-luonnos- 28.1.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN TIETO- JA VIESTINTÄTEK- NISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ TORI-hanke lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Asiantuntija, lainsäädäntöasiat Antti Ristimäki Muistio -luonnos- 28.1.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN TIETO- JA VIESTINTÄTEK- NISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1 Johdanto Ehdotetulla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013) säännöksiä tarkentavasti. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 2 :n 1 momentin mukaan valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut ovat palveluja, joiden järjestämisestä vastaavat valtion viranomaiset, joita käytetään tai on tarkoitettu käytettävän yleisesti ja laajasti julkisten hallintotehtävien tukena, joiden järjestäminen ei edellytä toimialakohtaisia ratkaisuja tai merkittävää toimialakohtaista osaamista, ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin tieto- ja viestintäteknisiin ratkaisuihin. Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut on lain 2 :n 2 momentissa jaoteltu ja määritelty kolmeen palveluryhmään: yhteiset perustietotekniikkapalvelut, yhteiset tietojärjestelmäpalvelut ja yhteiset sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut. Lain 2 :ssä on myös säännökset palvelujen yleisistä laatuvaatimuksista. Lain 3 :ssä säädetään velvollisuudesta käyttää yhteisiä palveluja. Laki sisältää yleissäännökset ja valtuussäännökset näiden palvelujen tuottajien tehtävistä ja menettelytavoista palvelujen tuottamisessa. Lain 5 :n mukaan valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottaa ja kehittää valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva palvelukeskus. Säännöksen mukaan palvelukeskus huolehtii tehtävistään siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksella voi olla myös muita tehtäviä siten kuin siitä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetussa laissa tai muussa lainsäädännössä säädetään tai muun lainsäädännön nojalla määrätään. Laissa on lisäksi säännökset palvelukeskuksen ohjauksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta, asiakkaista ja asiakasneuvottelukunnasta. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain säätäminen ja näitä tehtäviä hoitavan palvelukeskuksen perustaminen perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuun tavoitteeseen koota yhteen valtion tieto- ja viestintäteknisten palvelukeskusten toimialariippumattomat tehtävät. Tavoitteen saavuttamiseksi valtiovarainministeriö asetti Valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen (TORI-hanke) ajalle 7.5.2012-31.12.2014. Palvelukeskus on aloittanut toimintansa lain tullessa voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Palvelukeskukseen siirretään valtion virastoista ja laitoksista palvelukeskuksen tehtäviin kuuluvat toiminnot ja tehtävät lain 17 :n siirtymäsäännöksen mukaan kah-

2 den vuoden siirtymäajan kuluessa. Ensimmäiset toimintasiirrot on tarkoitus tehdä 1 päivänä maaliskuuta 2014. Tällöin alkaa palvelukeskuksen varsinainen palvelutoiminta, josta on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä ehdotetulla valtioneuvoston asetuksella. 2 Asetuksenantovaltuudet Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämistä annetun lain 2 :n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä yhteisistä palveluista, niiden laadusta sekä laadun ja kustannustehokkuuden todentamismenettelyistä. Lain 3 :n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan organisaatio-, toiminta tai palvelukohtaisesti tarkempia säännöksiä yhteisten palvelujen käytön vähimmäislaajuudesta. