johtajan samoin kuin laitoksen kanslian puoleen voi kääntyä kaikissa laitosta koskevissa asioissa. Monista opiskelijoita koskevista asioista tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla. Biotieteiden laitos Koulutusohjelma Biotieteiden koulutusohjelma Käyntiosoite Yliopistonranta 1 E, 70210 Kuopio (Opetuskanslia Snellmania-rakennuksessa) Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Puhelin (017) 16 2211/vaihde Faksi (017) 16 3148 Internet http://www.uku.fi/laitokset/biotieteet/ puhelin huone Laitosryhmän johtaja ma. professori Atte von Wright 16 2087 Bt2/2402 (ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikan pääaineen vastuuhenkilö) Fysiikan laitos Koulutusohjelma Fysiikan koulutusohjelma Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Käyntiosoite Yliopistonranta 1 F, 70210 Kuopio (Melania-rakennus) Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Puhelin (017) 16 2211/vaihde Faksi (017) 16 2585 Internet http://venda.uku.fi/ puhelin huone Laitoksen johtaja professori Jari Kaipio 16 2557 Me/240 (fysiikan ja teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman oppiaineen vastuuhenkilö) Laitoksen professori Ari Laaksonen 16 2543 Me/242 varajohtaja (fysiikan ja teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman oppiaineen varavastuuhenkilö, ympäristöfysiikka) Ympäristötieteen laitos Koulutusohjelmat Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Ympäristötieteen koulutusohjelma Käyntiosoite Yliopistonranta 1 E, 70210 Kuopio (kansliat Snellmania-rakennuksessa) Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Puhelin (017) 16 2211/vaihde Faksi (017) 16 3191 Internet www.uku.fi/ympti/ puhelin huone Laitoksen johtaja professori Jukka Juutilainen 16 3226 Sn/3121 18 Kuopion yliopisto

1.4.4 Koulutusohjelmat 1 Kuopion yliopisto Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan koulutusohjelmia ovat biotieteiden, fysiikan, teknis-luonnontieteellinen ja ympäristötieteen koulutusohjelmat. Koulutusohjelmat on jaettu pääaineisiin ja linjoihin. Biotieteiden koulutusohjelman pääaineena luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa on biotieteet, filosofian maisterin tutkinnossa joko biokemia tai biotekniikka. Filosofian maisterin tutkinnossa biokemian pääaine jakautuu kolmeen pääainemoduuliin: biokemia, molekulaarinen bioinformatiikka ja biotieteellinen kemia; biotekniikan pääaine neljään pääainemoduuliin: eläinbiotekniikka, kasvibiotekniikka, ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka ja soveltava eläintiede. Fysiikan koulutusohjelman pääaineena on fysiikka, filosofian maisterin tutkinnossa pääaine jakautuu lääketieteellisen fysiikan ja ympäristöfysiikan linjoihin. Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma on fysiikan laitoksen ja ympäristötieteen laitoksen yhteinen koulutusohjelma. Teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa on neljä pääainetta: teknillinen fysiikka, laskennallinen tekniikka, lääketieteellinen tekniikka ja ympäristötekniikka. Ympäristötieteen koulutusohjelman pääaineena on ympäristötiede, filosofian maisterin tutkinnossa pääaine jakautuu ympäristöterveyden, ympäristöbiologian ja ympäristöanalytiikan linjoihin. Yliopistot siirtyivät 1.8.2005 alkaen uuden valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista mukaiseen opetukseen. Asetuksen sekä uuden yliopistolain mukaisen siirtymäajan 31.7.2008 asti uusien koulutusohjelmien rinnalla opetusta annetaan myös vanhoissa koulutusohjelmissa. Näitä ovat biokemian ja bioteknologian, biokemian, soveltavan biotekniikan, soveltavan eläintieteen sekä informaatiotekniikan koulutusohjelmat. Näille koulutusohjelmille ei enää valita uusia opiskelijoita ja siirtymäajan loputtua niillä vielä opiskelevat siirretään uuden asetuksen mukaisiin koulutusohjelmiin. Tiedekunnassa on neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa Master s Degree Programme in Atmosphere - Biosphere Studies, Master s Degree Programme in Environmental Biology and Biogeochemistry, Master,s Degree Program in Medical Physics and Engeneering ja Master s Degree Program in Scientific Computing. Lisäksi tiedekunnassa on yhteistyössä Kuopion yliopiston A. I. Virtanen -instituutin kanssa filosofian maisterin tutkintoon johtavat kansainväliset Molecular Medicine and Biotechnology - ja Neurobiology maisteriohjelmat. Opinto-opas 2008 2009 19

