KIRJALLINEN KYSYMYS 992/2002 vp Toisesta EU-maasta käytettynä tuotavan auton verotus Eduskunnan puhemiehelle Ennen kuluvana syksynä tehtyä verotusuudistusta, joka koski toisesta EU-maasta käytettynä tuotavan ajoneuvon verotusta, määräytyi vero vastaavan kotimaassa myydyn uuden ajoneuvon tax free -hinnan perusteella. EY-tuomioistuimen annettua päätöksen KHO:lle sen esittämiin kysymyksiin Suomen nykyisen autoverolain eräistä kohdista tulli muutti verotustapaansa. Se perustuu kuitenkin yhä voimassa olevaan autoverolakiin. Käytettyjä (EU-) ajoneuvoja alettiin verottaa ns. CIF-hinnan sijasta autojen markkinahinnoissa jäljellä olevan keskimääräisen autovero-osuuden mukaisilla veroprosenteilla. Samalla kuitenkin EU-maiden ulkopuolisista maista tuotavien autojen ja muuttoautojen verotus pidettiin entisellään (tax free -pohjainen verotus). EY-tuomioistuimen päätöksessä kiellettiin CIF-hintaan pohjautuvan verojärjestelmän käyttäminen. Tullin antaman selvityksen mukaan (diaarinumero 59/340/02) pienin tullin selvityksessä esille tullut autoveroprosentti uutena Suomeen tuotavissa ajoneuvoissa on 13,06 % bensiinikäyttöisten ja 23,1 % dieselkäyttöisten ajoneuvojen osalta. Nyt käytettävät "keskimääräiset" veroprosentit ovat kuitenkin 35 % (bensiini) ja 33 % (diesel). Lisäksi vertailulaskelmassa käytettävät prosentit ovat 29 % (bensiini) ja 30 % (diesel). Tullin käyttämät keskiarvot ovat siis räikeästi ristiriidassa sen itsensä ilmoittamien alimpien tiedossa olevien veroprosenttien kanssa. Tullin mukaan autoverolain määräykset liikesalaisuuksista vaikeuttavat kattavien verotietojen saatavuutta julkisuuteen jopa tilastomateriaalina. Koska tullin tutkimus perustui otokseen, jonka kattavuutta ei kukaan ulkopuolinen voi arvioida, on mahdollista, että nyt tiedossa olevat 13,06 % ja 23,1 % eivät ole todellisuudessa vielä kaikkein alimmat vero-osuudet. Ennen kuin kaikkien eri ajankohtina (esimerkiksi vuosittain) uutena tuotujen ajoneuvojen autovero ja sen prosenttiosuudet uusien ajoneuvojen kulloisistakin ohjevähittäishinnoista ja näiden prosentuaalisten jakautumien hajonnan muoto automallikohtaisesti ovat tiedossa, tulee autoveron määräämisen pohjana käytettävä prosentti olla tuo pienin tiedossa oleva. Ainoastaan näin voidaan välttyä siltä, että toisesta EU-maasta tuotavasta autosta ei peritä liikaa veroa ja ettei kukaan tule syrjityksi. EY-tuomioistuin velvoitti Suomea muuttamaan autoverotustaan siten, ettei se enää jatkossa syrjisi muista EU-maista tuotavia autoja verotuksellaan. Parhaiten tähän tietysti päästäisiin uudistamalla koko autoverojärjestelmä Euroopan unionin vaatimuksia vastaavaksi ja ennen kaikkea yksinkertaiseksi ja läpinäkyväksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tulli alkaa käyttää toisesta EU-maasta tuotavien käytettyjen autojen verotuspe- Versio 2.0
rusteissa sellaisia veroprosentteja, joita maahamme tuoduissa uusissa autoissa todellisuudessa on (eli tällä hetkellä alinta tiedossa olevaa verotusprosenttia)? Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2002 Juha Karpio /kok 2
Ministerin vastaus KK 992/2002 vp Juha Karpio /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 992/2002 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tulli alkaa käyttää toisesta EU-maasta tuotavien käytettyjen autojen verotusperusteissa sellaisia veroprosentteja, joita maahamme tuoduissa uusissa autoissa todellisuudessa on (eli tällä hetkellä alinta tiedossa olevaa veroprosenttia)? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: EY-tuomioistuimen antaman Suomen autoverotusta koskevan ennakkoratkaisun jälkeen tulli on soveltanut käytettyjen tuontiajoneuvojen verotuksessa kahta eri verotuslaskelmaa, joiden avulla saaduista veromääristä alempi pannaan verovelvolliselle maksuun. Toinen laskelmista perustuu autoverolain mukaiseen verolaskelmaan, jossa käytetyn ajoneuvon vero määrätään vastaavan uuden ajoneuvon veron perusteella alentamalla tätä veroa laissa säädetyn ikähyvityksen mukaisesti. Kun autoverolakia sovellettaessa on ennakkoratkaisun antamiseen asti laskettu vastaavan uuden ajoneuvon veron määrä käyttäen verotusarvon perusteena uuden ajoneuvon verotonta kuluttajahintaa eli niin sanottua tax free -hintaa, tulli on ennakkoratkaisun antamisen jälkeen käyttänyt verotusarvona sitä keskimääräistä prosenttiosuutta uuden ajoneuvon verollisesta kuluttajahinnasta, joka vastaa tukkuportaan kautta tuodun uuden ajoneuvon keskimääräistä hankintahintaa eli niin sanottua cif-hintaa. Sovelletut verotusarvoprosentit ovat