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämistä annetun lain 5 :n 3 momentin mukaan 5 :ssä tarkoitetun palvelutuottajan tehtävistä ja toimintatavoista tämän lain mukaisten palvelujen tuotannossa sekä 1 momentissa tarkoitetun palvelukeskuksen toiminnan järjestämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Lain 11 :n 2 momentin mukaan palvelukeskuksen asiakasneuvottelukunnasta ja sen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Lain 13 :n 2 momentin mukaan valtion yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottajan tehtävistä ja toimintatavoista sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuotannossa voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annettu laki sisältää lisäksi asetuksenantovaltuudet liittyen palvelukeskuksen ohjaukseen, hallitukseen, toimitusjohtajaan ja asiakkaisiin sekä valtion yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottajan asiakkaisiin. Näistä ei ole tarkoitus antaa asetuksella säännöksiä tässä yhteydessä. 3 Keskeiset ehdotukset Ehdotetulla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää eräitä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain säännöksiä tarkentavasti. Ehdotettu valtioneuvoston asetus sisältäisi täsmentäviä säännöksiä valtion yhteisistä tieto- ja viestintäteknisistä palveluista, palvelujen käytön velvollisuuksista sekä palvelujen tuottajista. Asetuksella säädettäisiin valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottavan palvelukeskuksen tehtävistä ja asiakasneuvottelukunnasta sekä asiakasneuvottelukunnan tehtävistä. Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa ja kehittää valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 2 :ssä tarkoitettuja perustietotekniikkapalveluja ja tietojärjestelmäpalveluja. Lisäksi

3 palvelukeskus tuottaisi ja kehittäisi niitä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, jotka sille siirtyisivät Valtion IT-palvelukeskuksesta lain 17 :n nojalla tehtävien siirtojen yhteydessä. Asetuksella säädettäisiin myös muiden valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tuottajien tehtävistä, joita olisivat ehdotetun asetuksen mukaan Valtiokonttori, Väestörekisterikeskus, Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen Erillisverkot Oy. Julkisen hallinnon yhteisistä sähköisistä asioinnin ja hallinnon tukipalveluista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (393/2009). Tämä asetus on tarkoitus kumota ja säätää näistä palveluista ehdotetussa asetuksessa. Samalla ehdotetaan kumottavaksi myös valtiokonttorista annetun valtioneuvoston asetuksen (1155/2002) 1 a ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta annettu valtioneuvoston asetus (1035/2005) 4 Yksityiskohtaiset perustelut 4.1 Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Ehdotetun asetuksen 1-3 :ssä säädettäisiin tarkemmin valtion yhteisistä tieto- ja viestintäteknisistä palveluista. Palvelujen määrittely tarkentaisi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 2 :n 2 momentin määritelmiä. Palveluja koskisi myös lain 2 :n 1 momentin niin sanottu toimialariippumattomien palvelujen määritelmä. Sen mukaan valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut ovat palveluja, joiden järjestämisestä vastaavat valtion viranomaiset, joita käytetään tai on tarkoitettu käytettävän yleisesti ja laajasti julkisten hallintotehtävien tukena, joiden järjestäminen ei edellytä toimialakohtaisia ratkaisuja tai merkittävää toimialakohtaista osaamista, ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin tieto- ja viestintäteknisiin ratkaisuihin. Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin valtion yhteisistä perustietotekniikkapalveluista. Nämä olisivat pääsääntöisesti niitä palveluja, joita valtion yhteisiä perustietotekniikka ja tietojärjestelmäpalveluja tuottava lain 5 :ssä tarkoitettu palvelukeskus tuottaa. Ehdotetun pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja päätelaite- ja käyttäjätukipalveluja ovat esimerkiksi työasemaverkon palvelut, päätelaitepalvelut ja käyttövaltuuspalvelut. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja viestintäteknisiä palveluja ovat esimerkiksi sähköpostipalvelut, videopalvelut ja muut tekniset viestinvälityspalvelut, mukaan lukien puhelinvälityspalvelut. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja tietoliikennepalveluja ovat esimerkiksi runkoverkkopalvelut, lähiverkkopalvelut, etäyhteyspalvelut ja viranomaisverkkopalvelut. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja käyttöpalveluja ovat esimerkiksi konesali- ja kapasiteettipalvelut sekä perustietotekniikan ja sovellusten integraatio- ja sanomanvälityspalvelut. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja toimistosovelluksia ovat esimerkiksi toimistoohjelmistot, internet- ja intranet-ohjelmistot sekä sosiaalisen median sovellukset. Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin valtion yhteisistä tietojärjestelmäpalveluista. Ehdotetun 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu yhteinen henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmäpalvelu on esimerkiksi valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kieku. Kohdassa 2 tarkoitettu yhteinen taloushallinnon tietojärjestelmäpalvelu on myös esimerkiksi ministeriöiden käyttämä kehys- ja budjettitietojärjestelmä Buketti. Kohdassa 3 tarkoitettuja yhteisiä asianhallintajärjestelmäpalveluja ovat esimerkiksi eräiden ministeriöiden käyttämä Mahti-asianhallintajärjestelmä ja

4 valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä PTJ. Vaikka näitä edellä mainittua asianhallintajärjestelmiä ei käytetäkään kuin ministeriöiden toiminnan tukena, täyttävät nämä palvelut lain mukaisen toimialariippumattomien palvelujen määritelmän. Viestinnän järjestelmäpalveluja ovat esimerkiksi julkaisujärjestelmien niin sanotut alustajärjestelmät. Yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja voi olla myös toimitila- ja materiaalinhallinnassa, asiakkuuden hallinnassa, hankinnoissa, raportoinnissa sekä tiedon ja tietoaineistojen säilytyspalveluissa. Näissä viimeksi mainituissa ei ole valtionhallintoon vielä tehty yleiseen käyttöön tarkoitettuja yhteisiä ratkaisuja. Näistä palvelukokonaisuuksista olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista ottaa asetukseen tarkentava säännös, jotta näitä koskevien yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen saataisiin osaksi laissa tarkoitettua yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen kokonaisuutta ja toiminnan ohjausta. Esimerkiksi asianhallintaan, asiakkuudenhallintaan ja raportointiin on myös toimialakohtaisia ratkaisuja. Niin sanotun toimialariippumattoman ja toimialakohtaisten tietojärjestelmäpalvelun rajaa määrittää edellä mainittu lain 2 :n 1 momentti. Asetuksen 3 :ssä säädettäisiin valtion yhteisistä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluista. Nämä palvelut vastaisivat pääosin niitä palveluja, joista on säädetty julkisen hallinnon yhteisistä sähköisistä asioinnin ja hallinnon tukipalveluista annetussa asetuksessa (393/2009), joka on annettu Valtiokonttorista annetun lain (305/1991) nojalla. Voimassa oleva asetus on tarkoitus kumota ja samalla yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen määrittelyt on tarkoitus saattaa ajan tasalle. Viranomaisten ja kansalaisten tai yhteisöjen välisenä viestintäkanavana ja hallinnollisten päätösten keskitettynä sähköisenä toimittamispaikkana on kansalaisille tällä hetkellä käytössä Asiointitili. Tunnistamisen, allekirjoittamisen ja maksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelut koskisivat henkilön ja yhteisön tai yhteisön edustajan sähköistä tunnistamista. Tällainen palvelu on esimerkiksi julkishallinnon yhteisen verkkotunnistamisen ja -maksamisen palvelun Vetuma, jonka avulla kansalaisen on mahdollista tunnistautua ja maksaa sähköisesti kaikissa niissä asiointipalveluissa, joihin palvelu on liitetty. Tunnistamisen ja allekirjoittamisen hallinnointipalveluja ovat myös palvelut, joiden avulla viranomainen voi julkista tehtävää hoitaessaan tunnistaa organisaation ja sitä edustavan henkilön. Tällaisilla palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi Verohallinnon tuottamaa Katso-palvelua. Virkamiehen ja muun julkista valtaa käyttävän henkilön sähköisen tunnistamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelulla tarkoitetaan esimerkiksi valtionhallinnon käytössä olevaa Kertakirjautumisratkaisu Virtua. Verkkopalveluja, joka kokoaa julkisen hallinnon palveluita ja vakioituja tietoja ja tarjoaa ne keskitetysti saataville, ovat esimerkiksi Suomi.fi palvelu, Yritys- Suomi palvelu sekä osana kansallisen palveluarkkitehtuurin ohjelmaa kehitettävät palvelunäkymät. Julkisen hallinnon palvelujen vakioidut tiedot kokoava palvelu tarkoittaa esimerkiksi palvelutietovaranto-palvelua. Tällainen palvelu on rakenteilla ja on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014. Palvelutietovaranto tulee valmiina sisältämään julkisen hallinnon kansalaisille, yrityksille, yhteisöille ja toisille viranomaisille tuottamien tai järjestämien palvelujen vakiomuotoiset kuvailutiedot. Palvelu, joka kokoaa yhteentoimivuuden ohjausta ja kehittämistä koskevia tietoja ja palveluja ja tarjoaa ne keskitetysti saataville, tarkoittaa esimerkiksi Yhteentoimivuus.fi - verkkopalvelua. Palvelu, jonka avulla viranomaiset voivat tuottaa vuorovaikutteisia sähköisiä asiointipalveluja, on esimerkiksi lomakepalvelu. Julkisella hallinnolla on

5 käytössään Suomi.fi ja Yritys-Suomi palveluihin liitetty lomake.fi alustapalvelu. Tiedonvälityskanava, jolla viranomaiset ja yhteisöt voivat siirtää tietovarantoihin sisältyviä tietoja ja tarjota sähköisiä palveluja, tarkoittaa kansallista palveluväylää. Henkilöiden toimivaltuuksien ja valtuutusten hallinnointipalvelulla tarkoitetaan rooli- ja valtuutuspalvelua, jonka tarkoitus on toimia yhdessä henkilön sähköisen tunnistamisen kanssa ja jonka avulla tunnistetaan luonnollisten henkilöiden valtuus toimia esimerkiksi yhteisön edustajana tai luonnollisen henkilön edunvalvojana. Rooli- ja valtuutuspalveluun kuuluu myös virkamiehen toimivaltuuden tunnistaminen. Julkisen hallinnon tietovarantoihin sisältyvien henkilötietojen tarkastuspalvelu tarkoittaa palvelua, jossa luonnollinen henkilö voi keskitetysti tarkastaa julkisen hallinnon henkilörekistereissä olevat itseään koskevat tiedot. Asetuksen 4 :ssä säädettäisiin valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottavan palvelukeskuksen nimestä. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 5 :ssä on säädetty palvelukeskuksesta ja sen tehtävistä yleisellä tasolla. Palvelukeskus on lain 5 :n mukaan valtionvarainministeriön hallinnonalalla toimiva virasto. Viraston nimeä ei ole kuitenkaan laissa säädetty, joten siitä on säädettävä virastoa koskevassa asetuksessa. Ehdotuksen mukaan viraston nimi olisi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Asetuksen 5 :ssä säädettäisiin palvelukeskuksen tehtävistä. Ehdotetun 5 :n tarkoituksena olisi osoittaa, mitä palveluja 1-3 :ssä tarkoitetuista yhteisistä palveluista palvelukeskus tuottaisi. Palvelukeskuksen tehtävänä olisi erityisesti tuottaa valtion yhteisiä perustietotekniikkapalveluja. Ehdotetun 5 :n 1 momentissa täsmennettäisiin yhteisien perustietotekniikkapalvelujen 1 :ssä tarkoitettuja määritelmiä säätämällä tarkemmin näihin palvelukokonaisuuksiin kuuluvista palveluista, joita palvelukeskus tuottaisi ja kehittäisi. Selvyyden vuoksi todetaan, että palvelukeskus voi tarjota päätelaitepalvelujen yhteydessä myös niihin kuuluvia laitteita sekä lisenssienhallintapalveluja. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan palvelukeskus tuottaisi ja kehittäisi tietojärjestelmäpalveluihin liittyviä perustietotekniikkapalveluja. Kehittämisvastuu palveluihin liittyvistä sovelluksista ja näiden palvelujen sisällöstä olisi palveluista vastaavilla tahoilla. Esimerkiksi valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmästä ja EU-asiakirjojen hallintajärjestelmästä vastaa valtioneuvoston kanslia. Ehdotetun pykälän 3 momentissa säädettäisiin niistä 3 :ssä tarkoitetuista sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluista, joita palvelukeskus tuottaisi ja kehittäisi. Näitä palveluja olisivat alkuvaiheessa Suomi.fi