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 1.5 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Kuopion yliopiston ylioppilaskunta KYY on julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään sekä opiskeluun että opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki läsnä oleviksi kirjoittautuneet perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Yliopistoon ilmoittautumisen yhteyteen (ks. kohta 3.2) kuuluu pakollinen jäsenmaksu, jonka myötä opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan eli KYYn jäsen. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, ja se oikeuttaa pelkästään ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin hammashoitoa lukuun ottamatta. Ylioppilaskunnan muodostavat opiskelijat itse demokratian pelisääntöjä noudattaen. Joka toinen vuosi pidetään ylioppilaskunnan edustajiston vaalit, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi. Seuraavat vaalit järjestetään syksyllä 2009. KYYn jäseniä eli omistajia on n. 5000. Lukuvuodelle 2008 2009 jäsenmaksu on 94 eur sisältäen YTHS:n maksun, joka oikeuttaa ilmaisiin yleislääkärin ja edullisiin erikoislääkärin palveluihin. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on 84 eur/lukuvuosi (ei oikeuta YTHS:n hammashoitoon). Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan joka vuosi. Opiskelijakortti tilataan netin kautta Lyyrasta (www.lyyra.fi). HUOM! Opiskelijakortti on uudistunut. Lisätietoja em. www-sivulta sekä ylioppilaskunnasta. KYYn toimisto sijaitsee kampusalueen keskellä Studentiassa. Toimisto on avoinna ma, ti, ke ja pe klo 10-14 ja to klo 10-16. KYYn pääsihteerinä toimii Janne Mertanen. Postiosoite PL 1627, 70211 Kuopio Käyntiosoite Studentia-rakennus, Yliopistonranta 3 Puhelin (017) 163 726, 163 731 Faksi (017) 163 735 Internet www.kyy.fi S-posti toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Janne Mertanen, puh. 044 5768 417, s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto, puh. (017) 163 731, s-posti: toimisto@kyy.fi Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat opiskelijoiden etujärjestöjä tiedekunnissa. Niiden toiminnan päätavoitteita ovat opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, opiskelijoiden vaikutusvallan lisääminen opetuksen sisältöä ja tekniikkaa määriteltäessä sekä erilaisten palvelujen kehittäminen. Ainejärjestöillä on myös runsaasti opiskelijoiden vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvää toimintaa ja tempauksia. Kuopion yliopistossa toimivia ainejärjestöjä ovat: Fortis (farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat), Hyeena (ympäristötieteen, soveltavan eläintieteen, fysiikan ja ympäristönsuojelutekniikan opiskelijat), Kulti (biotieteiden opiskelijat), KuoLO (lääketieteen opiskelijat), LiiKE (liikuntalääketieteen, kansanterveystieteen ja ergonomian opiskelijat), Pooli (paikallistalouksien kehittämisen ko:n opiskelijat), Preemio (kauppatieteiden opiskelijat), Retikka (ravitsemustieteen opiskelijat), Serveri (tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), Socius (sosiaalitieteiden opiskelijat), Terho (yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden opiskelijat). Lisätietoja ainejärjestöistä: www.uku.fi/jarjestot. 20 Kuopion yliopisto

1 Kuopion yliopisto 1.6 Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet Kuopion yliopisto on suomalaisten yliopistojen laatutyön edelläkävijä. Hyvällä syyllä Kuopion yliopistoa voidaankin sanoa Laatuyliopistoksi. Laatutyön tarkoituksena on ylläpitää jatkuvaa ja systemaattista opetus- ja tutkimustoiminnan sekä hallinnon ja muiden tukipalveluiden kehittämistä ja taata opiskelijoille ja henkilökunnalle hyvät mahdollisuudet osallistua kehittämiseen. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa ja laitosten laatukäsikirjoissa. Se on vahvasti mukana myös perusopetuksen kehittämisohjelmassa ja yliopiston strategiassa. Laatutyöstä ja laadunhallintajärjestelmästä löytyy runsaasti lisätietoa kampusnetista osoitteesta https://www.kampus.uku.fi/intra/laatu/ Laatutyöhön kuuluu, että yliopisto altistaa laatujärjestelmänsä sekä opetuksen ja tutkimuksen myös ulkoisten arvioijien tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi lähivuosina Suomen kaikkien yliopistojen laadunhallintajärjestelmät. Kuopion yliopisto oli ensimmäisenä valmiina arviointiin. Arviointi suoritettiin syksyllä 2005 ja yliopisto sai järjestelmälleen hyväksynnän ja runsaasti positiivista palautetta. Kehittämiskohteeksi mainittiin opiskelijapalautejärjestelmän systematisointi ja opetusprosessin kuvauksen kehittäminen. Nämä on otettu reippaasti