bensiinikäyttöisille henkilöautoille 35 ja dieselkäyttöisille 33. Tällä tavoin kuluttajan asemassa oleva ajoneuvon maahantuoja on saatettu samaan asemaan verotusarvoa ja siten myös veroa laskettaessa kuin ajoneuvojen tukkutuojat. Todettakoon, ettei EY-tuomioistuin sinänsä kieltänyt perustamasta verojärjestelmää hankinta-arvoihin. Tässä yhteydessä kielletyksi kuitenkin katsottiin kaupan portaan vaikutus verotusarvoihin. Tämä vaikutus on tullin soveltamassa järjestelmässä poistettu edellä kuvatulla tavalla käyttämällä vastaavan uuden ajoneuvon verotusarvon sitä hankinta-arvoa, jolla tukkutuojat ovat voineet tuoda maahan uusia ajoneuvoja. Edellä tarkoitetut keskimääräiset verotusarvoprosentit eivät ole vastaavan uuden ajoneuvon veron määrää kuvaavia veroprosentteja, toisin kuin kysymyksen perusteluissa katsotaan. Ne ovat lukuja, joita käytetään autoverotuksen lähtökohtana eli laskettaessa verotusarvoa, josta autoveron määrä saadaan laissa säädettyjen kiinteiden ja muiden vähennysten jälkeen. Sen varmistamiseksi, ettei käytetystä tuontiajoneuvosta kannettavan veron määrä ylitä sitä veron määrää, joka on jäljellä käytettyä tuontiajoneuvoa vastaavassa markkinoilla jo olevassa ajoneuvossa, tulli laskee käytetyn tuontiajoneuvon veron vielä vertailulaskelmalla. Vertailulaskelmassa lähtökohtana on verotettavan ajoneuvon kanssa samanlaisen, Suomessa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon yleinen suomalainen markkina-arvo. Laskelmassa sovellettavan vertailuveron määrä on bensiinikäyttöisillä henkilöautoilla 29 ja dieselkäyttöisillä 30 prosenttia markkina-arvosta. Tämä prosenttiosuus osoittaa laskennallisesti verotettavan ajoneuvon kanssa samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon keskimäärin sisältyvän veron määrän. Kysymyksessä on katsottu, että tullin tulisi soveltaa käytettyä tuontiajoneuvoa verotettaessa niitä verotusarvo- ja veroprosentteja, jotka todel- 3
Ministerin vastaus lisuudessa sisältyvät vastaaviin uusiin ajoneuvoihin tai jopa alinta tiedossa olevaa veroprosenttia. Korkein hallinto-oikeus on antanut käsillä olevassa autoveroasiassa päätöksensä 16.12.2002. Päätöksen mukaan tullin tulee keskiarvojen sijasta yksilöllisemmin selvittää, mikä on ollut autoveron suhteellinen osuus samanlaisen auton arvosta silloin, kun se on aikanaan tuotu uutena maahan. Käytetystä autosta voidaan tämän jälkeen kantaa veroa tämä suhteellinen määrä laskettuna samanlaisen maassa jo rekisteröidyn auton arvosta. Korkeimman hallinto-oikeuden annettua päätöksensä hallitus antaa esityksen autoverolain muuttamiseksi. Esitys annetaan vielä kuluvan vuoden puolella. Esityksen mukaan käytettynä maahan tuotavan auton vero voidaan tarvittaessa määrittää syrjimättömyyden varmistamiseksi tullin soveltamaa veromallia yksilöllisemmin, jolloin voidaan ottaa huomioon kysymyksessä tarkoitettu veron pienempi suhteellinen osuus auton arvosta. Tämän lisäksi esityksessä ehdotetaan alennettavaksi autoveroa noin kuudenneksella. Tämä koskee uusien autojen ohella myös käytettynä maahan tuotavia autoja, millä osaltaan vielä varmistetaan se, ettei käytetyn auton vero muodostu liian korkeaksi verrattuna maassa jo olevien samanlaisten käytettyjen autojen verosisältöön. Hallitus myös esittää, että uusia veroperusteita voitaisiin verovelvollisen vaatimuksesta soveltaa kaikkiin niihin käytettyihin autoihin, jotka on verotettu vuonna 1999 tai sen jälkeen. Näin ollen näiden autojen verotusta voidaan oikaista lain voimaan tulon jälkeen siinä esitetyn mukaiseksi ja liikaa kannetut verot palauttaa verovelvolliselle. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2002 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 4
Ministerns svar KK 992/2002 vp Juha Karpio /kok Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Juha Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 992/2002 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att tullen i skattegrunderna för begagnade bilar som importeras från ett annat EU-land börjar tillämpa sådana skatteprocenter som i verkligheten tilllämpas när det gäller nya bilar som importeras till vårt land (dvs. den för närvarande lägsta kända skatteprocenten)? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Efter EG-domstolens förhandsavgörande om bilbeskattningen i Finland har tullen tillämpat två olika sätt att räkna ut skatten för begagnade importbilar. Den lägre av de beräknade skatteprocenterna debiteras av den skattskyldige. Den ena beräkningen baserar sig på en skatteberäkning som görs enligt bilskattelagen så att skatten för den begagnade bilen bestäms enligt skatten för motsvarande nya bil genom att denna skatt sänks enligt bilens ålder på det sätt som föreskrivs i lagen. När tullen fram till förhandsavgörandet tilllämpade bilskattelagen beräknades skatten för en motsvarande ny bil så, att den nya bilens skattefria konsumentpris, det s.k. tax free-priset, utgjorde grund för beskattningsvärdet, har man efter förhandsavgörandet använt den genomsnittliga procentandelen av en obegagnad bils skattepliktiga konsumentpris som motsvarar det genomsnittliga anskaffningspriset för en ny bil som importerats via partihandelsledet, dvs. det som kallas cif-priset. De procenttal för det beskattningsbara värdet som tillämpats är 35 för bensindrivna personbilar och 33 för dieseldrivna personbilar. På detta sätt har en importör som är en enskild konsument jämställts med en importör i partihandelsledet när beskattningsvärdet och följaktligen också skatten beräknas. Det må konstateras att EG-domstolen inte i sig förbjöd ett beskattningssystem som grundar sig på anskaffningsvärden. I detta sammanhang ansågs dock handelsledets inverkan på beskattningsvärdena vara förbjuden. Denna inverkan har i det system som tullen tillämpar avlägsnats på det ovan beskrivna sättet genom att det anskaffningspris som importörerna i partihandelsledet betalar för nya bilar används som beskattningsvärde för en motsvarande ny bil. De ovan avsedda genomsnittliga procenttalen för beskattningsvärdet är, i motsats till vad som anses i motiveringen till spörsmålet, inte skatteprocenter som beskriver beloppet av den skatt som påförs en ny bil. De är siffror som används som grund för bilbeskattningen, dvs. vid beräkningen av det beskattningsbara värde som anger den slutliga bilskatten efter de i lagen föreskrivna fasta och övriga avdragen. För att säkerställa att skatten för importerade begagnade bilar inte överstiger den återstående skatt som ingår i värdet av liknande begagnade bilar som redan finns på marknaden, gör tullen ytterligare en jämförande beräkning av skatten för den begagnade bilen. Grunden för den jämförande beräkningen är det allmänna marknadsvärdet i Finland för en likadan begagnad bil som redan är registrerad i Finland och finns på markanden. I jämförelsen är skatten 29 procent av marknadsvärdet för bensindrivna personbilar och 30 procent för dieseldrivna. Denna procentandel anger kalkylmässigt den skatt som i genomsitt ingår i värdet på en likadan begagnad bil som den bil som skall beskattas. I spörsmålet anser man att tullen vid beskattningen av importerade begagnade bilar borde tilllämpa de procenttal för beskattningsvärdet och 5
Ministerns svar skatten som i verkligheten tillämpas för motsvarande nya bilar eller t.o.m. den lägsta kända skatteprocenten. Högsta förvaltningsdomstolen meddelade sitt beslut i det aktuella bilbeskattningsärendet 16.12.2002. Enligt beslutet borde tullen i stället för genomsnittliga värden individuellt utreda bilskattens proportionella andel av värdet på en likadan bil vid den tidpunkt då den som ny fördes in i landet. Därefter kan den begagnade bilen i skatt påföras denna proportionella andel som beräknats utgående från värdet på en likadan bil som redan finns i landet. Efter högsta förvaltningsdomstolens domslut kommer regeringen att avlåta en proposition med förslag till ändring av bilskattelagen. Propositionen skall avlåtas redan före årsskiftet. Enligt propositionen skall skatten för en importerad begagnad bil vid behov, för att säkerställa att principen om icke-diskriminering följs, kunna bestämmas på ett mer individuellt sätt än med tullens skattemodell, så att skattens i spörsmålet avsedda lägre proportionella andel av bilens värde kan beaktas. Utöver detta föreslås det i propositionen att bilskatten skall sänkas med cirka en sjättedel. Detta gäller utöver nya bilar också importerade begagnade bilar, på detta sätt säkerställer man ytterligare att skatten för en begagnad bil inte blir för hög i jämförelse med den skatt som ingår i värdet på likadana bilar som redan finns i landet. Regeringen föreslår också att de nya skattegrunderna på den skattskyldiges yrkande skall kunna tillämpas på alla begagnade bilar som har påförts skatt 1999 eller senare. Det betyder att beskattningen av dessa bilar kan rättas till efter det att lagen har trätt i kraft på det sätt som föreskrivs i lagen och den skatt som uppburits för mycket kan återbetalas till de skattskyldiga. Helsingfors den 30 december 2002 Finansminister Sauli Niinistö 6