palvelu, Asiointitili, Vetuma ja Virtu, Ehdotetun pykälän 4 momentin mukaan palvelukeskus voisi tuottaa ja kehittää myös 1-3 momenteissa mainittuihin palveluihin liittyviä projekti- ja asiantuntijapalveluja. Asetuksen 6 :ssä säädettäisiin palvelukeskuksen asiakasneuvottelukunnasta. Säännöksen mukaan asiakasneuvottelukunnan toimikausi olisi neljä vuotta. Valtiovarainministeriö asettaisi neuvottelukunnan ja siihen kuuluisi edustajat ainakin kultakin hallinnonalalta sekä palvelukeskuksesta. Asiakasneuvottelukunnan tehtävistä säädettäisiin asetuksen 7 :ssä. Asiakasneuvottelukunta tukisi palvelukeskuksen toimintaa ja sen ohjaamista. Ehdotetun pykälän mukaan asiakasneuvottelukunnan tehtävänä olisi käsitellä ja seurata ainakin palvelukes-

6 kuksen toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja; palvelujen laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyviä asioita; palveluista perittäviä hintoja ja hinnoittelumalleja koskevia asioita; hintojen muodostumisen perusteena olevaa kustannusrakennetta ja kustannusten kehittymistä; palveluiden käyttöön liittyviä asioita ja muita vastaavia palvelukeskuksen toimintaan liittyviä asioita, joilla on yksittäistä asiakasta laajempi merkitys palvelujen tuottamisessa, kehittämisessä tai käyttämisessä. Asiakasneuvottelukunnassa käsiteltäviä asioita olisivat esimerkiksi kustannuksia ja laatua koskevien vertailujen ja arvioiden käsitteleminen säännöllisesti. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan asiakasneuvottelukunta laatisi toimintaansa varten tavoitteet ja suunnitelman. Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan asiakasneuvottelukunta voisi tehdä sen tehtäviin liittyviä aloitteita valtiovarainministeriölle ja palvelukeskukselle. Asiakasneuvottelukunnan palvelukeskukselle tekemät aloitteet käsiteltäisiin tarvittavalla tavalla myös palvelukeskuksen toiminnan ohjauksessa. Palvelukeskuksen toimitusjohtajan tehtävänä on muiden vastaavien asioiden ohella tuoda ohjausta edellyttävät asiakasneuvottelukunnan aloitteet palvelukeskuksen hallituksen käsiteltäväksi. Asetuksen 8 :ssä säädettäisiin Valtiokonttorin tehtävistä yhteisen sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Valtiokonttori tuottaisi ja kehittäisi kansalaisten käyttöön tarkoitettua julkisen hallinnon palvelut ja tiedot kokoavaa verkkopalvelua, jonka nimi tällä hetkellä on Suomi.fi. Kyseisen palvelun tuottaminen on tälläkin hetkellä Valtiokonttorin vastuulla. Muut Valtiokonttorin hoitamat sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut siirtyisivät perustettavaan palvelukeskukseen. Valtiokonttori tarjoaa myös sen tehtäviin liittyviä henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmäpalveluja sekä raportointipalveluja valtiokonttorista annetun lain nojalla ja siksi niistä ei ole tarpeen säätää tässä yhteydessä. Esityksellä kumottaisiin julkisen hallinnon yhteisistä sähköisistä asioinnin ja hallinnon tukipalveluista annettu valtioneuvoston asetus (393/2009). Tällainen tukipalvelu on myös asetuksen 1 :n 9 kohdassa mainittu kansalaisen yleisneuvontapalvelu (Kansalaisneuvonta). Valtiokonttori vastaa asetuksen mukaan tämän palvelun tuottamisesta. Palvelu ei kuitenkaan ole valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 2 :ssä tarkoitettu yhteinen palvelu. Tarkoitus on, että valtiovarainministeriö antaa valtiokonttorista annetun lain (305/1991) 2 :n 2 momentin mukaisesti valtiokonttorille määräyksen Kansalaisneuvonta-palvelun tuottamiseen siten, että määräys tulisi voimaan samana päivänä kuin laki valtiokonttorista annetun lain 2 :n 4 momentin kumoamisesta (1228/2013) tulee voimaan eli 1 päivänä maaliskuuta 2014. Asetuksen 9 :ssä säädettäisiin Verohallinnon tehtävistä yhteisen sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Verohallinto tuottaisi ja kehittäisi yhteisöjen ja niiden edustajien sähköisen tunnistamisen kokoamispalvelua, jonka nimi on Katso-palvelu. Tämä tehtävä on ollut Verohallinnolla väliaikaiseksi säädetyn Verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 a :n nojalla. Tehtävä olisi jatkossakin tarkoitus olla väliaikaisesti Verohallinnon hoidettavana, kunnes eri tunnistusratkaisujen hoidosta ja vastuullisista tahoista tehdään ratkaisuja. Asetuksen 10 :ssä säädettäisiin Väestörekisterikeskuksen tehtävistä yhteisen sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Väestörekisterikeskuksen tuottamia ja kehittämiä palveluja olisivat palvelunäkymät, rooli- ja valtuutuspalvelu, rekisteritietojen tarkastuspalvelu sekä tiedonvälityspalvelu, jonka