työn alle ja uusi palautejärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2006. Lisätietoa palautejärjestelmistä oppaan kohdassa 10.4. Kuopion yliopisto on omaksunut kansainvälisen ISO9001:2000- standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän strategisen johtamisensa tueksi ja toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi kaikilla toiminnan tasoilla. Yliopiston opetustoiminnon laadunhallintajärjestelmä on saanut kansainvälisen sertifikaatin 21.11.2006. Vuosina 2006-2007 yliopisto on mukana ESMU:ssa eli Euroopan yliopistojen johtamisen benchmarkaus-projektissa. Laatujärjestelmään kuuluu toimintayksiköissä tehtäviä sisäisiä auditointeja eli laatujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen tähtääviä, opastavia vierailuja. Myös opiskelijat voivat osallistua auditoijille järjestettäviin koulutuksiin ja toimia auditoijina ja saada tästä erillisen todistuksen. Tarjolla on myös vapaavalintainen Laatuajattelun perusteet opintojakso (ks. opintojaksokuvaukset oppaan lopussa). Jokainen opiskelija voi nyt osallistua yliopiston ja sen opetuksen kehittämiseen monin eri tavoin - toivottavasti ainakin jokainen antaa palautetta opintojaksoista ja opetuksesta. 1.6.1 Opiskelijana I Kannan vastuun omasta opiskelustani. Haluan opiskella, tavoitteeni on oppia. Edistän omalla toiminnallani sekä omaa että opiskelutovereideni oppimista. II Olen tietoinen roolistani omassa tiedeyhteisössäni. Toimin vastuullisesti ja olen esikuva opiskelutovereilleni. III Olen vastuussa itsestäni ja kyvystäni opiskella. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään myös yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. IV Toimin rehellisesti. Tunnustan muiden tekemän työn arvon ja edistän kriittisyyttä, totuudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä ja puolueettomuutta. Sen vuoksi Opinto-opas 2008 2009 21

Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta tiedeyhteisön jäsenenä sopeudun siihen, että annettuja pelisääntöjä on myös minun noudatettava, en lunttaa enkä toimi muutoinkaan vilpillisesti opetus- ja tenttitilanteissa, opiskeluun liittyvät tuotokseni (kurssi-, seminaari- ja opinnäytetyöt) ovat itse laatimiani, ellei kyse ole pari- tai ryhmätyöstä, jolloin yhteistyö käy ilmi tekijäluettelosta tai muulla tavoin, ilmoitan käyttämäni lähteet aina enkä ota omiin nimiini esimerkiksi Internetistä saatavaa tietoa, tunnistan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja minulla on oikeus huomauttaa opiskelijatoveriani hänen tekemästään vilpistä esim. lunttauksesta tai plagioinnista; voin harkintani mukaan viedä havaintoni opettajan tietoon siten kuin yliopiston ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu. V Opetus- ja tenttitilanteessa en häiritse käytökselläni muiden oppimista ja työskentelyä. VI Arvostan ja kunnioitan opettajieni opetus- ja tutkimustyötä. Siksi osallistun opetustilanteisiin olemalla aktiivinen ja vastuullinen, annan asiallista palautetta opetuksesta, työskentelen opettajieni antamien ohjeiden mukaisesti ja edistän opetustilanteiden positiivista ilmapiiriä. 1.6.2 Opettajana I Opiskelijoiden oppimisen edistäminen on tavoitteeni. Siksi kehitän itseäni tutkijana ja opettajana, kohtelen opiskelijoita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti ja arvioin asiallisesti heidän oppimistaan, annan tunnustusta silloin kun siihen on aihetta, tiedostan hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja edistän niiden toteutumista opetuksessani, puutun välittömästi ja asianmukaisesti vilppiin, esimerkiksi plagiointiin tai lunttauksen siten kuin yliopiston hyväksymässä ohjeessa plagioinnin ehkäisemiseksi on kuvattu, kehotan ja kannustan opiskelijaa muuttamaan työskentelytapaansa, jos se vaikeuttaa hänen omaa oppimistaan tai häiritsee muiden oppimista. II Arvostan ja kehitän työtäni opettajana sekä edistän opetustyön arvostusta yksikössäni ja yliopistossani. III Olen tietoinen roolistani omassa tiedeyhteisössäni. Toimin rehellisesti sekä vastuullisesti ja olen positiivinen esikuva opiskelijoilleni ja kollegoilleni. IV Pidän itsestäni ja työkyvystäni huolta. Pyrin mahdollisuuksieni mukaan edistämään yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. V Opiskelijat ovat yhteisömme jäseniä ja olen kiinnostunut heidän oppimisestaan. Kunnioitan ja kuuntelen heidän näkemyksiään ja hyödynnän työssäni heidän antamaansa asiallista palautetta. Tunnustan heidän tekemänsä työn arvon ja ansion. 22 Kuopion yliopisto