7 kehittämisvaiheessa käytettävä nimi on kansallinen palveluväylä. Tehtävät liittyvät kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanoon. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 19.11.2013 kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisesta ja siitä, että ohjelman toimeenpanotehtävät keskitetään Väestörekisterikeskukseen perustettavaan uuteen operatiiviseen yksikköön. Väestörekisterikeskuksen tehtävistä on säädetty rekisterihallintolaissa (15.3.1996/166) sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (21.8.2009/661). Rekisterihallintolain 2 :n mukaan muista Väestörekisterikeskuksen tehtävistä säädetään erikseen. Kumpikaan näistä Väestörekisterikeskusta sääntelevistä laeista ei sisällä sellaisia asetuksenantovaltuuksia, joiden perusteella Väestörekisterikeskukselle voitaisiin antaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanotehtäviä. Asetuksen 11 :ssä säädettäisiin Etelä-Savon ELY-keskuksen tehtävistä yhteisen sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Etelä-Savon ELY-keskus tuottaisi ja kehittäisi yrityksien käyttöön tarkoitettua julkisen hallinnon palvelut ja tiedot kokoavaa verkkopalvelua, jonka nimi on tällä hetkellä Yritys-Suomi -palvelu. Asetuksen 12 :ssä säädettäisiin valtion kokonaan omistaman Suomen Erillisverkot Oy:n tehtävistä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisien palvelujen tuottamisessa. Ehdotetun pykälän mukaan Suomen Erillisverkot Oy voisi tuottaa 1 :n yhteisiin perustietotekniikkapalveluihin kuuluvia viranomaisradioverkkopalveluita (VIRVE). Asetuksen 13 :ssä säädettäisiin yhteisten palvelujen käytöstä. Säännös annettaisiin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 4 momentin nojalla. Säännökseen sisältyvän asetuksenantovaltuuden mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan organisaatio-, toiminta tai palvelukohtaisesti tarkempia säännöksiä yhteisten palvelujen käytön vähimmäislaajuudesta. Asetuksen 13 :n 1 momentissa säädettäisiin tarkemmin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 1 momentin käyttövelvollisuudesta. Lain ja asetuksen säännösten perusteella valtion virastojen ja laitosten olisi käytettävä niitä yhteisiä perustietotekniikkapalveluja, joita Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ryhtyy tuottamaan. Sen sijaan yhteisiin tietojärjestelmäpalveluihin ei ole tarkoitus vielä tässä yhteydessä tarkemmin kohdentaa käyttövelvollisuutta. Tämä vastaisi sitä tarkoitusta, jota valtion toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamisella on tässä vaiheessa haettu. Asetuksen 13 :n 2 momentin mukaan valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu käyttövelvoite koskisi edellä 5 :n 3 momentin 1, 2 ja 3 kohdissa tarkoitettuja palveluja. Säännöksellä tarkennettaisiin valtion virastojen ja laitosten sekä valtion liikelaitosten velvollisuutta käyttää sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja. Käyttövelvollisuuden vähimmäislaajuus määriteltäisiin säännöksessä niiden yhteisten palvelujen kautta, joita Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin on tarkoitus tuottaa. Käytännössä ehdotetun säännöksen mukaan valtion virastojen ja laitosten olisi vähintään käytettävä Asiointitiliä, Vetuma-palvelua ja Virtu-palvelua tai niitä korvaavia uusia palveluja. Palvelujen nimelliset muutokset eivät vaikuttaisi velvollisuuteen käyttää, koska palvelut olisi määritelty asetuksessa niiden ominaisuutta kuvaavasti.

8 Asetuksen 13 :n 3 momentissa säädettäisiin tarkemmin velvollisuudesta käyttää sellaisia yhteisiä sähköisen ja asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, joiden käyttövelvollisuus ei niinkään koske sitä, että viranomaisen itse olisi toiminnassaan tai sen tukena käytettävä palvelua. Sen sijaan käyttövelvollisuus tässä säännöksessä tarkoitettuihin palveluihin tarkoittaisi velvollisuutta tuottaa tietoa näiden palvelujen sisällöksi ja antaa palvelunsa käytettäväksi näiden tukipalvelujen kautta. Ehdotetun säännöksen mukaan valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu käyttövelvoite koskisi lisäksi edellä 5 :n 3 momentin 4 ja 5 kohdissa tarkoitettuja sekä 8 ja 10 :ssä tarkoitettua palveluja siten, että valtion viranomaisten on tuotettava näihin palveluihin tietoa ja tarjottava sähköisen asioinnin palvelunsa sitä kautta kansalaisten ja yhteisöjen käytettäväksi. Asetuksen 13 :n 4 momentissa säännöksessä säädettäisiin käyttövelvoitteen toiminnallisesta rajauksesta. Säännöksen mukaan valtion virastoja ja laitoksia koskeva käyttövelvoite ei koskisi sellaista viestintäverkkoa ja siihen liittyviä palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset ja joita käytetään sellaisessa valtion johtamiseen ja turvallisuuteen, maanpuolustukseen, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen, pelastustoimintaan, meripelastustoimintaan, hätäkeskustoimintaan, maahanmuuttoon ja ensihoitopalveluun liittyvässä viranomaisten sisäisessä, välisessä ja ulkoisessa yhteistoiminnassa ja viestinnässä, joissa noudatetaan korkean varautumisen tai turvallisuuden vaatimuksia. Toiminnallinen rajaus on tarpeen, koska edellä mainittuihin toimintoihin on Hallinnon turvallisuusverkkohankkeessa (TUVE) rakennettu erillinen turvallisuusverkko ja siihen liittyvät verkko- ja infrastruktuuripalvelut sekä tieto- ja viestintätekniset palvelut. Turvallisuusverkko on rakennettu edellä mainittua käyttötarkoitusta varten ja sitä koskee erityiset turvallisuutta ja varautumista koskevat vaatimukset. Turvallisuusverkkoa koskeva hallituksen esitys julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta ja viestintämarkkinalain 2 :n muuttamisesta (HE 54/2013 vp) on eduskunnan käsittelyssä. Ehdotettu laki olisi erityislaki suhteessa valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annettuun lakiin. Tarkoitus on, että Valtion tietoja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaisi jatkossa turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja toimisi turvallisuusverkon integraatiopalvelujen tuottajana. Näiden korkean turvallisuuden ja varautumisen tason palvelujen tuottamisen edellytyksenä on kuitenkin, että turvallisuusverkkotoimintaa koskeva erityislaki on voimassa. Ehdotettu asetuksen 13 :n 4 momentti on tarkoitus kumota siinä vaiheessa, kun turvallisuusverkkotoimintaa koskeva laki on annettu. Käyttövelvollisuuksia koskevien lain ja asetuksen tarkentavien säännösten noudattamisessa on otettava huomioon myös lain 20 :n siirtymäsäännös yhteisten palvelujen käytön velvollisuudesta. Asetuksen 14 :n 1 momentissa säädettäisiin yhteisten palvelujen laadusta ja kustannustehokkuudesta. Säännöksellä tarkennettaisiin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 2 :n 3 momentin laatuvaatimuksia. Ehdotetun pykälän 1 momentissa olisi säännös valtiovarainministeriön, asiakasneuvottelukunnan ja yhteisten palvelujen asiakkaiden tiedonsaantioikeudesta. Tiedonsaantioikeudella olisi tarkoitus turvata asiakkaiden ja palvelutuotantoa ohjaavien tahojen oikeus saada riittävät ja tarvittavat tiedot palvelujen laadusta ja kustannustehokkuudesta. Säännöksessä säädettäisiin lisäksi siitä, ett palvelutuottajien ja asiak-

9 4.2 Muut asetukset 5 Vaikutukset kaiden välisistä palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden varmistavista menettelyistä sovittaisiin palvelusopimuksissa. Sovittavia asioita olisivat esimerkiksi palvelujen vasteajat, käytettävyysvaatimukset ja tietoturvallisuuden vaatimukset sekä näiden seurantamenettelyt. Asetuksen 14 :n 2 momentissa säädettäisiin palvelutuottajien velvollisuudesta järjestää palvelutuotantonsa siten, että palvelutuotannossa käytetään laadunhallintajärjestelmää. Laadunhallintajärjestelmää käytetään ainakin palvelun laadun ja palvelutasojen jatkuvaan kehittämiseen sekä asiakaskohtaiseen ja muuhun tarvittavaan seurantaan ja raportointiin. Säännöksessä tarkoitettuna laadunhallintajärjestelmänä voidaan käyttää esimerkiksi standardoituja laatujärjestelmiä. Samalla ehdotetaan kumottavaksi valtiokonttorista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 a, julkisen hallinnon yhteisistä sähköisistä asioinnin ja hallinnon tukipalveluista annettu valtioneuvoston asetus (393/2009) ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta annettu valtioneuvoston asetus (1035/2005). Ehdotetun asetuksen 4 :ssä tarkoitetun Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin perustamisen ja sen 5 :ssä tarkoitettujen palvelujen vaikutuksia on arvioitu hallituksen esityksessä laiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä (HE 150/2013). Samoin palvelukeskuksen tuottamien perustietotekniikkatehtävien käyttövelvollisuuden vaikutuksia on arvioitu hallituksen esityksessä. Lain ja ehdotetun asetuksen 13 :n 1 momentin nojalla valtion virastojen ja laitosten olisi käytettävä kaikkia Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tuottamia perustietotekniikkapalveluja. Asetuksen taloudelliset vaikutukset tulevat laista ja asetuksella ei sinänsä ole taloudellisia vaikutuksia ja se voidaan toimeenpanna valtiontalouden kehyspäätöksen määrärahojen puitteissa. Ehdotetun asetuksen säännöksillä kohdennettaisiin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 3 :n 2 ja 3 momentin velvollisuus käyttää tiettyihin sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluihin. Velvoittavilla säännöksillä on tarkoitus lisätä näiden palvelujen käyttöä ja vahvistaa julkisen hallinnon yhdenmukaisia sähköisen asioinnin ja hallinnon menettelyjä. Ottaen huomioon valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 20 :n siirtymäsäännös, jonka mukaan nämä palvelut on otettava käyttöön kahden vuoden kuluessa siitä, kun palvelu on käytettävissä ja viimeistään kun kyseistä palvelua vastaavan itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimus päättyy, ei käyttövelvollisuus ehdotetussa muodossaan lisää palvelujen käyttäjien kustannuksia. Lisäksi lain 3 :n 3 momentin mukaan näistä palveluista kunnallisille viranomaisille aiheutuvat välittömät kustannukset korvataan valtion varoista. Jonkin verran kustannusvaikutuksia yhteisten palvelujen käyttöönotosta on hallituksen esityksessä arvioitu mahdollisesti aiheutuvan palvelujen asiakkaille yhteisten palvelujen yhteensovittamisesta asiakasorganisaation toimintaan ja muuhun tietohallintoon. Tarkoituksena on, että asiakkaat vastaavat näiltä osin omista kustannuksistaan.

10 6 Riippuvuus ja liitynnät muihin esityksiin 7 Voimaantulo Ehdotetun asetuksen säännökset liittyvät hallituksen esityksessä julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta ja viestintämarkkinalain 2 :n muuttamisesta (HE 54/2013 vp) ehdotettuun turvallisuusverkkotoimintaan. Ehdotetussa laissa tarkoitettu turvallisuusverkko ja sen palvelut olisivat myös valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettuja perustietotekniikkapalveluja, joita tuotetaan korkean varautumisen ja turvallisuuden tasolla. Tarkoitus on, että julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettavan lain säännösten nojalla täsmennettäisiin turvallisuusverkon palveluja. Tarkoitus on, että palvelujen määrittelyn tasolla ehdotetun asetuksen ja turvallisuusverkkotoiminnasta annettavan valtioneuvoston asetuksen vastaisivat pääsääntöisesti toisiansa. Palvelukokonaisuudet ja yksittäiset palvelut olisivat asetustasoisen määrittelyn tasolla pääasiassa samoja. Niitä erottaisi lähinnä ne erityiset turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät laatuvaatimukset, jotka turvallisuusverkkoa ja sen palveluja koskevat. Näistä laatuvaatimuksista säädettäisiin turvallisuusverkkotoimintaa koskevassa erityislaissa ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Tarkoitus on, että Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaisi jatkossa turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja toimisi turvallisuusverkon integraatiopalvelujen tuottajana. Näiden korkean turvallisuuden ja varautumisen tason palvelujen tuottamisen edellytyksenä on, että turvallisuusverkkotoimintaa koskeva erityislaki on voimassa. Näiden toimintojen siirto näitä tehtäviä nykyisin hoitavasta Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK:ista voidaan tehdä vasta kun esitetty laki on voimassa. Asetusten ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2014. Asetuksen voimaantulopäivänä on tarkoitus tehdä ensimmäiset toimintojen ja tehtävien siirrot valtion virastoista Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Nämä siirrot tehdään valtioneuvoston asiasta valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetussa lain nojalla tekemän päätöksen mukaisesti.